Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen kustannusten laskutus Tampere 22.11.16 Helsinki 29.11.16 Oulu 1.12.16 Minna Antila, lakimies, opetus- ja kulttuuriyksikkö Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö, talousyksikkö Suomen Kuntaliitto 1 Koulutuspäivän sisältö Kouluttajina Minna Antila ja Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitosta Klo 9:30 Tervetuloa! Perusopetuslain näkökulma Esi- ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus Perusopetuksen järjestämislupa Koulupaikan määräytyminen Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus Vuoden 2014 lakimuutos Opetuksen järjestäjän laskutusoikeus Kotikunnan maksuvelvollisuus Aiheuttamisperiaatteen mukainen laskutus ja tulojen huomioon ottaminen Sijoitettua lasta koskevan tiedon käsittely kunnassa Salassa pidettävä ja arkaluonteinen tieto Tietojen rekisteröinti Tietojen luovuttaminen 2 Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetukseen liittyvät rahavirrat Perusopetuksen rahoitus osana valtionosuusjärjestelmää Rahavirtojen automaattinen kulku Kotikuntakorvaukset Kuntien väliset sopimukset Missä tilanteissa tarvitaan kuntien välisiä erillisiä sopimuksia? Mitä sopimuksissa tulee ottaa huomioon? Erityiskysymykset Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan kustannukset Vammaisoppilaat Lisäopetus Opiskeluhuollon kustannukset Kuljetuskustannukset Avustajakustannukset Klo 15:45 Koulutuspäivä päättyy
Kunnan esi- ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus perusopetuslain näkökulma Perusopetuksen järjestämislupa Koulupaikan määräytyminen 3 Oikeus maksuttomaan perusopetukseen (PL 16 ) Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään perusopetuslailla. 4
Oppivelvollisuus (perusopetuslaki 25, 26 ) Oppivelvollisia ovat Suomessa vakinaisesti asuvat lapset» oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta» oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta Ns. pidennetty oppivelvollisuus» jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 5 Oppivelvollisuuden ja velvoittavan esiopetuksen suorittaminen (perusopetuslaki 26, 26 a ) Oppivelvollisen on osallistuttava» perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai» saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot (ns. kotiopetus) Huoltaja/muu laillinen edustaja päättää» Jos oppivelvollinen ei osallistu perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava» vuoden kestävään esiopetukseen tai» muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (ns. kotiopetus) Huoltaja/muu laillinen edustaja päättää 6
Sijoitetut lapset - päätösvalta Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. (lastensuojelulaki 45 ) Avohuollon toimenpiteenä sijoitetun lapsen päätösvaltaa käyttävät lapsen huoltajat 7 Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta (perusopetuslaki 4 ) Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville» oppivelvollisuusikäisille perusopetusta» esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna» esiopetusta oppivelvollisuuden alkamisvuonna ns. pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille (25.2 )» esiopetusta niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin 8
Asuinkunnan määritelmä (4 ) Kunnan esi- ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus perustuu kunnan alueella asumiseen Asumista ei ole tarkemmin määritelty perusopetuslaissa tai sen esitöissä Järjestämisvelvollisuus on sidottu asuinkuntaan, ei kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan Asumismuotoa ei ole rajattu vaan asua voi esimerkiksi sijaisperheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa» perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisvelvollisuus on laitoksen sijaintikunnalla 9 Muut perusopetuslain mukaiset opetuksen järjestäjät Kunnan lisäksi perusopetuslain mukaista esi- ja perusopetusta on oikeus järjestää» Rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä, jolle valtioneuvosto on myöntänyt opetuksen järjestämisluvan (7 )» Valtion oppilaitoksella, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntämän opetuksen järjestämisluvan (8 )» Mikäli opetusta järjestetään lastensuojelulaitoksessa, jolla ei ole esi- ja perusopetuksen järjestämislupaa, kyse ei ole perusopetuslain mukaisesta opetuksesta verrattavissa ns. kotiopetukseen 10
Kunnan esi- ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus (perusopetuslaki 4 ) Kunta voi järjestää esi- ja perusopetuksen» itse omissa peruskouluissa, esiopetuksen järjestämispaikoissa» yhdessä muiden kuntien kanssa» hankkia perusopetuslain 7 :ssä tai 8 :ssä tarkoitetulta opetuksen järjestäjältä» hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti» kunta ei voi toteuttaa opetuksen järjestämisvelvollisuuttaan hankkimalla opetuksen lastensuojelulaitokselta, jolla ei ole perusopetuslain mukaista opetuksen järjestämislupaa 11 Oppilaan esiopetus- ja koulupaikan määräytyminen (perusopetuslaki 6.1 ) Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita 12
Oppilaan esiopetus- ja koulupaikan määräytyminen (perusopetuslaki 6.2 ) Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja esiopetusta saavalle 6 :n 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa opetusta annetaan Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös säädetyt edellytykset täyttävä päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka 13 Oppilaan esiopetus- ja koulupaikan määräytyminen Kunta päättää, missä muodossa ja mitä menettelyjä noudattaen esi- ja perusopetuksen järjestämispaikka määrätään Olennaista on se, että määräytymisperusteet ovat yhdenvertaiset eivätkä ne ole ristiriidassa perusopetuslain 6 :n kanssa 14
Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41.3, 41.4 Vuoden 2014 uudistus: HE 66/2013 vp Keskeiset muutokset 1.1.2014 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettu laki muuttui 1.1.2014 sijoitettujen lasten esi- ja perusopetuksen kustannusten laskutuksen osalta Keskeiset muutokset aikaisempaan verrattuna olivat:» oppilaan kustannukset saa lakimuutoksen myötä laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaan oppilaan kotikunnalta aiemman keskiarvoon perustuneen laskentamallin sijasta» laskutusoikeus koskee sekä esi- että perusopetusta» korvaus lasketaan oppilaan kustannusten ja mahdollisten oppilaan perusteella määräytyvien tulojen erotuksena» kotikuntakorvaustulo vähennetään kustannuksesta vain siinä tapauksessa, jos oppilas ilmoitetaan vieraskuntalaiseksi oppilaaksi varainhoitovuoden lopussa eli 31.12. tilanteen mukaisesti
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41.3 Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Ketä asia koskee? Miksi meidän tulisi ymmärtää tästä asiasta? Koskeeko ko. pykälän mukainen maksuosuus meidän kuntaamme?» Onko kuntaanne sijoitettu lapsia?» Ovatko sijoitetut lapset oppivelvollisuusikäisiä?» Järjestääkö kuntanne esi- tai perusopetusta kunnassanne asuville sijoitetuille lapsille? Laskutusoikeuksia on paljon, sillä oman kotikuntansa ulkopuolelle on vuosittain sijoitettuna tuhansia 6-15-vuotiaita lapsia Asia koskee suurta joukkoa kunnista joko sijoittaja- tai sijoituskunnan näkökulmasta 18
Eri kuntakäsitteet Huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten palveluita järjestettäessä on tärkeää erottaa kolme eri kuntakäsitettä:» Opetustoimessa opetuksen järjestämisvelvollinen on perusopetuslain mukaan oppilaan asuinkunta.» Opetustoimessa opetuksen järjestäjällä on oikeus laskuttaa kotikunnan maksuosuus ts. kustannusten maksuvelvollisuus on oppilaan väestötietojärjestelmään merkityllä kotikunnalla.» Sosiaalitoimen järjestämisvastuu kotikunnalla/asuinkunnalla» Sosiaalitoimessa kustannusten maksuvelvollisuus on sillä kunnalla, jossa sijaishuollon tarve syntyi (kotikunta, asuinkunta tai muu kunta). 19 Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus Korvaus perustuu lakiin» Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009), 41 pykälän 3. momenttiin» Opetuksen järjestäjällä laskutusoikeus» Kotikunnalla maksuvelvollisuus Laskutus tehdään tyypillisesti kalenterivuosittain» Laskutukset ajoittuvat tyypillisesti vuodenvaihteeseen» Laskutusta on mahdollista tehdä ympäri vuoden. Tämä vähentää painetta vuodenvaihteessa (joka muutenkin on kiireistä aikaa)» Kuntaliitto suosittaa, että laskutus suoritetaan jälkikäteislaskutuksena kunkin varainhoitovuoden lopussa (12/2016) siten, että menot voidaan kirjata oppilaan kotikunnassa sille tilikaudelle, jolloin opetuskin on annettu. 20
Kuntaliiton yleiskirje Luonnos julkaistu Kunnat.netissä 22.11.2016 Sisällöllisesti ei muutoksia; ohjeistus kuten vuonna 2015 Terminologia täsmennetty vastaamaan tilastomuutoksia v. 2016 Kustannusten muutos 2015 > 2016 (indeksikorotus) 1,0 % (kunnan peruspalvelujen hintaindeksi, KUPHI, 15.9.2016) 21 Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvauksen laskenta Laskutettavat kustannukset Aiheuttamisperiaate Kustannuksista vähennettävät tulot 22
Laskentaperusteet tulee yksiselitteisesti käydä ilmi laskun erillisestä liitteestä. 23 24
25 Korvaus = Kulut Mahdolliset tulot 26
Apua lain 41 :n 3 mom.:n tulkintaan (1/7) Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun Laskutusoikeus koskee vain lastensuojelulain 16 b :n 1 mom.:ssa tarkoitetulla tavalla tapahtuneita sijoituksia ei ketä tahansa vieraskuntalaista oppilasta esi- tai perusopetusta saavan oppilaan Oppilaita ovat kaikki oppivelvolliset iästä riippumatta, myös yli 15-vuotiaat Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta (kun oppilas täyttää 17-vuotta) 27 Apua lain 41 :n 3 mom.:n tulkintaan (2/7) kotikunta opetuksen aikana Väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta niinä työpäivänä, kun oppilas on opetuksessa. Näitä päiviä ovat päivä, joina oppilas on ollut virallisesti koulun oppilaana ja koulutuksen järjestäjä on varautunut järjestämään oppilaalle opetusta. Mikäli kotikunta vaihtuu opetuksen aikana, myös maksuvelvollisuus vaihtuu kunnalta toiselle. on velvollinen maksamaan oppilaasta Laki määrää kotikunnan maksuvelvollisuuden Kuntien välisiä erillisiä sopimuksia tai maksusitoumuksia ei tarvita 28
Apua lain 41 :n 3 mom.:n tulkintaan (3/7) opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle Opetuksen järjestäjä voi olla kunta tai muu valtioneuvoston myöntämän perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä Lainsäädäntö ei tunnista niitä opetuksen järjestäjiä, joilla ei ole perusopetuksen järjestämislupaa (esim. kotiopetus, opetus perhekodissa jne.). Näiden kohdalla perusopetuksen järjestämisvastuu on perusopetuslain mukaisesti lapsen asuinkunnalla. 29 Apua lain 41 :n 3 mom.:n tulkintaan (4/7) oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Aiheuttamisperiaatteen mukaan juuri ko. oppilaan kulut, esim. avustaja- ja koulukuljetuskulut esim. koulukuljetuskulut jyvitetään osallistujille, jos laskutettavan oppilaan lisäksi kyydissä kulkee muita oppilaita Kustannukset eivät saa sisältyä laskutettavaan korvaukseen useaan kertaan. 30
Apua lain 41 :n 3 mom.:n tulkintaan (5/7) Käytännössä laskuttaja tarvitsee myös tiedon oppilaan käymän koulun keskimääräisistä kuluista Koulun käsitettä ei ole tarkasti määritelty lainsäädännössä, vaan koulun määritelmän täyttyminen edellyttää aina kokonaisharkintaa. Koulu on tyypillisesti fyysisesti oma tilansa, jonka kulut on mahdollista eriyttää omikseen ja toiminta on organisoitu omaksi erilliseksi yksikökseen (oma rehtori/vastuuopettaja). Ennakkotapaus: Itä-Suomen hallinto-oikeus, päätös 14/5098/4 Mikäli oppilaan koulu vaihtuu vuoden aikana (esim. siirtyminen 6. luokalta 7. luokalle), lasketaan kustannus erikseen kullekin koululle 31 Apua lain 41 :n 3 mom.:n tulkintaan (6/7) Keskimääräiset kulut» Selvitetään viimeiset saatavissa olevat tilinpäätöstiedot sille koululle, jossa oppilas on saanut opetusta Esim. vuoden 2016 laskutuksia tehtäessä viimeisimmät saatavissa olevat kulutiedot ovat vuoden 2015 tilinpäätöksestä Kulut lasketaan ko. koululle kunnan talousarviorakenteen ja kustannusseurantamenettelyn mukaisesti» Toimintakuluja ovat henkilöstökulut (palkat ja palkkiot, henkilösivukulut), palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset sekä muut toimintakulut (esim. vuokrakulut)» Toimintakuluihin voidaan vyöryttää koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet välittömät hallintokulut, tietohallinnosta, talous- ja henkilöstöhallinnosta aiheutuneet kulut, sisäiset ja ulkoiset vuokrat ja kiinteistön ylläpitokulut. Yhteiset kulut jaetaan koulun kuluiksi pääsääntöisesti oppilasmäärien tai tilaneliöiden suhteessa.» Muut erät: Investointien osalta nk. pienet hankkeet (< 400 000 euroa) voidaan sisällyttää kustannuksiin.» Työllistämistuella palkattujen osalta kustannuksiin voidaan sisällyttää nettomenot.» Korvauksen perusteena käytettäviin kuluihin ei sisällytetä kotikuntakorvausmenoja eikä suunnitelman mukaisia poistoja, arvonalentumisia ja lainanhoitokuluja 32
Apua lain 41 :n 3 mom.:n tulkintaan (7/7) Käytännössä laskuttaja tarvitsee myös tiedon oppilaan työpäivien määrästä, joina oppilaalle on annettu opetusta» Päivät, jolloin oppilas on ollut virallisesti koulun oppilaana» Aika, jolle koulutuksen järjestäjä on varautunut järjestämään oppilaalle opetusta 33 Kustannustason muutoksen (ts. indeksikorotuksen) huomioon ottaminen kustannuksissa Kustannukset muutetaan vuoden 2016 tasoon kertomalla v. 2015 kustannukset 1,0 prosentilla. Varainhoitovuoden työpäivien määrä» Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää» Vuonna 2016 työpäiviä on + = 34
35 Korvaus = Kulut Mahdolliset tulot 36
Paritehtävä 1: Laskentaharjoitus Korvauksen perusteena käytettävä Oppilaan kustannus 2016 Kunnan X lapsi otetaan kesällä 2016 lastensuojelulain nojalla huostaan ja sijoitetaan kuntaan Y. Lapsi on 10- vuotias. Lapsi aloittaa kunnan Y koulussa A syyslukukauden alkaessa 8/2016 ja jatkaa toistaiseksi. Kunnan Y laskutuksessa huomioon otettavat perusopetuksen kustannukset olivat 1 000 000 euroa vuonna 2015. Kustannuksista» 65 % aiheutuu alakoulussa A ja» 35 % aiheutuu yläkoulussa B. Laske 1. Laskutuksen perusteena käytettävä oppilas- ja työpäiväkohtainen hinta vuodelle 2016 2. Kyseisestä oppilaasta aiheutuva kustannus vuodelle 2016 37 Oppilasmäärät kouluittain 2015 2016 Koulu A 88 85 Koulu B 42 35 Paritehtävä 2: Laskentaharjoitus Aiheuttamisperiaatteen mukaan laskutettava Oppilaan kustannus 2016 Oppilaalla on henkilökohtainen kouluavustaja, jonka kustannus halutaan laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kunnan Y avustajien palkkakustannukset ovat yhteensä 60 000 euroa vuonna 2016. Kunnassa on kaksi avustajaa, jotka avustavat kumpikin kahta oppilasta. Laske 1. Oppilaan osuus koulun A keskimääräisistä kustannuksista 2016 2. Aiheuttamisperiaatteen mukaan laskutettava osuus avustajakustannuksista vuonna 2016 3. Kyseisestä oppilaasta aiheutuva kustannus vuodelle 2016 38
Korvaus = Kulut Mahdolliset tulot 41 Apua lain 41 :n 4 mom.:n tulkintaan (1/2) Edellä 1 3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta: 1) 37 :ssä ja 38 :n 1 5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta;» Normaali kotikuntakorvaus» Kotikuntakorvaus vähennetään kustannuksesta, jos oppilas ilmoitetaan laskutusvuoden lopussa Esim. vuoden 2016 kustannuksista vähennetään kotikuntakorvaus, jos oppilas ilmoitetaan 31.12.2016» Vähennettävän tulon suuruuteen vaikuttaa oppilaan ikä 31.12.2016 42
Apua lain 41 :n 4 mom.:n tulkintaan (2/2) 2) oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 :ssä tarkoitetusta rahoituksesta; 3) pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 :ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja» Tieto perustuu varainhoitovuoden ja sitä edeltävän vuoden 20.9. tiedonkeruuseen» Vähennetään saadun rahoituksen mukaisena: Korotus on 50 %, mikäli oppilasta ei ilmoiteta peräkkäisinä vuosina 20.9. tiedonkeruussa 4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 15 :ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta. 43 Kotikuntakorvaukset Kotikuntakorvausmenot ja tulot perustuvat valtiovarainministeriön päättämään kotikuntakorvauksen perusosaan ja opetuksen järjestäjien ilmoittamiin kotikunnittaisiin ja ikäryhmittäisiin oppilasmääriin 31.12. tilanteesta (kotikuntakorvauskysely) Esi- ja perusopetuksen perushinta vuonna 2016 on 6 693,89 euroa (6 573,54 euroa vuonna 2017) Kotikuntakorvauksen perusosa on kaikille kunnille sama Kotikuntakorvaus porrastetaan oppilaan iän mukaan 6 v. 0,61 4 083,27 7-12 v. 1,00 6 693,89 13-15 v. 1,60 10 710,22 Valtiovarainministeriö tekee päätöksen kotikuntakorvauksen perusosasta (viim. 31.12.) 44
Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen Vuosi 2016 30 939,10 19 304,44 45 2016 Lisärahoitus Kotikuntakorvauksen pidennettyyn perusosa 6 693,89 oppivelvollisuuteen Pidennetyn oppivelvollisuuden rahoitusta laskettaessa tehtävä vähennys (1705/2009 14 ) -194,08 6 499,81 Muut vammaiset, kerroin 2,97 Lisärahoitus, muut vammaiset 19 304,44 Vaikeimmin vammaiset, kerroin lisäksi 1,79 Lisärahoitus, vaikeimmin vammaiset 30 939,10 Vuosi 2016 30 939,10 19 304,44 46
Rahoitusraporttiesimerkki 47 Paritehtävä 3: Laskentaharjoitus Laskutuksessa huomioon otettavat Oppilaasta maksettavat mahdolliset tulot 2016 Oppilas jatkaa koulussa A myös kevätlukukaudella 2017. Oppilas ei ole pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas. Laske 1. Saako opetuksen järjestäjä tuloja ko. oppilaasta? 2. Jos saa, paljonko? 48
49 Korvaus = Kulut Mahdolliset tulot 50
Jos > Korvaus > 0 Korvaus laskutetaan kotikunnalta 51 Laskentaperusteet tulee yksiselitteisesti käydä ilmi laskun erillisestä liitteestä. 52
Jos < Korvaus < 0 Laskutettavaa ei synny 53
55 Esimerkki 1 laskun erillisestä liitteestä 56
Esimerkki 2 laskun erillisestä liitteestä 57 Kuntaan lastensuojelulain nojalla sijoitettua lasta koskevan tiedon käsittelystä esi- ja perusopetusta järjestettäessä
Tieto kuntaan lastensuojelulain nojalla sijoitetusta lapsesta Tieto kuntaan sijoitetusta lapsesta on salassa pidettävä tieto» salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta, sosiaalihuollon asiakkaan saamasta etuudesta, tukitoimesta tai sosiaalihuollon palvelusta (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24.1 25 k) Tieto kuntaan sijoitetusta lapsesta on arkaluonteinen henkilötieto» arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarvetta, hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia (henkilötietolaki 11.1 6 kohta) Arkaluonteisen tiedon käsittelystä Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty (henkilötietolaki 11 ) Arkaluonteisten tietojen käsittely on sallittua vain henkilötietolain 12 :ssä säädetyin perustein Arkaluonteisten tietojen käsittely on sallittua, jos se johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä (henkilötietolaki 12.1 5 kohta)
Kuntaan sijoitettujen lasten rekisteri (lastensuojelulaki 78 ) Lastensuojelulaissa on säädetty kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen velvollisuudesta pitää rekisteriä muiden kuntien alueelle sijoittamista lapsista» Lastensuojelulain 16 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen kunnan alueelle» sijoittajakunnan tulee ilmoittaa tarvittavien lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi sekä sijaishuoltopaikan valvonnan toteuttamiseksi lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä» sijoituskunnalle (sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle), jonka on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LSL 78 ) Tietojen luovuttaminen kuntaan sijoitettujen lasten rekisteristä Tietojen luovuttaminen kuntaan sijoitettujen lasten rekisteristä määräytyy tietojen luovuttamiseen velvoittavien tai siihen oikeuttavien säännösten mukaisesti.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 Säännös oikeuttaa sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan antamaan muulle viranomaiselle salassapitovelvollisuuden estämättä välttämättömiä tietoja asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi Tietoja saa kuitenkin antaa vain, jos:» se, jota asiakirja koskee, on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa tai» tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi tai» tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä Perusopetuslaki 41 4 mom. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.
Tietojen luovuttaminen kuntaan sijoitettujen lasten rekisteristä Sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on luovutettava rekisteristä lasta koskevia tietoja tarpeenmukaisessa laajuudessa oman kuntansa sille viranomaiselle, joka järjestää lapsen tarvitsemia palveluja sijoituskunnassa. Kun on kysymys esimerkiksi kouluikäisestä lapsesta, tietoja voidaan luovuttaa opetustoimelle (Tapio Räty, Uusi lastensuojelulaki, Edita 2007, s. 412) Kuntaan sijoitettujen lasten tietojen käsittely opetustoimessa kunnan opetuksen järjestämisestä vastaavalla toimielimellä ei ole oikeutta ylläpitää rekisteriä, kuntaa sijoitetuista lapsista» tehtävä säädetty kunnan sosiaalitoimesta vastaavalle toimielimelle kunnalla kuitenkin lakiin perustuva» velvollisuus järjestää alueellaan asuvien esi- ja perusopetus» oikeus laskuttaa sijoitetun oppilaan kotikuntaa oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaava korvaus oikeus käsitellä lakisääteisessä tehtävässä tarvittavia tietoja pääsy tietoihin rajataan vain niille, jotka tarvitsevat niitä työtehtävissään
Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen rahavirrat Valtionosuus perusopetukseen Kuntien väliset sopimukset 67 Rahavirtojen kulku - sijoitettujen palvelujen järjestäminen HUOM! Sisältää sekä sosiaalihuollon että perusopetuksen! Huostaanotettujen ja sijoitettujen palvelut Sosiaalitoimen kustannukset Kuntien väliset korvaukset ja laskutukset 68
Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 3 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Opetus- ja kulttuuritoimi 28 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 17 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 6 % Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Valtionosuudet 18 % Toimintatulot 23 % siitä: myyntitulot 12 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 45,9 mrd. Lähde: Kuntatalousohjelma/Kuntaliitto Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v. 2015 Kunnat ja kuntayhtymät Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. 5,9 %, 1,22 mrd. Ikääntyneiden palvelut (pl. kotipalvelu sekä kotisairaanhoito) 14,9 %, 3,06 mrd. Vammaisten palvelut (pl. kotipalvelu sekä kotisairaanhoito) 8,8 %, 1,82 mrd. Kotihoito (kotipalvelu + kotisairaanhoito) 5,7 %, 1,17 mrd. Työllistymistä tukeva toiminta 2,6 %, 0,53 mrd. Perusterveydenhuolto 19,8 %, 4,07 mrd. Erikoissairaanhoito 33,5 %, 6,89 mrd. Muu sosiaali- ja terveystoimi 8,8 %, 1,80 mrd. (Päihdehuollon erityispalvelut, Ympäristöterveydenhuolto, Muu sosiaali- ja terveystoimi) Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 20,55 mrd. (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) 21.11.2016/hp Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1) kuntakoon mukaan vuonna 2015, /as. Manner-Suomi Alle 2000 as. 1 303 945 153 855 377 285 242 4 159 2001-5000 as. 1 338 873 168 668 377 274 234 3 931 5001-10000 as. 1 266 790 171 559 361 215 224 3 586 10001-20000 as. 1 222 695 186 500 304 179 223 3 310 20001-50000 as. 1 227 588 215 397 302 149 254 3 131 50001-100000 as. 1 316 582 219 447 331 182 304 3 380 Yli 100000 as. 1 137 538 232 348 274 143 394 3 065 Kaikki kunnat 1 215 621 211 433 306 170 306 3 262 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 2) Ikääntyneiden palvelut Vammaisten palvelut Kotihoito Muu sosiaali- ja terveystoimi 1) Nettokustannukset =(Toimintakulut + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyskulut) - (Toimintatuotot + Vyörytystuotot + Valmistus omaan käyttöön sekä valmistevaraston muutos) 2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, Lastensuojelun avohuoltopalvelut sekä muut lasten ja perheiden avopalvelut 21.11.2016/hp Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä sekä asiakasmaksut eräissä sosiaali- ja terveystoiminnan tehtäväluokissa, osuus käyttökustannuksista, % (Kunnat ja Kuntayhtymät) Sosiaali- ja terveystoiminta yht. Vammaisten ympärivuorok. hoivan asumispalv. Päihdehuollon erityispalvelut Lastensuojelu ym 2) Ikääntyneiden ympärivuorok. hoivan asumispalv. Muut vammaisten palvelut Vammaisten laitoshoito Ikääntyneiden laitoshoito Suun terveydenhuolto Kotihoito Perusterveydenhuolto pl. suun terveydenh. Erikoissairaanhoito 2,0 3,5 2,1 4,0 5,2 5,8 4,3 4,2 7,1 6,4 6,5 5,7 7,8 13,6 14,3 17,2 15,3 19,8 20,5 23,1 35,8 43,2 48,3 43,2 0 10 20 30 40 50 Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä (ml. kolmas sektori) Asiakasmaksut 2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, Lastensuojelun avohuoltopalvelut sekä muut lasten ja perheiden avopalvelut 21.11.2016/hp Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset v. 2015 Kunnat ja kuntayhtymät Muu kulttuuritoiminta 1,0 %, 126 milj. Museot, teatterit, musiikkitoiminta ym. 2,4 %, 305 milj. Kirjasto 2,7 %, 338 milj. Nuorisotoimi 1,7 %, 215 milj. Liikunta ja ulkoilu 5,5 %, 698 milj. Taiteen perusopetus +muu opetustoimi 0,9 %, 118 milj. Kansalaisopistojen + muu vapaa sivistystyö 1,5 %, 191 milj. Lasten päivähoito 24,2 %, 3 068 milj. Ammatillinen koulutus 12,9 %, 1 634 milj. Esiopetus 2,8 %, 360 milj. Lukiokoulutus 5,4 %, 693 milj. Perusopetus 39,0 % 4 950 milj. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset yhteensä 12,70 mrd. (=toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset+ vyörytyserät) 14.11.2016/hp Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus tasaisesti koko maassa kohtuullisella veroasteella. Todellisten kustannusten ja valtionosuuden yhteys Kunnan kustannukset eivät suoraan vaikuta valtionosuuden määrään. Valtionosuus määräytyy laskennallisesti.
Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 10,6 mrd. 9,6 mrd. 0,97 mrd. 8,6 mrd. 1 mrd. Varhaiskasvatus Kirjastot Keskus- ja maakuntakirjastot Esi ja perusopetus Kulttuuri Taidelaitokset Lukiokoulutus Aamu- ja iltapäivätoiminta Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Liikunta Nuoriso
Esi- ja perusopetuksen lisärahoitus (OKM) Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää opetuksen järjestäjälle rahoitusta sellaisen toiminnan osalta, jota valtiovarainministeriön hallinnoima kuntien ikäluokkapohjainen valtionosuus ei kata lisäopetuksen rahoitus, maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus, muille kuin oppivelvollisille järjestettävän esi- ja perusopetuksen rahoitus, perusopetuksen aineopetuksen rahoitus, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus, Sisäoppilaitoslisä, Koulukotikorotus, joustavan perusopetuksen lisärahoitus, rahoitus yksityisen opetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen, ulkomailla järjestettävän perusopetuslain mukaisen opetuksen rahoitus, yksityisten opetuksen järjestäjien harkinnanvarainen ylimääräinen avustus HUOM! Kunnan valtionosuus koostuu aina kahdesta osasta Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta Järjestelmän kumpikin osa tulee ottaa huomioon valtionosuudesta puhuttaessa Talousarviovalmistelu, valtionosuuksien ennakkoarviointi, vertailulaskelmien teko, tulo-meno-vertailut jne.
Kotikuntakorvausjärjestelmä Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen silloin, kun oppilas suorittaa oppivelvollisuuttaan oman kotikuntansa ulkopuolella Kotikuntakorvauksen perusosa on kaikissa kunnissa yhtä suuri, 6 693,89 euroa vuonna 2016 (6 573,54 euroa vuonna 2017) Hintaa porrastetaan oppilaan iän mukaan» 6-vuotiaalle 0,61 * perusosa» 7-12-vuotiaalle 1,00 * perusosa» 13-16-vuotiaalle 1,6 * perusosa Jos opetuksen järjestäjä on muu kuin kunta, rahoitus on 94 % edellä mainitusta Kuntien väliset sopimukset Missä tilanteissa tarvitaan kuntien välisiä erillisiä sopimuksia? Mitä sopimuksissa tulee ottaa huomioon?
Kuntien välinen sopimisen tarve esi- ja perusopetuksessa? Yleensä kuntien välisiä kustannuksia koskevia sopimuksia tai sopimusehtoja ei tarvita, vaikka oppilas olisi toisen kunnan koulussa» Valtionosuus kotikunnalle» Valtionosuus siirtyy kotikuntakorvauksena opetuksen järjestäjälle» OKM:n rahoitus suoraan järjestäjälle Jos kunnat kuitenkin haluavat sopia esim. todellisiin kustannuksiin perustuvasta laskutuksesta, tulee sopimuksessa aina ottaa huomioon rahavirtojen automaattinen kulku 1704/2009 41 takaa sijoitettujen perusopetuksen kustannuksen laskutuksen ilman erillissopimusta MUISTA RAHAVIRTOJEN AUTOMATIIKKA SOPIMUKSISSA!! Kunta B ei saa valtionosuutta eikä kotikuntakorvausta ja on tekemänsä sopimuksen perusteella velvollinen maksamaan Sopimuksessa otettava huomioon automaattiset rahavirrat!!!
Erityiskysymyksiä osallistujien toiveiden mukaan Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan kustannukset Vammaisoppilaat Lisäopetus Opiskeluhuollon kustannukset Kuljetuskustannukset Avustajakustannukset jne. 85 Tapaus 1: Oppilaan kotikunta muuttuu sijoituksen aikana Minulle on kerrottu, että sijoitettujen oppilaiden kotikunta ei voi muuttua. Kuitenkin esim. viime keväänä on kahden kuntaamme sijoitetun lapsen kotikunta väestörekisterin mukaan vaihtunut. Eikö silloin kuulu laskuttaa väestörekisterin mukaista kuntaa, eikä lapsen alkuperäistä kotija sijoittajakuntaa? KYLLÄ. Lähtökohtaisesti oppilaan kotikunta sijoituksen aikana ei muutu. Todellisuudessa muutoksia kuitenkin joskus tapahtuu. Rahavirtojen oikean kohdentumisen kannalta on tärkeää, että laskutuksessa seurataan väestötietomerkintöjä päivätasolla. Täten, jos oppilaan väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta muuttuu sijoituksen aikana, myös maksaja muuttuu siitä päivästä lukien, kun kotikuntamuutos tapahtuu. Laskuja yhdestä oppilaasta lähtee siis niin monelle kunnalle kuin oppilaalla on eri kotikuntia koulupäivien aikana. Muutosta edeltävien päivien osalta lasku menee vanhalle kotikunnalle ja muutoksen jälkeisten koulupäivien osalta uudelle kotikunnalle. Kotikuntakorvaustulo vähennetään sen kunnan laskusta, joka on oppilaan kotikunta 31.12. Meillä on lastensuojelulain nojalla sijoitettu oppilas, joka ennen sijoitusta (tänä vuonna) on vaihtanut kotikuntaa melkein vuosittain. Minkä päivämäärän mukaan katsotaan oppilaan kotikunta, jota laskutetaan? Lasku osoitetaan sille kunnalla, joka on oppilaan kotikunta opetuksen aikana, päiväkohtaisesti.
Tapaus 2: Aiheuttamisperiaatteen mukainen laskutus Jos oppilaasta laskutetaan kotikunnalta aiheuttamisperusteen mukaisia kustannuksia, esim. avustajan palkkauskustannukset, silloin koulun vuoden 2015 kokonaismenoista poistetaan ensin kaikki avustajakulut, jonka jälkeen menot jaetaan vuoden 2015 oppilasmäärillä ja vuoden 2015 työpäivillä. Tämän jälkeen päivähinta korotetaan indeksikertoimella ja kerrotaan oppilaan vuoden 2016 työpäivillä. Tähän summaan lisätään oppilaan osuus avustajakuluista ja vähennetään oppilaasta saatu kotikuntakorvaus ja pidennetyn oppivelvollisuuden korotus. Miten toimitaan, jos edellä mainitun oppilaan veli on samassa koulussa? Hänellä ei ole avustajaa eikä hän kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Vähennetäänkö silloinkin koulun vuoden 2015 keskimääräisistä menoista ensin kaikki avustajakulut (myös luokka-avustajien kulut) vai vain kaikki henkilökohtaisten avustajien kulut vai vain em. oppilaan avustajakulut, ennen kuin menot jaetaan 2015 oppilasmäärillä ja 2015 työpäivillä, korotetaan indeksikertoimella, kerrotaan oppilaan vuoden 2016 työpäivillä ja vähennetään oppilaasta saatu kotikuntakorvaus? Kustannukset eivät voi sisältyä laskulle useaan kertaan Laskutuksen läpinäkyvyyden takia samaa laskentatapaa tulisi käyttää kaikille oppilaille ja kaikissa laskuissa Lain mukaan kustannukset voi laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti Tapaus 3: Laskutusajankohta Jos lasku vuodelta 2016 tehdään vasta tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen 2017, niin voidaanko silloin ottaa eurot suoraan vuodelta 2016 (eikä vuodelta 2015+indeksitarkistus)? Kyllä, uusimmat tilinpäätöksen mukaiset kustannustiedot laskutuksen perusteeksi
Tapaus 4: Aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannusten laskutus Kuuluuko ko. koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan nettokustannukset ottaa huomioon kustannuksissa, vaikka oppilas ei osallistuisikaan siihen toimintaan? Laskutusoikeus koskee vain esi- ja perusopetusta ei aamu- ja iltapäivätoimintaa Aamu- ja iltapäivätoimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain perusteella Tapaus 5: Koulukuljetukset Osa kunnista näyttäisi laskuttavan kuljetuksista erikseen ja osa ilmeisesti sisällyttää maksut varsinaiseen kotikuntalaskutukseen. Miten kuuluisi tehdä? Lain mukaan kuljetuskustannukset on mahdollista laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaan Kustannukset eivät voi sisältyä laskulle useaan kertaan Laskutuksen läpinäkyvyyden takia samaa laskentatapaa tulisi käyttää kaikille oppilaille ja kaikissa laskuissa
Erityiskysymyksiä (1/7) Lastensuojelulaitos, perhekoti, jolla ei ole perusopetuslain mukaista opetuksen järjestämislupaa» Vastuu lapsen perusopetuslain mukaisen esi- ja perusopetuksen järjestämisestä asuinkunnalla» kotikuntakorvauskyselyn tiedonantajina vain perusopetuslain mukainen opetuksen järjestäjä Kunta, järjestämisluvan saanut yksityinen, valtio» Rahoitusvirtojen ymmärtäminen keskeistä kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien välisiä sopimuksia tehtäessä Viikko toisella vanhemmalla, viikko toisella» Väestötietojärjestelmässä on aina vain yksi virallinen kotikunta Erityiskysymyksiä (2/7) Kotikunnan muuttuminen» Maksuvelvollinen on opetuksen aikainen kotikunta» Velvollisuus päättyy/alkaa samalla päivämäärällä, kun kotikunta vaihtuu» Jos kotikunta vaihtuu, lasku opetuksen järjestämisestä lähtee usealle kunnalle
Erityiskysymyksiä (3/7) Voiko opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset sisällyttää korvaukseen?» EI.» Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistä koskevasta korvauksesta säädetään erikseen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 a :ssä. Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan kotikunta on muu kuin koulun sijaintikunta oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilaskohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan kotikunnalta. Jos kunnat ovat erimielisiä -> hallintoriita-asiana hallintooikeudessa. Erityiskysymykset (4/7) Saimme laskun toiselta kunnalta lastensuojelulain perusteella sijoitetun oppilaan perusopetuksesta. Lapsi on ensimmäisellä luokalla. Lapsi ei sosiaalitoimen mukaan ole sijoitettuna lastensuojelulain perusteella toiseen kuntaan, vaan sijoitus on tehty erityishuoltona (keva). Voiko toinen kunta laskuttaa meiltä ko. kustannukset?» EI.» Laskutusoikeus koskee vain lastensuojelulain 16 b :n 1 momentin mukaisella tavalla sijoitettuja avohuollon tukitoimena sijoitettu tai sijaishuoltoon sijoitettu tai jälkihuollossa
Erityiskysymykset (5/7) Kuljetukset» Sisältyvät koulun kustannuksiin muiden palvelujen ostojen kautta» Koulukyytikustannukset voi laskuttaa myös aiheuttamisperiaatteen mukaan» Kustannukset eivät saa sisältyä laskuun kahteen kertaan Kouluavustaja» Kouluavustajat ovat tyypillisesti kunnan työntekijöitä, jolloin heidän kustannuksensa sisältyvät opetustoimen kustannuksiin palkkojen ja muiden toimintamenojen kautta» Kouluavustajakustannukset saa laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaan» Kustannukset eivät saa sisältyä laskuun kahteen kertaan Henkilökohtainen avustaja» Vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisesta avustajasta säädetään vammaispalvelulaissa (tehtäväluokka 240)» Nämä kustannukset eivät sisälly opetustoimen kustannuksiin» Sosiaalitoimen lainsäädännön mukaan laskutus tehdään aiheuttamisperiaatteen mukaan 95 Erityiskysymykset (6/7) Hammashuolto» Hammashuolto on osa perusterveydenhuoltoa (tehtäväluokka 254)» Nämä kustannukset eivät sisälly opetustoimen kustannuksiin. Kasvatus- ja perheneuvolat» Kasvatus- ja perheneuvolat ovat osa sosiaalihuollon mukaista toimintaa (tehtäväluokka 217).» Nämä kustannukset eivät sisälly opetustoimen kustannuksiin. 96
Erityiskysymykset (7/7) Oppilas on vain osan vuodesta. Jaetaanko kotikuntakorvaus?» EI» Kotikuntakorvaus tulee aina joko koko vuodelle tai ei ollenkaan. Kotikuntakorvausta ei jaeta. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas on vain osan vuodesta. Jaetaanko pidennetyn oppilaan lisäkorotus?» KYLLÄ, puolitetaan» Pidennetyn oppivelvollisuuden perusteella määräytyvät korotukset lasketaan kahden 20.9. tilanteen mukaisen ilmoituksen keskiarvona» Jos oppilas on opetuksessa vain osan vuotta, korotus tulee puolikkaana. 97 Kiitokset mielenkiinnosta! Tsemppiä laskutukseen! Lisätietoja: Minna Antila, p. 050 560 3353 Sanna Lehtonen, p. 050 575 9090 98