Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Toukokuu 2017
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala uudistuu (LVM:n tiedote 25.4.2017) Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää hallinnonalansa virastouudistuksen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistetään yhdeksi virastoksi. Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminto yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi tai yhtiöiksi. Jäljelle jäävä Liikennevirasto jatkaa väyläverkosta vastaavana virastona. Uudet organisaatiot aloittavat 1.1.2019. Ilmatieteen laitos jatkaa nykymuodossaan omana virastona. 16.6.2017 2
Maakuntauudistuksen II vaihe lausunnoille - vaikutuksia liikenteeseen - Maakuntauudistuksella on vaikutus myös liikenteeseen, muun muassa liikenteen rahoitukseen ja liikenteen virastojen toimintaan. Liikennejärjestelmän kehittäminen säilyisi edelleen valtion vastuulla. Maakunta vastaisi sille lailla säädetyistä liikenteen tehtävistä sekä rahoituksen kohdentamisesta toimivaltansa rajoissa. Maakunnan vastuulla olevia liikenteen tehtäviä olisivat esimerkiksi liikennejärjestelmän toimivuudesta ja liikenneturvallisuudesta huolehtiminen sekä alueellinen tienpito. Valtio säilyisi tieverkon omistajana. Julkisen henkilöliikenteen ja saaristoliikenteen järjestämisen osalta luonnoksessa esitetään, että ne kuuluisivat maakuntien tehtäväksi vain, jos ne haluavat ottaa asian vastuulleen. Saaristoliikenteen rahoitus olisi tarkoitus toteuttaa erillisrahoituksena. Julkisen henkilöliikenteen rahoitus kuuluisi maakunnan yleiskatteelliseen rahoitukseen. Liikennejärjestelmän kehittäminen ja liikenteen valtakunnalliset tehtävät säilyisivät edelleen valtion vastuulla. Liikenteen valtakunnallisia tehtäviä ovat esimerkiksi tienpidon lupatehtävät ja liikenteen elinkeinoluvat. Valtio vastaisi myös tiettyjen liikennepalvelulaissa mainittujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten valtionavustustehtävistä (esim. suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki) sekä raideliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä. Valtion vastuulla olevia liikenteen tehtäviä hoidettaisiin Liikennevirastossa ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa. 16.6.2017 3
Laki liikenteen palveluista (ent. Liikennekaari) Poliittinen ratkaisu 20.9.2016 Eduskunnalle 22.9.2016 (HE 161/2016 vp) Eduskunnan käsittely alkoi lähetekeskustelulla 4.10.2016 Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 3/2017 vp valmistui 24.3.2017 Ensimmäinen täysistuntokäsittely 6.4.2017 Toinen täysistuntokäsittely 18.4.2017 Täysistuntokäsittely 19.4.2017 - Eduskunta hyväksyi lain 16.6.2017 4
Laki liikenteen palveluista Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta antoi 24.3.2017 mietinnön liikennekaaresta, joka on nyt valiokunnan linjaamalla tavalla nimetty laiksi liikenteen palveluista. Eduskunnan täysistuntokäsittelyn (keskustelu + äänestys hallitus vastaan oppositio) jälkeen tasavallan presidentti vahvistanee lain vielä tämän kevään aikana Valiokunnassa tehdyt muutokset koskivat lähinnä taksiliikennettä Laki liikenteen palveluista tullee pääosiltaan voimaan 1.7.2018, jolloin taksiliikenteen sääntely vapautuu. Siirtymäaikaa ei ole säädetty taksimarkkinoiden avautumiselle Linja-autoliikenteen osalta laissa oleva sääntely on aiemmin mukainen: joukkoliikennelupa muuttuu henkilöliikenneluvaksi Henkilöliikenneluvalla voi harjoittaa taksitoimintaa, jos siitä tekee ilmoituksen Trafille Linja-autoliikenteen reittiliikenneluvat poistuvat. Tilalle tulee reittiliikenteen ilmoitusvelvollisuus tietoverkossa, minkä vaatimuksen voi täyttää omilla tietojärjestelmillä (avoimin rajapinnoin) tai esimerkiksi Matkahuollon matkapalvelujen kautta Linja-autojen reittiliikenteessä on käytössä 60 vrk ennakkoilmoitusaika liikenteen aloittamisesta, olennaisesta muuttamisesta tai liikenteen lopettamisesta. PSAviranomainen voi kieltää aloitettavan tai muutettavan liikenteen, jos siitä on olennaista ja vakavaa haittaa PSA-liikenteelle Joukkoliikennelain mukaiset siirtymäkauden sopimukset pysyvät voimassa siten kuin niistä on sovittu. Sopimuksien mukainen liikenne rinnastetaan PSA-liikenteeksi, kuten nykyisinkin Valiokunnan mietintö (LiVM 3/2017 vp) https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/mietinto/sivut/livm_3+2017.aspx 16.6.2017 5
Laki liikenteen palveluista I - Eduskunnan lausumat - 1. Eduskunta edellyttää valtioneuvoston huolehtivan siitä, että luvanvaraista liikennettä koskevan sääntelyn noudattamisen viranomaisvalvonta säilyy tehokkaana ja lupasääntelyn keventämisen myötä ei synny harmaaseen talouteen tai markkinahäiriöihin liittyviä ilmiöitä. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi tiellä tapahtuvan ammattimaisen kuljettamisen määritelmää erityisesti harmaan talouden torjunnan osalta ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin liikennemarkkinoiden terveen ja tasapuolisen toimintaympäristön turvaamiseksi. 3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tiiviisti nyt säädettävän lakikokonaisuuden vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa viipymättä toimiin sääntelyn muuttamiseksi. Valtioneuvoston tulee antaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle kirjallinen selvitys lain vaikutuksista ja mahdollisista muutostarpeista viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä. Pidemmän aikavälin seurantaa ja vaikutuksia koskeva selvitys tulee antaa valiokunnalle viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. 16.6.2017 6
Liikennepalvelulaki II Lausuntokierroksella (27.4.2019, lausunnot 1.6.2017 mennessä Liikenteen markkinat ja ammattipätevyydet Lento-, meri-, raide- ja tieliikenteen markkinoita ja ammattipätevyyksiä koskevat säännökset kootaan liikennepalvelulakiin Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä ja yrittäjäkuljettajien työaikoja koskevat säädökset siirrettäisiin liikennepalvelulakiin sellaisinaan. Muutoksia ehdotetaan kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyteen, jossa pidemmän määrämuotoisen koulutuksen sijasta siirryttäisiin osaamisen osoittamiseen näyttökokeella. Nopeutetun koulutuksen vaihtoehto kuitenkin säilytettäisiin. Koevaihtoehto vastaisi siis nykyisin käytössä olevaa 280 tunnin perustason ammattipätevyyskoulutusta ja mahdollistaisi esimerkiksi kuorma-auton ajokortin suorittamisen ja ammattikuljettajana toimimisen 18-vuotiaasta lukien. Jatkokoulutukseen ei ehdoteta muutoksia. 16.6.2017 7
Liikennepalvelulaki II Liikennepalvelulain toisessa vaiheessa jatketaan tiedon avaamista ja luodaan edellytyksiä tiedon tehokkaammalle käytölle uusien digitaalisten liikennepalvelujen kehittämisessä. Hajallaan olevat rekisterit ehdotetaan yhdistettäviksi ja tietojen luovutuskäytännöt uudistettaviksi. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että kaikki Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ylläpitämät liikennettä koskevat rekisterit koottaisiin yhdeksi liikenneasioiden rekisteriksi Liikennevirastolle tulee velvoite avata saamansa tiedot sekä tekemänsä tilastot ja tutkimukset avoimen rajapinnan kautta. Avattavien tietojen on oltava sellaisessa muodossa, että niistä ei pysty tunnistamaan yksittäisiä käyttäjiä, palveluntarjoajia tai tietyn palveluntarjoajan palveluita. Avoimet rajapinnat lisääntyvät Lakiluonnokseen sisältyvän tietosääntelyn tavoitteena on asettaa palvelunkäyttäjä keskiöön ja tällä tavoin mahdollistaa yhtenäisten matkaketjujen muodostuminen ovelta ovelle. Liikennepalvelulain ensimmäisessä vaiheessa säädettiin rajapintojen avaamisesta tie- ja rautatieliikenteen normaalihintaisten kertalippujen osalta. Liikennepalvelulakiin otettaisiin nyt uutena konseptina ns. puolesta-asiointi, jolla luotaisiin edellytyksiä liikkumispalvelujen entistä vaivattomampaan käyttämiseen. Sen avulla esimerkiksi yhdistämispalvelun tarjoaja voisi liittää yhdistettyyn liikkumispalveluun lento- ja meriliikenteen matkalippuja, auton vuokrausta, erilaisia sarja- tai kausituotteita sekä alennuksia asioimalla asiakkaan tahdosta tai hänen puolestaan eri palveluissa 16.6.2017 8