Kaupan näkymät 2017 2018 Myynti- ja työllisyysnäkymät
Yleistä kaupasta
Kaupan kasvu on ollut hidasta Liikevaihdon kausitasoitettu määräindeksi ja määräindeksin trendi 120 110 100 90 80 70 Tukkukauppa, kausitasoitettu Tukkukauppa, trendi Vähittäiskauppa, kausitasoitettu Vähittäiskauppa, trendi Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20162017 Lähde: Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kaupan myynti 2016 Liikevaihto yht. 121 mrd. euroa (ei sisällä alv:ia) 12% 31% Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa 56% Lähde: Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtotiedot
Vähittäiskaupan alatoimialat Liikevaihto yht. 37,9 mrd. euroa 2016, 1000 euroa Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Rautakauppa* Apteekit, hygienia, kosmetiikka* Kodin tekniikka* Vaatteet ja jalkineet* Sisustus (huonekalut, taloustavarat)* Polttoaineet Mm. musiikki, lelut, lahjatavarat, valokuvaus, Urheiluvälineet* Optinen ala* Kultasepänteokset ja kellot* Kukat, kasvit ja puutarha-ala* Kirjat, sanomalehdet, paperitavara* Veneet ja veneilytarvikkeet* 1 552 634 1 488 452 1 379 608 886 405 874 957 344 464 243 701 237 573 227 030 123 480 3 198 555 3 000 841 2 210 819 4 686 950 *Vähittäiskauppa erikoiskaupassa. Huom! Optisen alan ja kirjojen, sanomalehtien yms. liikevaihtotiedot eroavat hieman ko. aloja edustavien liittojen, Näe Ry:n ja Kirjakauppaliiton, tiedoista. Lähde: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus 16 977 685 0 10 000 000 20 000 000
Tukkukaupan suurimmat alatoimialat Liikevaihto yht. 68,2 mrd. euroa 2015, 1000 euroa Muu erikoistunut tukkukauppa (raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, rakennusmateriaalit, rautakauppatavarat, muut välituotteet yms.) 21 249 225 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa 10 762 649 Taloustavaroiden tukkukauppa 8 419 720 Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa Muu tukkukauppa (erikoistumaton tukkukauppa, yleistukkukauppa) 8 178 965 6 759 151 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa 3 691 249 Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukkukauppa 1 408 043 0 30 000 000 Lähde: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Tilastokeskus
350 Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä 1000 henkilöä Kauppa 300 250 200 150 100 Metalli ja elektroniikka Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio- ja viestintä Hotelli- ja ravintolapalvelut Metsäteollisuus 50 Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus 0 Kemian teollisuus 2005 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilasto 2013 2014 2015 2016 Energia-, vesi- ja jätehuolto
Kaupan työlliset 2016 290 000 henkilöä 14% Autokauppa 55% 31% Tukkukauppa ja agentuuritoiminta Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Alkuvuosi 2017 kaupan toimialalla
Yritysten määrä kaupassa Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan (Aloittaneet ja lopettaneet yritykset) viime vuonna tukkukaupan yrityksiä oli lähes 1200 vähemmän kuin 2013 ja vähittäiskaupan yrityksiä yli 900 vähemmän. Yritysten määrän väheneminen ei sinällään ole ongelma, sillä kilpailu pudottaa tehottomimpia ja kannattamattomimpia yrityksiä pois markkinoilta ja toimialan kilpailukyky ja tehokkuus kasvavat. Huolestuttavaa kuitenkin on, että uusia kaupan yrityksiä syntyy aiempaa vähemmän. Uudet yritykset ovat tärkeitä kaupan elinvoimaisuudelle ja uudistumiselle. Kauppa on perinteisesti ollut ala, jolle on ollut helppoa perustaa yritys. Viime vuonna tukkukaupassa aloittaneita uusia yrityksiä oli 22 prosenttia vähemmän kuin 2013 ja vähittäiskaupassa 15 prosenttia vähemmän.
Yrityksiä perustetaan aiempaa vähemmän Aloittaneet yritykset vuosineljänneksittäin 1000 800 600 400 200 Lähde: Tilastokeskus, Yritystilastot. Viime vuonna vähittäiskaupassa aloittaneita yrityksiä oli 15 prosenttia vähemmän kuin 2013 ja tukkukaupassa 22 prosenttia vähemmän. Uudet yritykset ovat olennaisia toimialan uudistumiselle ja elinvoimaisuudelle! 0 Q1 13 Q2 13 Q3 13 Q4 13 Q1 14 Q2 14 Q3 14 Q4 14 Q1 15 Q2 15 Q3 15 Q4 15 Q1 16 Q2 16 Q3 16 Q4 16 Q1 17 Vähittäiskauppa Tukkukauppa
Alkuvuosi 2017: liikevaihto Vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi tammi-toukokuussa 2017 1,4 prosenttia ja liikevaihdon määrä* 1,5 prosenttia. Päivittäistavarakaupan hintakilpailu on jatkunut edelleen, mikä näkyy liikevaihdon määrän euromääräistä liikevaihtoa nopeampana kasvuna. Viime vuoden nousun jälkeen tavaratalokaupan kasvu on pysähtynyt. Erikoiskaupan suurin ala, rautakauppa, oli alkuvuodesta 1 2 prosentin kasvussa. Uusien kilpailijoiden tulo markkinoille kirittää edelleen kodintekniikan hurjaa kasvua, mutta urheiluvälinekauppa on kääntynyt viiden vuoden nousun jälkeen laskuun. Vaatteiden ja jalkineiden erikoiskaupan alamäki jatkuu viidettä vuotta. Tukkukaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi tammi-toukokuussa peräti 6 prosenttia, mikä johtui pitkälti raaka-aineiden, tuotantohyödykkeiden ja energian tukkuhintojen kasvusta. Samaan aikaan liikevaihdon määrä* kasvoi vain alle puoli prosenttia. Rakentamisen kasvusta ja teollisuuden elpymisestä huolimatta tukkukaupan liikevaihdon määrä on alkuvuodesta kasvanut hitaammin kuin viime vuonna vastaavana aikana. Kodintekniikan vähittäiskaupan hurja kasvu näkyy myös vastaavien alojen tukkukaupassa. * Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.
Liikevaihto on kääntynyt kasvuun päivittäistavarakaupan vetämänä Euromääräisen liikevaihdon vuosimuutos vähittäiskaupan suurimmilla toimialoilla, tammi-huhtikuu, % Vähittäiskauppa* Päivittäistavarakauppa* Tavaratalokauppa* Rautakauppa** Kodin tekniikka** Vaatteet ja jalkineet** Sisustus (huonekalut, taloustavarat)** Mm. lastentarvikkeet, lemmikkieläintarvikkeet, musiikki, lelut, lahjatavarat, valokuvaus** Urheiluvälineet** *Vuosimuutos tammi-toukokuu 2016-2017. **Vähittäiskauppa erikoiskaupassa. Lähde: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus. -4,3-1,3-1,9-0,7-0,6-0,2 1,4 0,5 1,4 0,2 0,4 1,8 1,9 3,4 4,3 6,8 5,6 2017 2016 10,9-6 -4-2 0 2 4 6 8 10 12
Tukkukaupan kasvu on tullut hintojen noususta Euromääräisen liikevaihdon vuosimuutos tukkukaupan suurimmilla toimialoilla, tammi-maaliskuu, % Tukkukauppa* yht. -1,5 6,1 Muu erikoistunut tukkukauppa (raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, rakennusmateriaalit, -7,6 19,0 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa -0,4-0,5 Taloustavaroiden tukkukauppa Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa -0,2 4,0 7,7 0,8 2017 2016 Muu tukkukauppa (erikoistumaton tukkukauppa, yleistukkukauppa) -0,4 0,7 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa 4,6 33,7 Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukkukauppa -13,5 2,0 * Vuosimuutos tammi-toukokuu 2016 2017 Lähde: Kaupan suhdannekehitys, Tilastokeskus -20-10 0 10 20 30 40
Alkuvuosi 2017: työllisyys Kaupan työllisyyteen vaikuttaa nyt useampi samanaikainen tekijä. Sekä vähittäis- että tukkukaupan liikevaihdot ovat kasvussa. Rakentaminen ja teollisuuden elpyminen tukevat tukkukauppaa. Kaupungistuminen lisää työvoiman tarvetta kasvukeskuksissa ja vähentää sitä muualla. Kansainvälinen ja kotimainen hinta- ja kustannuskilpailu pudottavat kannattamattomimpia kaupan yrityksiä pois markkinoilta. Yritysjärjestelyt ja vastaavat muutokset vaikuttavat työvoiman kysyntään. Kaupan digitalisaatio vähentää työvoiman tarvetta varsinkin tukkukaupassa mutta toisaalta lisää työvoiman kysyntää joissakin työtehtävissä, esim. asiantuntijatehtävissä. Suuret erikoiskaupan ketjut valtaavat markkinoita. Ne työllistävät palkansaajia, mutta pienyrittäjien ja perheenjäsenten määrä pienenee. Tämä kehitys on jatkunut jo muutaman vuoden. Yrittäjien määrän väheneminen kaupassa on tyypillistä, kun työmarkkinat muualla alkavat vetää, eli työllistyminen palkansaajaksi muilla aloilla helpottuu. Ilmiö alkoi vähittäiskaupassa näkyä jo viime vuoden puolella. Vapautuneiden aukioloaikojen myötä lainsäädännöllä ei enää ohjata asiakkaita pieniin päivittäistavarakauppoihin. Suuremmat marketit ovat palkanneet lisää työvoimaa, kun pienimmistä yksiköistä sitä on vähennetty.
Alkuvuosi 2017: työllisyys Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen ja TEM:n työnvälitystilastojen antama kuva vähittäiskaupan työllisyydestä on näennäisen ristiriitainen: TEM:n työnvälitystilastojen mukaan avoinna olevien työpaikkojen määrä vähittäiskaupassa on kasvanut, mutta niiden täyttyminen on vaikeutunut ja avoinna olon kesto vuorokausissa pidentynyt. Samalla työttömien työnhakijoiden määrä myyjän ammateissa on kääntynyt laskuun jo viime vuoden lopusta lähtien. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan sekä palkansaajien että yrittäjien määrä vähittäiskaupassa on alkuvuonna 2017 pienentynyt viime vuoteen verrattuna, vaikka työnvälitystilastojen mukaan vähittäiskauppaan on haettu viime vuotta enemmän työntekijöitä ja työttömien työtä hakevien myyjien määrä on pienentynyt. Yksi selitys ristiriitaan voi olla, että Työvoimatutkimus on otokseen perustuva kyselytutkimus, jossa vain tunnin työnteko korvausta vastaan riittää määrittelemään vastaajan työlliseksi ko. toimialalla. Työnvälitystilastot perustuvat TE-keskusten rekistereihin. Vaikka yritykset eivät ilmoitakaan TE-keskuksille kaikkia avoimia työpaikkojaan ja rekrytoivat työvoimaa itse, työttömät työnhakijat yleensä ilmoittavat itsensä päivärahaa saadakseen. Kun työnvälitystilastojen mukaan esim. työttömien, työtä hakevien myyjien määrä on pudonnut, näin lienee myös tapahtunut, vaikka kaikkia työttömyysjakson päättymisiä ei aina ilmoitetakaan. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan tukkukaupassa palkansaajien määrä on kasvanut ja yrittäjien vähentynyt.
Alkuvuosi 2017: työllisyys Vähittäiskaupan työmarkkinoiden toiminnassa on kitkaa. Samaan aikaan kun palkansaajien määrä vähittäiskaupassa vähenee (Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan), avoimien työpaikkojen määrä kasvaa ja niiden täyttyminen pitkittyy (TEM:n työnvälitystilastojen mukaan). Työnvälitystilastoissa myyjien avoimet työpaikat ovat vähentyneet vuoden 2017 alusta lähtien. Samalla myyjän ammattiryhmissä työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi laskuun jo marraskuussa 2016 ja lasku on edelleen jatkunut. Ilmeisesti vähittäiskaupassa haetaan aikaisempaa enemmän muita työntekijöitä kuin myyjiä tms. Työnvälitystilastojen mukaan sekä vähittäis- että tukkukauppaan haetaan paljon erilaisia asiantuntijoita, mutta tehtävien täyttäminen on vaikeutunut viimeisen kahden vuoden aikana: Esimerkiksi toukokuussa 2017 vähittäiskaupassa oli työnvälitystilastojen mukaan 935 liikeelämän ja hallinnon erityisasiantuntijan ja asiantuntijan paikkaa avoinna ja näistä täyttyi toukokuun aikana 29. Kesäkuussa vastaavia paikkoja oli avoinna 469 ja niistä kuukauden aikana täyttyi 33. Yritysten kertomia syitä rekrytointiongelmiin ovat mm.: Työnhakijoilla ei ole riittävää osaamista. Asuntoja ei löydy tai julkinen liikenne ei toimi riittävän hyvin. Työntekijät ilmoittavat, ettei työllistyminen kannata. Lisätyön tarjoamisvelvoitteen vuoksi työnantajat eivät uskalla työpaikkailmoituksissa tarjota kuin minimityötunnit, vaikka todellisuudessa tarve on suurempaan tuntimäärään. Minimityötunnit eivät taas houkuttele hakijoita.
Työttömien työnhakijoiden (myyjän ammattiin) määrä on pienentynyt Työttömät työnhakijat keskimäärin tammi-kesäkuussa myyjän ammattiryhmissä (52110-52113, 52120, 52210, 52220, 52221, 52229-52232, 52239) 20000 15000 10000 5000 0 Lähde: TEM, Työnvälitystilastot Työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi laskuun jo marraskuussa 2016. 2006 H1 2007 H1 2008 H1 2009 H1 2010 H1 2011 H1 2012 H1 2013 H1 2014 H1 2015 H1 2016 H1 2017 H1
Työttömien nuorten työnhakijoiden (myyjän ammattiin) määrä kääntyi jo aiemmin laskuun Työttömät, alle 25-vuotiaat työnhakijat keskimäärin tammi-kesäkuussa myyjän ammattiryhmissä (52110-52113, 52120, 52210, 52220, 52221, 52229-52232, 52239) 4000 Työttömien nuorten työnhakijoiden määrä alkoi kutistua jo syyskuussa 2016. 2000 0 Lähde: TEM, Työnvälitystilastot 2006 H1 2007 H1 2008 H1 2009 H1 2010 H1 2011 H1 2012 H1 2013 H1 2014 H1 2015 H1 2016 H1 2017 H1
6000 Vähittäiskaupassa haetaan aiempaa enemmän työntekijöitä Avoinna olevia työpaikkoja kuukaudessa, keskiarvo tammi-kesäkuulta 5000 4000 3000 Vähittäiskauppa Tukkukauppa 2000 1000 0 Lähde: TEM, Työnvälitystilastot 2009 H1 2010 H1 2011 H1 2012 H1 2013 H1 2014 H1 2015 H1 2016 H1 2017 H1
mutta ei välttämättä myyjiä: työmarkkinoiden muutos näkyy myös myyjien määrässä Kuukauden lopussa avoinna olevien myyjän ammattitehtävien (52) osuus kaikista vähittäiskaupan avoimista työpaikoista, % 90% 40% Lähde: TEM, Työnvälitystilastot Vaikka kehitys on hidasta, tulevaisuudessa vähittäiskaupassa rekrytoidaan työntekijöitä yhä enemmän muihin kuin myyjän tehtäviin. Kun vuoden 2009 alkupuoliskolla avoinna olevien myyjän tehtävien määrä oli 73 prosenttia avoimista työtehtävistä, vuoden 2017 alkupuolella enää 67 prosenttia.
Vähittäiskaupan työpaikkojen täyttäminen on vaikeutunut Tammi-kesäkuussa täyttyneiden työpaikkojen osuus avoinna olevista, % 30 Vähittäiskauppa Tukkukauppa 20 % 10 0 Lähde: TEM, Työnvälitystilastot 2009 H1 2010 H1 2011 H1 2012 H1 2013 H1 2014 H1 2015 H1 2016 H1 2017 H1
Asiantuntijatehtävien täyttäminen on parin viime vuoden aikana ollut vaikeaa Kuukausittain täyttyneiden työpaikkojen osuus avoinna olevista eräissä asiantuntijatehtävissä (ammatit 21, 22, 24, 25, 31, 32, 33 ja 35), % 50% Vähittäiskauppa Tukkukauppa 0% Lähde: TEM, Työnvälitystilastot
Vähittäiskaupan työpaikkojen täyttyminen kestää aiempaa kauemmin Kuukauden aikana täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto vuorokausissa, tammi-kesäkuun keskiarvo 50 40 Vähittäiskauppa Tukkukauppa Vuorokausia 30 20 10 0 2009 H1 2010 H1 2011 H1 2012 H1 2013 H1 2014 H1 2015 H1 2016 H1 2017 H1 Lähde: TEM, Työnvälitystilastot
Työvoimatutkimus näyttää kuitenkin vähittäiskaupan työllisyyden kutistuneen Vuosimuutos 2016 H1 2017 H1, % Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus Muutokset vähittäiskaupan työllisyydessä Palkansaajat Yrittäjät ja yrityksessä työskentelevät perheenjäsenet 2016 H1 2017 H1 2016 H1 2017 H1 Määrä +1,8 % -3,6 % -9,5 % -7,9 % Työtunnit/työllinen +2,5 % 0 % -4,4 % 0 % Muutokset tukkukaupan työllisyydessä Palkansaajat Yrittäjät ja yrityksessä työskentelevät perheenjäsenet 2016 H1 2017 H1 2016 H1 2017 H1 Määrä +6,3 % +1,3 % +9,5 % -8,7 % Työtunnit/työllinen +1,2 % +1,2 % -4,1 % 0 %
Tukkukaupan työllisyys ja palkkasumma ovat kasvussa, vähittäiskaupan laskussa Palkkasumman kehitys vähittäis- ja tukkukaupassa tammi-toukokuussa 2017 Vuosimuutos, % Tukkukauppa 2017 Vähittäiskauppa yht. Päivittäistavarakauppa -7,1 Tavaratalokauppa 2016-0,7-0,6-1,1 0,6 1,0 1,3 2,8 Erikoiskaupan suurista aloista kodintekniikassa, rautakaupassa ja urheiluvälineissä palkkasumma on kasvanut. Vaatteiden ja jalkineiden sekä sisustuksen erikoiskaupassa palkkasumma on kutistunut. -10-5 0 5 Lähde: Palkkasummakuvaajat toimialoittain, Tilastokeskus
Kaupan näkymät 2017 2018: Liikevaihto ja työllisyysennusteet
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuluttajien odotukset omasta taloudesta seuraavan vuoden ajan Saldoluku Tilastokeskus Odotus omasta taloudesta Odotus, 2000-luvun KA Trendi 3/00 6/00 9/00 12/00 3/01 6/01 9/01 12/01 3/02 6/02 9/02 12/02 3/03 6/03 9/03 12/03 3/04 6/04 9/04 12/04 3/05 6/05 9/05 12/05 3/06 6/06 9/06 12/06 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 3/10 6/10 9/10 12/10 3/11 6/11 9/11 12/11 3/12 6/12 9/12 12/12 3/13 6/13 9/13 12/13 3/14 6/14 9/14 12/14 3/15 6/15 9/15 12/15 3/16 6/16 9/16 12/16 3/17 6/17 Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan seuraavan vuoden ajaksi ovat kohentuneet trendinomaisesti kesästä 2011 lähtien. Nyt ne ylittävät sekä 2000-luvun keskiarvon että viime heinäkuun arvon. Viimeisen puolentoista vuoden aikana trendi on noussut erityisen jyrkästi.
Kaupan näkymät taustaa Tänä vuonna talous kasvaa alle kolme prosenttia, ensi vuonna hieman hitaammin. Viennin kasvu nopeutuu tänä vuonna noin neljään prosenttiin ja on ensi vuonna runsaat kolme prosenttia. Raaka-aineiden ja energian hinnat nousevat maltillisesti. Rakentamisen kasvu jatkuu, mutta ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu nykyisestä. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna noin prosenttiin ja ensi vuonna runsaaseen prosenttiin, nopeammin kuin ansiotaso. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennykset lisäävät yksittäisten kotitalouksien ostovoimaa tänä vuonna kilpailukykysopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen kiristyksistä huolimatta. Toisaalta inflaatio syö ostovoiman kasvua. Ensi vuonna yksittäisen kotitalouden ostovoima pienenee inflaatiosta ja palkansaajan sosiaalivakuutusmaksuista johtuen, ellei ansiotuloverotusta kevennetä. Koko kansantalouden tasolla ostovoiman kasvu nojaa ennen kaikkea työllisyyskehitykseen. Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu ja tukee yksityisen kulutuksen kasvua lyhyellä aikavälillä.
Kaupan näkymät taustaa Ennusteessa ei ole tehty oletuksia muista kuin hallituksen ilmoittamista veropäätöksistä. Kuluvan ja ensi vuoden kasvuun liittyy sekä ala- että yläsuuntaisia riskejä. Alasuuntaisia riskejä ovat mm. Euroalueen ongelmat, varautuminen korkojen nousuun, Brexit, pakolaiskriisin mahdolliset vaikutukset Euroopassa, lähialueiden levottomuudet sekä protektionistisen talouspolitiikan leviäminen. Mahdolliset ansiotuloverotuksen kevennykset sekä muut uudistukset voidaan myöhemmin rahoittaa kulutusverojen kiristyksillä, mikä sekä syö ostovoimaa että lisää kaupan kustannuksia. Kevyt rahapolitiikka ja maailman talouden kasvu tukevat Euroopan ja Suomen kasvua.
Vähittäiskaupan kasvu kiihtyy vain hetkeksi suurin osa* yksityisestä kulutuksesta valuu muualle kuin vähittäiskauppaan Vähittäiskaupan liikevaihdon kausitasoitetun määräindeksin vuosikeskiarvo 140 130 120 110 100 90 Trendi 1995-2008 Trendi 2009-2018** Liikevaihto -23 Liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna lähes kaksi prosenttia ja ensi vuonna prosentin. 80 70 2000 2001 2002 2003 2004 Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 * Kuluttajahintaindeksin painorakenteen mukaan runsas 40 prosenttia yksityisestä kulutuksesta on vähittäiskaupan tuotteita. 2012 2013 2014 2015 2016 2017** 2018**
Teollisuuden virkoaminen tukee tukkukauppaa, mutta entiset kasvun ajat ovat ohi Tukkukaupan liikevaihdon määräindeksin vuosikeskiarvo 150 140 Trendi 1995-2008 Trendi 2009-2018** 130 120 110 Liikevaihto -30 % Liikevaihdon määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna kaksi prosenttia. 100 90 80 Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017** 2018**
Kotimainen ja ulkomainen kilpailu ja toimintojen tehostuminen alkavat näkyä myös työllisten määrässä Vähittäiskaupan työlliset*, 1000 henkilöä * Palkansaajat, yrittäjät ja yrityksessä työskentelevät yrittäjien perheenjäsenet 170 160 Vähittäiskaupan työllisten määrä pienenee tänä vuonna puolitoista prosenttia ja ensi vuonna prosentin. 150 Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 2018*
Toimintojen automatisointi, asiakkaiden kustannustehokkuus ja ulkomainen kilpailu näkyvät tukkukaupan työllisyydessä Tukkukaupan työlliset*, 1000 henkilöä * Palkansaajat, yrittäjät ja yrityksessä työskentelevät yrittäjien perheenjäsenet 110 100 90 Tänä ja ensi vuonna tukkukaupan työllisten määrä kutistuu prosentilla. 80 70 Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 2018*
Miten tukea palvelujen kehitystä ja työllisyyttä vielä tällä hallituskaudella? 1. Arvonlisäverotusta on kehitettävä yritysten kasvua tukevaksi siten, että yksinyrittäminen työllistää aidosti. Arvonlisäverotuksen liikevaihtoraja on nostettava 35 000 euroon (ks. liite). Arvonlisäverotuksella ei saa lannistaa yksinyrittäjyyttä. Yksinyrittäjät ovat osa toimialan elinvoimaisuutta ja uudistumista. Liikevaihtorajan nosto vähentää yksinyrittäjän hallinnollisia kustannuksia. Noston myötä huojennusmenettely voidaan poistaa, mikä edelleen vähentää yrittäjän hallinnollista työtä, tahattomia virheitä sekä viranomaisten työtä ja hallinnollisia kustannuksia. Liikevaihtorajan noston valmistelu on aloitettava välittömästi. 2. Palvelujen kaksinkertaista verokiilaa on kavennettava ja ansiotuloverotusta kevennettävä myös hallituskauden loppuvuosina. Kaikkeen palvelutyöhön kohdistuu kaksinkertainen verokiila, joka nostaa palveluiden hintaa ja leikkaa ostovoimaa. Kaksinkertainen verokiila hidastaa kuluttajapalveluiden kehittämistä ja kehittymistä.
Miten tukea palvelujen kehitystä ja työllisyyttä vielä tällä hallituskaudella? 3. Kauppa ja palvelut pitää tulevissa hallitusohjelmissa nähdä kasvualoina ja niiden kehittäminen nostaa hallituksen kärkihankkeiksi. Korkeakouluihin on perustettava nykyistä enemmän kuluttajaymmärrykseen, markkinointiin, tuote- ja palvelusuunnitteluun yms. liittyviä kansainvälisiä koulutusohjelmia ja -kokonaisuuksia. Julkisissa rahoitus- ja tukihankkeissa on kehitettävä kaupan ympärille palveluekosysteemejä, joissa myös pienten kaupan yritysten on mahdollista löytää yhteistyökumppaneita toimintojensa kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Vastaavasti yhteistyö kaupan yritysten kanssa auttaa muiden alojen palveluntarjoajia ja startup-yrityksiä kehittämään palvelujaan ja kansainvälistymään. 4. Lisätyön tarjoamisvelvoitetta on selkeytettävä työllisyyden parantamiseksi: työnantajalla tulee olla nykyistä selkeämpi oikeus päättää tarvitsemastaan työntekijöiden määrästä. Nykyinen tulkinnanvarainen lisätyön tarjoamisvelvollisuus (TSL 2:5 ) osa-aikaisille jarruttaa työllistämistä. Riitautuksen pelko heikentää rekrytointihalukkuutta. Työnantajan liikkeenjohtovaltaa ja työnjohto-oikeutta on vahvistettava.
Lisätietoja: pääekonomisti Kaupan liitto jaana.kurjenoja@kauppa.fi p. 040 820 5378 Kauppa.fi Kaupanvuosi.fi