ASIA HAKIJA. Päätös Nro 140/2013/2 Dnro ESAVI/231/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Etelä-Suomi Päätös Nro 140/2013/2 Dnro ESAVI/231/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2013 ASIA Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kankaanpää HAKIJA Kankaanpään kaupunki PL 36 38701 Kankaanpää ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (58) ASIA... 5 HAKIJA... 5 LAITOS JA SEN SIJAINTI... 5 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVA YMPÄRISTÖLUPA... 6 PUHDISTAMON SIJAINTI JA JÄTEVEDEN PURKUPAIKKA... 8 Puhdistamon sijainti... 8 Puhdistamoalueen lähiympäristö ja kaavoitustilanne... 8 Jäteveden purkupaikka... 8 JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ... 9 Yleiskuvaus purkuvesistöstä... 9 Vesistön virtaamat... 9 Pitäjänojan vesistöalue... 9 Karvianjoen vesistöalue Veneskosken kohdalla... 9 Vesistökuormitus... 10 Vesistön veden laatu... 10 Ruoko-oja... 10 Karvianjoki... 11 Vesistön käyttö... 12 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA... 12 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA... 12 Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet... 12 Puhdistamon jätevedenkäsittelyprosessit... 13 Puhdistamon mitoitus... 13 Yksikköprosessien mitoitus... 14 Puhdistamon tulokuormitus... 14 Kemikaalit ja energian käyttö... 16 Rauta- tai alumiinipohjainen primäärikoagulantti... 16 Kalkki... 16 Polymeeri... 16 Metanoli... 16 PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 17 Päästöt vesistöön... 17 Puhdistamon puhdistustulokset... 17 Päästöt vesistöön... 18

3 (58) Päästöjen vaikutukset purkuvesistöön ja sen käyttöön... 18 Päästöjen laskennalliset vaikutukset purkuvesistöön... 18 Jätevesien vaikutukset velvoitetarkkailun perusteella... 19 Yleislaatuluokat ja niiden muutokset... 22 Arvio typenpoiston tarpeellisuudesta purkuvesistön kannalta... 22 Typpikuorman vaikutus Karvianjoessa... 23 Typpipitoisuus Isojärvessä... 24 Kankaanpään osuus Selkämeren typpikuormasta... 25 Johtopäätökset ja suositukset typen poistotasosta... 25 Kalasto ja kalastus... 26 Kalasto ja kalakantojen tila... 26 Toiminnan vaikutukset kalastoon ja kalastukseen... 27 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen... 28 Sakokaivo- ja umpikaivolietteet... 28 Koneellisesti kuivattu liete... 28 Muut jätteet... 28 TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 28 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 29 Käyttö- ja päästötarkkailu... 29 Vesistön tilan ja veden laadun tarkkailu... 29 Kalataloustarkkailu... 30 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 30 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 31 Hakemuksen täydentäminen... 31 Hakemuksesta tiedottaminen... 31 Lausunnot... 31 Muistutukset ja mielipiteet... 39 Hakijan vastine... 40 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 42 Luparatkaisu... 42 Lupamääräykset... 42 Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin... 42 Päästöt ilmaan ja melu... 43 Viemäriverkosto ja sen kunnostus... 44 Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito... 45 Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet... 45 Sakokaivo- ym. lietteiden vastaanotto sekä puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet... 46 Varastointi... 47 Häiriö- ja muut poikkeustilanteet... 47

4 (58) Riskinhallinta... 48 Käyttö- ja päästötarkkailu... 48 Kirjanpito... 49 Ympäristövaikutusten tarkkailu... 50 Raportointi... 50 Kalatalousmaksu... 51 Kunnossapitovelvoite... 51 RATKAISUN PERUSTELUT... 51 Lupamääräysten tarkistamisen perustelut... 51 Lupamääräykset 1 2... 52 Lupamääräys 3... 53 Lupamääräykset 4 7... 53 Lupamääräykset 8 10... 54 Lupamääräykset 11 13... 54 Lupamääräykset 14 17... 55 Lupamääräys 18... 55 Lupamääräys 19... 55 Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin... 55 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 56 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKEN NOUDATTAMINEN... 56 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 56 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 56 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 57 Päätös... 57 Jäljennös päätöksestä... 57 Ilmoitus päätöksestä... 57 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä... 57 MUUTOKSENHAKU... 58

5 (58) ASIA Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kankaanpää HAKIJA Kankaanpään kaupunki PL 36 38701 Kankaanpää LAITOS JA SEN SIJAINTI Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylän Seula -nimisellä tilalla (kiinteistötunnus 214-406-1-795) osoitteessa Lähdekummuntie 12. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella nykyisessä purkupaikassa Pitäjänojaan Kankaanjärven luusuassa olevan pohjapadon alapuolelle ja siitä edelleen Karvianjokeen. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Kankaanpään kaupunki on hakenut jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Hakemus koskee Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäröintialueen jätevesien sekä puhdistamolle tuotavien sakokaivo- ym. lietteiden käsittelyä puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Pitäjänojaan nykyisessä purkupaikassa lähellä Kankaanjärven luusuaa. Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 29.9.2011. Hakija on täydentänyt hakemustaan 16.4.2012, 15.5.2012, 29.6.2012 ja 18.4.2013. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätevedenpuhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 13.11.2003 antamassaan ympäristölupapäätöksessä nro 66/2003/2 määrännyt, että luvan saajan on viimeistään vuoden 2011 syyskuun loppuun mennessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.

6 (58) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVA YMPÄRISTÖLUPA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 13.11.2003 antamallaan päätöksellä nro 66/2003/2 myöntänyt Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylässä sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupa on myönnetty hakemussuunnitelmassa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn puhdistamolla sekä käsitellyn jäteveden johtamiseen Pitäjänojaan ja siitä edelleen Karvianjokeen. Päätöksessä on katsottu, ettei toiminnasta aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesien pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta päätöstä annettaessa olisi määrättävä korvauksia. Päätöksessä on määrätty, että purkuojaa on jäteveden purkukohdan alapuolella pidettävä viemärinä. Vaasan hallinto-oikeus muutti 21.4.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0096/2 ympäristölupaviraston em. päätöstä. Korkein hallinto-oikeus kumosi 23.3.2006 antamallaan päätöksellä taltionro 693 Vaasan hallinto-oikeuden em. päätöksen ja saattoi ympäristölupaviraston päätöksen sellaisenaan voimaan lukuun ottamatta lupamääräyksen 1 kolmatta kappaletta, jota korkein hallinto-oikeus muutti niin, että typenpoiston tehostamista koskevalta osalta suunnitelma oli toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2006. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 15.10.2007 antamallaan päätöksellä nro 39/2007/1 pidentänyt jäteveden käsittelyn tehostamista koskevia määräaikoja muuttaen lupamääräyksiä 1 ja 2, jotka kuuluvat muutettuina kokonaisuudessaan seuraavasti: 1) Jätevedet on käsiteltävä vähintään hakemussuunnitelman mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä. Jäteveden käsittelyä on tehostettava vuoden 2009 loppuun mennessä siten, että lupamääräyksen 2) mukainen, vuoden 2010 alusta lukien vaadittava käsittelytulos saavutetaan. Tätä jäteveden käsittelyn tehostamista

7 (58) koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2007. 2) Pitäjänojaan johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen on vuoden 2009 loppuun asti oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Lisäksi Pitäjänojaan johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuuden keskiarvon on vuoden 2009 loppuun asti aikana 1.6.-30.9. oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien enintään 5 mg N/l ja ammoniumtypen poistotehon (nitrifikaatioasteen) vastaavana aikana vastaavalla tavalla laskettuna vähintään 85 %. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja Pitäjänojaan johdettavan jäteveden ammoniumtypen määristä. Vuoden 2010 alusta lukien käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehon vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7 ATU 10 mg O 2 /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % COD Cr 60 mg O 2 /l 90 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Lisäksi kokonaistypen poistotehon on vuoden 2010 alusta lukien oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna vähintään 70 %. Jäteveden puhdistustuloksen on täytettävä BOD 7 ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta vuoden 2010 alusta lukien. Vesistöön laskettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Lupamääräysten tarkistamisesta ympäristölupapäätöksessä määrätään, että luvan saajan on viimeistään vuoden 2011 syyskuun loppuun men-

8 (58) nessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä ainakin yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. PUHDISTAMON SIJAINTI JA JÄTEVEDEN PURKUPAIKKA Puhdistamon sijainti Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylän Seula -nimisellä tilalla (kiinteistötunnus 214-406-1-795) osoitteessa Lähdekummuntie 12. Puhdistamoalueen lähiympäristö ja kaavoitustilanne Jäteveden purkupaikka Puhdistamoalueella ei ole asemakaavaa. Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu 11.1.1999 (lainvoimainen 4.4.2001). Puhdistamoalue on seutukaavassa osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET-2 jätevedenpuhdistamo). Kankaanpään taajamien osayleiskaavassa 1992 (oikeusvaikutukseton, kaupunginvaltuusto 17.6.1992) puhdistamoalue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.2011. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt tai jättänyt tutkimatta kaikki Satakunnan maakuntakaavasta tehdyt valitukset. Vahvistetussa maakuntakaavassa puhdistamoalue kuuluu maakunnalliseen kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk-2) kaavamerkinnällä et-j (jätevedenpuhdistamo). Kankaanpään kaupunginvaltuusto on 12.11.2012 hyväksynyt Kankaanpään keskustan osayleiskaavan. Kaavasta on valitettu ja valitusprosessi on kesken. Osayleiskaavassa puhdistamoalue on yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Puhdistamoalueen ympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut liikenneympyrän rakentamisen lisäksi muita muutoksia jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen antamisen (13.11.2003) jälkeen. Puhdistamo sijaitsee Kankaanjärven eteläpuolella peltojen ja valtatien 23 välissä. Lähimpään asuinkiinteistöön on matkaa noin 200 metriä. Puhdistamon läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Pitäjänojaan lähellä Kankaanjärven luusuaa ja siitä

9 (58) edelleen Karvianjokeen. Ympäristölupapäätöksessä on määrätty, että purkuojaa on jäteveden purkukohdan alapuolella pidettävä viemärinä. Purkupaikkaa ei ole suunniteltu muutettavaksi nykyisestä. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Yleiskuvaus purkuvesistöstä Vesistön virtaamat Pitäjänojan vesistöalue Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Pitäjänojaan, joka laskee Karvianjokeen. Purkupaikka sijaitsee Karvianjoen päävesistöalueeseen (36) kuuluvalla Pitäjänojan vesistöalueella (36.027). Pitäjänojan vesistö on yksi Karvianjoen latvavesistöistä. Pitäjänojan vesistön latvajärvi on Ruokojärvi, jonka vedet laskevat ojaa pitkin Kankaanjärveen, josta reitti jatkuu Pitäjänoja nimisenä purona noin 3 kilometrin matkan peltojen poikki Karvianjokeen. Kankaanpään jätevedet johdetaan Pitäjänojaan noin 100 metrin päähän Pitäjänojan alusta, Pitäjänojassa olevan pohjapadon alapuolelle. Karvianjoki virtaa Pitäjänojan liittymäkohdan jälkeen etelään kohti Kynäsjärveä, josta joki jatkuu Inhottujärveen. Inhottujärvestä vedet virtaavat eri reittejä pitkin Selkämereen. Pitäjänojan vesistöalueen (36.027) pinta-ala on 28,71 km 2. Kaikki vesistöalueen vedet laskevat Karvianjokeen Pitäjänojaa pitkin. Jätevesien lisäksi Pitäjänojaa kuormittavat mm. peltoviljely, karjatalous ja haja-asutus. - pinta-ala 28,71 km 2 - järvisyys 4,14 % - keskiylivaluma 94 l/s km 2 - keskivaluma 9,5 l/s km 2 - keskialivaluma 1,1 l/s km 2 - keskiylivirtaama 2,8 m 3 /s - keskivirtaama 0,29 m 3 /s - keskialivirtaama 0,03 m 3 /s Karvianjoen vesistöalue Veneskosken kohdalla - pinta-ala 1 307 km 2 - keskiylivirtaama 118 m 3 /s - keskivirtaama 13 m 3 /s - keskialivirtaama 1,6 m 3 /s Veneskoski sijaitsee noin 8 km etäisyydellä Pitäjänojan liittymäkohdasta alavirtaan.

10 (58) Vesistökuormitus Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdetaan talousjätevesien lisäksi jätteenkäsittelyaseman sekä metalli- ja elintarviketeollisuuden jätevesiä. Puhdistamolla vastaanotetaan ja käsitellään myös sakokaivolietteitä. Jätevesien käsittely oli Kankaanpään jätevedenpuhdistamolla vuonna 2010 kokonaisuutena keskimääräistä Suomen käsittelytasoa parempi, vaikka lupamääräykset eivät täysin täyttyneet. Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamo on suurin kunnallinen pistekuormittaja Karvianjoen vesistöalueella, mutta ei yhtä suuri vesistökuormittaja, kuin Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen jätevedenpuhdistamo on nykyään. Happea kuluttava orgaaninen kuormitus ja fosforikuormitus Kankaanpään jätevedenpuhdistamolta vesistöön ovat vähentyneet selvästi pitkällä aikavälillä. Typpikuormitus väheni vuonna 2010 tehostuneen poiston ansiosta. Vesistön veden laatu Ruoko-oja Ruokojärven ja Kankaanjärven välisestä Ruoko-ojasta mitattujen tulosten mukaan Pitäjänojan vesistön virtaama ja veden laatu vaihtelevat voimakkaasti virtaaman, säiden, vuodenaikojen ja hajakuormituksen mukaan jo ennen Kankaanpään jätevesien purkupaikkaa. Veden happipitoisuus vaihtelee Ruoko-ojassa huonosta hyvään (kyllästysaste 39-94 %, keskiarvo 73 %). Talvella on happivajetta eniten, koska jääpeite estää hapen liukenemisen ilmasta. Veden väri vaihtelee ruskeasta tummaan ja sameusaste kirkkaasta erittäin sameaan (4-34 FNU, keskiarvo 13,3 FNU). Sameinta vesi on keväällä ja sateisina sääjaksoina, jolloin maata huuhtoutuu vesistöön. Kirkkainta vesi on pienten virtaamien aikaan, yleensä talvella ja kesällä. Veden ph vaihtelee lievästi happamasta lievästi emäksiseen (ph 6,2-7,1, keskiarvo 6,7). Humusta on vähimmillään kohtalaisen vähän ja enimmillään runsaasti (COD Mn 2,1-30 mg O 2 /l, keskiarvo 12,3 mg O 2 /l). Pitäjänojan vesistö on rehevä jo ennen Kankaanpään jätevesien purkupaikkaa hajakuormituksen seurauksena. Tätä osoittaa se, että rehevyyttä kuvaava kokonaisfosforipitoisuus vaihtelee Ruoko-ojassa välillä 24-170 µg/l, keskiarvo 72 µg/l. Enimmillään se on voimakkaan hajakuormituksen ja samentumien aikana. Myös Ruoko-ojan kokonaistyppipitoisuus vaihtelee voimakkaasti. Vaihteluväli on melko vähän typpikuormitetun ojan pitoisuudesta voimakkaasti hajakuormitetun ojan pitoisuuteen (510-1920 µg/l, keskiarvo 1006 µg/l). Ruoko-ojan veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 72 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1006 µg/l. Ammoniumtyppeä on Ruoko-ojassa yleensä melko vähän, mutta joskus luonnontilaista selvästi enemmän.

11 (58) Ammoniumtyppipitoisuus vaihteli välillä 7-340 µg NH 4 -N/l. Keskimääräinen pitoisuus oli 116 µg NH 4 -N/l. Ruoko-ojan hygieeninen veden laatu vaihtelee hyvästä huonoon, mutta usein se on hyvä (lämpökest. koliformien vaihteluväli 0-24 000 kpl/100 ml). Hygieeninen veden laatu luokiteltiin hyväksi 12:llä ja huonoksi 6:lla kerralla 32:stä havaintokerrasta. Hygieenistä likaantumista aiheuttavat viemäreiden ylivuodot ja haja-asutuksen päästöt. Ruoko-ojan veden yleislaatu vaihtelee tyydyttävästä huonoon. Keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella veden yleislaatu on tyydyttävä. Karvianjoki Karvianjoen virtaama ja veden laatu vaihtelevat voimakkaasti Kankaanpään kohdalla. Pitäjänojan liittymän yläpuolella veden laatuun vaikuttavat mm. virtaama, vuodenajat ja hajakuormitus. Veden happipitoisuus vaihtelee välttävästä hyvään (kyllästysaste 67-92 %). Väri vaihtelee ruskeasta hyvin tummaan ja sameusaste kirkkaasta sameaan (4,7-35 FNU). Sameinta vesi on sateisina sääjaksoina ja keväällä lumien sulaessa, jolloin vesistöön huuhtoutuu maata. Kirkkainta vesi on pienten virtaamien aikana, yleensä talvella ja kesällä. Veden ph vaihtelee happamasta neutraaliin (ph 5,9-6,9). Humusta on vähimmillään kohtalaisesti ja enimmillään hyvin runsaasti (COD Mn 14-37 mg O 2 /l). Ruoko-ojaan verrattuna Karvianjoessa on enemmän humusta ja sen vesi on tummempaa, mutta ei samene yhtä voimakkaasti. Karvianjoki on Pitäjänojan liittymän yläpuolella rehevä, mitä osoittaa korkeahko kokonaisfosforipitoisuus (vaihteluväli 53-120 µg/l). Rehevimmillään joki on kokonaisfosforipitoisuuden mukaan yleensä keväällä, jolloin veteen huuhtoutuu ravinteita ja maata pelloilta. Kokonaistyppeä on ajoittain runsaasti hajakuormituksen seurauksena (vaihteluväli 870-1570 µg/l). Karvianjoen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli Pitäjänojan liittymän yläpuolella 80 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1130 µg/l. Ammoniumtyppeä on yleensä kohtalaisen vähän. Sen vaihteluväli oli 30-260 µg NH 4 -N/l ja keskimääräinen pitoisuus 110 µg NH 4 -N/l. Hygieeninen veden laatu vaihtelee Karvianjoessa Pitäjänojan liittymän yläpuolella hyvästä huonoon (lämpökest. kolif. 25-1220 kpl/100 ml). Yleensä veden hygieeninen laatu on tyydyttävä tai välttävä. Huono se oli vain yhdellä kerralla 23:sta havaintokerrasta. Hygieenisiä päästöjä tulee hajaasutuksesta ja karjataloudesta. Karvianjoen veden yleislaatu vaihtelee Pitäjänojan liittymän yläpuolella välttävästä huonoon. Keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella veden yleislaatu on välttävä.

12 (58) Vesistön käyttö Jätevesien vaikutusalueella ei ole vedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon purkualue kuuluu Karvianjoen osaalueeseen ja sijaitsee Karvianjoen alaosan alueella. Karvianjoen alaosan ja sen alapuolisen Kynäsjärven, Kynäsjoen, Inhottujärven sekä Inhottujärvestä laskevien Pomarkunjoen ja Noormarkunjoen ekologinen luokka on tyydyttävä ja Isojärven sekä Isojärvestä laskevien Merikarvianjoen ja Pohjajoen ekologinen luokka hyvä. Varsinais-Suomen ELY -keskuksen lausunnossa 12.10.2012 todetaan, että Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 liittyy Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan. Toimenpideohjelmassa todetaan yhdyskuntien sektorikohtaisissa, nykykäytännön mukaisissa toimenpiteissä, että jätevedenpuhdistamojen lupamääräykset erityisesti typen reduktion osalta ovat viime vuosina kiristyneet ja puhdistamoja ollaan laajentamassa ja tehostamassa. Yli 10 000 asukkaan jätevesipuhdistamoilla tavoitteena on 95 % fosforin ja 70 % typen poiston saavuttaminen. Ohjelman mukaan lupamääräysten mukaisesti toimivat yhdyskuntajätevedenpuhdistamot eivät estä vesistöjen hyvän tilan saavuttamista, mutta tarvitaan lisätoimenpiteitä. Suurempien puhdistamoiden toimintavarmuutta tulee kehittää erilaisilla suunnitelmilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä. Ympäristöriskien hallinnan tehostamista on esitetty toimenpideohjelmassa Karvianjoen alueella yhteen kohteeseen, mikä viittaa Kankaanpään jätevedenpuhdistamoon. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston jätevesiviemäreiden kokonaispituus oli vuonna 2012 yhteensä 98,0 km, josta muoviputkea oli 55,9 km ja betoniputkea 42,1 km. Lisäksi hulevesiviemäreitä oli 62,7 km. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuonna 2012 yhteensä 6 520 asukasta. Viemäriverkostoon liittämättömien kiinteistöjen asukasmäärä oli Kankaanpäässä yhteensä 5 578 as. Puhdistamolle tuleva jätevesivirtaama oli vuonna 2012 yhteensä 1 148 617 m 3 /a, josta laskutettu jätevesimäärä oli 632 439 m 3 /a (55 %) ja vuotovesimäärä 516 178 m 3 /a (45 %). Viemäriverkostossa on 17 jätevedenpumppaamoa ja lisäksi puhdistamolla on tulopumppaamo. Talousjätevesien lisäksi puhdistamolle johdetaan viemäröintialueelta esikäsiteltyjä teollisuusjätevesiä mm. metallien pintakäsittelystä ja lihanjalos-

Puhdistamon jätevedenkäsittelyprosessit 13 (58) tusteollisuudesta. Vuoteen 2020 mennessä liittyjämäärän arvioidaan kasvavan noin 12 % nykyisestä tasosta. Puhdistamolla käsitellään sakokaivolietteitä noin 3 000 m 3 /a. Vastaanotettavien lietteiden määrän arvioidaan tulevalla lupakaudella pysyvän ennallaan tai pienenevän jonkin verran viemäriverkoston liittyjämäärän kasvaessa nykyisestä. Kankaanpään jätevedenpuhdistamo on rakennettu alun perin vuonna 1973. Puhdistamon ensimmäinen saneeraus valmistui vuonna 1987. 2000-luvun alussa puhdistamolla on uusittu mm. esikäsittely (välppäys) ja lietteenkäsittely. Viimeisin saneeraus vuonna 2009 käsitti puhdistamon laajennuksen esiselkeytyksellä sekä hiekanerotuksen ja sakokaivolietteen vastaanoton rakentamisen. Samalla aktiivilieteprosessin ilmastus ja lietekierrot uusittiin typenpoiston tehostamiseksi (DN-prosessi). Puhdistamolla ovat seuraavat toiminnot veden virtaussuunnassa lueteltuna: tulopumppaus välppäys (2 rinnakkaista porrasvälppää) hiekanerotus (uusi) esiselkeytys (uusi) ilmastus (V = 2 x 705 m 3 = 1 410 m 3 ) jälkiselkeytys (A = 3 x 170 m 2 = 510 m 2 ) poistopumppaus sakokaivolietteen vastaanotto (uusi, vastaanotetun sakokaivolieteen määrä mitataan, liete välpätään porrasvälpällä ja johdetaan tasausaltaaseen, josta liete pumpataan jaksoittain tulopumppaamoon) Lietekiertojen määrä nousi saneerauksen jälkeen yhdestä kahteen, kun ilmastukseen toteutettiin kierrätyslietekierto (DN-prosessi). Ensimmäistä ilmastusallasta voidaan käyttää ilmastamattomana (sekoitettuna) joko kokonaan tai osittain. Kemikaalien syötön mahdollisuuksia lisättiin saneerauksessa. Merkittävin näistä oli typenpoiston tehostamiseksi rakennettu metanoliasema. Puhdistamon mitoitus Kankaanpään vuonna 2009 saneerattu puhdistamo on mitoitettu vuoden 2020 tulokuormitusennusteen mukaan seuraavasti: - keskimääräinen vuorokausivirtaama, Q kesk 4 000 m 3 /d - enimmäisvuorokausivirtaama, Q max 8 000 m 3 /d - BOD 7 -tulokuorma 1 050 kg/d - COD -tulokuorma 2 050 kg/d - fosforitulokuorma 55 kg P/d - typpitulokuorma 220 kg N/d - kiintoainetulokuorma 1 200 kg/d

14 (58) Yksikköprosessien mitoitus Puhdistamon tulokuormitus Esiselkeytysaltaan mitoitus on seuraava: - mitoitusvirtaama esiselkeytykseen 4 000 m 3 /d - mitoitusvirtaama esiselkeytykseen 240 m 3 /h - maksimivirtaama esiselkeytykseen 8 000 m 3 /d - maksimivirtaama esiselkeytykseen 480 m 3 /h - viipymä mitoitusvirtaamalla 2,9 h - pinta-ala 200 m 2 - pintakuorma mitoitusvirtaamalla 1,2 m/h - pintakuorma maksimivirtaamalla 2,4 m/h - kokonaistilavuus (ei sisällä hämmennystä) 700 m 3 Ilmastuksen mitoitus on seuraava: - mitoitusvirtaama ilmastukseen 5 300 m 3 /d - mitoitusvirtaama ilmastukseen 390 m 3 /h - viipymä 3,6 h - pinta-ala 450 m 2 - tilavuus 1 410 m 3 - happipitoisuus 2 mg/l Saneerauksen yhteydessä ajanmukaistettiin myös pumppauksia. Välipumppaamon tuotto on seuraava: - tuotto 12 000 m 3 /d - tuotto 720 m 3 /h Jälkiselkeytyksessä on kolme linjaa. Altaiden mitoitus on seuraava: - mitoitusvirtaama jälkiselkeytykseen 5300 m 3 /d - mitoitusvirtaama jälkiselkeytykseen 390 m 3 /h - pinta-ala 510 m 2 - pintakuorma 0,76 m/h Lietteen käsittelyyn kuuluu sakeutus ja linkokuivaus. Kuivattu liete siirretään vaihtolavalle ja viedään Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy:n kompostointilaitokselle jatkokäsiteltäväksi. Kompostituotetta on käytetty viherrakentamiseen (suljetun kaatopaikka-alueen jälkihoitoon). Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun tulosten mukaan keskimääräinen tulokuormitus puhdistamolle on vuosina 2000 2012 ollut (* ennuste vuoden 2020 tulokuormasta):

15 (58) Vuosi Virtaama m 3 /d BOD 7 ATU kg O 2/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d 2000 4 000 780 50 180 2001 3 210 730 42 170 2002 2 990 890 43 180 2003 2 820 900 46 180 2004 3 150 800 41 170 2005 3 620 710 40 170 2006 3 580 720 43 170 2007 3 530 870 51 200 2008 4 040 780 34 160 2009 2 890 760 41 180 2010 2 320 920 38 160 2011 2 740 720 32 150 2012 3 180 820 37 160 2020 4 000 * 1 050 * 55 * 220 * Puhdistamon tulokuorman asukasvastineluku (AVL) on valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti vuosien 2010-2012 keskimääräisen tulokuorman (BOD 7 ATU ) perusteella laskettuna 11 700. Ennusteen mukaan puhdistamon tulokuorman asukasvastineluku tulee vuonna 2020 olemaan 15 000. Mitoitustarkastelun mukaan puhdistamon tilakuorma (ilman esisaostusta) olisi 0,65 kg BOD 7 /m 3 d ja lietekuorma 0,094 kg BOD 7 /kg MLSS d talviaikana (tulokuorma 920 kg BOD 7 /d, asukasvastineluku 13 000). Kun esiselkeytys poistaa orgaanisesta tulokuormasta keskimäärin 50 % jää biologisen osan tilakuormaksi 0,33 kg BOD 7 /m 3 d ja lietekuormaksi 0,047 kg BOD 7 /kg MLSS d. Vuoden 2010 tilanteessa toimitaan kuormitustasolla, jolla nitrifiointi on mahdollista ympäri vuoden. Ennustetussa vuoden 2020 kuormitustilanteessa vastaavat tunnusluvut ovat seuraavat: tilakuorma 0,74 kg BOD 7 /m 3 d; esiselkeytyksen jälkeen 0,37 kg BOD 7 /m 3 d lietekuorma 0,107 kg BOD 7 /kg MLSS d; esiselkeytyksen jälkeen 0,054 kg BOD 7 /kg MLSS d. Oletettu lietekuorma on laskettu vuoden 2010 keskimääräistä lietepitoisuutta käyttäen. Kuormitusennusteen toteutuessa lieteiän (lietepitoisuuden) kasvattaminen nykyisestä voi olla tarpeen nitrifioinnin ylläpitämiseksi myös kevättalvella kylmimpien vesien aikaan. Puhdistamolla tehdään ammonium- ja nitraattitypen määritykset säännöllisesti käyttötarkkailumittauksina ja saadut mittaustulokset toimivat ajotavan säätämisen perustana. Pintakuormataso 0,7 m/h jälkiselkeytyksessä ylittyy vain harvoin. Ohituksen tarvetta ei normaalisti muodostu missään tilanteessa. Jälkiselkeytyksen tehostukseen on käytetty jatkuvasti polymeeriä kesästä 2002 lähtien. Puhdistamolla ei ole toistaiseksi käytetty metanolia denitrifikaatiovaiheessa.

16 (58) Kemikaalit ja energian käyttö Rauta- tai alumiinipohjainen primäärikoagulantti Rauta- tai alumiinipohjaista primäärikoagulanttia (esim. PIX) käytetään sekä esisaostuskemikaalina että rinnakaissaostuskemikaalina kiintoaineen erotuksen tehostamiseksi ja fosforin saostamiseksi. Kun kemikaalia käytetään esisaostuskemikaalina, sitä lisätään pumpulla hiekanerotuksesta lähtevään kouruun esiselkeytykseen johtavaan jäteveteen. Esisaostusta varten kemikaalia syötetään erityisesti arkisin teollisuudesta tulevan fosforikuorman leikkaamiseksi sekä tulvavesien aikana. Rinnakkaissaostuksessa kemikaalia syötetään myös välipumppaamoon. Tämä varmistaa lähtevän veden fosforipitoisuuden alhaisuuden. Annostelu esisaostukseen ja jälkiselkeytykseen yhtensä on noin 220 250 ml/m 3. Vuonna 2011 saostuskemikaalia (PIX-105) käytettiin yhteensä 361 218 kg eli keskimäärin 990 kg vuorokaudessa ja 361 g/m 3 jätevettä. Kalkki Nitrifikaatio laskee prosessin ph:ta ja tästä johtuen prosessiin annostellaan kalkkia. Sekoitusastiasta kalkkivesi pumpataan ilmastukseen vievään kouruun. Pelkän nitrifikaatioprosessin aikana kalkin annostelu on 150 200 g/m 3 (maksimi 1000 kg/d). Ajettaessa puhdistamoa denitrifikaatio-nitrifikaatio prosessina kalkkia annostellaan 100 150 g/m 3 (maksimi 750 kg/d). Vuonna 2011 kalkkia käytettiin yhteensä 84 330 kg eli keskimäärin 231 kg vuorokaudessa ja 84 g/m 3 jätevettä. Polymeeri Polymeeriä syötetään prosessiin kiintoaineen erottamiseksi vedestä sekä jälkiselkeytykseen että lietteen kuivaukseen. Polymeeri pumpataan polymeeriasemalta välipumppaamoon, josta se kulkeutuu pumpattavan veden mukana jälkiselkeytykseen. Vuonna 2011 polymeeriä jäteveteen käytettiin yhteensä 2 000 kg eli keskimäärin 5,5 kg vuorokaudessa ja 2,0 g/m 3 jätevettä Lisäksi polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen lietteen kuivausvaiheessa. Metanoli Typenpoiston varmistamiseksi on varauduttu metanolin syöttöön rakentamalla metanoliasema. Metanoli pumpataan kuljetusajoneuvosta metanoliaseman säiliöön kuljetusajoneuvossa olevalla pumpulla. Metanoli pumpataan metanolisäiliöstä prosessiin tarpeen vaatiessa palautuslietteen

17 (58) sekaan, josta se kulkeutuu lietteen mukana anoksiseen osaan denitrifikaatioprosessin hiililähteeksi. Metanolia ei käytetty vuonna 2011 eikä vuonna 2012. PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön Puhdistamon puhdistustulokset Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa määrätyt jätevesien käsittelyvaatimukset (Pitäjänojaan johdettavan jäteveden enimmäispitoisuudet ja puhdistuksen vähimmäistehot) sekä niiden toteutuminen neljännesvuosikeskiarvoina (typen osalta vuosikeskiarvoina) laskettuna ja ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosina 2010 2012 olleet: Luparaja 1.1.2010 alkaen BOD 7 ATU COD Cr Kiintoaine Kok. P Kok. N mg O 2/l % mg O 2/l % mg/l % mg P/l % mg N/l % 10 95 60 90 15 95 0,3 95 70 * Nitrifikaatioaste NH 4 N mg N/l %* 2010 / 1 4,8 99 45 95 12 98 0,34 98 32 57 8,8 79* 2010 / 2 6,2 99 39 95 18 95 0,46 97 17 74 2,9 96* 2010 / 3 7,1 98 34 96 11 97 0,36 98 22 69 8,0 97* 2010 / 4 4,8 99 32 96 8,6 98 0,37 98 31 57 9,1 95* 2010 5,6 99 38 96 0,39 98 25 64 vuosika. 2011 / 1 9,1 98 45 95 9,7 98 0,35 98 45 48 8,1 91* 2011 / 2 2,4 99 30 93 4,3 98 0,20 98 19 56 7,7 82* 2011 / 3 3,8 99 36 94 5,7 99 0,18 98 11 81 1,2 98* 2011 / 4 4,3 98 36 93 8,2 97 0,33 97 11 77 2,0 96* 2011 4,4 99 36 94 6,9 98 0,26 98 19 66 4,4 92* vuosika. 2012 / 1 6,1 98 47 90 26 91 0,82 93 17 69 7,2 87* 2012 / 2 4,7 98 20 95 9,1 96 0,30 97 15 63 4,2 90* 2012 / 3 2,8 99 32 95 13 96 0,39 97 13 79 0,50 99* 2012 / 4 10,0 96 41 93 16 94 0,70 94 12 76 3,1 94* 2012 vuosika. 6,3 98 35 93 16 94 0,57 95 14 73 3,8 93* Pitäjänojaan johdettujen jätevesien pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna ja ohijuoksutukset huomioon ottaen täyttäneet asetetut puhdistusvaatimukset vuosina 2010 ja 2011 lukuun ottamatta vesistöön johdetun jäteveden keskimääräistä kiintoainepitoisuutta vuoden 2010 toisella vuosineljänneksellä ja keskimääräistä fosforipitoisuutta vuoden 2010 kaikilla vuosineljänneksillä sekä vuoden 2011 ensimmäisellä ja neljännellä vuosineljänneksellä. Kokonaistypen puhdistusteho on vuosikeskiarvona laskettuna ollut vaadittua huonompi sekä vuonna 2010 että 2011. Pitoisuusraja-arvojen ylitykset ovat olleet pieniä ja puhdistustulos fosforin osalta on parantunut vuonna 2011 siten,

Päästöt vesistöön 18 (58) että vuosikeskiarvona laskettuna Pitäjänojaan johdettujen jätevesien keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut alle 0,3 mg/l. Vuonna 2012 käsittelytulos jäi kiintoainepitoisuuden sekä fosforin jäännöspitoisuuden ja reduktioiden osalta lupaehdosta 1. ja 4. laskentajaksolla. Kolmannella jaksolla fosforin jäännöspitoisuus ylitti lupamääräyksen. Kokonaistypenpoistoteho oli lupamääräyksen mukainen. Vuotovedet häiritsevät laitoksen toimintaa erityisesti 1. ja 4. vuosineljänneksellä. Sakokaivolietteiden vaikutusta ei ole laskettu reduktioihin mukaan. Sakokaivolietteiden aiheuttama kuormituslisä (n. 1-3 %) ei nosta reduktiota merkittävästi, eikä sillä ole käytännön merkitystä lupamääräysten toteutumisen kannalta. Jätevesien käsittelytulokset vuosina 2010-2012 ovat täyttäneet myös yhdyskuntajätevesistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) edellytetyt käsittelyvaatimukset (BOD 7 ATU < 30 mg O 2 /l, teho > 70 %; COD Cr < 125 mg O 2 /l, teho > 75 %; kiintoaine < 35 mg/l, teho > 90 % ja kokonaisfosfori < 2 mg P/l, teho > 80 %) asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Päästöt Kankaanpään jätevedenpuhdistamolta Pitäjänojaan vuosina 2000 2012 ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet: BOD 7 ATU kg O 2/d COD Cr kg O 2/d Kiintoaine kg/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d NH 4 -N kg N/d 2000 33 3,4 84 2001 28 2,1 75 2002 18 1,5 94 2003 14 1,0 86 2004 19 1,2 85 2005 33 1,4 88 2006 18 1,2 68 2007 15 1,1 70 2008 28 1,6 79 2009 23 1,4 99 2010 13 87 15 0,90 57 2011 12 36 19 0,72 53 12 2012 20 110 51 1,8 45 12 Päästöjen vaikutukset purkuvesistöön ja sen käyttöön Päästöjen laskennalliset vaikutukset purkuvesistöön Kankaanpään jätevesistä johtuvan orgaanisen kuormituksen ja ravinnekuormituksen vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun voidaan arvioida laskennallisesti suhteuttamalla jätevesikuormitus purkuvesistön virtaamaan. Tarkastelussa oletetaan, että jätevedet ovat sekoittuneet purkuvesistöön täydellisesti. Hygieenisen kuormituksen vaikutuksia ei voida tarkastella laskennallisesti.

19 (58) Jätevesien laskennalliset vaikutukset Pitäjänojaan Pitäjänojan virtaama muodostuu ojassa luonnostaan virtaavasta vedestä sekä sinne johdetuista jätevesistä. Jätevesien osuus on huomattava, keskimäärin noin 13 %. Keskialivirtaamalla jätevesien osuus on Pitäjänojassa virtaavasta vedestä peräti 59 %. Jätevedet laimenevat siten keskivirtaamalla kohtalaisen heikosti ja pienillä virtaamilla erittäin heikosti. Laskennallisesti tarkasteltuna Kankaanpään jätevesien sisältämä orgaaninen aines kuluttaa Pitäjänojan happea keskimäärin melko vähän. Pienillä virtaamilla sen sijaan se kuluttaa happea voimakkaasti. Jätevesien sisältämät ravinteet rehevöittävät Pitäjänojaa keskimäärin voimakkaasti. Tätä osoittaa se, että kokonaisfosforipitoisuus nousee laskennallisesti keskimäärin 56 µg/l. Jätevesien ravinteet rehevöittävät ojaa selvästi myös suurilla virtaamilla. Myös kokonaistyppipitoisuus nousee keskimäärin voimakkaasti (2900 µg/l). Jätevesien laskennalliset vaikutukset Karvianjokeen Kankaanpään jätevedet laimenevat Karvianjoessa keskimäärin erinomaisesti. Tätä osoittaa se, että Kankaanpään jätevesien osuus Karvianjoen keskivirtaamasta (13 m 3 /s) on Veneskosken kohdalla 0,3 %. Jätevesien osuus keskialivirtaamasta (1,6 m 3 /s) on 2,7 %. Keskialivirtaamallakin jätevedet laimenevat siten melko hyvin. Laskennallisesti tarkasteltuna Kankaanpään jätevesien sisältämä orgaaninen aines ei kuluta Karvianjoesta happea keskivirtaamalla, eikä juuri keskialivirtaamallakaan. Jätevesien sisältämät ravinteet nostavat Karvianjoen kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin vähän ja kokonaistyppipitoisuutta havaittavasti. Suurilla virtaamilla Kankaanpään jätevesien ravinteilla ei ole käytännössä vaikutusta Karvianjoen ravinnepitoisuuksiin. Pienillä virtaamilla jätevesien ravinteet nostavat kokonaisfosforipitoisuutta ja kokonaistyppipitoisuutta laskennallisen tarkastelun mukaan selvästi. Jätevesien vaikutukset velvoitetarkkailun perusteella Pitäjänojan yläjuoksu Velvoitetarkkailussa saatujen tulosten mukaan Kankaanpään jätevedet kohottavat ravinnepitoisuuksia enemmän kuin laskennallinen tarkastelu osoittaa. Tämä johtuu siitä, että näytteenotto ajoittuu usein pienempään virtaamatilanteeseen kuin keskivirtaama on. Pitäjänojan veden laatu on Kankaanpään jätevesien takia selvästi heikompi kuin yläpuolisessa Ruoko-ojassa. Jätevedet laimenevat Pitäjänojassa pääsääntöisesti huonosti. Yleensä Pitäjänoja on jätevesien likaama niiden

20 (58) purkupaikasta Karvianjokeen saakka. Likaantumisaste vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri ajankohtina. Kankaanpään jätevedet rehevöittävät Pitäjänojaa voimakkaasti. Tämä näkyy veden hyvin korkeana kokonaisfosforipitoisuutena (KANK/2: 96-430 µg/l, keskiarvo 164 µg/l). Myös kokonaistyppeä on erittäin runsaasti (KANK/2: 1680-19000 µg/l, keskiarvo 6170 µg/l). Kokonaistypestä on ammoniumtyppeä keskimäärin noin kolmannes. Ruoko-ojaan verrattuna vesi on huomattavasti runsasravinteisempaa. Kankaanpään jätevesien vaikutus näkyy Pitäjänojassa myös liuenneiden ionimuotoisten aineiden suurena määränä (hyvin korkea sähkönjohtavuus). Jätevedet heikentävät myös Pitäjänojan happipitoisuutta, joka vaihtelee huonosta hyvään. Keskimäärin happea on välttävästi. Lisäksi jätevedet likaavat Pitäjänojan hygieenisesti. Pitäjänojassa veden hygieeninen laatu on parhaimmillaan välttävä, mutta lähes aina huono (lämpökest. kolif. 5-20 000 kpl/100 ml), kun taas Ruoko-ojassa se on usein jopa hyvä. Pitäjänojan alajuoksu Jätevesien vaikutus on näkynyt Pitäjänojan alajuoksullakin lähinnä ravinnepitoisuuksien nousuna ja hygieenisenä likaantumisena. Myös happitilanne on ajoittain heikko. Veden happipitoisuus vaihtelee huonosta hyvään (kyllästysaste 24-93 %, keskiarvo 58 %). Happivajetta on usein loppukesällä alivirtaaman aikana veden ollessa vielä lämmintä. Veden väri vaihtelee ruskeasta tummaan ja sameusaste kirkkaasta erittäin sameaan (4,1-58 FNU, keskiarvo 14,3 FNU). Sameinta vesi on keväällä ja sateisina sääjaksoina, jolloin maata huuhtoutuu vesistöön. Kirkkainta vesi on pienten virtaamien aikaan, yleensä talvella ja kesällä. Veden ph vaihtelee lievästi happamasta lievästi emäksiseen (ph 6,4-7,3, keskiarvo 6,9). Humusta on vähimmillään kohtalaisen vähän ja enimmillään runsaasti (COD Mn 4,3-20 mg O 2 /l, keskiarvo 11,7 mg O 2 /l). Pitäjänojan alajuoksu on erittäin rehevä. Tätä osoittaa se, että rehevyyttä kuvaava kokonaisfosforipitoisuus vaihtelee Pitäjänojassa välillä 46-630 µg/l, keskiarvo 177 µg/l. Enimmillään se on alivirtaamien aikana. Myös kokonaistyppipitoisuus vaihtelee voimakkaasti (1000-20000 µg/l, keskiarvo 6017 µg/l). Fosforipitoisuus kohoaa yli kaksinkertaiseksi ja typpipitoisuus kuusinkertaiseksi yläpuoliseen vertailupisteeseen nähden. Ruoko-ojan veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 177 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 6017 µg/l. Ammoniumtyppeäkin on alajuoksulla runsaasti. Viime aikoina ammoniumtypen pitoisuus on hieman laskenut puhdistamolla toteutetun tehokkaamman nitrifikaation ja typenpoiston ansiosta. Ammoniumtyppipitoisuus vaihteli välillä 78-11000 µg NH 4 -N/l. Kes-

21 (58) kimääräinen pitoisuus oli 1545 µg NH 4 -N/l. Vuoden 2010 alusta lähtien keskipitoisuus on ollut enää 600 µg/l. Pitäjänojan hygieeninen veden laatu on ollut pääsääntöisesti huono (lämpökest. koliformien vaihteluväli 5-20 000 kpl/100 ml, keskiarvo 2123 kpl/100 ml). Pitäjänojan veden yleislaatu vaihtelee välttävästä huonoon. Keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella veden yleislaatu on välttävä. Typpipitoisuus on pysynyt koko ajan selvästi koholla. Muutamia voimakkaampia pitoisuusnousuja näkyy vuosina 2003 ja 2009. Fosforipitoisuus kohosi puhdistamon ajokokeiden takia vuonna 2009 ajoin suureksi. Itse asiassa fosforipitoisuus on kohonnut Pitäjänojassa viime vuosina eikä typpipitoisuuskaan ole laskenut. Vain ammoniumtypessä on lievää laskua nitrifikaation seurauksena. Myöskään happitilanteessa ei ole tapahtunut kohentumista, vaikka sitä nitrifikaation tehostamisella myös haettiin. Karvianjoki Karvianjoen veden laatuun vaikuttavat Pitäjänojan liittymän alapuolisella havaintopaikalla samat tekijät kuin yläpuolisella havaintopaikalla sekä lisäksi Kankaanpään jätevesikuormitus ja jätevesien laimeneminen sekä ko. havaintopaikkojen välille Kooninkeitaan kaatopaikalta tullut kuormitus ja esimerkiksi Hapuanojan vesistöalueelta (pinta-ala 42,09 km 2 ) tullut hajakuormitus. Tulosten mukaan Kankaanpään jätevedet rehevöittävät Karvianjokea vain hyvin lievästi. Tätä osoittaa se, että kokonaisfosforipitoisuus nousee keskimäärin vain hieman havaintopaikkojen 6 ja 7 välillä. Käytännössä suuri osa jätevesien sisältämästä fosforista pidättyy Pitäjänojan pohjalle, kasvillisuuteen ja päällysleviin, vaikka laskennallisen tarkastelun mukaan jätevedet rehevöittävät Karvianjokea pienillä virtaamilla selvästi. Myös typen osalta tilanne on samankaltainen. Kokonaistyppipitoisuus nousee havaintopaikkojen 6 ja 7 välillä melko vähän, vaikka laskennallisen tarkastelun mukaan vaikutus on pienillä virtaamilla havaittavissa. Typpeä paitsi pidättyy Pitäjänojaan, niin myös poistuu denitrifikaation kautta. Kankaanpään jätevesien sisältämän orgaanisen aineksen hajoamisesta johtuva Karvianjoen hapenkuluminen on tulosten mukaan vähäistä, mikä on ennakoitavissa orgaanisen kuormituksen laskennallisen vaikutuksen perusteella. Karvianjoen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli Pitäjänojan liittymän alapuolella 77 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1427 µg/l. Ammoniumtyppeä oli keskimäärin 187 µg NH 4 -N/l. Havaintopaikkaan 6 verrattuna kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin sama, kokonaistyppipitoisuus 91 µg N/l ja ammoniumtyppipitoisuus 19 µg NH 4 -N/l suurempi.

22 (58) Hygieeninen veden laatu vaihtelee Karvianjoessa Pitäjänojan liittymän alapuolella hyvästä huonoon (lämpökest. kolif. 15-4800 kpl/100 ml). Yleensä veden hygieeninen laatu on tyydyttävä. Huono se oli kolmella kerralla 43:sta havaintokerrasta. Hygieenisiä päästöjä tulee haja-asutuksesta ja karjataloudesta ja Kankaanpään jätevesistä. Kolibakteerit ovat olleet yleensä yläjuoksulta peräisin. Heinäkuussa 2009 tilanne oli erittäin huono (kolit 4800 kpl/100 ml). Vain talvella 2009 näkyi selvästi Pitäjänojan vaikutus. Silloin oli muutoksia todettavissa myös ravinnepitoisuuksissa. Pitemmällä aikavälillä typpipitoisuus on selvässä nousussa huolimatta Kankaanpään ponnisteluista pienentää typpikuormaa. Typpikuorma tulee ilmeisesti Honkajoki Oy:ltä, jonka kuormitustaso on moninkertainen Kankaanpäähän verrattuna. Lisäksi sen aiheuttama typpikuormitus on kasvussa. Myöskään Karvianjoen ammoniumtyppipitoisuudessa ei näy laskua, vaikka Pitäjänojassa tilanne on hieman kohentunut. Fosforipitoisuus on pysynyt koko ajan varsin vakiona ja korkealla tasolla. Maksimipitoisuudet ovat hieman pienentyneet viime vuosina. Myös hygieeniset veden laadun häiriöt ovat poistumassa. Yleislaatuluokat ja niiden muutokset Veden yleislaatu vaihtelee Ruoko-ojassa, Pitäjänojan ylä- ja alajuoksulla sekä Karvianjoessa Pitäjänojan liittymän ylä- ja alapuolella välttävästä huonoon. Yleislaatua heikentää veden korkea kokonaisfosforipitoisuus ja Pitäjänojassa myös veden hygieeninen likaantuneisuus. Keskimääräinen yleislaatu on Ruoko-ojassa ja Karvianjoen havaintopaikoilla välttävä. Pitäjänojan keskimääräinen yleislaatu on jätevesien purkupaikasta alajuoksulle saakka huono. Arvio typenpoiston tarpeellisuudesta purkuvesistön kannalta Ympäristölupahakemuksessa esitetyn Karvianjokeen kohdistuvan pistemäisen typpikuormituksen kehityksen kuvaaja vuosina 1990-2010 osoittaa voimakasta typpikuorman kasvua viime vuosina. Syynä nousuun on ollut Honkajoki Oy:n typpikuorman voimakas lisääntyminen vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2010 yhdyskuntien typpikuorma väheni hieman Kankaanpään puhdistamon ansiosta. Typpikuorma väheni edellisvuodesta 42 kg/d, mutta samaan aikaan Honkajoki Oy:n typpikuorma lisääntyi 70 kg/d, joten typpitase jäi negatiiviseksi. Vuoteen 2000 verrattuna typpikuormitus on nykyisin kaksinkertainen. Honkajoki Oy:llä ei ole luparajoja typpikuorman suhteen, mikä on johtanut varsin nurinkuriseen tilanteeseen Kankaanpään kannalta. Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva typpikuormitus on lisääntynyt vuoteen 2000 saakka ja on sen jälkeen vakiintunut tasolle 160 kg/d. Vesistöön menevä typpikuorma kääntyi laskuun vuosituhannen alussa ja pienin kuormitustaso saavutettiin vuonna 2010 (57 kg/d). Vuosina

23 (58) 2008-2009 nitrifikaation käynnistäminen aiheutti ongelmia, jotka näkyivät mm. fosforikuorman selvänä kasvuna. Kankaanpään kaupungin jätevesikuormituksen laskennalliset vaikutukset ovat tuntuvia Pitäjänojassa, jota voidaan pitää alivirtaamien aikana viemärinä. Karvianjoessa laimennusolot paranevat merkittävästi, eikä typpikuormallakaan ole merkittävää vaikutusta veden laatuun. Vain alivirtaamien aikana kuormitus on havaittavissa Karvianjoessa. Kankaanpään jätevedenpuhdistamon typenpoistossa on ollut vaikeuksia päästä vaadittuun tasoon prosessia säätämällä. Muutospyrkimykset ovat aiheuttaneet välillä kuormitustason nousua, joka on näkynyt myös purkualueen tilan heikkenemisenä. Tuleva typpikuorma on ollut 2000-luvulla 175 kg/d. Jos siitä poistetaan 70 %, jää jäljelle 52,5 kg/d ja 50 % teholla 87,5 kg/d. Lukujen erotus on 35 kg/d. Vaaditulla puhdistusteholla pitoisuuslisä olisi 46 µg/l ja 50 % teholla 77 µg/l. Typpireduktion pienentäminen 20 % merkitsisi Karvianjoessa pitoisuuslisää 31 µg/l. Typpipitoisuus on ollut Karvianjoessa ennen Pitäjänojan liittymää keskimäärin 1340 µg/l. Kankaanpään osuus nousisi 3,4 %:sta 5,7 %:iin. Karvianjoen typpipitoisuus olisi 1390 tai 1420 µg/l, jolla ei ole käytännön merkitystä veden laadun tai rehevyyden kannalta, kun otetaan huomioon, että typpipitoisuuden vaihteluväli on ollut 730-2800 µg/l. Olennaisempaa Karvianjoen kannalta on se, että orgaanisen aineen ja fosforin poistotehot pysyvät korkeina. Typpikuormaa tulee joka tapauksessa runsaasti valuma-alueelta ja Honkajoki Oy:ltä yhä enenevässä määrin. Karvianjoen typpimaksimit määräytyvät täysin hajakuorman vaihtelun mukaisiksi. Typpikuorman vaikutus Karvianjoessa Laskennallinen pitoisuusmuutos Kankaanpään jätevesikuormitus kohdistuu Karvianjoen keskiosaan Pitäjänojan kautta. Vedet virtaavat sen jälkeen Inhottujärveen, josta haarautuvat Pomarkunjoki ja Noormarkunjoki. Pomarkunjoki laskee edelleen Isojärveen, josta virtaus jatkuu Merikarvianjokena Selkämereen Merikarvian edustalle. Isojärven pinta-ala on 39,4 km 2 ja tilavuus 118,2 milj. m 3. Keskivirtaaman ollessa 16,0 m 3 /s saadaan keskiviipymäksi 85 vuorokautta. Isojärvellä on siten käytännössä merkittävä ravinteita pidättävä vaikutus, ei vähiten typpiyhdisteiden suhteen. Karvianjoen keskivirtaama on Kankaanpään kohdalla 13,0 m 3 /s. Koko Karvianjoen alueen keskivirtaama on 32 m 3 /s. Jos keskimääräinen typpikuorma jaetaan keskivirtaamalla, saadaan pitoisuusnousuksi Karvianjoessa Kankaanpään kohdalla 74 µg/l. Koko vesistöalueen virtaamaan suhteutettuna typpipitoisuuden nousu olisi 30 µg/l.

24 (58) Havaitut pitoisuusmuutokset Typpipitoisuus on kohonnut Karvianjoessa Kankaanpään kohdalla keskimäärin 75 µg/l, joka tarkoittaa keskivirtaamalla typpikuormaa 84 kg/d. Pitoisuusnousu vastaa hyvin vallitsevaa kuormitustasoa. Pitoisuusnousu on ollut suurin talvella ja kesällä eli alivirtaamakausilla, mikä on hyvin ymmärrettävää. Kesällä typpeä pidättyy helposti purkualueelle. Talvella typpiyhdisteet kulkeutuvat yleensä lähes sellaisenaan virtauksen mukana alavirtaan. Typen pidättyvä vaikutus on todettavissa, kun katsotaan typpipitoisuuksia Noormarkunjoessa ja Pomarkunjoessa. Siellä typpipitoisuus laskee selvästi Kankaanpään alapuolisen pisteen tasosta sekä talvella että etenkin kesällä. Kesällä typpipitoisuus on Karvianjoen alaosalla selvästi pienempi kuin Kankaanpään yläpuolisella pisteellä. Jätevesistä johtuva typpipitoisuuden lisäys on siten kokonaan poistunut kierrosta. Näiden pisteiden jälkeen tulee vielä Isojärven ravinteita pidättävä vaikutus, joka on merkittävästi suurempi kuin jokialueiden ravinteita pidättävä vaikutus. Veden viipymä on Isojärvessä kolme kuukautta, jona aikana typpeä denitrifioituu ja sitoutuu sedimentaation kautta pohjalietteeseen. Näin ollen Selkämereen kohdistuva typpikuormitus on enää murto-osa alkuperäisestä typpikuormasta. Typpipitoisuus Isojärvessä Isojärven veden laatua on tarkkailtu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen projekteihin liittyen varsin intensiivisesti vuosina 2007-2010. Tarkkailutuloksista havaitaan voimakas vuodenaikoihin sitoutuva vaihtelu. Talvella biologisen toiminnan olleessa pysähdyksissä typpeä huuhtoutuu valuma-alueelta avovesiaikaa runsaammin vesistöön. Myös jätevesikuormituksen typpi kohottaa talviaikana pitoisuuksia ja kulkeutuu alavirtaan. Loppukesällä pitoisuus laskee huomattavasti ja on silloin alimmillaan selvästi jokialueenkin pitoisuuksia pienempi (600-700 µg/l). Typpi ei voi näin ollen kulkeutua sellaisenaan mereen, vaan sitä pidättyy huomattavassa määrin alapuoliseen vesistöön ja etenkin järvialtaisiin. Typpipitoisuus kohoaa Kankaanpään typpikuorman vaikutuksesta, mutta Isojärvellä pitoisuustaso on jo huomattavasti alhaisempi kuin Karvianjoessa kuormituspisteen yläpuolella. Typen pidättyminen on kesäaikana siten yli 50 %. Typpihäviöt näkyvät myös vuositasolla, kun vertaillaan eri pisteiden keskiarvoja. Pisteiden K5 ja Isojärvi välinen typpireduktio on 30 %. Loogisesti voidaan päätellä, että myös Kankaanpään typpikuorma pidättyy samassa suhteessa ko. vesialueelle. Näin ollen vesistössä typpikuormalle tapahtuu 30 % lisäpoisto, joka voidaan ottaa huomioon mereen kohdistuvaa typpikuormitusta arvioitaessa. Kun viime vuosien keskimääräinen typpipoistuma

25 (58) on ollut puhdistamolla noin 50 %, kokonaispoistumaksi saadaan vesistön pidätyskyky huomioon ottaen 65 %. Selkämeren ja Itämeren kannalta saavutetaan siten lähes valtioneuvoston päätöksessä 19.5.1994/365 edellytetty typen poistuma, vaikka luparajaksi puhdistamolla asetetaan 50 % reduktiovaatimus. Karvianjoessa typpipitoisuuden määräävät käytännössä muut tekijät eikä typellä ole minimiravinteena kovin suurta merkitystä. Pistekuormaa tulee mm. Honkajoki Oy:ltä nykyisin kolme kertaa enemmän eikä typen suhteen ole asetettu luparajoituksia. Kankaanpään osuus Selkämeren typpikuormasta Edellä esitetyn tarkastelun mukaan vain 35 % Kankaanpään kaupungin typpikuormasta kulkeutuu merialueelle eli käytännössä noin 29 kg/d. Isojärven päällysveden typpipitoisuus oli vuosina 2007-2010 keskimäärin 1010 µg/l. Keskivirtaamalla (32 m 3 /s) kerrottuna mereen meneväksi typpivirtaamaksi saadaan 2792 kg/d. Kankaanpään kaupungin jätevesien osuus on tästä siten vain 1,0 %. Johtopäätökset ja suositukset typen poistotasosta Koska fosfori on sisävesillä pääsääntöisesti levätuotannon minimitekijä, typen lisäpoistolla ei saavuteta purkuvesistön tilan kannalta merkittävää konkreettista hyötyä. Tämä on todettu eräissä järvikohteissa Kokemäenjoen vesistöalueella hyvin selvästi. Järvien typpipitoisuus on moninkertaistunut (Alajalkajärvi, Peräjärvi, Hahmonjärvi), mutta ne ovat säilyneet laadultaan hyvinä, koska alhainen fosforipitoisuus on estänyt rehevöitymisen. Karvianjoessa ja Isojärvessä on myös järkevää minimoida fosforikuormitusta, koska rehevyystason määrää korkea fosforipitoisuus. Levätuotanto kuluttaa Isojärvessä liuennet typpiyhdisteet, koska fosforia on runsaasti. Typen loppuessa sinilevät runsastuvat ajoittain, koska ne pystyvät typen sidontaan. Esimerkiksi kesällä 2008 Isojärvessä oli sinilevien massaesiintymä. Jos typpikuormaa vähennetään, typen niukkuutta tavallaan lisätään ja luodaan edellytyksiä sinileväkukinnoille, mikä ei liene vesiensuojelun tehostamisen tavoitteena. Kankaanpään puhdistamolla onkin pyritty päättäväisesti fosforikuormituksen vähentämiseen mm. ottamalla käyttöön polymeeri fosforin saostuksen tehostajana. Fosforireduktio on ollut viime vuosina 97-98 %, vaikka jäännöspitoisuus on edelleen 0,4 mg/l eli yli uuden luparajan (luparaja vuoden 2010 alusta 0,3 mg/l). Puhdistamon saattaminen sellaiseen kuntoon, että edes uusi fosforiraja saavutetaan, edellyttää merkittäviä investointeja. Näin ollen samanaikainen typen poiston tehostaminen olisi varsin kohtuuton vaatimus ottaen huomioon siitä saatavat vähäiset vesistöhyödyt. Lisäksi se vaarantaa tehokkaan fosforin poiston kuten vuonna 2008 havaittiin. Kankaanpään kaupungin osuuden ollessa 1,0 % Karvianjoesta mereen kohdistuvasta typpivirrasta voidaan vaikutuksia pitää lähes olemattomina.