PÄÄTÖS Helsinki 30.11.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-294-119 No YS 1499 ASIA Päätös ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksissä 59. ja 60. velvoitetuista jäteveden sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailuista. TOIMINNANHARJOITTAJA Rosk'n Roll Oy Ab Munkkaanmäki 51 08500 Lohja as. TOIMINTA Munkkaan jätekeskus Munkkaanmäki 51, Lohja RN:ot 444-24-201-1 ja 444-24-200-2 Kiinteistöjen omistaja: Rosk'n Roll Oy Ab RN:ot 444-423-1-1174 ja 444-407-7-3 Kiinteistöjen omistaja: Lohjan kaupunki Toimialatunnus: 38210 Y-tunnus: 0768908-2 TARKKAILUOHJELMAN ESITTÄMISEN PERUSTE Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksissä 59. ja 60. on velvoitettu, että tarkkailuohjelma on toimitettava päätöksentekoa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.12.2007 mennessä MAKSU 440 A14-119-AT114 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (22) ASIAN VIREILLETULO Tarkkailuohjelma on toimitettu 20.12.2007 Uudenmaan ympäristökeskukselle. TARKKAILUUN LIITTYVÄT AIEMMAT RATKAISUT Uudenmaan ympäristökeskuksen 25.11.2001 päivätty Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelman hyväksymiskirje (0196Y0067-103). Ohjelmaa on päivitetty 10.8.2009. Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan 21.12.2005 antama maaaineslain mukainen lupapäätös 297. TARKKAILUOHJELMA Pintavesi Pintavesien laatua tarkkaillaan pisteistä O5 ja O6. Vesinäytteet otetaan neljästi vuodessa. Piste O5 sijaitsee jäteaseman lounaisreunalla. Pisteen kautta purkautuvat kenttäalueiden ja pintavesialtaan vedet lännen suuntaan. Piste O6 sijaitsee jäteaseman kaakkoiskulmalla. Piste kuvaa likaisten vesien tasausaltaan purkuputken veden laatua. Vedet puretaan jätekeskuksen kaakkoiskulmalta etelään virtaavaan avo-ojaan. Lisäksi tarkkailuun kuuluvat osana Siuntionjoen yhteistarkkailua pisteet Ki7, Ki8 ja Ki9. Vesinäytteenotto tehdään kahdeksan kertaa vuodessa. Pisteissä Ki7 ja Ki9 on toteutettu pohjaeläintutkimuksia kolmen vuoden välein vuodesta 2000 alkaen. Piste Ki8 kuvaa jätekeskuksen jätevedenpuhdistamolla puhdistettujen kaatopaikkavesien, jätekeskuksen eteläpuolisten pelto- ja metsäalueiden hulevesien ja jätekeskuksen itäpuolisten alueiden pintavesien laatua, jotka puretaan etelä-kaakkoon laskevaan ojaan. Vesinäytteistä tutkitaan jokaisella näytteenottokerralla: - yleinen ulkonäkö - haju - lämpötila - ph - happi - kiintoaine - johtokyky - väri - sameus - alkaliteetti - COD Mn - BOD 7
3 (22) - kok-n - NH 4 - NO 3 + NO 2 - kok-p - PO 4 - kloridi - koliformiset bakteerit. Pisteen O5 ja O6 vesinäytteistä analysoidaan lisäksi kahdesti vuodessa TOC ja liuottimet. Hiilivetyindeksi tutkitaan pisteen O6 vesinäytteistä kahdesti vuodessa. Lisäksi pisteen O5 vesinäytteistä analysoidaan arseenin, kromin, nikkelin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet. Metalleista tutkitaan kokonaismetallien ja liukoisten metallien pitoisuudet. Pisteen O6 vesinäytteistä tutkitaan myös fekaaliset enterokokit neljästi vuodessa. Pisteen O5 vesinäytteistä enterokokit selvitetään kahdesti vuodessa. Suodatettu PO 4 tutkitaan pisteiden Ki7, Ki8 ja Ki9 vesinäytteistä kahdeksan kertaa vuodessa. Jokaisella näytteenottokerralla mitataan virtaama. Lisäksi arvioidaan pisteiden kunto ja mitataan havaintosyvyys. Vesien pitoisuus- ja määrätietojen perusteella lasketaan pisteiden O5 ja O6 pintavesikuormitus. Kuormitustiedot lasketaan fosforista, typestä ja biologisen hapenkulutuksesta. Tiedot raportoidaan kg/d ja kg/a. Talousvesi Tarkkailussa ovat rengaskaivo KV12 sekä porakaivot PKV16 ja PKV21. Vesinäytteenotto tehdään kahdesti vuodessa. Rengaskaivosta vesinäytteet otetaan suoraan kaivosta ja porakaivoista vesijohdosta. Vesinäytteistä tutkitaan: - yleinen ulkonäkö - lämpötila - ph - johtokyky - kloridi - sulfaatti - sameus - COD Mn - NH 4 - NO 3 - NO 2 - E. coli - Fe. Rengaskaivosta KV12 mitataan myös pinnankorkeus ja lämpötila. Pohjavesi Kaatopaikan kaakkoispuolelle asennetaan uusi pohjavesiputki.
4 (22) Pohjavedenpinnantaso mitataan putkista PV1K, PV3K, PV4K, PV7, PV8, PV9, PK1, PK2 ja PK5. Mittaukset tehdään neljä kertaa vuodessa. Vesinäytteet otetaan putkista PV3K, PV4K ja PV8 kahdesti vuodessa. Vesinäytteistä tutkitaan: - yleinen ulkonäkö - haju - lämpötila - happi - väri - sameus - ph - alkaliteetti - johtokyky - COD Mn - kok-n - NH 4 - NO 3 - NO 2 - kloridi - sulfaatti - koliformiset bakteerit - fekaaliset enterokokit - rauta - TOC. Laaja tarkkailu tehdään viiden vuoden välein putkista PV1K, PV3K, PV4K, PV8, PK1 ja PK5. Putkesta PK4 otetaan vesinäytteet kahdesti vuodessa kahtena ensimmäisenä tarkkailuvuotena ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Laajassa vesitarkkailussa tutkitaan suppean analyysivalikoiman lisäksi: - Ni, Cr, Zn, Pb, As, Cu, Ba, Cd, Mo ja V - syanidi - VOC - hiilivetyindeksi. Näytteenottokerroilla selvitetään myös putkien kunto. Kaatopaikan sisäinen vesi Jätetäyttöalueella I on kaksi ja jätetäyttöalueella II kolme tarkkailuputkea. Jätetäytön sisäisen veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa seurataan neljännesvuosittain. Jätetäyttöalueilta I ja II otetaan vesinäytteet kahdesta putkesta kerran vuodessa. Käytössä olevalle jätetäyttöalueelle III ei asenneta tarkkailuputkia jätetäytön käytön aikana. Täyttöalueen III pumppaamokaivosta P3 tarkkaillaan kaatopaikkaveden lämpötilaa neljännesvuosittain. Vesinäyte otetaan kerran vuodessa.
5 (22) Kaatopaikkavesi Vesinäytteistä analysoidaan: - ph - COD Cr - BOD 7 - sulfaatti - rauta - sinkki. Purkuputki Jätevedenpuhdistamon lauhdeputken purkupisteestä H otetaan vesinäytteet neljännesvuosittain. Vesinäytteistä tutkitaan: - veden ulkonäkö - haju - lämpötila - happi - kiintoaine - johtokyky - COD Mn - kok-n - sulfaatti - hiilivetyindeksi - väri - TOC - kromi, nikkeli, rauta ja sinkki. Kaatopaikkavesialtaat Uudelta kaatopaikkavesialtaalta (A2) Lohjan vesihuoltolaitoksen viemäriin tai jätevedenpuhdistamolle lähtevän kaatopaikkaveden johtokyky ja virtaama mitataan kerran viikossa ja ylivirtaamakausina aukiolopäivittäin. Vesinäytteenotto toteutetaan kahdesti vuodessa. Näytteestä analysoidaan kerran vuodessa: - veden ulkonäkö - haju - lämpötila - happi - kiintoaine - kok-n - sulfaatti - väri. Vanhalta kaatopaikkavesialtaalta (A1) avo-ojaan lähtevän veden johtokyky ja virtaama mitataan alivirtaamakautena kerran viikossa ja ylivirtaamakausina päivittäin, kun virtaamaa on havaittavissa. Lohjan Veden jätevesiviemäriin johdettava kaatopaikkavesi Viemäriin johdettavan kaatopaikkaveden (TSK1) laatua tarkkaillaan neljästi vuodessa. Vesinäytteistä tutkitaan ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja BOD 7 sekä kromi-, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet. Vesimäärä mitataan kuukausittain.
6 (22) Jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamolle tulevasta (H in ) ja lähtevästä vedestä (H out ) otetaan vesinäytteet kuukausittain. Vesinäytteistä analysoidaan: - ph - lämpötila - johtokyky - COD Cr - BOD 7 - NH 4 -N - kok-p - AOX - kok-n - kromi, nikkeli ja sinkki. Kuormitustiedot Muut vesinäytteet Fosforin, typen, COD Cr :n ja BOD 7 :n kuormitustiedot ilmoitetaan Lohjan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin ja jätevedenpuhdistamolta avoojaan johdettavasta puhdistetusta kaatopaikkavedestä. Kuormitus lasketaan kg/d ja kg/a. Tulokset raportoidaan osana jätekeskuksen vuosiraporttia. Altaan A2 salaojavesien laatua tarkkaillaan kaivosta SA4 kerran vuodessa otettavilla näytteillä. Näytteistä tutkitaan: - ph - johtokyky - COD Cr - NH 4 -N - kloridi. Kaivon SA4 pinnatasoa seurataan kerran viikossa. Täyttöalueen III kaatopaikan pohjarakenteen tiiviskerroksen alapuolisen veden laatua tarkkaillaan pumppaamokaivosta P6. Vesinäytteistä mitataan johtokyky ja lämpötila kaksi kertaa kuukaudessa. Jos johtokyky osoittaa viitteitä likaantumisesta, otetaan kaivosta vesinäytteet neljännesvuosittain. Näytteistä analysoidaan: - ph - lämpötila - johtokyky - COD Cr - BOD 7 - NH 4 -N Ekobetonikentän salaojavesien tarkkailukaivosta TE1 mitataan veden pinnan taso ja johtokyky kerran kuukaudessa. Vesinäytteet otetaan kahdesti vuodessa. Näytteistä analysoidaan As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn.
7 (22) Raportointi Tulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaivovesien tulokset toimitetaan kullekin kaivon omistajalle. ASIAN KÄSITTELY Ohjelmasta tiedottaminen Tarkkailuohjelman vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla 4.8. 29.9.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja 4.8. - 26.9.2008 Lohjan kaupungin ilmoitustauluilla sekä Siuntion kunnan ilmoitustaululla. Asian vireilläolosta ja kuulutusajasta on ilmoitettu Länsi-Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Ohjelmasta neuvoteltiin 1.4.2009. Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistio No YS 454/20.4.2009. Ohjelmasta pyydettiin lausunnot Lohjan kaupunginhallitukselta ja Lohjan kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Siuntion kunnanhallitukselta ja Siuntion kunnan ympäristölautakunnalta. Lohjan kaupungin ympäristölautakunta toteaa 6.11.2008 päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että ohjelmassa on esitetty tarkkailupisteitä varsin kattavasti, mutta analyysivalikoimaa on syytä tarkistaa ja seurattavien parametrien valinnat tulee perustella nykyistä paremmin. Tarkkailuohjelmassa tulee esittää ainakin yleispiirteisesti mittaustulosten tulkinta, esimerkiksi verrataanko niitä joihinkin tiettyihin ohjearvoihin. Lautakunta korostaa, että Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle johdettavasta vedestä tulee tarkkailuohjelmassa esitetyn lisäksi seurata erityisiä haitta-aineita, kuten raskasmetalleja, liuottimia ja öljyjä. Ohjelman laajentaminen mahdollistaa jäteveden mahdollisten vaikutusten arvioimisen Pitkäniemen jätevedenpuhdistamon toimintaan, puhdistamolietteen koostumukseen ja Aurlahteen. Vesinäytteet tulisi ottaa niinä kuukausina, kun jäteasemalta johdetaan vesiä viemäriin. Lautakunta edellyttää, että talousvesikaivoista on tehtävä yhtä laajat tutkimukset kuin pohjavesiputkien vesinäytteille. Kaivoista ei ole esitetty tutkittavaksi esimerkiksi liuottimia, raskasmetalleja eikä öljyjä. Talousvesikaivojen mahdolliset haitta-aineiden tutkimustulokset tulee toimittaa välittömästi ympäristönsuojeluviranomaisten lisäksi terveydensuojeluviranomaiselle.
8 (22) Lautakunta esittää, että jäteasemalle perustetaan sääasema. Tuulitietojen perusteella voitaisiin arvioida hajujen leviämistä ja sademäärätietojen avulla vesitarkkailun luotettavuutta. Muistutukset ja mielipiteet Tarkkailuohjelmasta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 1698/4.12.2008 Rosk'n Roll Oy Ab:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetusta lausunnosta ja muusta asian käsittelyssä kertyneestä aineistosta. Rosk'n Roll Oy Ab toteaa 15.12.2008 päivätyssä vastineessaan muun muassa, että jätevesitarkkailua on hyvä selkeyttää. Vesinäyte on selkeintä ottaa kuukausittain omaan puhdistamoon johdettavasta vedestä (H in ) tai kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdettavasta vedestä (TSK1). Puhdistukseen johdettavasta vedestä voidaan analysoida vuosittain myös SO 4 ja hiilivetyindeksi. Altaasta A2 otettavasta vesinäytteestä voidaan luopua. Yhtiö toteaa, että jätetäyttöjen sisäisiä muutoksia on perusteltua seurata vuosittain. Seurattavien parametrien valikoimaa ei ole syytä kohtuuttomasti kasvattaa ilman muutokseen viittaavia havaintoja. Kaatopaikan anaerobisissa olosuhteissa metallien pitoisuudet kaatopaikalta poistuvassa vedessä ovat suhteellisien pieniä. Kun jätetäyttö vanhenee ja saavuttaa humusvaiheen, voi kaatopaikan sisäisten olosuhteiden muutos johtaa metallien vapautumiseen. Tällöin on perusteltua tarkastella uudelleen puhdistamoille johdettavasta suotovedestä analysoitavia parametrejä. Yhtiö tuo esille, että puhdistettavia jätevesiä analysoitiin laajemmin vuonna 2004. Vedestä tutkittiin muun muassa joukko raskasmetalleja, kloorifenolit ja eräitä liuottimia. Vedet todettiin viemäröintikelpoisiksi. Yhtiö korostaa, että ympäristöluvan mukaisesti jäteaseman likaisista vesistä on tehtävä erillinen selvitys vuonna 2010. Tehtävien analyysien valikoimaa ja mahdollisia lisäyksiä tarkkailuohjelmaan on perusteltua tarkastella selvityksen jälkeen. Tässä vaiheessa ei ole erityistä tarvetta kasvattaa tutkittavien parametrien määrää. Yhtiö korostaa, että talousvesikaivojen vedestä tutkittavat parametrit on valittu siten, että kaatopaikan mahdolliset vaikutukset voidaan havaita. Jos veden laadussa todetaan kaatopaikan vaikutuksesta johtuva muutos, on perusteltua ryhtyä selvittämään muutoksen syy ja arvioida lisäseurannan tarve. Yhtiö toteaa, että jäteasemalla on tuulitietojen keräämiseen käytettävä sääasema. Tuulitiedoista on merkitystä hajutilanteiden lisäksi mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Sademäärätiedot on saatavissa Ilmatieteen laitokselta, esimerkiksi Lohjan Porlan sääasemalta.
9 (22) PÄÄTÖS Ratkaisu Vastaus lausuntoihin Määräykset Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Munkkaan jätekeskuksen vesientarkkailuohjelman (päivätty 19.12.2007) ja hyväksyy suunnitelman seuraavin määräyksin: Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat ovat pääasiassa huomioitu tarkkailuohjelman hyväksymispäätöksessä. Uudenmaan ympäristökeskus ei ole käytössä olevien tutkimus- ja muiden tietojen perusteella arvioinut helposti haihtuvien hiilivetyjen ja raskasmetallien tutkimisen olevan tarpeellista kaikista talousvesikaivoista. Ympäristökeskuksen mukaan helposti haihtuvat hiilivedyt tulee tutkia kallioporakaivoista viipymättä, jos jätekeskusalueen kalliopohjavedessä todetaan liuottimia. Raskasmetallit tulee tutkia, jos kaivojen veden ph tai muut metallien liukoisuuteen vaikuttavat tekijät muuttuvat. Sääaseman perustaminen jätekeskuksen alueelle ei kuulu vesientarkkailuohjelmassa ratkaistaviin asioihin eikä Uudenmaan ympäristökeskus ota asiaan kantaa. Näytteenotto (YSL 46, 108, JL 51 ) 1. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 2. Ensimmäinen laaja tarkkailu on tehtävä vuonna 2010. Tarkkailumääräykset (YSL 46, 108 ) Kaatopaikkavesi 3. Kaatopaikkaveden määrää ja sähkönjohtavuutta on seurattava vähintään viikoittaisin mittauksin. Mittaukset on tehtävä jätevedenpuhdistamolle tulevasta kaatopaikkavedestä (H in ) ja avo-ojaan johdettavasta puhdistetusta kaatopaikkavedestä (H out ) sekä Lohjan kaupungin vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin johdettavasta vedestä (TSK1). 4. Kaatopaikkaveden laatua on seurattava vähintään neljästi vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Näytteet on otettava jätevedenpuhdistamolle tulevasta kaatopaikkavedestä (H in ) ja avo-ojaan johdettavasta puhdistetusta kaatopaikkavedestä (H out ) sekä Lohjan kaupungin vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin johdettavasta vedestä (TSK1).
10 (22) 5. Jokaisella näytteenottokerralla vesinäytteistä on tutkittava vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, ph, happi, kiintoaine, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kloridi, COD Cr, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori. Ainakin kerran vuodessa vesinäytteistä on analysoitava edellä esitetyn lisäksi vähintään antimoni, arseeni, barium, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, rauta, sinkki, vanadiini, mineraaliöljy, fenolit ja TOC sekä fekaaliset koliformiset bakteerit. Tarkkailutiheyttä on arvioitava kolmen vuoden tarkkailun jälkeen. Esitys tarkkailutiheydeksi on esitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä. Yhdellä näytteenottokerralla vuosina 2010 ja 2011 vesinäytteistä on analysoitava myös PAH-yhdisteet ja VOC-yhdisteet. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. 6. Kaatopaikkavedestä (H in ja H out ) otettavista vesinäytteistä on tutkittava myös puhdistamoprosessin käytön ja ohjaamisen kannalta tarpeelliset ominaisuudet vähintään kuukausittain. Ominaisuudet on esitettävä määräyksen 22. tarkkailuohjelmassa. 7. Pintavesitarkkailupiste O6 on liitettävä osaksi kaatopaikkavesitarkkailua siihen saakka, kunnes vanha kaatopaikkavesiallas (A1) on kunnostettu ja poistettu kaatopaikkaveden varastokäytöstä. Vesinäytteet on otettava silloin, kun altaasta puretaan vettä avo-ojaan. Vesinäytteet on tutkittava määräysten 5. ja 6. mukaisesti. PAH- ja VOC yhdisteet on analysoitava yhdellä näytteenottokerralla. Kaatopaikan sisäinen vesi 8. Jätetäyttöalueilla I ja II on oltava vähintään kaksi jätetäytön sisäisen veden tarkkailuputkea kummallakin alueella. Jätetäyttöalueelle III on asennettava jätetäytön sisäisen veden tarkkailuputkia jätteen läjityksen edetessä. Putket on asennettava viipymättä, kun olosuhteet jätetäyttöalueella sallivat putkien asentamisen. 9. Kaikkien kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputkien veden pinnan tasot ja lämpötila on mitattava vähintään puolivuosittain. Vesinäytteet on otettava jätetäyttöalueilta I, II ja III vähintään yhdestä tarkkailuputkesta. Näytteenotto on tehtävä vähintään kerran vuodessa. Näytteistä on tutkittava sivulla 4 esitetyn lisäksi ainakin yleinen ulkonäkö, haju, väri ja sähkönjohtavuus.
11 (22) Pintavesi 10. Jätekeskuksen alueelta purettavan huleveden laatua ja määrää on tarkkailtava pisteestä O5 ja perustettavista uusista pisteistä O7 ja O8. Tarkkailupiste O7 on perustettava jätetäyttöalueen II eteläpuolelle. Tarkkailupiste O8 on sijoitettava vanhan kaatopaikkavesialtaan itäkoillispuoliseen ojaan siten, että pisteen veden laatu ilmentää edustavasti jätetäyttöalueilta I ja III purkautuvia hulevesiä. Pintavesien laatu on tarkkailtava jätekeskuksen kaakkoiskulmalla sijaitsevan jätekeskuksen yläpuolisen pisteen Ki7 ja jätekeskuksen alapuolisten pisteiden Ki8 ja Ki9 vesinäytteistä. 11. Vesinäytteet on otettava vähintään neljännesvuosittain. Näytteenottojen yhteydessä on mitattava veden virtaama. Pohjavesi Jokaisella näytteenottokerralla vesinäytteistä on tutkittava sivuilla 2 ja 3 esitetyt ominaisuudet ja sulfaatti. Ainakin kerran vuodessa pisteiden O5, O7 ja O8 vesinäytteistä on tutkittava edellä esitetyn lisäksi vähintään antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, rauta, sinkki, vanadiini, mineraaliöljy ja TOC sekä VOC-yhdisteet. Pisteen O7 veden laadun tarkkailutiheyttä on arvioitava kolmen tarkkailukerran jälkeen. Esitys tarkkailutiheydeksi on esitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä. Ainakin viiden vuoden välein pisteiden Ki7, Ki8 ja Ki9 vesinäytteistä on tutkittava edellä esitetyn lisäksi vähintään antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, rauta, sinkki, vanadiini, mineraaliöljy ja TOC. 12. Pohjaveden virtausolosuhteet ja pohjaveden laadun tarkkailutarve jätetäyttöalueen II pohjoispuolisella alueella on selvitettävä riippumattomalla asiantuntijalla. Selvityksen toteutuksesta on tehtävä tutkimusohjelma. Ohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille 31.3.2010 mennessä. Selvitys ja sen perusteella tarvittaessa täydennetty Munkkaan jätekeskuksen pohjavesitarkkailuohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille 31.8.2010 mennessä. 13. Jätekeskuksen alueelle ja ympäristöön on asennettava pohjavesiputkia seuraavasti: - pohjavesiputki (PV10/10) jätetäyttöalueen I eteläpuolelle
12 (22) - pohjavesiputkia (PV11/10 jne.) pohjaveden virtaussuunnassa pohjavesiputken PV3K alapuolelle siten, että puhtaan ja pilaantuneen pohjavesialueen rajaus tulee varmuudella selvitetyksi. Putkien sijoittamisesta ja rakentamisesta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.3.2010 mennessä. Putket on asennettava 30.6.2010 mennessä. 14. Pohjavedenpinnatasot on mitattava puolivuosittain vähintään putkista PV1K, PV3K, PV4K, PV7, PV8, PV9, PK1, PK2, PK4 ja PK5 sekä määräyksen 13. uusista pohjavesiputkista. 15. Puolivuosittain on seurattava pohjaveden laatua vähintään pohjavesiputkista PV1K, PV3K, PV4K, PK4 ja PV8 sekä määräyksen 13. uusista pohjavesiputkista. Putken PK4 ja määräyksen 13. putkien veden laadun tarkkailutiheyttä on arvioitava kahden vuoden tarkkailun jälkeen. Esitys tarkkailutiheydeksi on esitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä. Viiden vuoden välein otettavilla näytteillä on seurattava pohjaveden laatua vähintään pohjavesiputkista PK1 ja PK5. Tarkkailuvuosina vesinäytteet on otettava puolivuosittain. 16. Jokaisella näytteenottokerralla vesinäytteistä on tutkittava sivulla 4 esitetyt ominaisuudet. Sivulla 4 esitettyä laajan tarkkailun ominaisuuksia ja tutkimustiheyttä on muutettu tai täydennetty seuraavasti: - tutkittaviin ominaisuuksiin on lisättävä alumiini, antimoni ja rauta - hiilivetyindeksin tutkiminen on korvattava mineraaliöljypitoisuuden analysoinnilla. Mineraaliöljypitoisuus on analysoitava vähintään putkien PV1K, PV3K, PV4K, PV8, PK1, PK5 ja PV10/10 vesinäytteistä - vähintään kerran vuodessa laaja tarkkailu on tehtävä ainakin putkien PV1K, PV3K, PK4 ja määräyksen 13. uusien pohjavesiputkien vesinäytteistä. Putken PK4 ja määräyksen 13. putkien veden laadun tarkkailutiheyttä on arvioitava kahden vuoden tarkkailun jälkeen. Esitys tarkkailutiheydeksi on esitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä - vähintään viiden vuoden välein laaja tarkkailu on tehtävä ainakin putkien PV4K, PV8, PK1 ja PK5 vesinäytteistä. Syanidi on tutkittava vähintään putkien PV3K, PV4K, PK1 ja PV10/10 vesinäytteistä vuosina 2010 ja 2015. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. Torjunta-aineet ja PAH-yhdisteet on tutkittava putkien PV3K ja PV10/10 vesinäytteistä vuosina 2010 ja 2011. Jatkotarkkailutarve on
Talousvesi 13 (22) arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. 17. Talousvesikaivojen veden laatua on tarkkailtava puolivuosittain kaivoista PKV16, PKV21 ja KV12. Näytteistä on tutkittava sivulla 3 esitetyt ominaisuudet. Lisäksi kaivon KV12 vesinäytteistä on analysoitava vuosina 2010 ja 2011 vähintään antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, rauta, sinkki, vanadiini, mineraaliöljy ja TOC sekä VOC yhdisteet. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. 18. Jätekeskuksen kaakkoispuolelta on tehtävä asiantuntijaselvitys pilaantuneen pohjaveden alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevista talousvesikaivoista. Selvitykset on esitettävä muun muassa kaivojen sijaintitiedot, kaivojen rakenne ja vedenkäsittelylaitteet, kaivojen kunto ja kaivoveden käytön erityispiirteet, kuten maatalous- ja muu tuotantotoiminta. Selvitys ja tarvittaessa esitys talousvesitarkkailuun otettavista kaivoista ja kaivojen veden laadun tarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin terveydenja ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään 31.8.2010 mennessä. Ekobetonikenttä 19. Kentän salaojavesien laadun tarkkailu on tehtävä kaivosta TE1. Kaivon veden pinnan taso ja veden sähkönjohtavuus on mitattava vähintään puolivuosittain. Vesinäytteet on otettava vähintään puolivuosittain. Näytteistä on tutkittava sivulla 6 esitetyt ominaisuudet täydennettynä ph arvolla. Muu vesitarkkailu 20. Altaan A2 salaojavesien laadun tarkkailu on toteutettava kaivosta SA4. Kaivon veden pinnan taso on mitattava esitetyn mukaisesti viikoittain. Vesinäytteet on otettava vähintään kerran vuodessa. Näytteistä on tutkittava vähintään sivulla 6 esitetyt ominaisuudet täydennettynä BOD 7 :lla ja sulfaatilla. 21. Jätetäyttöalueen III tiivistysrakenteen alapuolisen salaojaveden laatua on seurattava kaivosta P6.
14 (22) Salaojaveden sähkönjohtokyky ja lämpötila on mitattava vähintään kahden viikon välein. Vesinäytteet on otettava, jos sähkönjohtokyvyn arvot ilmentävät viitteitä veden laadun muutoksesta. Havaitun laatumuutoksen jälkeen veden laatua on seurattava vähintään neljä kertaa vuodessa siihen saakka, kunnes veden laatutiedot osoittavat kahdella peräkkäisellä näytteenotolla veden laadun olevan ennen laatumuutosta olevalla tasolla. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään sivulla 6 esitetyn mukaiset ominaisuudet täydennettynä kloridilla ja sulfaatilla. Tarkkailuohjelma (YSL 46, 108 ) 22. Tarkkailuohjelma on päivitettävä tämän päätöksen mukaisesti. Ohjelmaan on liitettävä pohjavesiputkien putkikortit ja asennustiedot sekä pintavesipisteiden tarkat sijainnit ja koordinaatit. Päivitetty ohjelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja 30.6.2010 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella. 23. Vesinäytteiden näytteenottovalikoimaa on tarvittaessa täydennettävä ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksessä 58. edellytetyn selvityksen perusteella. Tarvittavat täydennykset on viipymättä liitettävä osaksi jätekeskuksen tarkkailuohjelmaa. Raportointi (YSL 46, 108, JL 51 ) 24. Kaatopaikan vesientarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä muun muassa sadantatiedot, kaatopaikan sisäisen veden ja pohjaveden pintatiedot + -tasoina ja graafisesti esitettyinä, yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista ja selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta. Ympäristökuormituksesta on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: - pinta- ja pohjaveden sekä talousveden laatutiedot sekä kuvaus kaatopaikan vaikutuksesta veden laatuun - kaatopaikan sisäisen veden tarkkailua koskevat tiedot ja selvitys jätetäytön sisäisten prosessien etenemisestä ja jätteen hajoamistilasta - muun vesitarkkailun laatutiedot ja selvitys veden laadusta. Kaatopaikkavesien osalta on esitettävä analyysitulosten lisäksi vähintään: - Lohjan vesihuoltolaitoksen viemäriin, jätevedenpuhdistamolle ja -puhdistamolta avo-ojaan johdetut jätevesimäärät (m 3 /d, m 3 /a) - jätevedenpuhdistamon puhdistustulos ja teho - kaatopaikan aiheuttama kuormitus jätevesiviemäriin ja avoojaan (kg/a), vähintään BOD 7, COD Cr, kok.n, kok.p, kiintoaine ja sinkki.
15 (22) Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. 25. Vesinäytteenottotulokset on lähetettävä tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Kaivokiinteistöjen omistajille on toimitettava kaivokohtaiset tutkimustulokset. Tulokset on toimitettava kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. Veden laadussa tapahtuneista muutoksista on tehtävä selvitys vähintään kolmen vuoden välein. Selvitys on esitettävä vuosiraportin erillisenä liitteenä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luotettavuuden osoittamiseen ei välttämättä riitä mittaajan tai arvioijan pätevyys, vaan kyse on koko mittaus- ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta ja sen tasosta. (Määräys 1.) Ensimmäinen laaja näytteenotto vuonna 2010 on perusteltua, sillä jätekeskuksella on kuluvana vuonna otettu käyttöön jätetäyttöalueen III laajennus, ja koska jätetäyttöalueen II pintarakenteet valmistunevat vuoden 2010 aikana. Ratkaisussa on myös huomioitu, että jätekeskuksen kaakkoispuolella sijaitsevassa pohjavedessä on todettu kaatopaikkavaikutusta ja haitta-aineista muun muassa bentseeniä. (Määräys 2.) Uudenmaan ympäristökeskus ei pidä tarpeellisena ottaa vesinäytteitä uudesta tasausaltaasta (A2) eikä jätevedenpuhdistamolaitoksella puhdistetun veden purkuputken päästä (H). Jätetäyttöalueilta tulevan kaatopaikkaveden laatu tulee selvitetyksi jätevedenpuhdistamolle tulevasta vedestä (H in ) ja Lohjan kaupungin vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin johdettavasta vedestä (TSK1) otettavilla näytteillä. Purkuputken päästä otettava vesinäyte (H) on samaa vettä kuin jätevedenpuhdistamolta lähtevä käsitelty vesi (H out ) eikä kaksinkertaisella näytteenotolle ole ympäristönsuojelullisia perusteita. (Määräykset 3. ja 4.) Kaatopaikkaveden määrän ja sähkönjohtavuuden tarkkailu on velvoitettu valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista N:o 861/1997 liitteessä 3. (Määräys 3.) Kaatopaikkaveden laadun tarkkailu on muutettu kokonaisuudessaan esitetystä. Jokaisella näytteenottokerralla tutkittavat ominaisuudet ovat tyypillisiä kaatopaikkavesien laatua kuvaavia ominaisuuksia. Kaatopaikkavesien metallipitoisuuksissa ei pääsääntöisesti ole suuria laatuvaihteluista eri näytteenottokertojen välillä. Munkkaan jätekeskuksessa metallipitoisuudet on velvoitettu aluksi tutkimaan tarkemmin, jotta kaatopaikkavesien laadusta saadaan vertailuaineistoa tulevaa veden laadun seurantaa varten. (Määräykset 4. ja 5.)
16 (22) Metallien, PAH-yhdisteiden ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksien tutkimisella selvitetään kaatopaikkaveden mahdollinen kuormituspotentiaali avo-ojaan. Lisäksi voidaan arvioida Lohjan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin purettavan kaatopaikkaveden sisältämää haitta-ainekuormitusta. (Määräys 5.) Päätöksessä VOC yhdisteillä tarkoitetaan tarkkailuohjelman täydennyksen (päivätty 29.9.2009) liitteessä 1. esitettyjä VOC-yhdisteitä. (Määräykset 5., 11., 17. ja 18.) Jätevedenpuhdistamoprosessin ohjaamisen kannalta tehtävät tutkimukset on hyväksytty esitetyn mukaisesti. (Määräys 6.) Pintavesitarkkailupiste O6 on poistettu pintavesitarkkailusta, sillä pisteen kautta on johdettu aikanaan kaatopaikkavettä vanhasta kaatopaikkavesialtaasta. Piste on siten siirretty osaksi kaatopaikkavesitarkkailua. Pisteestä on otettava vesinäytteet, kun altaasta puretaan vettä avo-ojaan. (Määräys 7.) Jätetäyttöalueiden I ja II kaatopaikan sisäisen veden tarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti esitetyn mukaisesti. Tarkkailupisteiden ja kertojen vähimmäismäärä on hyväksytty esitettyä harvempana. Uudenmaan ympäristökeskus on arvioinut, että kaatopaikan sisäisten prosessien eteneminen saadaan selvitettyä riittävän luotettavasti kerran vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Jos tuloksissa havaitaan merkittäviä laatupoikkeamia, kuten ph:n laskemista tai kohoamista tai haitta-aine- tai ravinnepitoisuuksien kohoamista, voidaan tällöin täydentävillä analyyseillä selvittää tarkemmin muutosten vaikutus muun muassa metallien liukenemiseen ja muihin veden laatuominaisuuksiin. (Määräykset 8. ja 9.) Jätetäytön sisäisten ominaisuuksien, kuten vesipinnan korkeuden ja lämpötilan, tarkkailu on velvoitettu valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista N:o 861/1997 liitteessä 3. Edellä esitetyn perusteella jätetäytön sisäisen veden tarkkailu on edellytetty toteutettavaksi myös jätetäyttöalueella III. (Määräykset 8. ja 9.) Kaatopaikan sisäisen veden laadun tarkkailuohjelmaan on lisätty jätetäytön sisäisten prosessien seuraamisen kannalta oleellisia ominaisuuksia. (Määräys 9.) "Ohjelmaa päivitettäessä tulisi ottaa huomioon, että vanhan kaatopaikkaalueen suljettujen penkkojen sekä vastaanottoalueen kenttien pintavesiä kuvaavan, Siuntionjoen latvoille päätyvän pintaveden (piste O5) vedenlaatu- ja ainevirtaamatutkimus perustuu ainoastaan kahteen mittauskertaan vuodessa. Vedenlaatu- ja virtaamamittaus useamman kerran vuodessa antaisi luotettavamman kuvan purkuvesistöön eri virtaamaolosuhteissa päätyvästä vedestä." (Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailuista vuonna 2007. Rosk'n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Tutkimusraportti 129/2008.) "Puhdasta pintavesipisteen O5 vesi ei kuitenkaan ole, vaan siinä havaitaan vuosittain likaantuneisuutta. Vuoden 2008 tuloksissa likaainevaikutuksia havaittiin jonkin verran veden sähkönjohtavuudessa, puskurikykyä kuvaavassa alkaliteetissä ja kloridipitoisuudessa. Kevään
17 (22) näytteessä myös biologinen hapenkulutus oli koholla ja suuri ammoniumtyppipitoisuus ilmensi kuormitusta. Syksyn 2008 näytteessä todettiin myös juuri ja juuri havaitut määrät haihtuviin hiilivetyihin eli liuottimiin kuuluvia metyyli-tert-butyylieetteriä (MTBE) ja tert-amyylimetyylieetteriä (TAME). (Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailuista vuonna 2008. Rosk'n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Tutkimusraportti 151/2009.) Jätekeskuksen ongelmajätteiden vastaanotto- ja varastoalueen kentällä ei ole öljynerotinjärjestelmää. Kentän hulevedet johdetaan tasausaltaaseen ja puretaan pisteen O5 kautta pintavesiojaan. Edellä esitetyn ja Länsi- Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n raporttien perusteella Uudenmaan ympäristökeskus on edellyttänyt esitettyä laajempaa vesien laadun seurantaa pisteestä O5. (Määräykset 10. ja 11.) Vuositarkastuksella 14.10.2009 tehtyjen havaintojen perusteella jätekeskusalueella on kaksi hulevesien purkupistettä pintavesiin, joiden veden laatua ei ole tarkkailtu. Kyseiset pisteet on välttämätöntä saada pintavesien laadun seurantaan, jotta jätekeskuksen mahdollinen pintavesikuormitus saadaan selvitetyksi, ja jotta jätekeskuksella voidaan tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi. (Määräys 10.) Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista N:o 861/1997 liitteen 3. mukaan pintaveden laatua on tarkkailtava pintavesien virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolelta ja toisesta pisteestä, joka ilmentää kaatopaikan vaikutuksia pintavesiin. Munkkaan jätekeskukselta hulevesiä johdetaan kaakkois- ja länsisuuntiin purkaviin pintavesiojiin. Kaatopaikan yläpuolisen pintaveden laadun tarkkailupisteeksi on hyväksytty piste Ki7. Tarkkailun perusteella jätekeskuksen hulevesien laatu- ja kuormitustietoja voidaan luotettavasti verrata alueen pintavesistön yleiseen tilaan. Lisäksi tulosten perusteella voidaan arvioida jätekeskuksen mahdollisia pintavesivaikutuksia. (Määräykset 10. ja 11.) Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista N:o 861/1997 liitteessä 3. tarkoitettuja kaatopaikan vaikutuksia ilmentäviä pisteitä ovat Siuntiojoen yhteistarkkailupisteet Ki8 ja Ki9. Pisteet sijoittuvat jätekeskuksen kaakkoiskulmalta lähtevään pintavesiojaan. Jätekeskuksen alueelta kyseiseen ojaan puretaan käsitelty kaatopaikkavesi (H out ) ja jätekeskuksen jätetäyttöalueen II eteläosaan kertyvät hulevedet (O7) sekä hulevedet jätetäyttöalueilta I ja III (O8). Lisäksi ojaan purkautuu pelto- ja metsäalueiden pintavesiä. Vertaamalla jätekeskuksen tarkkailupisteiden H out, O7 ja O8 veden laatu- ja kuormitustietoja pisteiden Ki8 ja Ki9 vedenlaatutietoihin, saadaan selvitetyksi jätekeskuksen mahdollinen pintavesikuormitus. Tarkkailutulosten perusteella voidaan tarvittaessa ryhtyä käsittelemään jätekeskusalueen hulevesiä esimerkiksi laskeuttamalla tai muulla asianmukaisella menetelmällä kuormituksen rajoittamiseksi. (Määräykset 10. ja 11.) Pintavesien vesinäytteistä tutkittavien metallien määrää on lisätty, sillä ongelmajätteiden vastaanotto- ja varastoalueen hulevedet johdetaan pintavesiojaan (O5). (Määräys 11.) Metallien tutkiminen on tarpeen pisteestä O8, sillä jätetäyttöalueen I pintarakenteen toteutus on kesken ja koska jätetäyttöalueella III jätteen läji-
18 (22) tystoiminta jatkuu toistaiseksi. Lisäksi ratkaisussa on huomioitu, ettei jätekeskuksen itä-koillispuoleisesta pintavesiojan laadusta ole aiempaa tutkimustietoa. Tulosten perusteella voidaan arvioida jätekeskuksen itäpuolisen alueen hulevesistä mahdollisesti aiheutuvaa kuormitusta kaakkois-eteläpuoliseen pintavesiojaan. (Määräys 11.) Jätetäyttöalueen II pintaveden (O7) metallien ja haihtuvien hiilivetyjen tutkiminen määräaikaisesti ovat tarpeen, sillä alueelta ei ole käytettävissä aiempaa tutkimustietoa pintaveden laadusta. Tarkkailutuloksilla voidaan seurata jätetäyttöalueen II sulkemistöiden vaikutuksia veden laatuun, ja saada vertailutietoa jälkitarkkailua varten. (Määräys 11.) Muutoin pintavesitarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti esitetyn mukaisena. (Määräykset 10. ja 11.) Jätetäyttöalueen II luoteis- ja koillispuolisilla alueilla on tehty kallionlouhintaa. Täyttöalueen II koillispuolella sijaitsee kaatopaikkaveden tasausallas. Täyttöalueella II ei ole kaatopaikan pohjarakenteita. Edellä esitetyn perusteella jätetäyttöalueen II pohjoisreunan pohjavesiolosuhteet on syytä selvittää seikkaperäisesti. Selvityksen tarkoituksena on saada tietoa alueen pohjaveden virtaussuunasta, mahdollista päästölähteistä ja pohjaveden laadun tarkkailutarpeesta. (Määräys 12.) Jätekeskuksen kaakkoiskulmalla sijaitsevan pohjavesiputken PV3K vesinäytteissä on todettu bentseeniä, isopropyylibentseeniä, tertbutyylibentseeniä, sek-butyylibentseeniä. Putken PV3K vesinäytteissä esiintyi myös kohonneet arseeni-, kromi- ja nikkelipitoisuudet. (Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailu vuonna 2008. Rosk'n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. 26.5.2005.) "Enimmäkseen pohjavedessä todetut lika-ainevaikutukset näyttivät kohdistuvan edellisvuosien tapaan ensimmäisen täyttöalueen kaakkoispuolella olevalle putkelle. Selvimpiä vaikutukset olivat veden sähkönjohtavuudessa, kloridipitoisuudessa, typpipitoisuudessa ja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudessa. Kohonneet pitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin kaatopaikan vanhimmalta täyttöalueelta." (Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailuista vuonna 2007. Rosk'n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Tutkimusraportti 129/2008. ) Edellä esitettyjen raporttien perusteella, ja koska jätekeskuksen kaakkoisreunalla sijaitsevat vanha kaatopaikkaveden tasausallas ja jätetäyttöalue I ovat epäiltäviä pohjaveden pilaantumisen päästölähteitä, on jätetäyttöalueen I eteläpuolelle edellytetty asennettavaksi pohjavesiputki. Putkesta voidaan tarvittaessa tehdä esimerkiksi pumppauskokeita ja arvioida likaantuneen pohjaveden suojapumppauksen toteutusmahdollisuutta. (Määräys 13.) Ympäristönsuojelulain 8 :ään on kirjattu pohjaveden pilaamiskielto ja kielto vaarantaa vedenhankintaa tai muuta käyttömahdollisuutta. Pilaantuneen pohjaveden leviämisalueen rajaus on siten saatava tarkasti selvitetyksi. Selvityksen perusteella voidaan mitoittaa veden laadun tarkkailu
19 (22) olosuhteiden mukaiseksi ja ryhtyä tarvittaessa muihin toimenpiteisiin pohjaveden pilaantumisen rajoittamiseksi. (Määräys 13.) Pohjavesiputken PV1K vesinäytteissä on todettu kohonneet MTBE:n, kromin ja nikkelin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuuden arvo sekä viitteitä bentseenistä ja öljystä (Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailu vuonna 2008. Rosk'n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. 26.5.2005.). Jätekeskuksen ongelmajätteiden vastaanotto- ja varastoalueen kentällä ei ole öljynerotinjärjestelmää ja kentän hulevedet johdetaan putken PV1K suuntaan virtaavaan avo-ojaan. Edellä esitetyn perusteella putken PV1K vesinäytteenotto ja näytteiden laajat analyysit on edellytetty tehtäväksi ohjelmassa esitettyä tiheämmin. (Määräykset 15. ja 16.) Asennettavien uusien pohjavesiputkien tiheä määräaikainen näytteenotto on tarpeen, jotta pohjaveden laatu putkien sijaintialueilla saadaan luotettavasti selvitetyksi. (Määräykset 15. ja 16.) Putken PV3K vesinäytteistä on edellytetty tehtäväksi laaja näytteenotto esitettyä tiheämmin, sillä putken pohjavesi on todettu pilaantuneeksi. (Määräys 16.) Mineraaliöljypitoisuuden tutkimisella saadaan selvitettyä pohjavedessä mahdollisesti todettavat öljyhiilivedyt aiempaa yksilöidymmin. Analyysitulosteen nro 2005-5330 mukaan hiilivetyindeksi kuvaa poolittomien hiilivetyjen C10H22 C40H82 summaa. (Määräys 16.) Asennettavaksi edellytetty putki PV10/10 sijoittuu Munkkaan jätekeskuksen vanhimman jätetäyttöalueen läheisyyteen ja putki PV3K arvioituun pohjaveden virtaussuuntaan. Putket PV10/10 ja PV3K ovat alueella, jossa pohjaveden virtaussuunnassa sijaitsee talousvesikaivoja. Torjunta-aineet on edellytetty tutkittavaksi vesinäytteistä kertaluonteisesti, sillä niitä voi esiintyä vanhojen jätetäyttöalueiden sisäisessä vedessä ja pohjavedessä. PAH-yhdisteet ovat tyypillisiä vanhojen kaatopaikkojen vesinäytteissä todettuja haitta-aineita. Torjunta-aineiden pitoisuusrajat talousveden käytettävyydelle ovat hyvin alhaiset, ja siten niiden tutkiminen on perusteltua. Osa PAH-yhdisteistä on karsinogeenisia, ja siten ne ovat keskeisiä kaatopaikkatoiminnasta pilaantuneen pohjavesialueen vesinäytteistä tutkittavia haitta-aineita. (Määräys 16.) Pohjavedensuojelun kannalta merkittäviä torjunta-aineita ovat esimerkiksi atratsiini, BAM, bentatsoni, bromasiili, DEA, DEDIA, desetyyliterbutylatsiini, DIA, dikloproppi, heksatsinoni, mekoproppi, simatsiini ja terbutylatsiini. Yhtiö esittää perustellusti määräyksen 22. tarkkailuohjelmassa kyseisessä kohteessa tutkittavat torjunta-aineet. (Määräys 16.) Muutoin pohjavesitarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti esitetyn mukaisesti. (Määräykset 14., 15. ja 16.) Talousvesikaivo KV12 sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa pohjavesiputken PV3K alapuolella. Edellä esitetyn perusteella talousvesikaivosta on edellytetty tutkittavaksi laaja-alaisesti metallit, mineraaliöljy ja VOC-yhdisteet. (Määräys 17.)
20 (22) Pohjavesiputken PV3K vesinäytteiden tulokset ilmentävät pohjaveden pilaantuneen jätekeskuksen kaakkoisreunan ulkopuolisella alueella kaatopaikan toiminnasta. Pohjaveden talousvesikäyttö pilaantuneen pohjaveden leviämisalueella on välttämätöntä selvittää perusteellisesti, jotta kaikki alueella sijaitsevat talousvesikäytössä olevat kaivot saadaan liitettyä vesien laadun tarkkailuohjelmaan. (Määräys 18.) Ekobetonikentän laadun tarkkailu on hyväksytty pääosin esitetyn mukaisena. ph arvon tutkiminen on välttämätöntä, sillä sen muutokset vaikuttavat metallien liukoisuuteen. (Määräys 19.) Altaan A2 salaojavesien ja jätetäyttöalueen III tiivistysrakenteen alapuolisen salaojaveden laadun tarkkailut on hyväksytty pääosin esitetyn mukaisina. Pisteiden näytteenotto-ohjelma on yhtenäistetty ja täydennetty ominaisuuksilla, jotka ilmentävät tyypillisesti kaatopaikan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. (Määräykset 20. ja 21.) Tämän päätöksen mukaisesti täydennetty tarkkailuohjelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 22.) Ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 lupamääräyksessä 58. on velvoitettu tekemään erillisselvitys Valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista liitteessä 1 mainittujen aineiden esiintymisestä jätekeskuksen likaisissa vesissä. Selvitys on toimitettava 31.12.2010 mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa on täydennettävä selvityksen perusteella. (Määräys 23.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada muun muassa toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailutiedot ja muut valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tarpeelliset tiedot. Tarkkailutulosten perusteella viranomainen valvoo kaatopaikan ympäristövaikutuksia. (Määräykset 24. ja 25.) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 46, 53, 54, 56, 96, 108 Jätelaki (1072/1993) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
21 (22) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on 440 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös maksaa 440 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Rosk'n Roll Oy Ab Munkkaanmäki 51 08500 Lohja as Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Lohjan kaupunginhallitus Lohjan kaupungin ympäristölautakunta Siuntion kunnan ympäristölautakunta Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Lohjan vesi- ja viemärilaitos Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ilmoitustauluilla. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 )
22 (22) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen Liitteet Liite 1. Ilmoitus päätöksestä Liite 2. Valitusosoitus