FI FI FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.12.2010 SEK(2010) 1583 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevien teknisten vaatimusten vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) SEK(2010) 1584 lopullinen SEK(2010) 1585 lopullinen KOM(2010) 775 lopullinen FI FI
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Ongelman määrittely... 3 2.1. SEPAan siirtymisen hitauden syyt... 3 2.2. Hidas siirtyminen ilman määräaikaa: perusskenaario (uusia toimenpiteitä ei toteuteta)... 4 3. EU:n oikeus toimia ja toiminnan perusteet... 5 4. Tavoitteet... 5 5. Toimintavaihtoehdot... 6 6. Vaikutusten analysointi ja vaihtoehtojen vertailu... 6 6.1. Lisäkannustimien vaikutukset... 6 6.2. SEPAan siirtymiselle asetettavan määräajan vaikutukset... 6 6.3. Vertailu perusskenaarion ja määräajan asettamisen välillä... 7 6.3.1. Vertailu erityistavoitteiden saavuttamisen kannalta... 7 6.3.2. Vertailu sidosryhmiin kohdistuvien vaikutusten kannalta... 8 6.4. Tekniset alavaihtoehdot, jotka koskevat määräajan mukaista SEPAan siirtymistä... 8 7. Seuranta ja arviointi... 10 FI 2 FI
1. JOHDANTO Yhtenäiseen euromaksualueen (SEPAn) taustalla olevana visiona on luoda euromääräisten sähköisten maksujen yhdentyneet markkinat, joilla ei tehtäisi perusluonteista eroa kansallisten ja rajatylittävien maksujen välillä. EU:ssa on yhä monia erilaisia kansallisia formaatteja, standardeja ja sääntöjä sähköisiä maksuja varten. SEPA tarjoaa Euroopan kansalaisille ja yrityksille edullisia, käyttäjäystävällisiä ja luotettavia maksupalveluja ja luo suotuisat olosuhteet kilpailun lisääntymiselle ja maksuihin liittyvien innovaatioiden kehittämiselle. SEPA-aloitteen onnistuminen on erittäin tärkeää nykyisessä taloudellisessa, rahoituksellisessa ja poliittisessa tilanteessa. SEPA voi kuudessa vuodessa tuottaa koko Euroopan taloudelle välittömiä ja välillisiä hyötyjä yli 300 miljardin arvosta, jos SEPA-välineisiin siirrytään kokonaan ja nopeasti. SEPAn toteuttamisessa on tähän mennessä saavutettu jo kaksi merkittävää virstanpylvästä: SEPA-tilisiirron (SEPA Credit Transfer, SCT) käynnistyminen 28. tammikuuta 2008 ja SEPA-suoraveloituksen (SEPA Direct Debit, SDD) käynnistyminen 2. marraskuuta 2009. SEPA suunniteltiin alun perin ensisijaisesti markkinavetoiseksi hankkeeksi. Yleiseurooppalaiset järjestelyt on suunnitellut ja toteuttanut Euroopan maksuneuvosto (EPC), joka on Euroopan pankkialan perustama koordinointi- ja päätöksentekoelin. Eri sidosryhmät ovat kuitenkin yhä enemmän sitä mieltä, että SEPAan siirtymiselle olisi asetettava oikeudellisesti sitova määräaika, jotta hanke voitaisiin saada onnistuneesti päätökseen. Tässä vaikutusten arvioinnissa rajoitutaan käsittelemään kahta maksuvälinettä: euromääräisiä tilisiirtoja ja euromääräisiä suoraveloituksia. 2. ONGELMAN MÄÄRITTELY Maksupalvelumarkkinoiden täydellinen yhdentyminen toteutuu vasta sitten, kun yleiseurooppalaiset maksuvälineet ovat korvanneet kaikki kansalliset maksuvälineet, mutta tämän tavoitteen saavuttaminen on vielä pahasti kesken. Huhtikuussa 2010 tilanne oli se, että ainoastaan 7,5 prosenttia kaikista selvitys- ja toimitusmekanismeilla käsitellyistä tilisiirroista suoritettiin SEPA-tilisiirtoina. Näiden tietojen ekstrapoloinnin perusteella SEPA toteutuisi vasta 30 vuoden pituisen siirtymäprosessin jälkeen. 2.1. SEPAan siirtymisen hitauden syyt Perimmäinen syy: epävarmuus SEPAn toteutumisesta ja perinteisten tuotteiden asteittainen poistaminen. Yhteisen aikahorisontin puuttumisen vuoksi kysyntä- ja tarjontapuolen markkinatoimijat viivyttävät siirtymätoimia. Maksupalvelunkäyttäjät lykkäävät SEPAan siirtymistä niin kauan kuin nykyiset perinteiset maksuvälineet ovat vielä käytettävissä. Toisaalta pankit karttavat SEPAan tarvittavia infrastruktuuri- ja markkinointi-investointeja, jolleivät ne ole varmoja siitä, että asiakkaat ja niiden järjestelmät ovat valmiita SEPAan. Tarjontapuolen epäröintiä lisää vielä se käsitys, että SEPA-suoraveloitukseen tarvittavasta asianmukaisesta pitkän aikavälin liiketoimintamallista, joka olisi täysin EU:n kilpailusääntöjen mukainen, ei ole vielä selvyyttä. Markkinoiden molemmat osapuolet kysyntä- ja tarjontapuoli odottavat, että toinen ryhtyisi ensiksi toimiin. Investointihaluttomuus: edelläkävijöiden epäedullinen asema. Maksupalveluntarjoajat, jotka päättävät markkinoida uusia SEPA-maksuvälineitä aktiivisesti jo varhaisessa vaiheessa, FI 3 FI
joutuvat edelläkävijöinä hyvin epäedulliseen asemaan. Niiden on kannettava siirtymäkauden aikana kaksinkertaiset kustannukset, joita nykyisten maksujärjestelmien ja uuden SEPAjärjestelmän rinnakkainen käyttö aiheuttaa. Maksupalveluntarjoajilla ei ole kannustimia kehittää SEPA-tuotteita, jotka olisivat täysin käyttäjien tarpeiden mukaisia. Niin kauan kuin SEPAn toteutumisesta ei ole varmuutta, maksupalveluntarjoajat voivat jatkaa nykyisten perinteisten tuotteiden tarjoamista asiakkailleen, eikä niillä ole riittäviä kannustimia kehittää ja markkinoida aktiivisesti SEPAtuotteita, jotka täyttäisivät kaikki asiakkaiden vaatimukset. Pirstoutunut kysyntäpuoli, jolla ei ole riittävästi tietoa SEPAsta. Maksupalvelumarkkinoille on luonteenomaista, että kysyntäpuoli (maksupalvelunkäyttäjät) on huomattavasti pirstoutuneempi kuin tarjontapuoli (maksupalveluntarjoajat) eikä se ole perillä SEPAan liittyvistä eduista. 2.2. Hidas siirtyminen ilman määräaikaa: perusskenaario (uusia toimenpiteitä ei toteuteta) Mittakaavaedut jäävät hyödyntämättä erilaisten maksustandardien ja -prosessien vuoksi. Vaikka SEPA-tilisiirto ja SEPA-suoraveloitus ovat jo olemassa, kotimaiset maksutapahtumat toteutetaan yhä pääasiallisesti perinteisiä kansallisia formaatteja käyttäen. Vuonna 2009 oli vielä yli 20 erilaista kansallista infrastruktuuria ja järjestelyä pienten euromääräisten maksujen käsittelyä varten. Nämä erot haittaavat jäsenvaltioiden välisten maksupalvelujen yhteentoimivuutta ja estävät mittakaavaetujen toteutumisen. Kysyntäpuolella tilanne on se, että monikansallisessa ympäristössä toimivien yritysten on edelleenkin organisoitava kassanhallintansa ja konsernitilijärjestelmänsä kansallisella tasolla. Niiden on pidettävä yllä yhteyksiä moniin maksupalveluntarjoajiin, jotka tarjoavat erilaisia ja eritasoisia palveluja ja käyttävät erilaisia maksuformaatteja. Vähemmän kilpailua EU:n maksumarkkinoilla. Nykyään jokaisen ulkomaisille maksupalvelumarkkinoille pyrkivän maksupalveluntarjoajan on täytettävä monia teknisiä ja liiketoimintavaatimuksia, jotka ovat täysin kansallisia. Tarvittavien mukautusten monimutkaisuus ja niistä koituvat kustannukset ovat suuri este toimijoille, jotka haluavat tarjota palvelujaan ulkomailla. Toinen tärkeä edellytys maksumarkkinoilla käytävän kilpailun tehokkuudelle on maksupalvelunkäyttäjien rajatylittävä liikkuvuus. Nykyään maksupalveluntarjoajat usein kieltäytyvät avaamasta maksutiliä toisessa jäsenvaltiossa pelkästään sillä perusteella, että kuluttaja ei asu kyseisessä jäsenvaltiossa tai ei ole sen kansalainen. Sen vuoksi käyttäjät eivät useinkaan voi käyttää muita kuin kansallisten markkinoiden vakiintuneita toimijoita, eikä maksupalveluja tarjota yli rajojen tai niiden tarjoaminen on tarpeettoman monimutkaista. Erityisesti suoraveloituksen alalla kilpailua rajoittaa myös se, että joissakin jäsenvaltioissa pidetään kiinni liiketoimintamalleista, jotka perustuvat maksupalveluntarjoajien keskenään soveltamiin monenvälisiin siirtohintoihin ja joilla pyritään rahoittamaan koko suoraveloitusjärjestelmän käyttö. Näiden liiketoimintamallien käyttö estää tehokkaiden, kilpailuun perustuvien markkinoiden kehittymisen. Innovoinnin estyminen. Pirstoutuneet maksumarkkinat vaikeuttavat tehokkaisiin yleiseurooppalaisiin maksuihin liittyvää innovaatioita, kuten verkkomaksuja, mobiilimaksuja FI 4 FI
tai sähköistä laskutusta. Koska innovatiivisia palveluja kehitetään lähinnä vain kansallisella tasolla, vaarana on, että markkinoiden pirstoutuminen jatkuu ja pahenee. Tuottamattomat investoinnit ja perinteisten ja SEPA-järjestelmien rinnakkaiskäytöstä koituvat kaksinkertaiset toimintakustannukset. Monille eurooppalaisten maksumarkkinoiden osapuolille maksupalvelujen tarjoaminen tai käyttö aiheuttaa kaksinkertaisia siirtymäkustannuksia. Perinteisten kansallisten maksualustojen ja uuden yleiseurooppalaisen SEPA-maksualustan rinnakkainen ylläpito vaatii suuria ylimääräisiä resursseja ja johtaa siihen, että jo tehdyistä investoinneista ei saada tuottoa. SEPAan siirtymisen pitkittyminen johtaisi jo kuuden vuoden aikana yhteensä 43 miljardin euron taloudellisiin tappioihin. Kielteiset vaikutukset leviäisivät kaikkiin muihin sidosryhmiin paitsi kuluttajiin. 3. EU:N OIKEUS TOIMIA JA TOIMINNAN PERUSTEET Yhdentyneet euromääräisten maksujen markkinat ovat luonnostaan sellaiset, että ne edellyttävät unionin laajuista lähestymistapaa, koska niiden perustana olevien standardien, sääntöjen ja prosessien on oltava yhdenmukaisia kaikissa jäsenvaltioissa. Lähestymistavalla tuetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan tavoitetta, jonka mukaan unioni toteuttaa sisämarkkinat ja perustaa talous- ja rahaliiton, jonka rahayksikkö on euro. Vaihtoehtona olisi monenvälisiin ja kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva järjestelmä, joka olisi kuitenkin monimutkaisempi ja kalliimpi kuin unionin lainsäädäntöön perustuva unionin laajuinen lähestymistapa. EU:n tasolla toteutettava toiminta on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukaista. 4. TAVOITTEET Todettujen ongelmien perusteella on määritelty seuraavat tavoitteet: Yleiset tavoitteet: lisätään EU:n maksumarkkinoiden tehokkuutta ja kilpailukykyä mittakaavaetujen ja operatiivisten synergiaetujen avulla sekä kysyntä- että tarjontapuolella luodaan avoimet ja tasapuoliset toimintaedellytykset maksupalvelumarkkinoiden kilpailua varten Euroopan tasolla ja helpotetaan maksupalvelujen hintojen lähentymistä Euroopassa alhaisempien hintojen suuntaan luodaan yleiseurooppalainen alusta, jolta voidaan käynnistää innovatiivisia ja lisäarvoa tuottavia maksupalveluja ja -tuotteita. Erityistavoitteet: toteutetaan maksumarkkinoiden täysimittainen toiminnallinen yhdentyminen Euroopassa tilisiirtojen ja suoraveloitusten osalta poistetaan liiallinen monimutkaisuus ja kaksinkertaiset kustannukset, jotka johtuvat useiden maksualustojen ylläpidosta. Toiminnalliset tavoitteet: FI 5 FI
luodaan avoimuutta ja annetaan markkinoille varmuus siitä, että SEPA-tilisiirto ja -suoraveloitus toteutuvat ja että vastaavat perinteiset kansalliset maksuvälineet poistetaan vähitellen käytöstä. 5. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Tärkeimpiä skenaarioita on kolme: Uusia toimenpiteitä ei toteuteta perusskenaario. Tässä skenaariossa SEPAan siirtyminen jätettäisiin markkinavoimien varaan. SEPAan siirtymistä vauhditetaan lisäkannustimilla. Tässä skenaariossa SEPAan siirtymistä vauhditettaisiin ja voimistettaisiin jäsenvaltioiden tasolla toteutettavin toimenpitein. Määräajan vahvistaminen SEPAan siirtymiselle. Tässä skenaariossa SEPAan siirtymiselle vahvistetaan määräaika antamalla siitä asetus. Perinteiset kansalliset maksuvälineet poistetaan vähitellen käytöstä ja korvataan yleiseurooppalaisilla välineillä. 6. VAIKUTUSTEN ANALYSOINTI JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 6.1. Lisäkannustimien vaikutukset Hidasta SEPAan siirtymistä voidaan periaatteessa vauhdittaa kansallisella tasolla eri SEPAosapuolten toteuttamilla tai niille suunnatuilla toimenpiteillä. Tarjontapuolella olisi hyödyllistä toteuttaa täysimittainen tiedotuskampanja, joka olisi suunnattu maksupalvelunkäyttäjille. Näitä toimenpiteitä voitaisiin täydentää kysyntäpuolella tukemalla yritysten investointeja sellaisin toimenpitein kuin kuoletussääntöjen höllentäminen, henkilöstökoulutukseen liittyvien menojen vähennys tai jopa veronpalautukset. Viranomaiset voisivat toimia edelläkävijöinä siirtymäprosessissa ja edistää aktiivisesti SEPAmaksuvälineiden käyttöä. Lisäksi voitaisiin pohtia, voitaisiinko toimenpiteitä koordinoida jollain tavoin EU:n tasolla. Tällaisen lähestymistavan merkittävänä etuna on se, että se ei edellytä pitkällisiä lainsäädäntömenettelyjä ja säilyy myös melko joustavana. Sen perusheikkoutena on kuitenkin, että ei-sitovat toimenpiteet, joilla pyritään nopeuttamaan SEPAan siirtymistä, eivät poista kohdassa 2.1 käsiteltyä perimmäistä ongelmaa. Lisäksi tällaiset toimenpiteet voivat yksinkertaisesti olla liian kalliita nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, ja niiden lisäarvoa voi olla vaikea mitata hyvinvoinnin lisääntymisellä. Lisäkannustimiin perustuva vaihtoehto hylätään näistä syistä. 6.2. SEPAan siirtymiselle asetettavan määräajan vaikutukset CapGeminin tekemässä selvityksessä arvioidaan, että nopea siirtyminen perinteisistä maksuvälineistä SEPA-maksuvälineisiin tuottaisi hyötyjä jopa 123 miljardin euron arvosta kuuden vuoden aikana. Arvioidut kokonaishyödyt saadaan selvityksen mukaan siitä, että kysyntäpuolen vielä suuremmasta voitosta (175 miljardia euroa) vähennetään tarjontapuolen tappio (52 miljardia euroa). Kysyntäpuolen hyötyihin vaikuttavat seuraavat kaksi tekijää: toimintamenoihin liittyvät säästöt, jotka perustuvat maksutoiminnan optimointiin FI 6 FI
lisääntyneestä kilpailusta johtuva pankkien palvelumaksujen aleneminen. Selvityksessä ennustetaan, että kysyntäpuolen hyödyt jakautuisivat suhteellisen tasaisesti kaikkien sidosryhmien eli kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon kesken. Nämä hyödyt ovat pelkästään välittömiä seurauksia nopeasta SEPAan siirtymisestä. Jos asiaa tarkastellaan enemmänkin laadun kannalta, määräajan vahvistaminen SEPAtilisiirtoon ja -suoraveloitukseen siirtymiselle nopeuttaa sidosryhmien saamia hyötyjä seuraavilla aloilla: Standardisoinnin lisääntyminen, joka vähentää monimutkaisuutta ja tuo mittakaavaetuja. Kun SEPAan on siirrytty kokonaan, yritykset voivat keskittää kassanhallintansa euromääräisten varojensa osalta ja yksinkertaistaa tai automatisoida maksumenettelynsä. Standardoitujen rajatylittävien maksujen ansiosta kuluttajien, joiden liikkuvuus lisääntyy yhä enemmän, ei tarvitse enää pitää useita pankkitilejä eri maissa. Lisääntynyt kilpailu, joka perustuu avoimiin ja läpinäkyviin toimintaedellytyksiin. Yhdentyneet maksumarkkinat helpottavat maksupalveluntarjoajien mahdollisuuksia päästä muiden maiden markkinoille, houkuttelevat siten uusia markkinatoimijoita ja lisäävät kilpailua. Standardoidut maksuvälineet antavat myös kuluttajille, yrityksille ja viranomaisille paremmat mahdollisuudet vertailla maksutuotteita, jolloin käyttäjät hyötyvät kilpailun lisääntymisestä ja edullisemmista hinnoista. Mahdollisuudet yleiseurooppalaiseen innovointiin. Täydellinen siirtyminen SEPAan edistää yhteisten standardien ja tasapuolisten eurooppalaisten toimintaedellytysten ansiosta maksujen modernisointia ja uusien palvelujen, kuten mobiili- ja verkkomaksujen tai sähköisen laskutuksen kehittämistä yleiseurooppalaiselta pohjalta. 6.3. Vertailu perusskenaarion ja määräajan asettamisen välillä 6.3.1. Vertailu erityistavoitteiden saavuttamisen kannalta Vaikuttavuus Tavoite/Vaihtoehto Euroopan maksumarkkinoiden yhdentyminen tilisiirron ja suoraveloituksen osalta Kaksinkertaisten kustannusten ja maksujärjestelmien liiallisen monimutkaisuuden poistaminen Tehokkuus Perusskenaario: ei uusia toimenpiteitä Määräajan asettaminen 0 0 0 +++ ++ ++ Vaikutus tavoitteiden saavuttamisen kannalta: +++ (suuri); ++ (keskinkertainen); + (pieni) myönteinen vaikutus (suuri); (keskinkertainen); (pieni) kielteinen vaikutus; 0 neutraali vaikutus FI 7 FI
6.3.2. Vertailu sidosryhmiin kohdistuvien vaikutusten kannalta Sidosryhmä Hyödyt Kustannukset Kokonaisvaikutus Yritykset Parempi kassanhallinta Parempi likviditeetti Pienemmät pankkimaksut, sisäiset maksut ja hallintokulut Automaattinen maksujenkäsittely Lisäarvopalvelujen kehittäminen Siirtymistoimet uudet tai päivitetyt maksujärjestelmät ja -prosessit Henkilöstön koulutus +++ Viranomaiset Pienemmät pankkimaksut ja hallintokulut Automaattinen maksujenkäsittely Lisäarvopalvelujen kehittäminen Enemmän maksupalveluja koskevista julkisista tarjouskilpailumenettelyistä saatavia hyötyjä, koska tarjouksia on helpompi verrata toisiinsa ja kansallista maksuformaateista johtuva tehottomuus katoaa Siirtymistoimet uudet tai päivitetyt maksujärjestelmät ja -prosessit Henkilöstön koulutus ++ Kuluttajat Pienemmät pankkimaksut / laajempi palveluvalikoima lisääntyneen kilpailun ansiosta Maksuvälineet innovatiivisempia, käyttäjäystävällisempiä, turvallisempia ja käytännöllisempiä Tapojen muuttaminen IBAN (ja tarvittaessa BIC) ++ Mittakaavaedut/Toiminnalliset säästöt Uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun kilpailun esteet vähenevät Pankit/maksupalveluntarjoajat SEPA-maksualustaan tehtävät investoinnit Lisääntyneen kilpailun vaikutus vakiintuneiden toimijoiden tuloihin + Kokonaisvaikutukset perusskenaarioon verrattuna. Tämän vertailun perusteella suositetaan vaihtoehtoa, jossa SEPAan siirtymiselle asetetaan määräaika. 6.4. Tekniset alavaihtoehdot, jotka koskevat määräajan mukaista SEPAan siirtymistä Jotta SEPAan siirtyminen olisi tehokasta, määräaika on määriteltävä selkeästi teknisellä tasolla. Määräajan mukaisessa siirtymisessä on useita alavaihtoehtoja, jotka koskevat kuutta aihealuetta. Alavaihtoehtoja on verrattu niiden kriteerien perusteella, jotka on johdettu suoraan toimintavaihtoehdoista. Vaatimukset, joiden perusteella yleiseurooppalainen tilisiirto ja suoraveloitus otetaan käyttöön. Suositeltavana vaihtoehtona on vahvistaa määräaika niiden yleisten teknisten vaatimusten perusteella, jotka yleiseurooppalaisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten on FI 8 FI
täytettävä. Keskeisiin vaatimuksiin sisällytetään voimassa olevat kansainväliset standardit, jotka eivät ole omistusoikeuden alaisia. Lisäksi on arvioitu kahta muuta vaihtoehtoa ja erityisesti niihin liittyviä lähestymistapoja, joista toinen perustuu Euroopan maksuneuvoston (EPC) kehittämiin nykyisiin järjestelyihin ja sääntöihin ja toisessa rajoitutaan voimassa oleviin teknisiin standardeihin. Kumpikin vaihtoehto on hylätty. Soveltamisalaan kuuluvat maksutapahtumat. On suositeltavaa noudattaa lähestymistapaa, jossa keskeisiä vaatimuksia sovelletaan kaikilla maksutapahtumien aloilla. Arvion mukaan kysyntäpuolella voidaan saavuttaa 84 miljardin euron toiminnalliset säästöt vain siinä tapauksessa, että maksupalvelumarkkinoiden yhdentyminen ei rajoitu pankkien välisiin maksutapahtumiin. Vaihtoehto, jossa keskeiset vaatimukset rajoitetaan koskemaan pankkien välisiä maksutapahtumia, on arvioitu ja hylätty edellä esitetyistä syistä. Pankkitilien avaaminen ulkomailla. On suositeltavaa poistaa pankkitilien avaamiseen liittyvä ulkomailla asuvien ja muiden maiden kansalaisten syrjintä. Näin voidaan lisätä kilpailua, jolloin SEPAsta saadaan täysi hyöty (91 miljardia euroa). Nykyisen käytännön jatkamista on arvioitu, mutta kyseinen vaihtoehto on hylätty edellä esitetyistä syistä. Erilaiset tuotteet. On suositeltavaa soveltaa määräaikaa myös niche-tuotteisiin eli tilisiirtoihin ja suoraveloituksiin, joissa maksutapahtumien määrä ei ole suuri ja joihin liittyy erityistoimintoja. Tähän varataan kuitenkin 3 5 vuoden pituinen siirtymäkausi, jotta yleiseurooppalaisissa järjestelyissä voidaan tehdä tarvittavat mukautukset. Lisäksi on arvioitu kahta muuta vaihtoehtoa, joista toisessa sovellettaisiin samaa lähestymistapaa sekä nichetuotteisiin että tavanomaisiin tuotteisiin ja toisessa niche-tuotteet jätettäisiin pysyvästi keskeisten vaatimusten ulkopuolelle. Nämä vaihtoehdot on hylätty. Määräajan soveltaminen jäsenvaltioihin. On suositeltavaa noudattaa alavaihtoehtoa, jossa euroalueeseen sovelletaan aiempaa määräaikaa ja euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin myöhempää määräaikaa, koska kyseisissä jäsenvaltioissa suoritettujen euromääräisten maksujen osuus on arviolta vain 2 prosenttia kaikista euromääräisistä maksuista. Lisäksi on arvioitu kahta muuta vaihtoehtoa, joista toisessa sovellettaisiin jäsenvaltiokohtaisia määräaikoja ja toisessa samaa määräaikaa euroalueeseen kuuluviin ja sen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin. Nämä vaihtoehdot on hylätty. Määräaika. On suositeltavaa valita alavaihtoehto, jossa tilisiirtoja ja suoraveloituksia varten vahvistetaan eri määräajat: edellisille enintään yksi vuosi ja jälkimmäisille enintään kaksi vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen. Lisäksi on arvioitu alavaihtoehtoa, jossa tilisiirtoja ja suoraveloituksia varten asetettaisiin yhteinen määräaika. Tämä vaihtoehto on hylätty. Selvyys yleiseurooppalaisiin suoraveloituksiin tarvittavasta pitkän aikavälin liiketoimintamallista. On suositeltavaa kieltää monenvälisten siirtohintojen (ja muiden tavoitteeltaan ja vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden) yleinen soveltaminen jokaiseen maksupalveluntarjoajien väliseen suoraveloitustapahtumaan ja sallia niiden soveltaminen vain tietyillä ehdoilla sellaisiin suoraveloitustapahtumiin, joita ei voida toteuttaa asianmukaisesti tai jotka maksupalveluntarjoaja haluaa palautettavan. Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi kahdenvälisten ja yksipuolisten siirtohintojen soveltaminen tällaisiin maksutapahtumiin olisi myös sallittava vain sillä ehdolla, että siirtohinnat perustuvat kustannuksiin ja niiden tavoitteena on siirtää kustannukset tehokkaasti sille taholle, joka on aiheuttanut kyseiset maksutapahtumat. Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu vaihtoehtoja, joissa nykyistä käytäntöä jatkettaisiin tai joissa jokaiselle suoraveloitustapahtumalle määrättäisiin arvoltaan positiivinen tai rajoitettu monenvälinen siirtohinta, mutta nämä FI 9 FI
vaihtoehdot on hylätty, koska ne eivät selkiyttäisi nykyistä tilannetta, jonka epäselvyys hidastaa SEPAan siirtymistä. 7. SEURANTA JA ARVIOINTI On suositeltavaa, että asetusta arvioidaan kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta, jotta voidaan saada käsitys siitä, miten tehokas ja toimiva se on ollut vaikutusten arvioinnissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, sekä päättää siitä, ovatko uudet toimenpiteet tai mukautukset tarpeellisia. FI 10 FI