KEURUUN KAUPUNKI PÄÄTÖS Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Ympäristönsuojelulain Multiantie 1 28 :n mukaisessa lupa-asiassa 42700 KEURUU Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 Diaarinumero 101/11.01.00/2014 ASIA Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta ympäristö-lupahakemuksesta koskien tuhka-murskeseoksen hyödyntämistä Kivikkosalontien perusparannuksessa. LUVAN HAKIJA Finsilva Oyj PL 314 (Hallituskatu 1) 33101 TAMPERE Ly-tunnus 1943058-8 Yhteyshenkilö: Olli Lehtovaara sähköposti: olli.lehtovaara@metsagroup.com puh. 0400 682 571 MAANOMISTAJA Finsilva Oyj TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta: tuhka-murskeseoksen hyödyntäminen metsäautotien perusparan-nuksessa / Kivikkosalon metsäautotie Kunta: Keuruu Kylä: Keuruu Tilat: 249-404-8-49, 249-404-8-51, 249-404-8-52, 249-404-8-427, 249-404-8-428 ja 249-404-8-429 VIREILLE 23.4.2014 HAKEMUKSEN VIREILLETULOPERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristöluvan hakeminen perustuu ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohtaan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohtaan 13 f. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 13 c -kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, koska kyseessä on jätteiden hyödyntämispaikka, jossa hyödynnetään jätettä alle 10 000 tonnia. Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Keurusselän ympäristönsuojelu-jaosto. SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Perusparannettava Kivikkosalon metsäautotie sijaitsee Keuruun kaupungin Keuruun kylässä kiinteistöillä 249-404-8-49, 249-404-8-51, 249-404-8-52, 249-404-8-427, 249-404-8-428 ja 249-404-8-429, noin 20 kilometriä Keuruun keskustaajamasta etelään. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa eikä Keski-Suomen maakuntakaavassa
ole aluetta koskevia merkintöjä. Keurusselän ranta-alueella on voimassa vahvistettu Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava. Perusparannettavan metsäautotien lähiympäristö on metsätalouskäytössä olevaa, metsätyypiltään vaihtelevaa kangasmetsää. Tien vaikutuspiirissä ei ole metsä- tai luonnonsuojelulain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Lähin vesistö on lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä tieosuudesta länteen sijaitseva Keurusselkä, jonne myös hakemuksen mukaan tiealueen vedet päätyvät ojien kautta. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan lähin luokiteltu pohjavesialue on Kaakkokankaan I -luokan pohjavesialue (0924912), joka sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä tieosuudesta itään. Tätä lähempänä sijaitsevat Häkkiskylän pohjavesialue (III luokka, 0924922) noin 1 kilometri koilliseen sekä Kirstinharjun pohjavesialue (I luokka, 0450651) noin 4 kilometriä kaakkoon Kivikkosalon metsätiestä. Häiriintyviä kohteita ei Kivikkosalon metsätien välittömässä läheisyydessä ole. Lähin vapaa-ajanasunto sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä kunnostettavasta tiestä ja lähin vakituinen asunto noin 1 kilometrin päässä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan Kivikkosalon metsätien perusparantamiseksi tuhka-murskeseosta käyttäen niin, että tuhkan osuus seoksesta on 30 painoprosenttia ja 70 prosenttia on kokoluokan 0 32 mm mursketta. Tien pituus on 2 700 metriä. Tieosuuden korjaaminen ja tuhkaa sisältävän kerroksen rakentaminen on tarkoitus tehdä vuoden 2014 aikana. Hyödynnettävän tuhka-murskeseoksen määrä on enintään 5 000 tonnia, josta tuhkan osuus on enintään 1 500 tonnia. Seoksessa hyödynnettävä tuhka on Mäntän Energia Oy:n sähkösuotimilta erotettua lentotuhkaa. Hakemuksen mukaan Mäntän Energia Oy:n voimalaitoksessa käytettävät polttoaineet ovat turve, puu, bioliete ja hylkypaperi. Hakijan mukaan kemikaaleja ja polttoaineita ei tuotannossa käytetä. Peruskunnostuksen yhteydessä tierunko lanataan ja rummut uusitaan tarvittavilta osin. Tämän jälkeen tien pintaan levitetään tuhka-murskeseosta 10 cm paksu kerros ns. matottamalla eli tietä ajetaan kuorma-autolla, jonka perälauta on raollaan. Seos tiivistetään seuraavien kuorma-autojen yliajokerroilla. Tuhka-murskeseosta ei peitetä, vaan se jää tien kulutuskerrokseksi. Tuhka-murskeseos sekoitetaan Metsä Tissuen tehdasalueella Mäntässä, eikä sitä varastoida toiminta-alueella. Teknisiltä ominaisuuksiltaan metsäteollisuuden tuhka soveltuu hakemuksen mukaan hyvin metsäautoteiden perusparannukseen. Tuhkan alhainen lämmönjohtavuus ja routivuus vähentävät routavaurioita. Tuhka myös lujittuu itsestään, mikä parantaa tierakenteen ominaisuuksia perinteiseen murskerakentamiseen verrattuna. Lisäksi toiminnalla säästetään luonnonkiviainesta sekä kaatopaikkatilaa. Tienrakennusmateriaalina tuhka on verrattavissa perinteisiin luonnonmateriaaleihin, soraan ja erilaisiin murskeisiin. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Tuhkasta ja tuhka-murskeseoksen käytöstä tehdyt selvitykset
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tutkinut Karstulaan rakennetuissa koerakenteissa tuhka-murskeseoksen käyttöä metsäteiden kunnostuksessa tien kulutuspintana vuosina 2011 2013. Koerakenteissa kerrospaksuus oli 20 cm. Käytetyt seossuhteet olivat 15 painoprosenttia tuhkaa ja 85 painoprosenttia kokoluokan 0 16 mm mursketta sekä 30 painoprosenttia tuhkaa ja 70 painoprosenttia kokoluokan 0 31,5 mm mursketta. Vertailukohtina olivat peitetty tuhkarakenne ja pelkkä murske. Koerakenteista tehdyissä tutkimuksissa tuhka-murskeseoksen käytöstä ei todettu haitallisia ympäristövaikutuksia alueen pintatai pohjavesiin. Pohjaveden tai maaperän ph:ssa ei ollut eroja eri käsittelyiden välillä. Tutkittaessa eri tuhkarakenteiden vaikutuksia pohjaveden ja maaperän sulfaatti- (SO4 2- ) ja arseenipitoisuuksiin sekä sähkönjohtavuuteen, olivat tuhka-murskerakenteen vaikutukset tuhkapatjarakenteita vähäisempiä. Pitoisuudet pohjavedessä alittivat talousvedelle asetetut laatusuositukset. Rakentamisteknisesti tuhka-murskeseoksen käytöllä todettiin olevan hyötyjä patjakerrosrakentamiseen verrattuna. Murskeseoksessa tuhka iskostuu kovaksi pinnoitteeksi, joka pitää oikeat sivukaltevuudet eikä irtomurske kasaannu palteeksi tai valu ojiin. Tuhkamurske ei myöskään pölyä. Lisäksi käyttökohteen mukaan valittu oikea seossuhde ja murskeen raekoko parantaa kantavuutta ja helpottaa kunnossapitoa. Mäntän Energia Oy:n voimalaitoksen lentotuhkasta on tutkittu haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet (kokoomanäyte vuoden 2009 lentotuhkasta) viimeksi vuonna 2010. Liukoisia pitoisuuksia on verrattu tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvoihin (VNA 202/2006), jotka alittuvat selvästi. Maanrakennusasetuksen (VNA 591/2006) mukaista tutkimusta tuhkan soveltuvuudesta maanrakennukseen ei hakijan mukaan ole tehty, koska seosmateriaalit ja yksityistiet eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan. Verrattaessa Mäntän Energia Oy:n voimalaitostuhkasta käytettävissä olevia tutkimustuloksia maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) haitta-aineiden pitoisuusrajoihin, ylittyy alempi ohjearvo kuparin (160 mg/kg, alempi ohjearvo 150 mg/kg) ja sinkin (300 mg/kg, alempi ohjearvo 250 mg/kg) osalta. Eräiden jätteiden hyödyntämistä maanrakennuksessa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (VNA 591/2006, liitteen muutos 403/2009) annettuihin haitta-aineiden raja-arvopitoisuuksiin verrattuna alittuvat pitoisuudet kaikilta osin. Liukoisuuden raja-arvot on annettu peitetylle ja päällystetylle rakenteelle, joten ne eivät ole suoraan sovellettavissa seosmateriaaliin. Peitettyyn rakenteeseen verrattuna liukoisuudet ylittyvät molybdeenin (1,09 mg/kg, raja-arvo 0,5 mg/kg) ja fluoridin (15,2 mg/kg, raja-arvo 10 mg/kg) osalta. Melu, pöly ja liikenne sekä päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan tuhka-murskeseoksen hyödyntämisestä ei aiheudu erityisiä melupäästöjä tai tärinää. Vaikutukset rajoittuvat rakentamisessa käytettävien ajoneuvojen aiheuttamaan meluun ja kuljetuksista sekä rakennustoiminnasta aiheutuvaan pölyyn. Tiivistynyt tuhka-murskeseos ei pölyä. Tuhka-murskeseos toimitetaan käyttökohteeseen voimalaitosalueelta kuorma-autoilla yleisiä teitä pitkin. Hakijan mukaan tuhkan hyödyntämisestä ei muodostu päästöjä ilmaan. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähimpään vesistöön (Keurusselkä) on matkaa noin 200 metriä. Hakijan mukaan haitallisten aineiden pitoisuudet ja
liukoisuudet ovat tuhka-murskeseoksessa niin matalalla tasolla, ettei seoksesta aiheudu esitetyssä käytössä haittaa tai riskiä ympäristölle.
Syntyvät jätteet Hakijan mukaan tuhkan hyödyntämisestä ei muodostu jätteitä. Arvio ympäristövaikutuksista Metsätalouden tutkimuskeskus Tapion koerakenteista ja Mäntän Energia Oy:n voimalaitostuhkasta käytettävissä olevien tutkimustulosten perusteella haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet ovat hakijan näkemyksen mukaan tuhka-murskeseoksessa niin alhaisella tasolla, ettei seoksen hyödyntämisestä tienparannuksessa aiheudu haittaa tai riskiä ympäristölle tai muita haitallisia vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakija ei ole esittänyt arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemuksen mukaan käyttötarkkailua ei tehdä. Päästö- ja vaikutustarkkailu Hakija esittää, että tuhkan hyödyntämisen päästöjä tarkkaillaan yhdestä pintavesinäytepisteestä otettavalla vesinäytteellä. Näytteestä analysoidaan kiintoaine, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri ja metallit ja pitoisuuksia verrataan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007, ns. PIMA-asetus) pitoisuuksiin. Vesinäytteen voi ottaa sertifioitu ympäristönäytteenottaja Metsä Groupin henkilöstöstä tai se teetetään konsultilla. Näyte analysoidaan akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa. Vesinäyte otetaan kerran ennen töiden aloittamista ja kerran rakentamisen jälkeen. Tulokset raportoidaan Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistolle vuoden 2015 loppuun mennessä, kuitenkin viimeistään 6 kuukautta rakentamisen päätyttyä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Keuruun kaupungin virallisella ilmoitus-taululla ja Keuruun kaupungin internet -sivuilla 25.4 26.5.2014. Lisäksi on julkaistu ilmoitus vireillä olevasta lupahakemuksesta Suur-Keuruu lehdessä 28.4.2014. Tarkastukset Ympäristönsuojelusihteeri on käynyt tutustumassa kohteeseen 24.4.2014. Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.
Muistutukset ja mielipiteet Keuruun kalastusalue ja Häkkisen kalastuskunta ovat jättäneet yhteisen muistutuksen 26.5.2014 (muistutus lyhennettynä): Keuruun kalastusalue ja Häkkisen kalastuskunta (jatkossa KKA) vaativat, että jätetuhkan käytölle Kivikkosalon metsätien rakentamisessa ei tule myöntää ympäristölupaa seuraavin perusteluin: Hankkeen sijainti ja mahdolliset vesistövaikutukset Hankealue sijaitsee Keuruulla lähellä Häkkiskylää sekä lähimmillään noin 200 metrin päässä Keurusselästä. Kaikki vedet hankealueelta johdettaisiin Keurusselkään. Kiesilänselän ja Suutarinselän eli Keurusselän itäiset rannat ovat Mänttään asti tiuhaan rakennettuja, joten erityistä varovaisuusperiaatetta on noudatettava. KKA:n mielestä tulee varmistua siitä, että kyseinen Mäntän Energian lentotuhka ei missään vaiheessa sisällä merkittäviä määriä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, joiden vaikutuksesta alapuolinen vesistö voisi kuormittua entisestään. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Finenergyn Tuhkarakentamisohjeessa (2000) kappaleessa Tuhkan käytön yleiset lähtökohdat todetaan: Tuhkaa ei ole syytä käyttää tärkeillä tai vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla, vaikka se jäljempänä esitettyjen kriteerien perusteella olisikin turvallista. Muuallakin tuhkarakenteen tulee sijaita siten, ettei se joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa. Sen vuoksi rakenne tulee sijoittaa vähintään 0,5 metriä keskimääräisen ylimmän vapaan pohjavedenpinnan yläpuolelle. Tuhkarakenteiden eristäminen Tuhkarakenteet tulee eristää ja sijoittaa eroon pinta- ja pohjavesistä siten, ettei haitallisten aineiden kulkeutumista voi tapahtua niiden mukana. Tuhkarakenteita käytettäessä pitää edellyttää tiivis pintarakenne kuten eristeasfaltti. Työn aikana tuhkan varastokasat on peitettävä ja tuhkakerros on peitettävä heti levittämisen jälkeen seuraavalla rakennekerroksella. Finsilva Oyj:n Kivikkosalon lupahakemuksessa nämä seikat on laiminlyöty ja myös tuhkakasat Mäntän Energian piha-alueella eivät ole näkemyksemme mukaan asiallisesti varastoituja. Lentotuhka Lentotuhkan sekoitussuhteeksi on hakemuksessa ilmoitettu 30:70 eli painosuhteessa tuhkaa 30 % ja 0 32 mm mursketta 70 %. Mäntän Energia käyttää energiantuotantonsa polttoaineena turvetta noin 80 %, joten hankkeessa esitetty lentotuhka sisältää paljon turpeesta peräisin olevaa tuhkaa. Turvetuhka sisältää runsaasti eri alkuaineita sekä raskasmetalleja (rautaa, elohopeaa ym) ja myös polttoturpeeseen kertynyttä cecium 137:ää eli Tsernobylin laskeuman aiheuttamaa radioaktiivisuutta. Turve on mahdollisesti peräisin usealta eri turvesuolta, joiden turvelaatu ja täten myös ongelmajätetuhkalaadut voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Hakemukseen liitetyt vanhat tutkimustodistukset ja analyysit eivät anna lentotuhkasta luotettavaa kokonaiskuvaa, vaan on mahdollista, että joissakin jäte- eli tuhkaerissä saattaisi olla merkittäviä ongelmallisten aineiden pitoisuuksia. KKA:n mielestä ongelmajätteeksi luokiteltavaa eli pääosin turpeesta peräisin olevaa lentotuhkaa ei tule käyttää kyseisen metsätien korjaamisessa. Tien varrella ei ole karttatarkastelun perusteella asutusta eli kohde tulisi olemaan käsityksemme mukaan voimalaitostuhkan
eli ongelmajätteen todellinen loppusijoituspaikka. Kivikkosalon metsätie (noin 3,0 km, hakemuksen sivu 1) on suunniteltu korjattavaksi siten, että vanhan tien kulutuspintarakenteeksi tulisi jätetuhka-murskeseos, joka tiivistetään seuraavien kuorma-autojen yliajokerroilla. Seosta ei peitetä ja se jää tien kulutuskerrokseksi. Finsilvan hakemuksen sivulla 2 hakija esittää sekoitussuhteeksi 30:70 (tuhka:kuitusavi) painosuhteessa eli hakija ei käyttäisikään 0-32 mursketta, vaan tehtaalla ongelmajätteeksi muodostuvaa kuitusavea. KKA:n näkemyksen mukaan hakemus sisältää merkittäviä virheellisyyksiä ja lupaa ei voida täten myöntää. Tien pintatuhkasta pääsisi tulevien vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa valumaan vapaasti kaikki ongelmajätteiksi määritellyt alkuaineet, raskasmetallit sekä cecium maaperään sekä tieojiin ja edelleen alapuoliseen vesistöön Keurusselkään. Jokavuotinen tien routiminen lisää jäteaineiden liukenemista alapuoliseen vesistöön. Tällainen ongelmatuhkan käyttötarkoitus on hanke, mille ei tule myöntää ympäristölupaa ilman tehokkaampaa lentotuhkan jatkuvaa ja puolueetonta analysointia! Keurusselkä herkkä ja eri kuormituksille altis vesialue. Lupahakemusasiakirjoissa ei ole tarkasteltu tuhkassa mahdollisesti olevia radioaktiivisia aineita Säteilyturvallisuuskeskuksen ohjeen (ST-ohje 12.2) mukaisesti. STUK:n ilmoituksen mukaan itse turpeessa ceciumpitopisuus on vain murto-osa tuhkan pitoisuudesta! Finsilva Oyj:n hakemuksessa ei mainita tuhkan radioaktiivisuutta, mikä on KKA:n mielestä puute. Jotta tuhkaa voitaisiin käyttää tierakentamisessa, KKA:n mielestä jokainen kuorma tulisi tutkia puolueettoman tarkastajan toimesta aina etukäteen ja ennen kuljetusta, jotta peruuttamatonta vahinkoa ei pääsisi luonnossa tapahtumaan. Jätteen sijoittamisella maahan tulisi olla aito hyötykäyttötarkoitus. Tuhkan kuljetuskustannukset Kivikkosalon metsätielle ovat käsityksemme mukaan suuremmat kuin paikalta saatavien ja tarkoitukseen soveltuvien puhtaiden luonnonmateriaalien hankintakustannukset. Jätteen kuljettamisella Mäntän voimalaitokselta Kivikkosalon tielle levitettäväksi saadaan taloudellinen hyöty jätteen asiallisen loppusijoittamisen kustannusten välttämisestä. Päätöksessä tulee ottaa huomioon seuraavat ympäristöviranomaisten päätökset: Itä-Suomen Aluehallintoviraston tuhkan hyödyntämistä koskeva päätös 72/2012/1 28.9.2012 (Dnro ISAVI/67/04.08/2011 Kevätniemen saha, Lieksa). Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös 9.6.2009 (LSU-2009-Y-165 (111)) Vaskiluodon Voima Oy:n tuhkan hyötykäytöstä pysäköinti- tai monitoimialueen rakentamisessa, tuhkan välivarastoinnista ja stabilointikäsittelystä alueella. Edellä mainitut seikat huomioiden KKA väittää, että tämä lupahakemus toteutuessaan yhdessä muiden Keurusselkää samanaikaisesti ja vuosikymmeniä kuormittavien tekijöiden kanssa aiheuttaisi ennalta arvioiden luvan myöntämisen esteenä olevia ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisia vaikutuksia. Lupahakemus sisältää käsityksemme mukaan liian monia ja merkittäviä epävarmuustekijöitä sekä niin suuren ympäristöriskin tulevaisuutta ajatellen, että lupaa ei voi myöntää hakemuksessa esitetyille metsätien rakenneratkaisuille. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton, nyt luvan myötä tämä riski on huomattava. Finsilva Oyj:n on luvan saajana oltava täysin selvillä toimintansa todellisista päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön ja alapuoliseen vesistöön. Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) välipäätös 14/0008/2 21.1.2014 Dnro
02240/13/5107 koskien Lapsukansuon (Multia) tiestön ja varastokentän rakentamista hyödyntämällä voimalaitostuhkia (liite nro 1): VHO toteaa välipäätöksessä, että Hallinto-oikeus kieltää aluehallintoviraston päätöksen täytäntöönpanon. Mahdollisesti jo aloitettu toiminta on heti keskeytettävä. Lapsukansuota koskeva lupa-asia ja sen välipäätös on otettava huomioon Kivikkosalon lentotuhka-asiaa käsiteltäessä. Allekirjoittaneen näkemys Finsilva Oyj:n ympäristölupahakemuksesta on, että hakija pyrkii taloudellista hyötyä tavoitellen ja jätteen hyötykäytön varjolla kiertämään kaatopaikkatoimintaa eli sitä, miten kyseinen tuhka tulisi säännösten ja lakien mukaan todellisuudessa sijoittaa. Pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton myös tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. Paljaat, pysyvät tuhkarakenteet tulisivat aiheuttamaan haitallisten aineiden päästöjä myös sen jälkeen, kun hankkeen metsätietä ei enää tarvita. Hankkeessa suunniteltu tien korjaus tulisi olemaan KKA:n arvion mukaan todellisuudessa tuhka- eli ongelmajätteen loppusijoittamista ja täten alapuolisen vesistön eli Keurusselän sekä maaperän ikuista saastuttamista!