LIITE NRO 1, Perusturvalautakunta 19.2.2014 TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA Voimassa 20.2.2014 alkaen Ohjeelliset periaatteet yksilöllisen harkinnan tueksi.
LIITE NRO 1, Perusturvalautakunta 19.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 4 Perustoimeentulotuki... 4 Perusosa... 4 Muut perusmenot... 5 Perusosan määrä... 5 Täydentävä toimeentulotuki... 6 Eräiden menojen vähentäminen... 6 Asumismenot... 7 Terveydenhuoltomenot... 8 Lääkärissä käynnit ja sairaalahoito... 9 Hammashuolto... 10 Silmälasit... 10 Työmatkakulut... 10 Lasten päivähoitomaksut (täydentävä toimeentulotuki)... 11 Kalusteiden hankinta (täydentävä toimeentulotuki)... 11 Muuttokustannukset (täydentävä toimeentulotuki)... 12 Lainojen korot... 12 Hautauskulut (täydentävä toimeentulotuki)... 13 Lastentarvikkeet (täydentävä toimeentulotuki)... 13 Jäännösvero... 13 Sakot... 14 Velat/ulosotto... 14 Takautuvat menot... 14 Laitoshoito- ja sosiaalipalvelumaksut... 14 Asevelvolliset... 15 Vankilassa olevat... 15 Tulot ja varallisuus... 16 Yleistä... 16 Normilaskelman ylitys... 16 Veronpalautukset... 16 Varallisuus... 16 Opiskelijat... 17 Yrittäjät... 18 Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana... 19 Ehkäisevä toimeentulotuki... 19
LIITE NRO 1, Perusturvalautakunta 19.2.2014 Toimeentulotuen takaisinperintä... 19
4 Yleistä Toimeentulotuki perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) ja asetukseen (66/1998) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2007/11) ohjeisiin ja niihin myöhemmin annettuihin muutoksiin. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TOTUL 2 1 mom.). Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta se kunta, jonka alueella oleskelusta menot johtuvat. Toimeentulotuki on viimesijainen avustusmuoto kaikissa niissä tilanteissa, joissa toimeentuloa ei voida muuten saada. Hakijoita ohjataan käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia, mm. työttömyysturva, sairauspäiväraha, vakuutuskorvaus tai asumistuki. Toimeentulotukiasiakkaalle tehdään normilaskelma yleensä kalenterikuukaudeksi. Toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Mikäli henkilön tai perheen käytettävissä olevat tulot tai varat ovat pienemmät kuin toimeentulotukeen oikeuttavat menot, suoritetaan erotus toimeentulotukena. Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Perustoimeentulotuki Perusosa Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä Toimeentulotukilain 7 b :ssä mainitut muut perusmenot. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, informaatiomenot (lehti, puhelimen käyttömenot, internetyhteys), vähäiset terveydenhuoltomenot sekä muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (esim.henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot).
5 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Perusosan määrä Tuen saaja /kk /pv 1) Yksin asuva 480,20 16,01 Yksinhuoltaja 2) 528,22 17,61 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin 408,17 13,61 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 350,55 11,69 10 17 -vuotias lapsi 1. lapsi 336,14 11,20 2. lapsi 312,13 10,40 3. lapsi jne. 288,12 9,60 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 302,53 10,08 2. lapsi 278,52 9,28 3. lapsi jne. 254,51 8,48 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TOTUL 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä. 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 ) Kun tuen saajalle myönnetään vain ruokaraha, huomioidaan 50 % perusosasta. Perusosa on laskennallinen eikä tuensaajan tarvitse esittää selvitystä perusosalla katettavista menoista, vaan hän voi itse käyttää perusosan valitsemallaan tavalla toimeentuloonsa. 18 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat muodostavat itsenäisen talouden, vaikka asuisivatkin vanhempiensa luona. Heille tehdään oma toimeentulotukilaskelma, jossa perusosana on vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa.
6 Perhe/yhteistalous Toimeentulotukea määriteltäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia, heidän alaikäisiä lapsiaan, avio- ja avopuolisoja sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat ja kodinkoneet (esim. sanomalehti, TV, jääkaappi) ovat yhteiskäytössä. Mikäli täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät mene perheen käsitteen alle, heille kummallekin laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma ja perusosa määräytyy yhteistaloudessa asuvan 408,17 /kk mukaan. Mikäli hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, käytetään yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosa on 350,55 /kk ja hänelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan hänen omat tulonsa ja toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Yläikärajaa vanhempansa luona asuvalle ei ole säädetty. Vastasyntyneen vauvan perusosa otetaan huomioon perheen laskelmaan syntymäpäivästä lukien. Täydentävä toimeentulotuki Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita (TOTUL 7 c ). Asiakkaalla tulee asioidessaan olla mukana tositteet täydentävällä toimeentulotuella katettavista menoista. Eräiden menojen vähentäminen Menoja ei oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina siltä osin kuin ne korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella (TOTUL 8 ). Esimerkiksi hoitotuella tai vammaistuella katetaan siitä sairaudesta tai vammasta aiheutuneita kuluja, joiden perusteella tuki on myönnetty. Hoitotuki- ja vammaistukipäätökset on esitettävä hakemuksen liitteenä.
7 Asumismenot Asumiskustannuksista toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan menoiksi asumistukilain 6 tarkoitetut asumismenot, joita ovat vuokra yhtiövastike vesimaksu saunamaksu pesutupamaksu lämmityskustannukset (sähkö, öljy, maakaasu, polttopuut) asunnon hankkimisesta tai perusparantamisesta aiheutuvien lainojen korot jätehuolto nuohous Kohtuulliset asumismenot/kk henkilöluvun mukaan (lähtökohtana paikkakunnan kustannustaso). Henkilöä /kk 1 510 2 545 3 640 4 730 5 780 6-7 880 8-1000 Täysimääräisinä kohtuullisuusharkintaa noudattaen huomioidaan lisäksi seuraavat menot taloussähkö (ei lämmityssähkö) palo- ja koti-irtaimiston vakuutus tontin vuokra kiinteistövero. Jos asunnossa on sähkölämmitys, lasketaan 70 % kulutuksesta lämmityssähköksi ja 30 % taloussähköksi. Jos henkilön tai perheen todelliset asumismenot ylittävät hyväksyttävät enimmäisasumismenot, myönnetään kohtuullinen järjestelyaika, jonka aikana huomioidaan asumismenoja harkiten. Järjestelyaikaa myönnetään enintään 6 kuukautta. Rahoitusvastiketta kokonaisuudessaan ei voida hyväksyä toimeentulotukimenoksi, koska kyseessä on perusparantamiseen verrattava meno ja näin ollen kyseisellä summalla kartutetaan osakkeenomistajan
8 varallisuutta. Rahoitusvastikkeesta tulee huomioida menoksi ainoastaan vastaava summa, joka olisi aiheutunut lainan ottamisen korkomenoista. Takuuvuokrat Alivuokralaissuhteessa (asutaan osassa asuntoa) enimmäisvuokra on yhdeltä hengeltä 300 /kk ja useamman hengen osalta käytetään kohtuullisuusharkintaa. Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon toimeentulotukea määritettäessä. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä asumismenoja ovat vastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainan lyhennysosuutta ja jolla maksetaan ko. huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä vuokraksi. Asumismenoiksi ei myöskään hyväksytä asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja. Asumistuki on ensisijainen etuus, joka on haettava heti. Toisen kuukauden vuokraa ei makseta ennen kuin on varmistunut, että asumistukea on haettu. Asumistuki velvoitetaan ohjaamaan vuokranantajalle. Takuuvuokriin käytetään kirjallista sitoumusta. Kohtuulliset takuuvuokrat (enintään 1 kk vuokraa vastaavat) voidaan myöntää ainoastaan ilman asuntoa oleville, jotka eivät muuten saa asuntoa tai jos asunnon vuokraamiseen on erityisperusteita. Jos takuuvuokra myönnetään toiseen kuntaan muuttavalle, takuusitoumus annetaan määräaikaisena korkeintaan yhden vuoden ajalle. Takuuvuokran myöntää pääsääntöisesti kunta, josta muutetaan. Takuuvuokraa on haettava ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Muuttokulut Toimeentulotuella tuetaan ainoastaan välttämättömiä muuttoja, esim. jos hakija on saanut työ- tai opiskelupaikan toiselta paikkakunnalta. Jos muutto suuntautuu toiseen kuntaan, varsinaiset muuttokustannukset myöntää se kunta, josta muutto tapahtuu. Työvoimatoimistosta on syytä tarkistaa, voiko muuttoavustusta saada sieltä.
9 Muutosta tai takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Muutoissa voidaan avustaa joko suoraan rahana tai maksusitoumuksena muuttokustannuksiin (vuokrattavat pakettiautot, muutto- ja kuljetusfirmat). Maksusitoumukset on syytä rajata riittävän tarkoin (esim. osoite mistä muutetaan ja minne muutetaan, apumiesten määrä, hinnat). Terveydenhuoltomenot Ensisijaisesti on käytettävä oman terveyskeskuksen palveluja. Lääkärissä käynnit ja sairaalahoito Vähäiset terveydenhuoltomenot eli ns. käsikauppalääkkeet sisältyvät perusosaan. Menona huomioidaan terveyskeskusmaksut, poliklinikka- ja sairaalamaksut, lääkärin määräämät lääkkeet, tutkimukset ja lausunnot. Kustannuksia, jotka aiheutuvat ajokortin hankkimisesta (lääkäri- tai optikkokäynti sekä lausunnot ajokorttia varten) ei huomioida menona. Ensisijaisesti on käytettävä oman terveyskeskuksen palveluja. Yksityislääkärin tai psykoterapeutin palkkion omavastuuosuus huomioidaan menona vain, mikäli hoitoon on ollut lähete terveyskeskuslääkäriltä. Peruuttamattomista käynneistä aiheutuvia maksuja ei huomioida. Mikäli henkilö on yli kaksi viikkoa sairaalahoidossa tai muussa laitoshoidossa, otetaan huomioon hoidossa oloajalta vain 50 % perusosasta. Mikäli laitoshoito on pitkäaikaista (tehty pitkäaikaishoitomaksupäätös) tai on todennäköistä, ettei henkilö kotiudu, huomioidaan käyttövara. Potenssilääkkeet, tupakasta vieroituslääkkeet ja -laastarit sekä laihdutuslääkkeet hyväksytään menoina, mikäli lääkkeet ovat lääkärin lausunnon mukaan asiakkaan sairaudenhoidon kannalta tarpeellisia. Lääkkeiden annosjakelupalkkio huomioidaan menona. Reseptin uusimispalkkiota ei huomioida menona, koska reseptin uusimisesta terveyskeskuksessa ei peritä maksua. Terveydenhuoltoon liittyvät matkakustannusten omavastuuosuudet huomioidaan menona.
10 Hammashuolto Silmälasit Fysioterapia Työmatkakulut Ensisijaisesti on käytettävä oman terveyskeskuksen hammashoitolan palveluja. Asiakkaan tulee esittää hammashoitolan laatima kustannusarvio ja hoitosuunnitelma välttämättömästä hampaiden hoidosta. Proteesien hankinnasta on esitettävä kustannusarvio. Hammashoidon kustannusten huomioon ottamista harkitaan esitetyn kustannusarvion mukaisesti. Peruuttamattomista käynneistä aiheutuvia maksuja ei huomioida. Silmälasien hankinnoissa käytetään Seutuhankinnan neuvottelemaa sopimusliikettä ja sopimuksen mukaista hinnoittelua. Maksusitoumusta silmälaseihin on haettava etukäteen. Piilolinsseihin myönnetään avustusta vain lääkärin määräyksestä tai mikäli työ vaatii piilolinssien käyttöä. Piilolinssien hoitoainekustannukset sisältyvät perusosaan. Silmälääkärin palkkioon myönnetään maksusitoumus optikon suosituksesta. Ensisijaisesti on käytettävä oman terveyskeskuksen palveluja. Yksityisen fysioterapian kustannuksia ei huomioida menona. Mikäli asiakkaalla on terveyskeskuksen myöntämä maksusitoumus (pelkkä lääkärin lähete ei riitä) yksityiseen fysioterapiaan, menona huomioidaan omavastuuosuus. Työmatkakulut ja kuntouttavan työtoiminnan matkakorvaus (yli 5 km yhteen suuntaan) otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan. Oman auton käytön kustannukset huomioidaan Kelan kilometrikorvauksen mukaisesti, kuitenkin enintään 200 /kk, kun matkaa ei ole mahdollista tehdä yleisellä kulkuneuvolla. Matkakuluja ei huomioida menoina siltä osin kuin hakijalle maksetaan työttömyysturvaan liittyvää kulukorvausta. Muut kuin työmatkoihin kuuluvat paikallisliikenteen maksut katetaan perusosalla.
11 Lasten päivähoitomaksut Kunnallisen päivähoidon ja koululaisten iltapäivähoidon maksuihin tulee anoa vapautusta tai alennusta. Maksuvapautusta tai -alennusta on haettava, mikäli toimeentulotuen tarve arvioidaan pitempiaikaiseksi. Mikäli toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa yksityisen päivähoidon maksu, on lapselle haettava paikkaa kunnalliseen päivähoitoon. Järjestelyaikaa annetaan neljä kuukautta, jonka jälkeen yksityisen päivähoidon maksuja ei huomioida menona. Lasten tapaamiskustannukset (täydentävä toimeentulotuki) Toimeentulotuen myöntäminen lasten tapaamiskustannuksiin on aina harkinnanvaraista. Lasten tapaamisesta on toimitettava lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus. Tukea myönnetään tavallisesti sen mukaan, miten kuluista on vanhempien kesken ja sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Pääsääntöisesti hyväksytään lasten tapaamisista ja luonapidosta aiheutuvia kustannuksia kaksi viikonloppua kuukaudessa (neljä vrk) käyttäen lapsen iän mukaista perusnormia. Harkinnan mukaan voidaan erikseen korvata pidemmistä matkoista aiheutuvia kuluja. Oman auton käytöstä korvataan 0,20 /km. Toteutuneista tapaamisista on toimitettava sen vanhemman todistus, jonka luona lapsi pääasiallisesti asuu. Tapaamiset huomioidaan pääsääntöisesti jälkikäteen. Tapaamiskustannuksina voidaan myöntää ruoka- ja matkakustannuksia (tapaavan vanhemman osuus). Laitosluvilla toimivat sijoituspaikat ovat velvollisia maksamaan ruokarahat kotilomien ajalta. Kalusteiden hankinta (täydentävä toimeentulotuki) Tarvehankinnan mukaan erityisistä sosiaalisista syistä voidaan lähinnä ensiasunnon kalustamista varten huomioida seuraavia menoja (ensisijaisesti käytettyjä): enintään - keittiön pöytä ja tuolit 100 - sänky 50 - parisänky 70 - patja 60 - astiat, vuodevaatteet, valaisimet, verhot, 100 matot, liinavaatteet yhteensä
12 Edellä mainittujen yhteishinta enintään yhdelle henkilölle 300 ja kahdelle henkilölle 350. Kohtuuhintaiseen lieteen tai jääkaappiin voidaan myöntää toimeentulotukea jos ne eivät kuulu vuokra-asunnon varustukseen tai ovat rikkoutuneet omistusasunnosta. Pyykinpesukoneeseen ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntäminen pesukoneeseen käsitellään tapauskohtaisesti ja voidaan myöntää lähinnä pitkäaikaisille toimeentulotuen saajille. Muihin kodinkoneisiin ei myönnetä toimeentulotukea. Romaninaisen vaatemenot (täydentävä toimeentulotuki) Romaninaisen hameen hankintakustannuksiin voidaan myöntää avustusta 400 enintään kahden vuoden välein. Edellytyksenä on, että henkilö on ollut toimeentulotukiasiakkaana pitkäaikaisesti tai toistuvasti ja asunut Haminassa yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta. Muu romaninaisen vaatetus kuten röijy, pusero ym. kuuluvat perusosaan. Miesten romanivaatetus kuuluu perusosaan. Muuttokustannukset (täydentävä toimeentulotuki) Muuttokustannuksista vaaditaan kustannusarvio etukäteen. Muuttokulut hyväksytään halvinta tarkoituksenmukaista kulkuneuvoa käyttäen. Muuton yhteydessä ei myönnetä avustusta huonekaluihin tai muihin kodin hankintoihin. Asiakkaan muuttaessa kunnasta toiseen menot huomioidaan erääntymisajankohdan mukaisessa kunnassa. Lainojen korot Asuntolainojen korkojen (kts. asumismenot) lisäksi huomioidaan vain opintolainojen korot, ellei niihin voi saada Kelan korkoavustusta. Asiakkaita ohjataan hakemaan Kelasta opintolainan korkoavustusta, jota myönnetään pienituloisuuden, työttömyyden, äitiys- tai vanhempainloman sekä asevelvollisuuden perusteella.
13 Hautauskulut (täydentävä toimeentulotuki) Hautaustoimiston perimistä kustannuksista huomioidaan menona Seutuhankinnan neuvotteleman hankintasopimuksen mukaiset hinnat. Sopimuksen mukaisia hintoja käytetään myös asiakkaiden itse tilaamissa hautauspalveluissa. Muut hautauksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset (esim. tuhkaus, kylmiön vuokra) huomioidaan laskun mukaan. Muistotilaisuuden järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia, kukkalaitteita, hautakivikustannuksia ja lehti-ilmoituksia ei huomioida toimeentulotuessa menona. Lastentarvikkeet (täydentävä toimeentulotuki) Lasten vaatemenoja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa, koska ne sisältyvät perusosalla katettaviin menoihin. Lasten vaatemenoja voidaan tukea toimeentulotuella ainoastaan poikkeustilanteessa erityisin perustein. Esikouluikäisten lasten harrastusten tukemiseen voidaan myöntää tukea toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille enintään 150 / lapsi / vuosi tositteita vastaan. Harkinnan mukaan voidaan kouluikäiselle lapselle myöntää edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti luistimiin enintään 40, suksipakettiin enintään 80 ja polkupyörään enintään 80. Lastentarvikkeiden huomioimisessa selvitetään perheen kyky/mahdollisuus suorittaa hankinnat osamaksulla. Lastenvaunut ja -rattaat sekä sänky huomioidaan lähinnä käytettyjen hintaisina (vaunut korkeintaan 180, rattaat 100 ja sänky 40 ). Toimeentulotukea myönnetään tarvittaessa turvakaukaloon enintään 50 ja turvaistuimeen (6 kk - 4 vuotta) enintään 70. Jäännösvero Toimeentulotukilaskelmassa ei huomioida jäännösveroja. Ohjataan asiakasta tekemään maksusuunnitelma jäännösverojen maksamisesta.
14 Sakot Toimeentulotukilaskelmassa ei huomioida sakkoja. Ohjataan asiakasta tekemään maksusuunnitelma sakkojen maksamisesta. Velat ja ulosotto Tuloista otetaan huomioon vain osa, joka on käytettävissä ulosoton jälkeen. Tämä koskee kuitenkin vain ulosmittausta, joka toimitetaan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli asiakas on tehnyt kirjallisen maksusuunnitelman ulosottoviranomaisen kanssa, huomioidaan ulosottoon maksettava määrä menona. Vapaaehtoisia lyhennyksiä ulosotossa oleviin velkoihin ei huomioida menona. Mikäli perintätoimiston perinnässä oleviin laskuihin myönnetään toimeentulotukea, niiden viivästyskorkoja ja -maksuja ei huomioida. Takautuvat menot Toimeentulotukea voidaan erityisestä syystä (esim. häätöuhka ja sähkön tai veden katkaisu-uhka) myöntää takautuvasti toimeentulotuessa huomioitaviin maksuihin, mikäli asiakas olisi tällöin ollut oikeutettu toimeentulotukeen ja menot ovat maksamatta tai lainarahalla maksettuja. Tällöin otetaan kuitenkin huomioon myös asiakkaan nykytilanne ja mahdollisuudet selviytyä itse näistä menoista. Laitoshoito- ja sosiaalipalvelumaksut Sosiaalipalveluista perittävän maksun (esim. asumispalvelun asiakasmaksu, kotihoidon kuukausimaksu) alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Ohjataan asiakkaita hakemaan maksun alentamista tai maksuvapautusta. Laitoshoidossa tai asumispalveluissa oleville lasketaan menoksi hoitomaksun lisäksi käyttövara. Katkaisuhoidossa olevalle ei makseta käyttörahaa. Sitoumus katkaisuhoitoon on aina sovittava (jos mahdollista) etukäteen tai mahdollisimman pian hoidon alettua.
15 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Asevelvolliselle tai siviilipalvelusta suorittavalle ei toimeentulotukioikeutta yleensä synny. Palvelusta suorittava saa yleensä turvattua toimeentulonsa toimeentulotukeen nähden ensisijaisella tavalla (sotilasavustus, asumistuki, päiväraha). Jos asevelvolliselle tai siviilipalvelusta suorittavalle jostain syystä myönnetään toimeentulotukea, sitä myönnetään vain täysiltä lomavuorokausilta. Todistus lomapäivistä on toimitettava kuukausittain jälkikäteen. Itsenäisesti asuville huomioidaan perusosa, josta vähennetään puolustusvoimien maksama päiväraha. Vanhempiensa luona asuvalla puolustusvoimien tai siviilipalveluspaikan maksama päiväraha kattaa ruokarahan. Vankilassa olevat Vankilaviranomaisten tulee huolehtia vangin toimeentulosta vankeusaikana, joten varsinaista (TOTUL 1 ) toimeentulotukea ei vangille pääsääntöisesti myönnetä. Sen sijaan omaisuuden säilyttäminen vapausrangaistuksen ajalla voidaan järjestää viime sijassa toimeentulotukena, jos muita vaihtoehtoja ei ole. (Ks. Opas toimeentulotukilain soveltajille, s. 34-38). Tämän lisäksi vanki voi joutua tilanteeseen, jossa toimeentulotuella turvataan laitoshoidon suuruiset käyttövarat, 105 /kk tai muita välttämättömiä menoja. Vangin vankeuslajilla (sakko-, tutkinta- tai vankeusvanki) ei ole merkitystä toimeentulotuesta päätettäessä. Vangin toimeentulotuen myöntämisestä vastaa vangin kotikunta. Jos vangilla ei ole kotikuntaa Suomessa, hänen toimeentulotuestaan vastaa se kunta, jonka alueella vankila sijaitsee vankeuslajista riippumatta. Ennen mahdollisen toimeentulotuen myöntämistä tulee selvittää vangin mahdollisuus saada avustusta vankilasta. STM:n opas linjaa, että vankila vastaa esimerkiksi silmälasien hankinnasta niiden vankien osalta, joilta kotikunta puuttuu ja joilla on pitkä vankeustuomio. Vankeinhoitolaitos ei kustanna kaikkia niitä menoja, jotka voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Ennen tuen myöntämistä tulee selvittää vangin tosiasialliset tulot, esimerkiksi mahdollinen eläketulo kotimaasta. Vangin työntekomahdollisuudesta vankilassa voi kysyä vankilan sosiaalityöntekijältä. Terveydenhuoltomenoja huomioidaan kuten muillekin asiakkaille niiltä osin kuin vankila ei niitä korvaa. Toimeentulotukea ei myönnetä elämiseen lomien ajaksi. Vankila ei päästä lomille, ellei vangilla ole itsellään säästöjä loman aikaiseen toimeentuloon.
16 Vankilassaoloaikana ei pääsääntöisesti avusteta vaatemenoissa ja vapautumisen jälkeen vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Avolaitoksessa vangit käyttävät omia vaatteita ja niihin voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnan mukaan. Vankeustuomion aikana voidaan myöntää asumiskuluihin toimeentulotukea samalle ajalle kuin Kela myöntää asumistuen. Tulot ja varallisuus Yleistä Toimeentulotuessa huomioitavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä. Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Vähäisiksi katsottavia avustuksia, stipendejä ja ansiotuloja ei kuitenkaan oteta huomioon. Kaikki tulot on kuitenkin ilmoitettava toimeentulotukea haettaessa. Etuoikeutetun tulon kokeiluaikana vuoden 2014 loppuun asti vähennetään henkilön tai perheen ansiotuloista ns. etuoikeutettuna tulona vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 /kk. Normilaskelman ylitys Edellisen kuukauden normilaskelman tuloylitys otetaan tulona huomioon seuraavassa kuussa yhden henkilön taloudelta 100 ja pariskunnilta ja lapsiperheiltä 180 ylittävältä osalta. Jos asiakas on käyttänyt varoja hyväksyttäviin menoihin ja esittää niistä kuitit, niitä ei huomioida tuloina. Veronpalautukset Vähäistä suuremmat veronpalautukset (yhden henkilön taloudelta 100 :n ja pariskunnilta ja lapsiperheiltä 180 :n ylimenevä osa) otetaan tulona huomioon. Verotuspäätös on toimitettava hakemuksen liitteeksi vuosittain. Ulosmitattua osaa veronpalautuksesta ei huomioida tulona. Varallisuus Vanhuuseläkettä saavan eläkeläisen säästöistä huomioidaan 850 ylittävä osa. Muiden hakijoiden säästöt huomioidaan tulona. Jos hakijalla on varallisuutta, joka on muutettavissa rahaksi, edellytetään omaisuuden myymistä ja tehdään perintäpäätös (kts. Asumismenot). Omaisuuden realisoinnille annetaan määräaika.
17 Arvopaperit, esim. osakkeet tai sijoitusrahastotalletukset, huomioidaan tulona markkina-arvonsa mukaisesti. Markkina-arvosta on esitettävä pankin tosite hakukuukaudelta. Vapaaehtoinen eläkevakuutus on mahdollisuuksien mukaan realisoitava. Siitä on toimitettava vakuutusehdot ja tosite pääomasta. Opiskelijat Opiskelijan toimeentulosta vastaa oleskelukunta. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Siten myös opintolaina on ensisijainen tulo toimeentulotukeen nähden. Opiskelijan edellytetään selvittävän lainansaantimahdollisuutensa kaikista lähteistä. Jos pankki hylkää lainahakemuksen, on siitä pyydettävä kirjallinen selvitys pankilta. Opintolainan ottamista ei edellytetä lukio-opiskelijoilta alle 18-vuotiailta opiskelijoilta lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta nuorilta, jotka opiskelevat koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatkoopintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin (esim. kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus maahanmuuttajanuorille) Muilta opiskelijoilta, myös ns. ammattilukiossa (ammatillinen tutkinto ja lukio) opiskelevilta, edellytetään opintolainan ottamista. Ainoastaan silloin, kun opiskelija ei luottohäiriön tai muun syyn vuoksi saa opintolainaa, sitä ei oteta tulona huomioon. Jos opiskelijalle ei voida myöntää lainatakausta, hän saa hylkäävän päätöksen opintolainan valtiontakauksesta. Hylkäävässä päätöksessä on liitteenä tiedote, jossa kerrotaan lainatakauksen myöntämisestä poikkeuksellisten syiden perusteella. Opiskelija voi halutessaan tehdä Kelalle tai yliopiston opintotukilautakunnalle selvityksen, jos hänellä on esittää tiedotteessa mainittuja erityisiä syitä lainatakauksen myöntämiseksi. Hänelle voidaan selvityksen perusteella myöntää lainatakaus, jos hän on maksanut maksuhäiriömerkinnän aiheuttaneen velan tai takauksen myöntämiselle on muuten erityisiä syitä. Jos lainatakauksen myöntämistä harkitaan erityisten syiden perusteella, arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi se, onko velkaantuminen johtunut
18 takausvelasta, sairaudesta tai yritystoiminnasta. Lisäksi harkintaan vaikuttaa se, miten opiskelija on hoitanut olemassa olevia velkojaan ja mitkä ovat hänen lainanhoitomahdollisuutensa. Jos luottohäiriön aiheuttanut summa on kohtuullinen, voidaan harkita sen maksamista toimeentulotukena. Edellytyksenä kuitenkin on, että opiskelija esittää todistuksen, että pankki myöntää lainan, kun luottohäiriön aiheuttaneet maksut on maksettu. Opiskelija voidaan myös ohjata tekemään ulosottoviranomaisen kanssa kirjallinen maksusuunnitelma velan maksamisesta. Kirjallisen maksusuunnitelman perusteella ulosottoon maksettava summa voidaan ottaa huomioon menona laskelmassa. Myös tässä tapauksessa maksettavan velan on oltava kohtuullinen. Opiskelijoille voidaan myöntää toimeentulotukea opintotukipäätöksen viivästymisen vuoksi. Myönnetty toimeentulotuki peritään takaisin takautuvasta opintorahasta ja asumislisästä, mutta ei opintolainasta. Ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa ja joissakin yleissivistävissä koulutuksissa opiskelevat voivat hakea Kelan maksamaa koulumatkatukea, kun koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan ja kustannukset ylittävät 54 /kk. Koulumatkatukea voi saada myös työharjoittelujaksojen ajalta, jos tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Muita opiskelusta aiheutuvia kuluja esim. kirjahankinnat voidaan huomioida menona harkinnan mukaan. Kesäaikana opiskelijan tulee ilmoittautua Työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Opintolainan nostamatta jättäminen voi olla peruste hylätä toimeentulotuki kesäaikana. Jos opintolainaosuutta ei ole nostettu talviaikana, opintolaina velvoitetaan nostamaan kesäkuukausille. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja sitä ennen on selvitettävä muut mahdolliset keinot elatuksensa hankkimiseksi. Yrittäjät Toimeentulotukea hakevan yrittäjän on tarpeen selvittää hänen omassa käytössään olevien varojen määrä mm. seuraavista asiakirjoista: - yrityksen tilinpäätös - tilintarkastuskertomus - tiliotteet ja/tai välitilinpäätös - viimeisimmät veroilmoitukset - palkkailmoitukset - työvoimaviranomaisen ja Kelan lausunnot Jos yritystoiminta on selvästi kannattamatonta, ei ole tarkoituksenmukaista, että tällaista yrittäjää tuetaan toimeentulotuella pitkäaikaisesti.
19 Mikäli yrittäjä kehotuksista ja neuvoista huolimatta laiminlyö mahdollisuutensa lakkauttaa kannattamaton yritystoiminta, voidaan perusosaa alentaa. Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana Toimeentulotukilain 14 :n mukaan kunta voi olla velvollinen myöntämään toimeentulotukea ulkomaalaiselle a) jos tämä oleskelee kunnassa vakinaisesti tai b) jos toimeentulon tarve on kiireellinen. Jos ulkomaalaisen Suomessa oleskelu perustuu voimassa olevaan oleskelulupaan, häntä voidaan pitää vakinaisesti oleskelevana ainakin silloin, kun oleskelulupa on varustettu merkinnällä A. Tietoja, miten pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin, saa sosiaalitoimistosta. Toimeentulotukea passin, oleskeluluvan tai vastaavan asiakirjan hankkimistai uusimismenoihin voidaan myöntää ainoastaan silloin, kun asiakirja on välttämätön esimerkiksi ensisijaisten etuuksien hakemista varten. Kansalaisuushakemusten kustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotukilain 1 :n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden (henkilön tai perheen sosiaalisen turvallisuuden tai omatoimisen suoriutumisen edistäminen tai syrjäytymisen tai pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäiseminen) saavuttamiseksi. Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotuen takaisinperinnästä säädetään toimeentulotukilain 4 luvussa. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin toimeentulotuen saajalta, mikäli se on myönnetty sellaista etuutta (esim. asumistuki tai työttömyysetuus) vastaan, josta ei ole vielä tehty päätöstä tai hakija on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta tai perheensä elatuksesta. Takaisinperinnässä huomioidaan se, ettei perintä aiheuta toimeentulotukikierrettä. Takaisinperintä ei saa vaarantaa korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää tai on velvollinen pitämään huolta. Jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan antamiin erehdyttäviin tietoihin, kunta voi periä
20 tuen takaisin näiden tietojen antajalta siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin. Jos voidaan varmuudella osoittaa, että asiakas on tahallaan antanut virheellisiä tietoja ja siitä syystä saanut aiheettomasti liikaa toimeentulotukea, voidaan asiasta tehdä rikosilmoitus.