Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta



Samankaltaiset tiedostot
OPM cup 2019 kisapäivä kilpailuaika Cup Mikä järvi Paikkakunta, mistä lisätietoja,

OPM cup 2015 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 9. toukokuuta Vedenjakaja cup Näläntöjärviuistelu

OPM cup 2015 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 30. toukokuuta Gold Salmon Cup Ursuit-uistelu Ådon

Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat?

OPM cup 2018 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 12. toukokuuta Häme Arskan Uistelu Vaskivesi,Virrat

OPM cup 2018 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 26. toukokuuta Gold Salmon Ursuit Uistelu Ådön

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

OPM cup 2017 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 27. toukokuuta Gold Salmon Ursuit-Uistelu, lohikisa

OPM cup 2017 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 13. toukokuuta Lohjanjärvi Raymarine Haukiuistelu

NOTE THAT THE PRESENTATIONS WERE MADE BASED ON THE INDIVIDUAL EXPERT OPINION THEY DO NOT NECCESARILY PRESENT THE POSITION OF THE RELEVANT ORGANISATION

Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS

OPM cup 2016 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja, 7. toukokuuta Pihlavanlahti Motonet uistelu

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Lohi- ja särkivesiksi nimetyt alueet

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

KUOPIOTA YMPÄRÖIVIEN VESISTÖVESIEN SEURANTA JA TILA

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård

JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA. UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS OF THE KARELIAN INSTITUTE N:o 145 SUURJÄRVISEMINAARI 2006

_a01 Iso Savijärvi Lempäälä, Valkeakoski Hyvä Asiantuntija-arvio Uusi arvio _001 Vanajavesi (N60 79.

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

kansi Luku 9 Järvien ja jokien maa KM Suomi Luku 9

esittely / Tapio Väänänen (GTK)

Uusi kalatalousaluejako, yhteistyöryhmien esitykset

Suomi kalastaa 2005 Kalastusrasitus kalastusalueilla

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

VESISEN Sentinel- ja Landsat-satelliittien aineistot Suomen rannikon ja järvien vedenlaadun seurannassa

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella

Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Pielisen juoksutusten kehittämismahdollisuudet Yhteenveto vuonna 2006 tehdyistä selvityksistä

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Valtioneuvoston asetus

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Näytteenottokerran tulokset

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE


Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

OPM cup 2016 kisapäivä kilpailuaika Cup Kisan nimi Järvi, Paikkakunta, Lisätietoja,

Ranta-asukkaiden ja virkistyskäyttäjien suhtautuminen järvisäännöstelyihin

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Hollolan järvien tila vuonna 2017

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Esa Sirkiä, dipl.ins. / MKL Väylänpito Itä-Hämeen liiton vesiliikenneseminaari 2008 Heinola

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kasviplankton järvien ekologisen tilan kuvaajana


Kyyveden osa-alueiden Nordic koekalastustuloksia

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Saimaan jääjärviaika päättyi noin

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Lammaslammen vedenlaatu vuonna 2017

Transkriptio:

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde 13.8.2011 Tuusulanjärvi 12.8.2011

Työpaikkani: Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsinki, Töölö Mikan huone

Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista: Pielinen: säännöstelyn suunnittelu Rovaniemi: tulvariskien hallinta Keski-Suomi: turvetuotanto-alueiden vesistövaikutukset Käynnissä oleva hanke

Kaksi kysymystä Mikä on Suomen puhtain suurjärvi? Mikä suurjärvistä on parhain mökkijärvi?

Mikä on Suomen puhtain suurjärvi? Google-haun ehdotuksia: Juojärvi, Kuolimo ja Puruvesi Tieteellisempi tarkastelu Vedenlaatuhavainnot 2000-2010 50 suurinta järveä Neljä vedenlaatumittaria Veden näkösyvyys ja väriarvo Kokonaisfosfori ja levämäärät Tarkastelu ihmisen näkökulmasta Humus- ja savisameat järvet voivat myös olla puhtaita

Suomen 50 suurinta järveä - Näkösyvyys (m) 2000-2010

Suomen 50 suurinta järveä Näkösyvyys (m) 2000-2010 Inari N=46 Suontee, Kämpinselkä N=12 Pyhäjärvi (Kitee) N=42 Puruvesi N=57 Juojärvi N=13 Iisvesi N=9 Suvasvesi N=11 Suontee N=26 Pielavesi N=11 Höytiäinen N=13 Yli-Kitka N=77 Konnevesi N=33 Enonvesi N=16 Keitele N=32 Näsijärvi N=80 Pihlajavesi N=177 Saimaa N=310 Mallasvesi-Roine N=49 Puula N=74 Kolima N=11 Simojärvi N=29 Orivesi N=130 Pielinen N=218 Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) N=85 Kiantajärvi N=12 Näkösyvyys (m) 0 5 10 6,5 metriä Pyhäjärvi (Säkylä) N=85 Haukivesi N=350 Längelmävesi N=55 Viinijärvi N=86 Nilakka N=12 Koitere N=22 Simpelejärvi N=40 Kallavesi N=157 Päijänne N=434 Pyhäselkä N=103 Oulujärvi N=151 Ontojärvi-Nurmesjärvi N=15 Vesijärvi N=42 Rehja-Nuasjärvi N=42 Porttipahdan tekojärvi N=47 Kivijärvi (Kannonkoski) N=27 Pyhäjärvi (Tampere) N=161 Lappajärvi N=71 Keurusselkä N=17 Kemijärvi N=59 Kyyvesi N=75 Vanajavesi N=245 Juurusvesi-Akonvesi N=130 Kyrösjärvi N=60 Lokan tekojärvi N=40 Onkivesi N=66 Näkösyvyys (m) 0 5 1 n. 1 metri

Suomen 50 suurinta järveä - Klorofylli-a (µg/l) 2000-2010

Suomen 50 suurinta järveä - Klorofylli-a (µg/l) 2000-2010 Klorofylli-a (µg/l) Klorofylli-a(µg/l) 0 5 10 15 20 25 30 35 0 5 10 15 20 25 30 Onkivesi N=64 Vanajavesi N=206 Kyyvesi N=72 Juurusvesi-Akonvesi N=125 Lokan tekojärvi N=35 Pyhäjärvi (Tampere) N=170 Nilakka N=12 Kivijärvi (Kannonkoski) N=27 Lappajärvi N=88 Kyrösjärvi N=55 Haukivesi N=295 Oulujärvi N=91 Kallavesi N=114 Keurusselkä N=17 Vesijärvi N=56 Pyhäjärvi (Säkylä) N=122 Saimaa N=911 Rehja-Nuasjärvi N=12 Päijänne N=317 Puula N=73 Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) N=89 Porttipahdan tekojärvi N=48 Längelmävesi N=54 Orivesi N=136 Kemijärvi N=72 Viinijärvi N=86 Ontojärvi-Nurmesjärvi N=15 Simpelejärvi N=65 Pyhäselkä N=66 Kiantajärvi N=12 Pielinen N=181 Yli-Kitka N=160 Enonvesi N=29 Simojärvi N=17 Pielavesi N=11 Mallasvesi-Roine N=51 Konnevesi N=33 Kolima N=11 Koitere N=22 Suontee N=31 Suvasvesi N=11 Pihlajavesi N=176 Keitele N=32 Iisvesi N=9 Näsijärvi N=71 Suontee, Kämpinselkä N=8 Puruvesi N=61 Pyhäjärvi (Kitee) N=40 Höytiäinen N=13 Juojärvi N=13 Inari N=59

Järvien vertailu vedenlaadun perusteella Väriluku Näkösyvyys Fosfori Levämäärä 1. sija Puruvesi Inari Pielavesi Inari 2. sija Suontee, Kämpinselkä 3. sija Mallasvesi- Roine 4. sija Pyhäjärvi (Kitee) Suontee, Kämpinselkä Pyhäjärvi (Kitee) Suontee, Kämpinselkä Inari Juojärvi Puruvesi Puruvesi Juojärvi Pyhäjärvi (Kitee) 5. sija Inari Juojärvi Höytiäinen Höytiäinen 6. Suontee, Kämpinselkä

Lopputulos sijalukujen perusteella 1. Inari 10 p. 2. Etelä-Suontee 12 p. 3. Pyhäjärvi, Kitee 14 p. 4. Puruvesi 20 p. 5. Juojärvi Inarijärvi ensilumen aikaan Huom! Suonteen kohdalla havaintoja muita vähemmän ja vertailuun otettiin puhtainta Etelä-Suonteen aluetta koskeva havaintopaikka

Mikä suurjärvistä on paras mökkijärvi? Googlehaku: ei yhtään osumaa Vertailussa mittareina vedenlaatu ja vedenpinnan vuosivaihtelu

Suomen 50 suurinta järveä Vedenkorkeuden vaihtelu (m) 1980-2008

Suomen 50 suurinta järveä Vedenkorkeuden vaihtelu (m) 1980-2008 Vedenkorkeuden vaihtelu vuoden aikana (m) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Vedenkorkeuden vaihtelu vuoden aikana (m) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Kemijärvi Ontojärvi-Nurmesjärvi Kiantajärvi Porttipahdan tekojärvi Lokan tekojärvi Koitere Rehja-Nuasjärvi Oulujärvi Inari Onkivesi Pielinen Näsijärvi Kyrösjärvi Vanajavesi Keurusselkä Lappajärvi Kallavesi Suvasvesi Juurusvesi-Akonvesi Päijänne Kivijärvi (Kannonkoski) Höytiäinen Orivesi Pyhäselkä Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) Haukivesi Enonvesi Pyhäjärvi (Tampere) Kyyvesi Kolima Saimaa Pihlajavesi Puruvesi Keitele Nilakka Längelmävesi Mallasvesi-Roine Pielavesi Viinijärvi Yli-Kitka Iisvesi Simojärvi Juojärvi Simpelejärvi Puula Konnevesi Pyhäjärvi (Säkylä) Suontee Vesijärvi Pyhäjärvi (Kitee)

Kemijärvi huhtikuussa, jolloin vedenpinta on 7 m kesän korkeutta alempana

Järvien vertailu vedenlaadun ja vedenpinnan vaihtelun perusteella Veden laatu Vedenpinnan vaihtelu 1. sija Inari Pyhäjärvi (Kitee) 2. sija Suontee, Kämpinselkä Vesijärvi 3. sija Pyhäjärvi (Kitee) Suontee, Kämpinselkä 4. sija Puruvesi Pyhärvi, Säkylä 5. sija Juojärvi Konnevesi

Suomen paras mökkijärvi on Kiteen Pyhäjärvi Suomen 21. suurin järvii Pinta-ala on 207 km² Järvi sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla

Päijänne Vesijärvi Rieveli Konnivesi Vesistöjen ekologinen tila Päijät- Hämeessä

Lisää hyviä uutisia

Suomi on maailman rikkain maa veden suhteen Vesi-köyhyys -indeksi vesivarojen määrä vesihuollon kattavuus veden käyttö Ympäristöasiat Kärjessä Suomi, Kanada, Islanti, Norja, Guyana Häntäpää Haiti, Niger, Ethiopia, Eritrea, Malawi

Vesiasiat ovat Suomessa niin yksinkertaisia että keskinkertainen simpanssikin pystyy ne hoitamaan Vesitalouden professori Pertti Vakkilainen 1990-luvun alussa

TRASH, ESITYS PÄÄTTYY TÄHÄN

Vesistöjen ekologinen tila Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

Suomen 50 suurinta järveä - Väriluku (mg Pt/l) 2000-2010

Suomen 50 suurinta järveä - Kokonaisfosfori (µg/l) 2000-2010

Suomen 50 suurinta järveä - Väriluku (mg Pt/l) 2000-2010 Väriluku (mg Pt/l) 0 60 120 Väriluku (mg Pt/l) 0 60 120 Onkivesi N=25 Kyrösjärvi N=39 Kivijärvi (Kannonkoski) N=27 Keurusselkä N=16 Juurusvesi-Akonvesi N=50 Koitere N=22 Kyyvesi N=54 Pyhäselkä N=73 Lappajärvi N=87 Ontojärvi-Nurmesjärvi N=13 Kemijärvi N=65 Kallavesi N=75 Rehja-Nuasjärvi N=24 Pielinen N=145 Oulujärvi N=94 Lokan tekojärvi N=36 Nilakka N=11 Porttipahdan tekojärvi N=57 Kiantajärvi N=13 Päijänne N=205 Orivesi N=92 Haukivesi N=227 Pyhäjärvi (Tampere) N=92 Kolima N=11 Enonvesi N=30 Näsijärvi N=58 Vanajavesi N=88 Simojärvi N=23 Pyhäjärvi (Pyhäjärvi) N=97 Saimaa N=461 Pielavesi N=11 Viinijärvi N=51 Puula N=58 Höytiäinen N=13 Pihlajavesi N=61 Suvasvesi N=11 Keitele N=32 Juojärvi N=13 Suontee N=33 Konnevesi N=33 Yli-Kitka N=115 Simpelejärvi N=56 Pyhäjärvi (Säkylä) N=40 Längelmävesi N=62 Iisvesi N=9 Vesijärvi N=29 Inari N=57 Mallasvesi-Roine N=48 Pyhäjärvi (Kitee) N=40 Suontee, Kämpinselkä N=12 Puruvesi N=42

Näkösyvyys (m) Näkösyvyys 1970-2010 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1970 1980 1990 2000 2010 Vesijärvi Konnivesi Suontee Suontee, Kämpinselkä

Väriluku (mg Pt/l) Veden väriluku 1970-2010 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 1970 1980 1990 2000 2010 Vesijärvi Konnivesi Suontee Suontee, Kämpinselkä

Kokonaisfosfori (µg/l) Kokonaisfosfori 1970-2010 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 1970 1980 1990 2000 2010 Vesijärvi Konnivesi Suontee Suontee, Kämpinselkä

Klorofylli-a (µg/l) Klorofylli-a 1970-2010 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1970 1980 1990 2000 2010 Vesijärvi Konnivesi Suontee Suontee, Kämpinselkä