~ SISÄLLYSLUETTELO ~

SIIKALATVAN KYLÄT 1

~ SISÄLLYSLUETTELO ~ (eteläisimmästä kylästä pohjoisimpaan) 1. PIIPPOLA - Leskelä - Lamu 2. PULKKILA - Laakkola-Junnonoja - Latva - Hyvärilä - Vorna 3. KESTILÄ - Pihkala-Väyrylä - Hyvölänranta - Järvikylä - Mäläskä-Leiviskä 4. RANTSILA - Sipola - Kerälä - Kärsämä - Savaloja - Mankila 2

~ PIIPPOLA ~ On vilkkaan Iisalmi-Raahe-tien, varrella ja on yksi Siikalatvan kirkonkylistä. Sadan kilometrin säteellä löytyy viisi suurinta kaupunkia: Oulu, Kajaani, Iisalmi, Ylivieska ja Raahe. Piippola tunnetaan vaaristaan, mutta myös kirjailija Pentti Haanpäästä. Piippolan kirjaston yhteydessä on Pentti Haanpään museo. Muita mielenkiintoisia vierailukohteita ovat kattavan kokoelman omaava Viitainahon kotiseutumuseo sekä kirkon tapulissa toimiva kirkkomuseo. Piippola on kulttuuripitäjä, jossa on tapahtumia eri tahojen toimesta ympäri vuoden. Kylän vahvat kulttuuritoiminnan juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Piippolaan perustettiin ensimmäisten joukossa suomessa osuuskauppa, osuuskassa ja meijeri. Piippolassa sijaitsee myös yksi Suomen vanhimmista kirjastoista. Lisäksi keskustassa on myös Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto, joka tuo väriä ja elämää kylälle. Iso-Lamujärvestä alkunsa saava kaunis Lamujoki virtaa Piippolan kirkonkylän läpi. Piippolan ja Lamun välillä kulkeva museotie on puoletaan rakennettu keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1825 1700-luvulta peräisin olevan kylätien tilalle. Aikoinaan myös nelostien osana ollut mutkainen tieosuus on toiminut mm. Pohjola-Rallin etappina. Piippolassa on myös niin sanottu Vanha maantie, nykyiseltä nimeltään Suolatie. Sitä pitkin Kenraali Sandels joukkoineen kulki Suomen sodan aikaan. Kangasmaastoinen ja hiekkapohjainen vanhan maantien -lenkki on erinomainen kohde pyöräretkelle. Luontokohteista Kortteisen tekojärvi on näkemisen arvoinen 3

LAMU Lamun kylä on historiallisesti arvokkaan museotien varressa. Vuonna 1825 tie päätettiin rakentaa parantamaan Savo-Karjalan yhteyksiä Pohjanlahden satamiin. Asiointisuunta kylältä jakautuu kolmelle eri kirkonkylälle, sillä alle 20 km säteeltä ovat Kärsämäki, Pyhäntä ja Piippola. Lamun kylä levittäytyy Vähä - Lamujärven ympärille. Järvi kokoaa kyläläisiä yhteen venevalkaman siivoustalkoiden sekä kalastuskisojen. Kylä tunnetaan yrittäjyydestä, sillä kylällä toimii useita yrityksiä, ja moni kyläläisistä toimii yrittäjänä myös muualla. 4

LESKELÄ Leskelä on tunnettu Suomen maantieteellisen keskipisteen sijaintipaikkana. Kylän toiminnan keskus on Kairanmaa talo, jonka pihalla komeilee kivistä muurattu Suomen keskipisteen maamerkki. Pihapiirissä on myös Leskelässä vuonna 1905 syntyneen kirjailija Pentti Haanpään muistopatsas Isännät ja isäntien varjot. Leskelästä on kotoisin kuuluisa sokea kansanparantaja Hätämaan tietäjä Juho Luomajoki, jonka luokse potilaita tuli ulkomailta asti. Lisäksi hän oli menestyvä maanviljelijä. Hätämaan tietäjä esiintyy usein myös samassa kylässä eläneen Haanpään teoksissa Yli 100-vuotias Kairanmaatalo on kyläläisten talkoilla ja ammattitaidolla kunnostama rakennus. Se tarjoaa erinomaiset perinteitä henkivät puitteensa erilaisiin tilaisuuksiin, esimerkiksi juhliin, kokouksiin tai näyttelyihin. Kairanmaatalolta voi myös ostaa Haanpään teoksia ja käydä tutustumassa Hätämaan tietäjän jäämistöön. Leskelän puutarhakylä on rakenteilla oleva uusi alue, joka sijaitsee Lamujoen rannalla, 4-tien varressa. Puutarhakylän rakennuksista valtaosa on suuniteltu vapaa-ajan asutusta varten. Keskipisteen alueellinen teatteriyhdistys Kepitys ry järjestää esityksiä, katetussa 250-paikkaisessa kesäteatterissa, joka sijaitsee entisen kyläkoulun pihapiirissä. Kepitys esittää Haanpään tuotantoa joka viides vuosi ja seuraavan kerran Haanpää teemavuosi on 2015. Kairanmaantalo Lamujoen yli menee kaunis puusilta nelostien vierellä 5

~ PULKKILA ~ Pulkkilassa on Siikalatvan hallinnollinen keskus. Se sijaitsee nelostien varrella, noin sadankilometrin päästä Oulusta Ensimmäinen maininta kylästä on asiakirjoissa vuodelta 1562 nimellä Naaraskoski. Pulkkila vakiintui nimeksi vuosisadan lopussa kylän suurimman talon mukaan. Kirjailija Ilmari Kianto (1874-1970) on syntynyt Pulkkilassa. Kiannon synnyinkoti, Lamujoen rannalla sijaitseva Pappila, on yksi kylän nähtävyyksistä. Perinteikkään kylänraitin varrella sijaitsee Suomen sodan Pulkkilan taistelun muistomerkki. Pulkkilan Lehtomäen maastossa kulkee tasokas latureitistö ja alueella järjestetään vuosittain kansalliset hiihdot, Pulkkilan Ponsin toimesta. Pulkkilassa toimii myös Ruukki Oy:n teräspalkkitehdas. Pulkkilan kirkko torielämää Pulkkilan päiväkoti on historiallisesti arvokas osa kirkonkylän raittia. 6

LAAKKOLA - JUNNONOJA Laakkola sijaitsee Siikalatvan kunnan länsiosassa 8 kilometrin päässä Pulkkilan kirkonkylästä. Kylän läpi on aikoinaan kulkenut Raahesta Savoon reitti, jota pitkin on kuljetettu muun muassa mastopuita laivateollisuudelle. Laakkolassa vaikuttava vanha rautasilta, joka esiintyy myös kyläyhdistyksen logossa. Vanha kyläkoulu toimii nykyään kylätalona ja kyläläisten kokoontumispaikkana, j vuokrataan myös muille juhlatilaksi. Aktiivinen kyläyhdistys järjestää vuosittain jo perinteeksi muodostuneen suositun pääsiäskokon ja paljon muita yhteisiä tapahtumia. Kyläyhdistys on kustantanut Laakkolan ja Junnonojan kyläkirjan, joka on koottu kyläläisten omin voimin, ja tekeillä on myös muun Launolan alueen kirja. kylätalo pääsiäiskokko kylältä löytyy erikoisuutena oma kirkko jota kyläläiset kutsuvat rukoushuoneeksi 7

HYVÄRILÄ Hyvärilän kylä sijaitsee n. kymmenen kilometrin päässä Pulkkilan kirkonkylältä Raahetien varressa. Hyvärilä on elinvoimainen, yrittäjähenkinen ja yhteisöllinen kylä. Kylältä löytyy monia eri yrityksiä. Kylällä toimii maamiesseura, joka järjestää yhteisiä virkistysja ulkoilupäiviä, joihin osallistutaan aktiivisesti. Kylä järjestää myös vuoden pimeimpänä päivänä kylätulet, ja lumilyhdyt tuovat valoa pimeään teitten varsilla. 8

LATVA Latvan kylä sijaitsee Raahe-Iisalmi tien varrella 15 kilometriä Pulkkilan kirkonkylältä länteen päin. Imatran voimalinja kulkee kylän läpi ja sen rakentaminen työllisti sotien jälkeen monia kyläläisiä. Linja on toiminut myös hyvänä opasteena. Latvan kylä on ollut tunnettu hyvistä hilla soistaan ja kylälle on tultu hillaan pitkienkin matkojen takaa. Luontonähtävyyksinä alueella on kaksi komeaa kalliota Kiimamaa ja Lahnanen sekä kivipohjainen ja kirkasvetinen Kivijärvi, joka on varsinkin kalastajien suosiossa. Edesmennyt kestävyysjuoksija Seppo Helenius on kotoisin Latvan kylästä. 9

VORNA Sijaitsee Uljuan pohjoispuolella, 14 kilometrin päästä Pulkkilan kirkonkylästä. Vornassa oli menneinä vuosina hyvin suosittu tansilava. Parhaimpina iltoina myytiin jopa 450 lippuja. Tanssilavaa ei enää ole, mutta näkemisen arvoinen on saari, jossa tanssilava sijaitsi. Kylän läpi kulkeva sata metriä pitkä silta on myös kaunis nähtävyys. Vornan kylällä on paljon luontokohteita kuten Uljuan tekoallas, Siikajoki sekä Haapavuoren luontopolku. 10

~ KESTILÄ ~ On yksi Siikalatvan kirkonkylästä Kestilä sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Kajaanista ja Oulusta. Siika- ja Neittävänjokivarret laajoine peltomaisemineen tekevät miljööstä mielenkiintoisen ja näkemisen arvoinen. Alueella on myös kaunista kangasmetsää. Kestilän kirkonkylän halki kulkee Kestilän raitti, jossa on säilynyt hyvin vanhaa rakennuskantaa sekä puustoa. Kirkon alue muistomerkkeineen sekä keskustan eteläpuolella virtaava Kirkkokoski, ovat myös mielenkiintoisia vierailukohteita. Kestilän nimi tulee Kestin suvun mukaan. Entisessä vaakunassa olleet puulusikat viittaa alueella olleeseen kestikievaritoimintaan. Vuosittaisista tapahtumista merkittävin on Kestilän laskiaishiihdot, jotka ovat maailman vanhimmat yhtäjaksoisesti toteutetut hiihtokilpailut. Kestilän torielämää. Kirjastossa sijaitsee hyvät näyttelytilat ja lasten lukumökki. Kangasjärvi tarjoaa kauniit maisemat luonnosta nauttimiseen 11

PIHKALA-VÄYRYLÄ Pihkala-Väyrylän kylään kuuluu myös Lievoperä. Luettelossa Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet on mainittu Pihkalanrannan kulttuurimaisema Siikajokivarressa, erityismaininnalla Valtakunnallinen kohde. Alue on entistä merenpohjaa. Kivikauden alussa vesi lainehti 80 metriä korkeammalla. Esinelöytöjä on tehty Museoviraston rekisterin mukaan ainakin Väyrylän Hommalassa (kivinen tuura) ja Suvannossa (kivinen poikkikirves). Pihkalanrannalla Alipihkalan pellosta on löydetty kivinen keihäänkärki. Rantsilan kappalainen ja harrastelija-arkeologi Kristfrid Ganander mainitsee 1783 Åbo Tidningarissa julkaistussa kirjoituksessa mm. Pihkala-Väyrylä -alueella olevan suuria kivitalorakenteita, joissa olisi asunut jättiläisiä. Ennen oli tervanpoltto monen talon elantona, paikkakunnalta löytyy vielä muutamia hyvin tunnistettavia tervahautoja. Paikallinen tiilitehdaskin on joskus antanut leivän yrittäjälle. Nyt kylällä on erityisen kehittynyttä maidontuotantoa, huippuina muutama iso moderni tuotantolaitos. Kylän kolme koulua ovat lakanneet toimimasta. Niistä Selkälä on palvellut seurakunnan leirikeskuksena vuodesta 1975, vuokrattavissa esim. juhlakäyttöön. Nähtävyys on Keskellä kylää oleva Maalaiskartano Pihkala pihapiireineen. Se on merkittävä matkailu- ja juhla ja vaapaa-ajan palveluiden tuottaja. Uljuan altaan täyttökanava alkaa Lämsän padon yläpuolelta. Padon yli kulkeva tie vie luontopolulle, jossa on laavu tulentekopaikkoineen.pihkalan Ratsastuskoulu, toimii Maalaiskartanon pihapiirissä.maalaiskartanossa mahdollisuus mm. seinäkiipeilyyn, jousiammuntaan, melontaan ja sulkapalloon. Tervacross ry:n motocross-rata, monipuolinen, sopii sekä aloittelijoille että kokeneemmille ajajille. Talvimaisema Kesämaisema Pihkalan crossirata 12

JÄRVIKYLÄ Järvikylä sijaitsee Siikalatvalla, Mulkuanjärven rantamilla. Järvikylä-nimi on melko tuore: se otettiin käyttöön vasta 1930-luvulla, kun vanhaa Mulkua-nimeä haluttiin kaunistaa. Kylässä on aikoinaan ollut kaksi kauppaa sekä koulu vuosina 1923-1978. Järvikylästä on ollut asutusta jo kivikaudella, mistä todistavat lukuisat löytyneet kiviesineet sekä Mankolanahon, Tihiänahonkankaan ja Parkkilan kivikautiset asuinpaikat. Historiallisella ajalla Järvikylä sai ensimmäiset asukkaansa 1600-luvun alussa, jolloin sinne asettuivat Aatami ja Antti Ollinpoika. Heidän sukunimeään ei asiakirjoissa mainita. Ensimmäisen kerran heidät kirjattiin veroluetteloihin vuonna 1614. Tarinan mukaan nämä kaksi veljestä tekivät ensimmäisen talonsa Mulkuanjärven saareen. Myöhemmin he siirsivät talonsa pois saaresta, järven koillisrannalle, myöhemmän Niiralan paikalle. 1600-luvulla ja vielä kauan sen jälkeen talon nimenä oli järven mukaan Mulkua. 1700-luvulla kylässä oli jo kolme Mulkuan taloa, jotka saivat myöhemmin nimikseen Niirala, Sipo ja Rahikkala. Asutuksen alkuvaiheissa Mulkuanjärvi oli nykyistä laajempi, mutta se kuivattiin osittain heinäniityksi jo 1700-luvulla. Järviniittyjen osakkaina oli paljon naapurikylän Tavastkengän tiloja ja jopa Pyhännän kirkonkylän tila. Nämä osakkaat kävivät tekemässä heinää niityiltään aina 1930-luvulle asti. Hallinnollisesti Järvikylä oli osa Tavastkengän kylää 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Vuonna 1845 erotettiin Tavastkengästä 13 taloa ja niistä muodostettiin uusi Mulkuan maakirjakylä, joka liitettiin osaksi vasta perustettua Kestilän kappeliseurakuntaa. Mulkuan maakirjakylään kuuluivat Järvikylän lisäksi Hyvölänranta, Rasinperä, Rivinperä, Parkkisenperä, Niskanperä ja Erreysperä. Mäläskä-Leiviskä ovat hyvin maatalous painotteisia kyliä 13

HYVÖLÄNRANTA Sijaitsee kestilä-pyhäntä-tien varressa. Kestilään n. 10 km ja Pyhännälle 22 km. Nuorisoseurantalo on kylän keskus, siellä järjestetään erinlaisia kylätapahtumia ympäri vuoden. Pitkän historian omaava nuorisoseura järjestää siellä mm. kesäteatterinäytöksiä. Arvokkaat Luontonähtävyydet ovat Kärkelänkoski ja Kilkakallio, joka on todella erikoinen, jylhä kalliomuodostelma Siikajoen rantamilla. Kerrotaan että kallion koloihin ja halkeamiin olisi kätketty vastasyntyneenä surmattuja lapsia ja että kallioilla asuisi piru, joka on kummitellut siellä ja lähialueilla. Kilka on tarkoittanut vanhaan aikaan karhua, myöhemmin pirua. Hyvölänrannalta mainitut lapinhaudat ovat Isollakankaalla olevia peuranpyyntikuoppia. 14

MÄLÄSKÄ - LEIVISKÄ On Kestilän kirkonkylältä, 6 kilometriä koilliseen, säräisniemeen johtavan seututien varrella. Kylän tärkein elinkeino on maatalous. Historiasta löytyy henkilö nimeltään Erkki Mäläskä, joka eli 1600-luvulla. Hän sai sakot laulettuaan pilkkalaulun koirasta ja koskaan ei saatu selville, kuka laulun koira sitten oikein oli. Hänen epäillään ilmaiseen ärsyyntymistä tuon ajan verotusta kohtaan. Mutta se. että laulu laulettii käräjälautakunnan kuullen riitti sakkoihin. Se oli sitä kylän mielipidettä parhaimmillaan! Mäläskä-Leiviskä on maatalouspainoitteinen kylä. 15

~ RANTSILA ~ On nelostien varressa vain 60 km päässä Oulusta. Rantsila on yksi Siikalatvan kirkonkylistä. Muita entisen Rantsilan kyliä ovat mm. Sipola, Kerälä, Kärsämänkylä, Mankila ja Savaloja. Merkittävin rantsilalainen kautta aikain on Christfried Ganander, joka toimi kansankulttuurin kerääjänä, pappina ja 1700-luvun sanakirjan tekijänä. Hän keräsi kansanrunoutta jo ennen Elias Lönnrotia. Ganander rakennutti rantsilan komean kirkon. Gananderin nimeä kantaa kotiseututalo, jossa järjestetään kesäisin taidenäyttelyitä. Rantsila on mainittu myös J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa, jonka mukaan Rantsilassa riemu raikui. Rantsilassa on niin paljon patsaita, että kylä tunnetaankin patsaskylänä. Patsaita ja muistomerkkejä on n. 30. Tunnetuin on ehkä nelostien varressa seisova hirvipatsas. Merkittävin on kuitenkin maailman ainut kenraali Johan August Sandelsin ratsastajapatsas, jossa hänet on kuvattu kuuluisan hevosensa Bijoun selässä. Ennen kuntaliitosta Rantsila oli Suomen soisin kunta. Yksi turvesoista on turpeennoston loputtua muutettu Kurun lintujärveksi, jonka ympäristöön on viihdykkeeksi rakennettu mm. kota, lintutorni, turvekammeja, turve-savisauna, moottirikelkkojen sprinttirata ja vaellusreittejä. Ganander-talo Rantsilan Kirkko Rantsilan kaunis raitti. 16

SIPOLA Sipolan kylä on nelostien varressa, puolivälissä Rantsilan ja Pulkkilan kirkonkyliä ja molempiin on matkaa n. 15 km. Sipolan kylän ylpeys on Siikajokeen kuuluva Hyttikoski kauniine siltoineen, joka on varsinkin kalastajien suosima paikka. Toinen kaunis luontokohde on Kurranjärvi, jossa kerrotaan sijainneen vainoaikojen piilopirttejä. Maatilamatkailu Rosenberg on tärkeä matkailun kannalta sekä merkittävä palveluiden tarjoaja. Sipolan uusi pyrintö toimii kyläläisten kokoontumispaikkana ja siellä järjestetään harrastustoimintaa ja tapahtumia, joista tunnetuimpia lienee tanssit. 17

18 KERÄLÄ Sijaitsee Rantsilan ja Sipolan kylien välillä. Monien nykyisten kerälänkyläläisten historia juontaa juurensa 1540- luvulla Savosta tulleeseen kaskenpolttajaväestöön. Tuolloin asutuksen alkuvoimana oli Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan lupaus veropavaudesta Siikasavon erämaiden asuttajille. Kerälässä Seurantalo on Päällystämätön kylätie, joka mutkittelee Siikajoen rantoja pitkin, on näkemisen arvoinen. Kylästä löytyy myös venäläisten sotilaiden hautakumpu Tervaskankaantien varresta. Se on muistomekkinä Suomen Sodan viimeisestä taistelusta, joka käytiin Kerälänkylässä Rahvaannevalla. Kirkon muistomerkki on nelostien varessa Punkerin kankaalla.

KÄRSÄMÄ Kärsämänkylä on nelostieltä Rantsilan risteyksen kohdalta itään haarautuvan tien varrella. Kylää ympäröi soinen maasto ja asutus keskittyy peltoaukealle pienen Kärsämänjoen varrelle. Kärsämänkylä on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja kylällä on runsaasti historiallisesti arvokasta rakennuskantaa. Keskellä kylää toimii nuorisoseurantalo, jossa järjestetään vuoden aikana 4-5 tanssit, jotka ovat olleet suosittuja. 19

SAVALOJA Savaloja on n. 6 kilometrin päässä Rantsilan kirkonkylästä Ruukkiin johtavan tien varrella. Savalojan merkittävin nähtävyys on 50 ha:n suuruinen Kurunnevan lintuvesijärvi. Järven rannalta löytyy kaksi lintutornia. Akka-kerhon kautta voi vuokrata myös turvesaunaa. Maatilamatkailutila Wilppolan pihapiiristä lähtee luontopolku Kurunnevalle. Nevan reunalta löytyy Kurun kämppä, jota voi hyödyntää retkeilyssä. Vanha koulu toimii nykyisin kylätalona. 20

MANKILA Mankila sijaitsee Rantsilasta noin 15 kilometriä pohjoiseen Oul uun matkaa on noin 50 km. Siikajoki kulkee kylän halki ja kaunis maalaismaisema luo mukavasti tunnel maa. Kautta aikojen kylä on ollut tunnettu tulvistaan, koska alue on hyvin alavaa. Kylän suurin järvi on Mankilanjärvi. Lisäksi alueella on arvokkaita suoalueita, Ukonvaajaneva sekä Matkusnevan, jotka yhdessä muodostavat 413 hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen. Merkittävin elinkeino on maatalous, mutta myös muuta yritystoimintaa kylällä on runsaasti. Kerrotaan, että Isovihan aikaan venäläiset ovat majailleet Kalmunsaaressa ja suomalaiset Kätössä, joka sijaitsee vastapäisellä rannalla. Taisteluissa kaatuneiden venäläisten on sanottu haudatun Kalmunsaareen. Kylällä on asunut myös jättiläisiä, joita tunnetuimmat Kiljo ja Koljo. Kiljo on jäänyt elämään nimistöön, kun Siikajoesta löytyy Kiljonkoski ja toinen Rantsilan kylälle vievistä teistä on Kiljontie. Kylässä toimii aktiivinen kyläseura, joka kokoontuu Mankilan kylätalolla. Kylätalolla toisinaan on mm. kirjastokahvila. Tapahtumia kylällä on runsaasti ympäri vuoden ja kesäisin kylän uimapaikkana toimiva Pikkula houkuttelee myös naapurikyläläisiä virkistäytymään! Nuorisoseuran talo. Siikajoki rehevänä. Mankila on myös valtakunnallisesti arvokas lintualue. 21

22

(C) NOORA LEPPÄNEN MIIKA PAAKKI 23