Täytäntöönpano 1 (8) HSL Helsingin seudun liikenne Lausunto Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2018-2020 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 18.9.2017 98 antaa HSL:lle Helsingin Seudun liikenne-kuntayhtymän alustavasta taloussuunnitelmasta 2018-2020 seuraavan lausunnon: 1. HSL strategiasuunnitelma ja Espoon tavoitteet Lähtökohtaisesti HSL:n vuosille 2018-2020 esittämät strategiset tavoitteet ovat kannatettavia ja hyviä. HSL:n strategian mukaan asiakkaiden matkaketju perustuu joukkoliikenteen runkoverkkoon ja sujuviin liikenneyhteyksiin. Vuonna 2018 Länsimetro on Matinkylään asti ensimmäistä vuotta käytössä, siksi Espoon kaupungille on erityisen tärkeää Länsimetron liikenteen aloituksen onnistuminen. Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Ratkaisut tukevat arjen sujuvuutta ja tuovat lisäarvoa jokaiselle espoolaiselle. Espoo toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa vahvistetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja kehittämällä sekä aktiivisella kumppanuusyhteistyöllä. Näiden linjausten toteuttamisessa on liikkumisen ja joukkoliikenteenkehittämisen kannalta HSL:n toiminta ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö hyvin merkittävässä asemassa. Espoon kaupungin strategisena tavoitteena on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Espoon palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksien avulla sekä kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä jatkaa tiivistä yhteistyötä, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kaupungin organisaatioiden kanssa sekä ottaa suunnitelmissa ja toiminnassaan huomioon Espoossa maankäytön ja liikenteen kehittämiselle asetetut tavoitteet. Espoon keskeiset maankäytön kehittämiskohteet sijoittuvat vuosina 2018-2020 Länsimetron ja sen jatkeen asemien tuntumaan. Myös Raide-Jokerin suunnittelu ja toteutus käynnistyvät suunnitelmakaudella. HSL:n tulee omalta osaltaan
Täytäntöönpano 2 (8) edistää Länsimetrolle ja Raide-Jokerille Espoossa asetettujen joukkoliikenteen ja maankäytön kehitystavoitteiden toteutumista. HSL:n strategisia tavoitteita tulee terävöittää päästöttömän joukkoliikenteen käyttöönoton vauhdittamiseksi. HSL:n ympäristötavoitteessa ensisijalle tulisi asettaa päästötön, sähkökäyttöinen liikennöinti, jota biopolttoainepohjainen kalusto täydentää. HSL:n ja Espoon sekä muiden kaupunkien ja asiantuntijatahojen yhteistyönä laaditaan toimenpideohjelma, jolla etenkin sähköbussien käyttöönottoa voidaan merkittävästi nopeuttaa. Espoon liityntäbussilinjojen ja joukkoliikenteen raskaan runkoverkon päästöttömyyden osalta tavoitteisiin tulisi päästä jo ennen vuotta 2025. Espoo edellyttää, että HSL varautuu viestinnässään välittämään Espoon asukkaille ja yrityksille kattavaa ja oikea-aikaista tietoa Espoon joukkoliikennejärjestelmän ja liityntäpysäköinnin uusista palveluista ja niissä syyskaudella 2017 tapahtuvista muutoksista. Espoon 2017 tilinpäätöksen laatiminen ja 2018 talousseuranta edellyttävät, että HSL toimittaa Espoon kaupungille 15.2.2018 mennessä ennakkotiedon HSL 2017 tilinpäätöksen kuntakohtaisesta toteutumisesta sekä arvion HSL:n tilinpäätöksen mukaisesta vuonna 2017 toteutuneesta Espoolle kohdistuvan HSL-ylijäämän käytöstä. 2. Joukkoliikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista Metron ja liityntälinjaston käyttöönotto syksyllä 2017 edellyttää, että HSL varaa vuonna 2018 riittävästi resursseja länsimetrosta ja uusista liityntälinjoista saatujen kokemusten ja palautteen käsittelyyn ja seurantaan sekä tarvittaessa varautuu joukkoliikenteen palvelujen nopeaan hienosäätöön. Vuonna 2018 HSL:n tulee varata joukkoliikenteen suunnitteluresursseja myös Länsimetron jatkeen liityntälinjaston suunnitteluun ja muihin Espoon kannalta merkittäviin, osin ennalta arvaamattomiin, maankäytön ja liikenneverkon kehittämishankkeisiin liittyvään linjaston suunnitteluun. HSL esittää, että runkolinjan 560 liikennöinti aloitettaisiin 2020. Lintulaaksontien jatkeen toteuttamisen lisäksi uuden runkolinjan liikennöinti edellyttää, että Matinkylän bussiterminaalissa on riittävästi kapasiteettiä runkolinjaa 560 ja sen bussien ajantasausta varten. Runkolinjan 560 liikennöinti Espoon Matinkylään voi alkaa vasta, kun Lintulaaksontien jatke ja Länsimetro Kivenlahteen ovat valmistuneet. Espoo omalta osaltaan kiirehtii näiden rakentamista. Ennen HSL:n lopullisen toiminta- ja taloussuunnitelman 2018-2020 ja liikennöintisuunnitelman 2018-2019 hyväksymistä HSL:n tulee sopia joukkoliikenteen linjastoon ja palvelutasoon kohdistuvista mahdollisista muutostarpeista Espoon kaupungin kanssa. Erityisesti HSL:n ja Espoon yhteistyönä tulee selvittää, mitä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia on hoitaa lähellä metro- tai juna-asemia sijaitsevien asuin- ja työpaikkaalueiden liityntäliikennettä sukkuloivien sähköbussien avulla siten, että alueita saadaan viihtyisimmiksi, joukkoliikenteen käyttöastetta saadaan nostetuksi ja kalliiden pysäköintipaikkojen rakentamistarvetta voidaan pienentää. Tätä yhteistyötä tulee vahvistaa ja kiirehtiä tulosten aikaansaamiseksi.
Täytäntöönpano 3 (8) Poikittaisliikenteen kehittämistä tulee jatkaa tiiviisti raidejokerin ja 560 runkolinjan lisäksi, huomioiden erityisesti Kehä III työmatkaliikenne. Espoon kaupunki edellyttää, että HSL seuraa tiiviisti ja säännöllisesti Länsimetron liityntäliikenteen käynnistyttyä sen vaikutusta Espoon joukkoliikennenousuihin ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Espoon kaupungille tulee toimittaa tästä säännöllisesti seurantatieto. 3. Kuntaosuuksien tasosta HSL:n kuntaosuudet ovat Espoon joukkoliikenteen käyttömenojen keskeinen kustannuserä. Vuoden 2018 kuntaosuuksista päätetään nyt HSL:lle annettavan talousarviolausunnon ja syksyllä 2017 HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2018-2020 valmistelun ja päätöksenteon yhteydessä jo ennen Espoon kaupungin 2018 talousarvion vahvistamista. HSL:n alustavaa taloussuunnitelmaa 2018-2020 laadittaessa on lähtöoletuksena, että Länsimetron ja sen liityntälinjojen liikennöinti alkaa syyskaudella 2017. HSL:n arvion mukaan Espoon maksettavaksi koituvat 2018 kuntaosuudet ilman alijäämää ovat yhteensä 87,6 milj. euroa. Lisäystä on 18,5 milj. euroa HSL:n voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman 2017-2019 mukaiseen Espoon 2017 kuntaosuuteen nähden. Espoon kuntaosuuksien kasvu johtuu infra- ja yleiskustannusten noususta sekä HSL:n esittämästä lipunhintojen jäädyttämisestä vuoden 2017 tasolle. 4. Lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Espoon kaupunki on valmis hyväksymään HSL:n esityksen, jonka mukaan lippujen hintoja ei koroteta vuonna 2018. Espoo pitää kuitenkin tärkeänä, että kuntien subvention sijasta korostetaan aikaisemmilta vuosilta säästyneiden varojen käyttöä sekä toteutetaan muut tässä lausunnossa esitetyt joukkoliikenteen käyttöä ja lipputulojen kasvua koskevat toimenpiteet pois lukien lipun hintojen korotus. Erityisen merkityksellistä on länsimetron ja sen käyttöä tukevan liityntäliikenteen hyvä palvelutaso. Espoo edellyttää, että HSL tukee pääkaupunkiseudun kuntien pyrkimystä kasvattaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa raideliikenneinvestointien ja toimivan liityntäliikenteen avulla. Tavoitteena on näin turvata tulojen kasvu vastaamaan vuonna 2018 ja tulevina vuosina odotettua operointikustannusten kasvua. Espoon kaupungin kannalta hinnankorotuksen tarve korostuu vuonna 2018, jolloin toteutetaan samanaikaisesti useita isoja järjestelmämuutoksia; Länsimetro, sen liityntälinjasto ja lippujen uusi vyöhykehinnoittelu. Vuonna 2018 metro Matinkylään ja sen liityntälinjasto ovat ensimmäistä kertaa koko vuoden käytössä. Länsimetron laadukas infrastruktuuri ja tiheävuoroinen liikennöinti parantavat matkustajille tarjottavaa palvelua, mutta samalla kasvattavat Espoolle joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.
Täytäntöönpano 4 (8) Vuoden 2018 aikana HSL aikoo ottaa lippujen hinnoittelussa käyttöön uuden vyöhykejärjestelmän. HSL:n aikaisempien selvitysten mukaan uusi vyöhykehinnoittelu pienentää Espoolle kohdistuvia joukkoliikenteen lipputuloja. HSL talousarvioesitykseen ei sisälly tietoja uusien vyöhykelippujen hinnoista ja niiden vaikutuksesta kuntaosuuksiin. Espoon kaupunki edellyttää, että HSL selvittää uusien vyöhykelippujen hintojen kustannusvaikutukset ja kuulee jäsenkuntia ennen kuin vyöhykelippujen 2018 tariffit viedään HSL hallitukselle hyväksyttäviksi ja vahvistettaviksi. Yhden maksuvyöhykkeen Espoo palvelisi espoolaisia joukkoliikenteen käyttäjiä tasaarvoisesti. Espoo haluaa selvittää, mitkä ovat kustannukset b-vyöhykkeen laajentamiseksi koko kaupungin alueelle ja vaihtoehtoisesti rajattuna Kehä III -vyöhykkeen sisäpuolelle ja millä aikataululla muutos voidaan tehdä. Joukkoliikenteen hinnoittelun lisäksi myös lipunmyynnin ja matkustajamäärän kasvuennusteilla on merkittävä vaikutus HSL:n kuntaosuuksiin. HSL on arvioinut, että lipputulokertymään vaikuttavan matkustajamäärän kasvu vuonna 2018 olisi samalla tasolla kuin vuosina 2017, jolloin HSL:n toimintaympäristöön ei ole kohdistunut merkittäviä muutoksia. Vuodelle 2018 ajoittuu useita poikkeuksellisen isoja muutoksia, joilla on HSL:n aikaisempien selvitysten perusteella mittavia vaikutuksia lipunmyyntiin ja matkustajamääriin. Näin ollen Espoo edellyttää, että ennen toiminta- ja taloussuunnitelman 2018-2020 vahvistamista HSL tarkistaa lipputulojen pohjana olevaa myytyjen lippujen määrällistä ennustetta ylöspäin ja ottaa Espoon osalta huomioon Länsimetron matkustamista ja lipunmyyntiä lisäävän vaikutuksen. 5. Tarkastusmaksun korottamisesta Espoo esittää tarkastusmaksujen korottamista vielä HSL:n esitystä korkeammaksi aina lain sallimaan 115 euroon liputta matkustamisen tehokkaammaksi ehkäisemiseksi. 6. Infrakorvaukset 2018-2020 HSL:n infrasopimukseen perustuen Espoon kaupunki on keväällä 2017 toimittanut HSL:lle hanke- ja kustannustiedot joukkoliikenteen infran käyttökorvauksista, jotka Espoo aikoo periä HSL:ltä vuosina 2018-2020. Länsimetron osalta käyttökorvaukset perustuvat keväällä 2017 tarkistettuun kustannusarvioon olettaen, että Matinkylään päättyvän metron ja sen liityntälinjojen liikennöinti alkaa syyskaudella 2017. Länsimetron käyttökorvauksia koskevat kustannustiedot tulevat tarkentumaan vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä. 7. Espoon ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella 2018-2020 HSL:n arvion mukaan Espoolle aikaisemmilta vuosilta kertynyt HSL:n lipputulojen ylijäämä käytetään loppuun vuoden 2017 aikana.
Täytäntöönpano 5 (8) Espoon 2017 tilinpäätöksen laatiminen ja 2018 talousseuranta edellyttävät, että HSL toimittaa Espoon kaupungille 15.2.2018 mennessä arvion HSL:n 2017 tilinpäätöksen mukaisesta Espoolle kohdistuvan HSL-ylijäämän toteutuneesta käytöstä. 8. HSL:n roolista osana liikkumispalveluja MaaS, uudet liikkumispalvelut ja niitä koskeva lainsäädäntö ovat vasta muotoutumassa, joten Espoolla ei ole valmiita vastauksia HSL:n esittämiin kysymyksiin. Lähtökohtaisesti Espoo korostaa, että HSL:n tulee edistää Liikkuminen Palveluna -toiminnan nopeaa kehittämistä siten, että liikkumismuotojen yhteensopivuutta lisätään käyttäjälähtöisesti tavoitellen liikkumisen terveydellistä, toiminnallista ja ajankäytöllistä hyötyä. Lausuntopyyntö HSL:n roolista osana liikkumispalveluja on tervetullut. Valmisteilla olevalla joukkoliikenteen lainsäädännön muutoksella pyritään edistämään uusien liikkumispalvelujen syntyä. Niillä on vaikutusta myös HSL-alueen joukkoliikenteeseen. Espoon tavoitteena on, että HSL ja sen jäsenkunnat muodostavat yhdessä alan toimijoiden kanssa monitoimijaverkon, jonka kautta voidaan HSL:n joukkoliikenteeseen tukeutuen luoda jäsenkuntia ja niiden asukkaita palvelevia uusia liikkumiseen palveluja, mahdollisesti yksityisten tahojen järjestäminä. Joukkoliikenteen ja liikkumispalvelujen kannalta on tärkeää, että HSL laajentaa joukkoliikenteen lippu-, tieto- ja markkinointiyhteistyötä muiden viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa. HSL-alueen joukkoliikenteen käyttäjille suunnattuja palveluja tulee parantaa. MaaSpalvelujen yleistyessä HSL:n tuottamat liikkumisen palvelut ja reittiopas voivat olla osa liikkumisen laajempia palveluja ja toimia uusien palveluiden kanssa samalla liikkumisen palvelujen välitys- ja yhdistelyalustalla, joka voi olla kolmannen osapuolen tuottama. MaaS palvelut lisääntyvät merkittävästi vasta kun riittävän moni eri palvelun tarjoaja toimii yhteisillä markkinoilla ja matkaketjuja voi sujuvasti yhdistellä. HSL:n rooli lippujen myynnin ja palvelujen kehittäjänä on tärkeää kaikille potentiaalisille MaaS-toimijoille. Espoo kiirehtii avoin data periaatteen mukaisia toimenpiteitä, joilla HSL julkisrahoitteisena liikenneviranomaisena avaa omat järjestelmät, kuten maksujärjestelmät ja reittioppaan siten, että eri palvelujen tarjoajat voivat niihin helpommin kytkeytyä ja käyttäjiä palveleva tarjonta lisääntyy. Espoon näkökulmasta on tärkeää, että uusia liikkumispalveluja pilotoidaan yhdessä alan toimijoiden kanssa. Lähtökohdaksi tulee asettaa kestävien, joukkoliikennettä tukevien liikkumismuotojen edistäminen ja henkilöautoilun vähentäminen. 9. Kuntaosuuslaskennan uudistaminen Uuden vyöhykejärjestelmän myötä HSL on yhteistyössä kuntien kanssa keväällä 2017 pyrkinyt löytämään nykyistä yksinkertaisempia laskentatapoja kuntaosuuslaskentaa varten.
Täytäntöönpano 6 (8) Espoon talousohjauksen kannalta HSL:n nykyinen kustannusten jakotapa on hidas ja vaikeaselkoinen; kuntakohtaiset tiedot joukkoliikenteen toteutuneista kustannuksista saadaan vasta jälkikäteen HSL:n tilinpäätöksen yhteydessä; myöhemmin kuin Espoon oma tilinpäätösaikataulu edellyttäisi. Espoo edellyttää, että kaupunki jatkossakin voi omilla päätöksillään vaikuttaa alueensa joukkoliikennepalvelujen laatuun ja määrään sekä Espoolta perittävien joukkoliikenteen kuntaosuuksiensa tasoon. Jo Espoon aikaisemmissa talousarviolausunnoissa on tuotu esiin tarve joukkoliikenteen ja HSL:n talouden kehitystä kuvaavien kuntakohtaisille tunnusluvuille. Jotta Espoon rahoittamien joukkoliikennepalvelujen vaikuttavuutta voidaan arvioida, tulee HSL jatkossakin tuottaa tietoja joukkoliikenteen kuntakohtaisesti toteutuneesta joukkoliikenteen käytöstä kuntalaisuustietojen perusteella. Kuntaosuuslaskennan perusteiden uudistaminen ja uusi vyöhykejärjestelmä tulee toteuttaa niin, että maksuvyöhykkeiden rajoja tai lippujen keskinäisiä hintasuhteita voidaan tarvittaessa tarkistaa, jos kuntien talous tai seudulliset olosuhteet sitä edellyttävät. HSL:n esittämä Seudullinen rahoitusmalli vaikuttaa Espoon näkökulmasta kehityskelpoiselta vaihtoehdolta nykyiseen laskentatapaan verrattuna. Lausuntoaineiston ja annetun aikataulun puitteissa ei kuitenkaan ole mahdollista ottaa kantaa HSL:n esittämiin kysymyksiin tarkemmin. Kustannusten jakomallin tarkistaminen tai muuttaminen edellyttää kuntien tiivistä osallistumista jatkovalmisteluun ja seudullinen rahoitusmalli edellyttäisi myös HSL:n perussopimuksen tarkistamista. HSL:n tulee työstää rahoitusmallia ja selvittää nyt esitettyä tarkemmin nykyisen ja uuden kuntaosuusmallin kustannusvaikutuksia yhdessä jäsenkuntien kanssa. Espoon kaupunki edellyttää, että HSL jatkaa neuvotteluja kuntien kanssa yhteisen kannan muodostamiseksi. Joukkoliikenneinvestointien vaikutus hintoihin on monimutkaisempi. 10. Infrakustannusten käsittelystä kuntaosuuksien laskennassa Espoo ei pidä hyväksyttävänä yleisperiaatetta, jonka mukaan uusi joukkoliikenneinfra ei voisi nostaa lippujen hintoja. Tavoite toki on pitää lippujen hinnat Espoon strategian mukaisesti jatkossakin kohtuullisina, jotta tämäkin osaltaan edistää joukkoliikenteen käyttöä. Isot joukkoliikenteen investoinnit ovat keskeinen keino, jolla Espoon kaupunki voi lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa. Jotta Espoon joukkoliikenneinvestoinnit ja HSL:n kuntaosuudet ovat kestävällä pohjalla, myös muiden HSL-jäsenkuntien ja joukkoliikennepalvelujen käyttäjien tulee osallistua nykyiseen tapaan joukkoliikenneinvestointien rahoitukseen.
Täytäntöönpano 7 (8) Espoo puoltaa HSL infrasopimuksessa määritellyn joukkoliikenneinfran käyttökorvausten laskentatavan ja pääoman koron säilyttämistä nykyisellään. Espoo ei hyväksy korkoprosentin alentamista. Espoo pitää infrakustannusten nykyistä käsittelytapaa kuntaosuuksien laskennassa toimivana ja perusteltuna. Infrainvestoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä raideliikenteen vahvassa kehittämisessä. Siksi Espoo pitää toimivana joukkoliikenteen käyttäjien osallistumista 50/50-jaon mukaisesti joukkoliikenteen infrasta aiheutuviin kuluihin. Espoon kaupunki edellyttää, että HSL jatkaa neuvotteluja kuntien kanssa yhteisen kannan muodostamiseksi. Espoo pitää tärkeänä, että HSL aktiivisesti etsii ratkaisua lipun hintojen korotuspaineisiin johtuen suurista infrainvestoinneista. Liian suuret lippujen hinnankorotukset johtavat joukkoliikenteen osuuden laskuun ja siten syövät hyötyä, jonka kaupungit saavat investoinneistaan joukkoliikenteeseen. On tärkeää, että lippujen hintataso pidetään kohtuullisena. Espoo korostaa, että ongelmaan pitää löytää ratkaisu ennen HSL:n vuoden 2019 talousarviota. Kysytyistä ehdotuksista Espoo pitää tärkeänä selvittää voidaanko edetä vaihtoehdon 3 (subventioasteen väliaikainen nostaminen) perusteella. On tärkeää myös huolehtia, että HSL-kustannusten nousu ei laske joukkoliikenteen palvelutasoa. 11. Espoon halukkuudesta rahoittaa sähköbussien lisähankintoja Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että joukkoliikennettä kehitetään päästöttömään liikkumiseen perustuen ja on varautunut toteuttamaan sähköbussien lataukseen tarvittavia hankintoja HSL:n kanssa erikseen sovittavissa kohteissa HSL:n kilpailutukseen perustuvaa liikennöintiä varten. HSL:n tulee tarkistaa nykyisiä kilpailutusehtoja mm. bussikaluston koon osalta niin, että eri valmistajien sähköbusseja on tarjolla kohtuulliseen hintaan. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on myöntänyt Espoon kaupungille 1,2 miljoonan euron avustuksen liityntäliikenteen latausinfran toteuttamista varten. Avustus edellyttää, että hankintojen kokonaisarvo on vähintään 4,0 milj. euroa. Espoo edellyttää, että HSL omalta osaltaan mahdollistaa Espoon investointien toteuttamisen TEM:n päätöksen ja Espoon laitehankintojen edellyttämässä aikataulussa 2018-2020. 12. Seudullisten bussivarikkojen järjestämisestä Espoo kannattaa HSL:n ehdottamaa periaatetta, jossa varikon käyttövelvoite syntyy bussiliikenteen kilpailutusten kautta. HSL:n tulee yhdessä jäsenkuntiensa kanssa aktiivisesti edistää tämän toimintamallin käyttöönottoa. Toistaiseksi Espoon kaupungin omistamat bussivarikot on vuokrattu suoraan liikennöitsijöille. Ensimmäinen kohde, jossa uutta toimintamallia on mahdollista Espoossa soveltaa, on Finnoonniityn varikko, jonka asemakaavoitus on vireillä.
Täytäntöönpano 8 (8) 13. Jäsenkuntien koululaisryhmien retkien maksuttomuudesta HSL suosittaa, että ilmaislippujen sijaan kunnilla olisi erillinen määräraha retkien matkalippuihin. HSL jäsenkuntien erilaisten olosuhteiden huomioiminen edellyttää HSL:n hallituksen suosittelemaa toimintatapaa. Espoo esittää, että ilmaisten HSL-lippujen sijaan kuntien tulee osoittaa erillinen määräraha kouluretkien matkakustannuksiin. 14. Lausuntopyynnön aikataulusta HSL:n talousarviolausunnon yhteydessä jäsenkunnilta on pyydetty kannanottoa lukuisiin HSL:n toiminnan suunnitteluun liittyviin kysymyksiin. Jatkossa HSL:n talous- ja toimintasuunnitelman valmistelu- ja lausuntoaikaa tulee tarkistaa niin, että jäsenkunnille ja luottamusmiehille jää riittävästi aikaa valmisteluun ja uusiin asioihin perehtymiseen. Vaihtoehtoisesti HSL:n tulisi jo aikaisemmin keväällä pyytää kunnilta erillinen lausunto muista kuin toiminta- ja taloussuunnitelmaan kiinteästi liittyvistä kysymyksistä. Eva Elston-Hämäläinen Hallintopäällikkö 043 825 6073 eva.elston-hamalainen@espoo.fi