Talouden näkymät Huhtikuu 2015 Ekonomistit

Talouden näkymät Huhtikuu 2015 Ekonomistit 10.4.2015 Twitter: @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät - yhteenveto Maailmantalouden ensimmäinen neljännes on jäämässä odotuksista muun muassa Yhdysvaltojen talouden onnahtelun vuoksi. Maailmantalouden näkymät toiselle neljännekselle ovat kuitenkin paremmat ja ennuste vuoden 2015 hieman keskimääräistä nopeammasta kasvusta on edelleen kohdallaan. Euroalueen alkuvuoden tilastot viittaavat talouskasvun elpymiseen jopa hieman aiempia odotuksia enemmän. Globaalit inflaatiopaineet ovat vähäiset. Öljyn hinnan merkittävä lasku hidastaa inflaatiota monissa talouksissa tänä vuonna. Euroalueella kokonaisinflaatio on miinuksen puolella alkuvuonna ja ydininflaatio sivuaa euroajan matalinta tasoa. EKP osti arvopapereita tavoitteiden mukaisesti 60 mrd. eurolla maaliskuussa. Arvopapereita ostetaan vuoden 2016 syyskuuhun asti tai kunnes inflaatio on uskottavasti nousemassa kohti tavoitetta. Euro on liikkunut suhteessa dollariin 1,10-1,05 haarukassa viime viikkoina. Heikkeneminen pysähtyi, kun markkinoiden odotukset koron nostosta USA:ssa lykkääntyivät. Suomessa talouskehitys jatkui tammi-helmikuussa heikkona. Vienti supistui euroalutta lukuun ottamatta. Vienti Venäjälle romahti. Myönteistä oli kuluttajien luottamuksen vahvistuminen tammi-maaliskuussa ja vähittäiskaupan pieni kasvu helmikuussa. Venäjän viennin kehityksen vuoksi riski Suomen vuoden 2015 talouskasvuennusteessa on hieman alaspäin.

Maailmantalouden kasvu jäi odotuksista ensimmäisellä neljänneksellä indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -20 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankauppa kasvoi tammikuussa 2,3 % edellisvuodesta. Taloustilastot viittaavat odotettua heikompaan talouskasvuun ensimmäisellä neljänneksellä. Vaisu ensimmäinen neljännes on kuitenkin osin tilapäistekijöiden syytä, joiden hellittäessä kasvu piristyy toisella neljänneksellä. Maailmantaloudenkasvunäkymät vuodelle 2015 ovat edelleen linjassa aiempien odotuksien kanssa. Kasvun odotetaan piristyvän hieman keskivertoa parempaan vauhtiin. Talouden kehitys on silti monin osin edelleen haurasta. Maakohtaiset erot ovat suuria ja öljyn sekä muiden raaka-aineiden hintojen halpeneminen voi monissa kehittyvissä maissa aiheuttaa ongelmia. Riskejä ovat Kreikan velkaneuvottelut, geopoliittinen epävarmuus ja rahoitusmarkkinoiden kasvava volatiliteetti.

Ankara talvi hidasti talouskasvua Yhdysvalloissa vuoden alussa 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Viime vuoden tapaan ankara talvi on hidastanut talouskasvua Yhdysvalloissa tämän vuoden alussa. Tammi-helmikuun teollisuuden ja kaupan luvut olivat vaisuja ja maaliskuun työllisyysluvut jäivät odotuksista. Teollisuuden luottamus laski lisää maaliskuussa. Sen sijaan kotitalouksien luottamus koheni. Yhdysvaltain talous piristyy toisella neljänneksellä, mutta vaisun ensimmäisen neljänneksen vuoksi keskimääräinen talouskasvu jää vuonna 2015 aiempia arvioita matalammaksi 3 %:n tuntumaan.

Euroalueen talouskasvu vahvistumassa 4 2 0-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 60 ostopäällikköindeksi 55 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähteet: Macrobond, Markit Economics 50 45 40 35 30 Euroalueen talousluvut ovat yllättäneet myönteisesti alkuvuonna ja talouskasvu on piristymässä viime vuoden jälkipuoliskolta. Maaliskuussa sekä kuluttajien että yritysten luottamusten koheneminen jatkui euroalueella. Vähittäiskauppa oli yli 3 %:n kasvussa tammi-helmikuussa edellisvuodesta. Euroalueen talouskasvu onkin nousemassa yli vuoden alun arvioiden 1,5 %:n tuntumaan. Työttömyysaste laski 11,3 %:iin helmikuussa. Euroalueen työttömyys on vähentynyt nyt reilun puolentoista vuoden ajan. Työttömyys laskee lisää kuluvana vuonna. Kreikka säilyy talousalueen villinä korttina.

Eriävää kehitystä nousevissa talouksissa vuoden alussa 60 58 56 54 52 50 48 46 ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Intia Kiina Kehittyvissä talouksissa taloustunnelmat ovat vaihdelleet alkuvuonna. Intiassa talousnäkymät ovat kohentuneet, sen sijaan Brasiliassa, Kiinassa ja Venäjällä talousnäkymät ovat tummentuneet. Kiinan talouskasvun hidastuminen jatkuu tänä vuonna. Kiinassa talouskasvutavoitetta on laskettu edelleen 7 %:iin. Alhainen öljyn hinta vähentää Kiinan energian tuontia ja pitää vaihtotaseen tuntuvasti ylijäämäisenä. Venäjän talous painuu taantumaan kuluvana vuonna talouspakotteiden, laskeneen öljyn hinnan ja kiristyneen rahapolitiikan johdosta. Rupla on vahvistunut viime aikoina. Talousuudistukset ja raaka-aineiden hintojen lasku nopeuttavat Intian BKT:n kasvua tänä vuonna. Brasilian vaikeudet ovat pitkittymässä taantuman jatkuessa tänä vuonna.

Öljyn hinta laskussa maaliskuussa indeksi 2010=100 160 140 120 100 80 60 40 20 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 20 Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta kääntyi uudelleen laskuun maaliskuussa. Kuukauden aikana öljyn barrelihinta laski noin 7 Yhdysvaltojen dollarilla. Myös öljyn futuurihinnat halpenivat uudelleen maaliskuussa. Alhainen öljyn hinta piristää maailmantalouden kasvunäkymiä mallilaskelmien mukaan tänä vuonna noin 1,0 %-yksikköä. Laskelmiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Vaisu kysyntä ja tarjonnan lisäys ovat laskeneet öljyn hintaa. Geopoliittiset riskit eivät ole suuremmin vaikuttaneet öljyn hintaan viime aikoina. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla myös jatkossa. Maaliskuussa muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat olivat pienessä laskussa.

Inflaatio pysyi miinuksella euroalueella maaliskuussa 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Euroalueen inflaatio oli - 0,1 % maaliskuussa. Öljyn hinnan lasku piti inflaation miinuksella. Inflaatio ilman energiaa ja ruokaa oli 0,6 %, mikä sivuaa euroajan matalimpia lukuja. Inflaatio säilyy miinuksella syksyyn, mutta on keskimäärin 0,0 % tänä vuonna. Ydininflaatio ja inflaatio-odotukset pysyvät alhaalla. Yhdysvalloissa inflaatio on myös hidastunut ja inflaatio-odotukset ovat laskeneet. Tammikuussa inflaatio oli 0,0 %. Alhainen öljyn hinta oli vaimean inflaation taustalla. Ydininflaatio oli kuitenkin 1,7 % helmikuussa. Tänä vuonna USA:n inflaatio pysyy maltillisena, vaikka matalalle laskeva työttömyys nostaakin palkkoja aiempaa nopeammin.

EKP osti arvopapereita tavoitteiden mukaisesti maaliskuussa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 3 kk:n euribor 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko EKP osti 47 mrd. euron edestä euromaiden valtionlainoja maaliskuussa. Muita papereita ostettiin 13 mrd. eurolla. Ostot olivat linjassa tavoitteiden kanssa. Keskuspankki ostaa arvopapereita kuukaudessa yhteensä 60 mrd. eurolla. Ostot jatkuvat aina syyskuuhun 2016 asti tai niin kauan kunnes EKP näkee inflaation olevan kestävällä polulla lähestyen hieman alle 2 prosentin olevaa inflaatiotavoitetta. Keskuspankin ohjauskorko pysyy pitkään alhaalla. EKP:n toimet pitävät lyhyet markkinakorot alhaalla pidemmän aikaa, arviolta pari vuotta.

EKP:n epätavanomaiset rahapolitiikan toimet mrd. mrd. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Euroopan keskuspankin tase Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 1 25,9 - Arvoperien osto-ohjelma 141,3 - Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 2 11,4 - Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 3 64,7 + Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelma Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot + Käynnissä oleva toimi, joka kasvattaa tasetta jatkossa 4,9 + 52,5 + 212,4 + - Päättynyt toimi, joka vähentää keskuspankin tasetta jatkossa Viimeisin tieto 3.4. Lähde: EKP

Pitkät korot laskussa 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Pitkät korot ovat laskeneet euroalueella selvästi enemmän kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Euroalueen pitkiä korkoja laskevat matala inflaatio ja EKP:n rahapoliittiset toimet. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa pitkät korot ovat sahanneet alkuvuonna. Odotuksista jääneet talousluvut ja arvailut keskuspankkien ohjauskoron nostojen ajankohdasta ovat kehityksen taustalla. Odotukset Yhdysvaltain keskuspankin ensimmäisen koronnoston ajoituksesta ovat lykkääntyneet alkusyksyyn Fedin lausuntojen ja viimeaikaisen data perusteella.

Kreikka taas ongelmissa 14 12 10 8 6 4 2 0 % Suomi Lähde: Macrobond Espanja Saksa Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Portugali Italia 2014 2015 Pois lukien Kreikka euroalueen valtionlainojen korot ovat olleet laskussa viime kuukausina. Kreikan valtion rahoitusongelmat ja talouden sopeuttamisohjelman pysähtyminen ovat lisänneet epävarmuutta ja nostaneet maan valtiolainojen korkoja. Helmikuussa Kreikka ja troikka sopivat talouden sopeuttamisohjelman jatkosta neljäksi kuukaudeksi. Kreikan tulisi toimittaa lähiviikkoina hyväksyttävä ohjelma taloustoimista, muuten se on vaarassa ajautua kassakriisiin. EKP:n valtionlainaostot pitävät valtiolainojen korot alhaalla. EKP:n onnistuessaan määrällisessä elvytyksessä valtionlainojen korkojen tulisi nousta pidemmän päälle, kun talouskasvu vahvistuu ja inflaatio-odotukset nousevat.

Euron heikkeneminen pysähtyi maaliskuussa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Lähde: Macrobond Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2013 2014 2015 SEK 10,0 9,0 8,0 7,0 Euro on liikkunut suhteessa dollariin 1,10-1,05 haarukassa viime viikkoina. Heikkeneminen pysähtyi, kun markkinoiden odotukset koron nostosta USA:ssa lykkääntyivät. Maaliskuun puolivälissä euron dollarikurssi kävi alimmalla tasolla sitten vuoden 2003 alun jälkeen. EKP:n rahapolitiikka ja euroalueen miinuksella oleva inflaatio ovat euron heikkenemisen taustalla. Heikkenemistrendi jatkunee, sillä EKP pitää rahapolitiikkansa kevyenä, kun Yhdysvalloissa kiristetään vähitellen. Ruotsin kruunun kurssi on sahannut edestakaisin alkuvuonna. Ruotsin talouskasvu on viime aikoina ollut vahvaa. Maaliskuussa Riksbanken jatkoi elvyttävää rahapolitiikkaansa ja laski ohjauskoron - 0, 25 %:iin ja laajensi arvopaperiostojansa.

Osakekurssit nousussa alkuvuonna indeksi 4.1.2010=100 200 Keskeisiä osakeindeksejä 180 160 140 120 100 80 60 S&P 500 OMX Helsinki Cap Euro Stoxx 50 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond EKP:n ilmoitus valtionlainaostojen aloittamisesta nosti osakekursseja euroalueella ja Suomessa alkuvuonna. Yhdysvalloissa kurssikehitys on ollut rauhallisempaa. Yritysten hyvät tulokset ja osingot viime vuodelta ovat myös nostaneet kursseja. Elvyttävä rahapolitiikka, alhainen öljyn hinta ja talouskasvun vilkastuminen luovat edellytykset osakekurssien nousulle tänä vuonna.

Suomen talouskasvu hitaanlaista vuoden alussa 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14e 15e 16e Lähteet: Tilastokeskus, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Suomen talousindikaattorit ovat olleet vaisuja vuoden alussa. Tammikuussa tuotannon suhdannekuvaaja kasvoi silti 0,7 % palveluiden ansiosta edellisvuodesta. Suomen talous elpyy pieneen kasvuun tänä vuonna, mutta riski 1,0 %:n kasvuennusteessa on alaspäin Venäjän viennin kehityksen. Kasvua tukevat vienti euroalueelle ja kulutuksen lievä elpyminen. Työttömyys nousee hieman kuluvana vuonna ja kääntyy pieneen laskuun ensi vuonna. Inflaatio on 0,2 % tänä vuonna ja nopeutuu hieman ensi vuoden mittaan. Kiristystoimista huolimatta julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee yli 60 %:n rajan.

Kuluttajien luottamus lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kuluttajien luottamuksen vahvistuminen jatkui maaliskuussa. Luottamuksen saldoluku on nyt lähellä pitkän aikavälin keskimäärää. Kotitalouksien odotukset Suomen taloudesta heikkenivät hieman. Odotukset oman talouden kehityksestä olivat kohtalaiset, mutta näkemykset omista säästämismahdollisuuksista olivat erittäin hyvät. Sen sijaan kuluttajien odotukset työttömyyskehityksestä olivat edelleen synkät. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 0,4 % helmikuussa. Tammi-helmikuussa myynnin määrä pieneni 0,5 %. Yksityisen kulutus kasvaa hieman tänä vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Hyvin matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja.

Hienoista kohenemista yritysten luottamuksessa maaliskuussa saldoluku 30 20 10 0-10 -20-30 -40 Luottamusindikaattoreita Suomessa Teollisuus Palvelut Rakentaminen 10 11 12 13 14 15 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yritysten luottamus piristyi hieman maaliskuussa. Teollisuuden luottamus pysyi lähes ennallaan. Tuotannon arvioidaan kasvavan hitaasti lähikuukausina. Tilauskanta on jonkin verran vahvistunut, mutta on edelleen normaalia pienempi. Rakentamisen luottamus parani hieman. Tilauskanta on alhaisella tasolla ja henkilökunnan määrä alenee kevään aikana. Palvelusektorin luottamus pysyi lähes paikallaan. Myynti ole juuri kasvanut, mutta lähikuukausien aikana myynnin ennustetaan kuitenkin kasvavan jonkin verran. Vähittäiskaupan luottamus koheni, mutta on edelleen heikkoa. Myyntiodotukset ovat säilyneet vaisuina, ja useat kaupan alan yritykset odottavat myynnin supistuvan kevään aikana.

Viennillä heikko alkuvuosi Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo indeksi 2011=100 115 Venäjä 110 EU-maat 105 Koko vienti 100 95 90 Muut maat 85 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond Tavaraviennin arvo laski 4 % helmikuussa edellisvuodesta. Tammi-helmikuussa tavaraviennin arvo oli 7 % vuoden takaista pienempi. Tammi-helmikuussa vienti euroalueelle oli 3 %:n kasvussa, sen sijaan vienti muualle supistui. Tilastokeskuksen mukaan Suomen vienti väheni 0,4 % viime vuonna. Viennin määrä kasvoi 1,1 %, mutta palveluiden vienti laski 4,0 %. Viime vuonna tavaraviennin arvo EU:hun kasvoi 3 %, sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle laski 5 %. Vienti Venäjälle väheni 14 % ja osuus laski 8,3 %:iin. Euroalueen talouskasvun piristyminen tukevat Suomen vientiä kuluvana vuonna.

Vaihtotase alijäämäinen tammikuussa mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli tammikuussa 0,5 mrd. euroa alijäämäinen, kun vuotta aiemmin alijäämä oli 0,7 mrd. euroa. Vaihtotaseen alaeristä vain tuotannontekijäkorvausten tase oli ylijäämäinen, muut erät olivat alijäämäisiä. Vaihtotaseen alijäämää kertyi viime vuonna 3,8 mrd. euron verran. Kauppatasetta lukuun ottamatta vaihtotaseen alaerät olivat alijäämäisiä. Vaihtosuhteen koheneminen ja viennin kasvu kääntävät vaihtotaseen tasapainoon kuluvana vuonna.

Investointien supistuminen jatkuu vuonna 2015 mrd. 14 12 10 8 6 4 2 0 2010 hinnoin Muut* Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet * Kasvatettavat biologiset varat ja henkiset omaisuustuotteet (ml. tutkimus ja kehittäminen) 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Investoinnit laskivat kolmatta vuotta peräkkäin viime vuonna. Kaikki investointierät supistuivat. Investoinnit vähenevät kuluvana vuonna edelleen, mutta niiden supistumisvauhti on aiempia vuosia hitaampaa. Rakennusluvat eivät viittaa kovin hyvään rakentamisaktiviteettiin tänä vuonna. Niin asuin- kuin muu rakentaminen vähenee. Matalalla tasolla oleva rakentamisen luottamus ei myöskään viittaa aktiviteetin selvempään piristymiseen. Hieman nopeutuva talouskasvu ei vielä lisää yritysten investointitarpeita. Kapasiteettia on vapaana varsin runsaasti. Investoinnit kääntyvät nousuun vasta ensi vuonna.

Julkisen talouden vaje odotettua suurempi viime vuonna 6 4 2 0-2 -4 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Julkisen sektorin vaje % BKT:sta Julkisen talouden vaje oli odotuksia suurempi vuonna 2014. Huonomman lähtötilanteen vuoksi näkymät lähivuosille ovat vuoden alkua heikommat. Alijäämä oli 3,2 % suhteessa BKT:hen eli se ylittää talous- ja rahaliiton 3 %:n raja-arvon. Julkinen velka nousi 59,3 %:iin suhteessa BKT:hen. Valtion ja kuntien alijäämät kasvoivat ja sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pieneni viime vuonna. Viime vuoden suuren alijäämän johdosta tarve julkisen talouden sopeuttamiselle on entistä akuutimpi. Valtion tiukka budjetti pienentää julkisen talouden alijäämää tänä vuonna. Julkinen velka nousee tänä vuonna yli 60 %:n tason ja velkasuhteen kohoaminen jatkuu myös ensi vuonna eikä kehitys taitu ilman lisätoimia.

Työttömyys nousussa helmikuussa Työttömyysaste oli helmikuussa 10,1 %, mikä oli 1,0 %-yksikköä edellisvuotta korkeampi. Työttömyysasteen trendi oli 9,2 %. Työllisiä oli 13 000 vähemmän ja työttömien määrä kasvoi 27 000 hengellä. Avoimien työpaikkojen määrä väheni hieman helmikuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä lisääntyi. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,8 %:iin. Ensi vuonna työttömyys vähenee hieman ja työttömyysaste laskee 8,7 %:iin. Talouskasvun koheneminen kääntää työttömyyden laskuun.

Inflaatio pysyi miinuksella helmikuussa 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio oli - 0,1 % helmikuussa. Polttonesteiden, omistusasumisen ja maitotuotteiden halpeneminen olivat miinusmerkkisen inflaation taustalla. Vuokrien ja hoitovastikkeiden sekä tupakan kallistuminen pitivät yllä inflaatiota. Välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,2 prosenttiyksiköllä. Alhainen öljyn hinta ja sen kerrannaisvaikutukset vaimentavat inflaatiota tänä vuonna. Inflaatio on keskimäärin 0,2 %, mutta ilman välillisiä veronkorotuksia se olisi miinuksen puolella.

Asuntohintojen lasku jatkui helmikuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 Muu Suomi 100 98 96 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Asuntojen hinnat laskivat 1,6 % koko maassa helmikuussa edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,7 % ja muualla Suomessa 2,3 % vuoden takaa. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat 0,6 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet nousivat maaliskuussa lähelle keskimääräistä tasoa. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää yllä varovaisuutta. Vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.

OPn suhdanne-ennuste Tammikuu 2015 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2013 2014 2015e 2016e Bruttokansantuote -1,3-0,1 1,0 1,7 Tuonti -1,6-1,4 0,9 2,5 Vienti -0,7-0,4 3,0 4,0 Kulutus -0,2-0,1 0,5 0,8 - yksityinen -0,6-0,2 0,6 1,0 - julkinen 0,6 0,2 0,2 0,3 Investoinnit -5,3-5,1-1,7 2,0 Muita keskeisiä ennusteita 2013 2014 2015e 2016e Kuluttajahintojen muutos, % 1,5 1,0 0,2 0,6 Ansiotason muutos, % 2,2 1,3 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 8,8 8,7 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -1,8-1,9 0,1 0,6 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,5-3,2-2,0-1,5 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 55,8 59,3 61,2 62,2

Yhteystiedot OP Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. 010 252 8354 Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström puh. 010 252 1695 Tietopalveluja-asiantuntija Valtteri Vuorio puh. 050 407 8039 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi Twitter: @OP_Ekonomistit