Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET Peruspalvelulautakunta 6 Sairaaloiden yhä kasvava ongelma ovat sairaalainfektioiden ja moniresistenttien bakteerien aiheuttamat epidemiat. Potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävien välineiden puhtaus ja steriiliys ovat tärkeitä tekijöitä infektioiden hallinnassa. Välinehuollon tavoitteena on huoltaa potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävä välineistö siten, ettei siitä aiheudu tartuntavaaraa potilaalle, henkilökunnalle tai ympäristölle. Välinehuollon prosessi sisältää tutkimuksissa tai hoidoissa käytettävän välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, pakkaamisen, steriloinnin ja tuotteiden toimittamisen ja mahdollisen varastoinnin. Välinehuollon toimintaa säätelee mm. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (TLT-laki/2010). Hyvin toimiva ja laatuvaatimukset täyttävä välinehuolto asettaa toiminnalle tiettyjä edellytyksiä toimitilojen, henkilökunnan osaamisen, laitekannan ja niiden huoltojen suhteen. Valtakunnallisesti välinehuoltoa toteutetaan tällä hetkellä joko keskitetyllä, osittain keskitetyllä tai hajautetulla toimintamallilla. Keskitetty tai osittain keskitetty välinehuollon toimintamalli on ollut koko ajan lisääntymässä. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimitaan tällä hetkellä hajautetun toimintamallin mukaan. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueelle laaditussa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on määritelty alueellisen välinehuollon tavoitetila. Suunnitelman mukaan välinehuolto tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolloin välinehuollon kokonaisuutta voidaan paremmin valvoa laadun, kustannusten, henkilöstön, osaamisen ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Keskittäminen toisi kustannussäästöä päällekkäisten toimintojen purkamisen, hankintojen keskittämisen, laitekannan hallinnan, poikkeusoloihin varautumisen, yhteisten toimintamallien ja ohjeistusten standardisoinnin kautta. Välinehuollon toiminnallinen alueellinen etäpisteverkosto vähentäisi kuljetuksista syntyviä kustannuksia. Sairaanhoitopiirin välinehuollon kartoittamiseksi käynnistettiin vuoden 2014 keväällä projekti, jonka tuotoksena on laadittu selvitysraportti, jossa kuvataan välinehuollon eri toimipisteet, toimitilat, logistiikka, henkilöstö ja laitekanta. Selvitysraporttiin oli tarkoitus sisällyttää myös kustannuslaskentaa eri toimintamallien vaihtoehdoista, mutta
välinehuollon kustannusten seurannan kirjavuuden vuoksi ei kustannuksista ole voitu tehdä luotettavaa kuvausta. Selvitysraporttiin on koottu myös välinehuollon toiminnan kehittämisehdotukset sekä välinehuollon keskittämiseen liittyvät hyödyt ja riskit. Välinehuollon selvitysprojektin valmistuttua toteutettiin kokeilu, jossa Kokkolan pääterveysaseman suun terveydenhuollon instrumentit huollettiin viikon ajan Kiurun välinehuollon tiloissa. Kokeilusta saadut kokemukset olivat terveyskes-kuksen hammashoidon ja välinehuollon toiminnallisesta näkökulmasta pääsääntöisesti myönteisiä. Kokeiluun liittyvää seuranatapalaveria ei ole vielä pidetty. Välinehuollon toimipisteitä on alueella yhteensä 21. Jyta, Kiuru,Kokkola ja Kruunupyy vastaavat oman organisaationsa välinehuollosta. Kokkolan terveyskeskuksen toimialueella välinehuollon toimitiloja on pääterveysasemalla, Torkinmäen-, Koivuhaan-, Kälviän-, Lohtajan ja Ullavan terveysasemilla. Toimitilat eivät vastaa välinehuollon laatuvaatimuksia. Koulutettuja välinehuoltajia on yhteensä 5 sekä kaksi varahenkilöstöön kuuluvaa välinehuoltajaa, jotka työskentelevät pääsääntöisesti pääterveysasemalla, Koivuhaassa ja Torkinmäellä. Muilla sivuterveysasemilla hoitotyöntekijät tekevät välinehuoltoa oman työnsä ohella. Kruunupyyn alueella välinehuollon toimipisteitä on Kruunupyyn terveysasemalla, Alavetelissä ja Teerijärvellä. Toimitilat eivät kaikilta osin vastaa toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Alueella ei ole yhtään koulutettua välinehuoltajaa, vaan välinehuollosta vastaavat sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja hammashoitajat oman työnsä ohella. Jytan alueella välinehuoltoa on Perhonjokilaakson alueella Perhossa, osittain Halsuan, Kaustisen ja Vetelin hammashoitoloissa. Osa hammashoitoloiden välinehuollosta keskitetty Tunkkarille. Lisäksi Halsuan kotisairaanhoidossa huolletaan joitakin välineitä. Uuden Tunkkarin hamamashoitolan myötä koko Ha-Ka-Ve-alueen välinehuolto tulee keskittymään Tunkkarille. Tunkkarin välinehuolto ei tällä hetkellä kaikilta osin vastaa vaatimuksia, mutta puutteet ovat melko pieniä. Toholammilla on välinehuoltoa sekä hammashoitolan tiloissa että vastaanoton tiloissa. Myös Kannuksen välinehuolto on jaettu hammashuoltoon ja muuhun välinehuoltoon. Lestijokilaaksossa tilat eivät täytä vaatimuksia. Myös Lestijärvellä tehdään välinehuoltoa. Yhteenveto välinehuoltotoiminnan alueellisista kehittämisehdotuksista
Välinehuollon selitysraporttiin on kirjattu seuraavat kehittämisehdotukset: - Välinehuoltotilat tulisi saattaa suositusten mukaisiksi - Välinehuollon laitekanta tulisi uudistaa ajan tasalle - Toimipisteiden käytössä olevat instrumenttimäärät tulee selvittää - Kertakäyttöisiä instrumentteja ei steriloida uudelleen missään toimipisteessä - Välinehuollon logistiikkakulut tulee saattaa näkyviksi - Välinehuollossa työskentelevillä työntekijöillä tulisi olla välinehuoltajan ammattitutkinto - Välinehuoltopisteisiin tulee laatia varasuunnitelmat ja kaikkien kyseisessä työpisteessä työtä tekevien on tiedettävä varasuunnitelmat toiminnan turvaamiseksi. Välinehuoltopalveluiden laskutuskäytänteet tulisi selkeyttää. Välinehuollon keskittämisen hyötyjä ja riskejä Hyödyt - Välinehuollon tilat saadaan vaatimusten mukaisiksi, saneeraustarve vähenee - Laitekannan uudistamistarve ja huoltokulut vähenevät - Autoklaavien validointi (autoklaavin suorituskyvyn mittaus) toteutetaan vaatimusten mukaan. Validioinnilla tarkoitetaan suunnitellun ja kirjatun ohjelman suorittamista sen osoittamiseksi, että prosessi tuottaa jatkuvasti tuotteita, jotka täyttävät ennalta määrätyt vaatimukset. Laiterikkotilanteiden riski vähenee - Osaavan ja koulutetun henkilöstön varmistaminen. Hoitotyöntekijöiden osallistuminen välinehuollon toimintaan ei ole tarkoituksenmukaista, koska se heikentää varsinaisen hoitotyön resursseja. Välinehuoltoon kuluva työaika on suoraan pois varsinaisesta perustyöstä ja vaikeuttaa osaltaan myös hoitotakuun toteutumista etenkin suun terveydenhuollossa. - Välinehuoltohenkilöstö yhden organisaation ja työnjohdon alaisuuteen - Työpanosten oikea kohdentaminen - Välinehuollon laadun parantaminen, tarkkailun ja prosessin kehittäminen
- Välinehuollolle tulee selkeä hinta, eli kokonaiskustannukset saadaan näkyviksi - Laskutuskäytänteiden ja -hinnaston laatiminen, joka mahdollistaa jopa palvelun ulosmyynnin - Tuotannonohjausjärjestelmän hyödyt voidaan ulottaa koko alueelle - Toiminnallisiin riskeihin pystytään varautumaan paremmin - Välinehuollon henkilöstön verkostoituminen ja vertaistuki alueellamme - Eristyspotilaiden hoitoon käytettyjen välineiden huolto, huomioiminen ja huollon varmistaminen paranee Riskit - Välinehuoltopalveluiden keskittäminen vaatii jatkossa tarkan kustannushyötyanalyysin, koska sitä ei voitu selvitysprojektin tuotoksena laskea. - Instrumenttimäärät pitää saada sellaisiksi, että toiminta ei kärsi välinehuollon vuoksi. Jatkossa täytyy selvittää, mikä olisi kertainvestoinnin määrä instrumentteihin, mikäli välinehuollossa päädytään keskitettyyn tai osittain keskitettyyn toimintamalliin. - Todellisten kulujen näkyväksi tulo voi aiheuttaa vääriä tulkintoja - Kuljetuslaatikoiden lisäinvestoinnin aiheuttamat kustannukset - Henkilöstön sitoutumattomuus ja suhtautuminen muutokseen - Logistiikan häiriöt, ovatko varasuunnitelmat kattavia? - Esikäsittelyn laatu ja tehokkuus ennen pakkaamista logistiikan kiertoon - Onko kaikkien välinehuollon toimipisteiden osalta ajallinen ja kustannuksellinen säästö keskittämisen kannalta järkevää? Välinehuollon alueellisen kehittämisen jatkosuunnitelmat Selvitysraportin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kustannusten, henkilöresurssien käytön ja välinehuollon laadun kannalta nykyinen hajautettu toimintamalli ei ole paras mahdollinen. Keskussairaalan välinehuollon toimitilat tullaan remontoimaan vuoden
2015 aikana. Uusien toimitilojen myötä alueelle saadaan ajanmukaiset ja vaatimukset täyttävät välinehuoltotilat. Remontti mahdollistaisi välinehuollon osittaisen keskittämisen esim. Kanta-Kokkolan alueella. Kiurussa olevan välinehuollon lisäksi tulee arvioida Kokkolan/ Kruunupyyn ja Jytan alueiden mahdollisten etäpisteiden tarve ja sijoittuminen. Kokkolan toimitilastrategian mukaisesti alueellisen endoskopia- eli tähystystutkimus-yksikön toimitilat tullaan siirtämään Kiurun endoskopiayksikön yhteyteen, jolloin toimenpideyksikön välinehuolto on järkevintä toteuttaa Kiurun välinehuollossa. Alueellisen välinehuollon osittain keskitetyn toimintamallin suunnittelua ja kehittämistä varten esitetään, että alueelle perustetaan välinehuollon kehittämistyöryhmä, jossa Kiurun, Jytan ja Kokkolan soten yhteistoiminta-alueen edustajat ovat mukana. Välinehuollon toimintamallin kehittämisessä tulee huomioida myös tuleva Sote-järjestämislaki. Tilaajajohtajan esitys: Peruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi välinehuollon selvitysraportin ja päättää, että Jyta osallistuu alueelliseen välinehuollon osittain keskitetyn toimintamallin kehittämiseen yhdessä Kiurun ja Kokkolan kanssa. Jyta nimeää välinehuollon kehittämistyöryhmään omat edustajansa. Lisäksi lautakunta päättää, että se käynnistää omana työnä selvityksen Lestijokilaakson välinehuollon kokoamisen yhdeksi lainsäädännön vaatimukset täyttäväksi kokonaisuudeksi. Työ on tavoitteena tehdä vuoden 2015 aikana. Selvityksen jälkeen tehdään erillinen päätös asiasta. Perhon osalta tehdään selvitys, kun Tunkkarin roolia mietitään koko maakunnan välinehuoltokokonaisuudessa. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään pöytäkirjaan, että Leila Lehtinen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17.35.