KIRJALLINEN KYSYMYS 847/2002 vp Terveystieteiden maisterin koulutuksen lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto on 8.4.2002 tehnyt periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta. Kansallisen terveysprojektin raportissa on kiinnitetty erityistä huomiota johtamisosaamisen vahvistamisen tarpeeseen. Raportissa edellytetään keski- ja lähijohtajataitojen parantamista ja koulutuksen lisäämistä. Johtamiskoulutukseen suositellaan lisättäväksi 50 100 maisterikoulutuksen aloituspaikkaa vuosittain. Hoitotyön johtajalta edellytetään aikaisempaa laajempaa ammattitaitoa mm. terveyspalvelujärjestelmissä tapahtuvien muutosten hallinnassa sekä taloudellisessa toiminnassa. Hän on vastuussa työyksikkönsä ilmapiiristä, henkilöstön hyvinvoinnista ja koko toiminnan tuloksellisuudesta, joten tehtävässä vaaditaan laajempia taitoja kuin yksinomaan hoitotyön sisällöllistä johtamista. Johtajalta edellytetään kehittyneitä johtamisvalmiuksia, teoreettista tietoa ja kokemusta. Terveystieteiden maisterin tutkinto on rakennettu vastaamaan näihin vaatimuksiin, mutta määrällisesti koulutus ei ole riittävää. Vuosina 2001 2010 kunnallisen vanhuuseläkeiän saavuttaa noin 2 500 ylihoitajaa ja osastonhoitajaa. Terveystieteiden maisterikoulutuksen vuosittainen sisäänottomäärä on 225 230 opiskelijaa, joista vain alle kolmannes kohdentuu hallinnon koulutusohjelmaan. Esim. Tampereen yliopisto kykenee nykyisissä olosuhteissa tuottamaan tänä aikana hallinnon suuntautumisvaihtoehdosta noin 100 terveystieteiden maisteria. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella on kartoitettu yliopistosairaalassa työssä olevien sairaanhoitajien koulutushalukkuutta ja todettu, että kiinnostus terveydenhuollon hallinnon maisterikoulutukseen on suuri. Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella valmistellaan kansallisen terveysprojektin ehdottamaa moniammatillista johtamiskoulutusta. Jotta työvoiman kasvavaan tarpeeseen pystytään vastaamaan, tulisi Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella käynnistää kolmena peräkkäisenä vuotena terveystieteiden maisterin tutkintoon johtava 30 opiskelijan erilliskurssi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että terveydenhoitoalan työvoimapulaa helpotetaan terveydenhuollon johtamisen osalta ja aikooko opetusministeriö lisätä terveydenhuollon maisterin koulutuspaikkoja ennakointitoimikunnan mietinnön edellyttämällä tavalla? Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 Irja Tulonen /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 847/2002 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että terveydenhoitoalan työvoimapulaa helpotetaan terveydenhuollon johtamisen osalta ja aikooko opetusministeriö lisätä terveydenhuollon maisterin koulutuspaikkoja ennakointitoimikunnan mietinnön edellyttämällä tavalla? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Valtioneuvosto päätti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi tekemässään periaatepäätöksessä, että terveydenhuollon johtamista kehitetään järjestämällä moniammatillinen terveydenhuollon johtamiskoulutusohjelma lääketieteen ja terveystieteen opetusta antaviin yliopistoihin viimeistään vuonna 2005. Päätöksen mukaan yliopistot yhdessä opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton kanssa vastaavat koulutuksen sisällöstä. Tavoitteena terveysprojektin valmistelutyön pohjalta on moniammatillinen koulutus, joka antaisi valmiudet osallistua hyvinvointipolitiikan toteuttamiseen ja vastata muuttuvassa toimintaympäristössä väestön terveystarpeisiin johtamisen erilaisia osaalueita käyttäen. Henkilöstöjohtaminen on osa näitä osa-alueita. Opetusministeriö pitää tärkeänä, että periaatepäätöksen mukainen johtamiskoulutus ulotetaan myös ammattikorkeakoulutukseen ja sen saaneisiin terveydenhuollon työntekijöihin. Näin se voisi osaltaan palvella myös hoitoalan johtamista. Aiemman, sosiaali- ja terveysministeriön v. 1995 käynnistämän sosiaalija terveysjohtamisen projektin pohjalta yliopistoissa on jo nyt kokemusta ja monipuolisia koulutuskokonaisuuksia, joita voitaneen hyödyntää koulutusta suunniteltaessa. Johtamiskoulutusta on kehitetty myös ammattikorkeakouluissa erikoistumisopintoina. Opetusministeriössä on valmisteltavana työryhmän asettaminen niin, että työryhmä voisi käynnistää johtamiskoulutuksen valmistelutyön vuoden 2003 alusta ja johtamiskoulutus voitaisiin käynnistää mahdollisesti jo vuoden 2004 aikana, kuitenkin viimeistään periaatepäätöksen edellyttämällä tavalla vuonna 2005. Terveystieteiden maisterikoulutuksen laajentaminen on otettu osaksi terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta ja osaamista koskevaa periaatepäätöksen toimintakokonaisuutta. Koulutuksen aloituspaikkoja on tarkoitus lisätä jo vuonna 2003, mutta merkittävimmät lisäykset on suunniteltu ajoittuvaksi vuoteen 2006, jolloin aloituspaikkoja on tarkoitus lisätä kaikkiaan noin 70 aloituspaikalla vuodessa. Aloituspaikat eivät kuitenkaan kohdennu yksinomaan johtamiskoulutukseen. Terveyshallintotieteen pääaineen ohella johtamisen koulutus tullaan yliopistoissa ottamaan huomioon myös siten, että hallinnon koulutus otetaan hoitotieteen tai muun soveltuvan pääaineen mukaan suhteellisen laajoina sivuaineopintoina. Näin mahdollistetaan monipuoliset opinnot ja käytetään niukat koulutusresurssit mahdollisimman tehokkaasti. Muuttuvan toiminta- ja palvelujärjestelmän alueelle ei näytä tarkoituksenmukaiselta suunnitella hoitotyön johtamiskoulutusta pelkästään 2
Ministerin vastaus KK 847/2002 vp Irja Tulonen /kok terveystieteiden maisterikoulutuksen kautta. Organisaatioiden eri tasot ja kooltaan ja toiminnaltaan eri tyyppiset yksiköt tarvitsevat monipuolista osaamista. Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ja myöhemmin myös jatkotutkinnot samoin kuin terveystieteiden maisterikoulutus tarjoavat käyttökelpoisen koulutuskokonaisuuden. Moniammatillisen johtamiskoulutuksen asetteilla oleva valmisteluryhmä tullee ottamaan kantaa johtamiskoulutuksen laajempisisältöiseen kokonaisuuteen sekä siihen, millä tavalla suunniteltu koulutus ja olemassa olevat koulutukset, mm. terveystieteiden koulutus, rajautuvat tavoitteeiltaan ja sisällöiltään toisiinsa nähden ja millä tavalla niiden katsotaan tuottavan toisiaan täydentävää osaamista. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2002 Opetusministeri Maija Rask 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Irja Tulonen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 847/2002 rd: Vad avser regeringen göra för att underlätta arbetskraftsbehovet inom social- och hälsovårdsbranschen i fråga om ledarskapet inom hälso- och sjukvården och avser undervisningsministeriet öka platserna för magisterutbilning inom hälsooch sjukvården så som kommissionen för prognostisering ansåg i sitt betänkande? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Statsrådet bestämde i principbeslutet om tryggande av hälso- och sjukvården i framtiden att hälso- och sjukvårdens ledning utvecklas genom att man senast 2005 organiserar ett mångprofessionellt ledarskapsutbildningsprogram för hälsooch sjukvården för de universitet som erbjuder undervisning i läkar- och hälsovetenskap. Enligt beslutet skall universiteten i samråd med undervisningsministeriet, social- och hälsovårdsministeriet och Kommunförbundet svara för innehållet i utbildningen. I beredningen anges att syftet är en mångprofessionell utbildning som genom olika delområden för ledning förbereder för en sådan välfärdspolitik att befolkningens hälsobehov tillgodoses i den föränderliga verksamhetsmiljön. Personalledning ingår i dessa delområden. Undervisningsministeriet anser att det är viktigt att ledarskapsutbildningen i enlighet med principbeslutet utsträcks också till yrkeshögskoleutbildningen och anställda inom hälso- och sjukvården med sådan utbildning. Ledarskapsutbildningen skulle då kunna betjäna också vårdbranschens ledarskap. I ett tidigare ledarskapsprojekt för social- och hälsovården som socialoch hälsovårdsministeriet inledde 1995 fick universiteten erfarenheter och en mångsidig utbildningshelhet som torde vara till nytta i planeringen av utbildningen. Ledarskapsutbildningen har utvecklats också i yrkeshögskolorna som specialiseringsstudier. Undervisningsministeriet förbereder för närvarande tillsättande av en arbetsgrupp som kan inleda beredningen av ledarskapsutbildningen i början av 2003, medan själva ledarskapsutbildningen eventuellt kan inleds redan 2004, dock senast 2005, vilket förutsätts i principbeslutet. Magisterutbildningen i hälsovetenskaper utvidgas och blir en del av hela verksamheten i principbeslutet om utbud av och kompetens hos hälso- och sjukvårdsanställda. Nybörjarplatserna utökas redan 2003, men den största ökningen planeras till 2006, med omkring 70 nybörjarplatser per år då. Nybörjarplatserna fördelas inte helt och hållet på ledarskapsutbildningen. Huvudämnet hälsovårdsadministration kommer vid sidan av ledarskapsutbildning att beaktas vid universiteten också så att utbildningen i administration tillsammans med vårdvetenskap eller ett annat tillämpat huvudämne inkluderas som relativt stora biämnesstudier. Detta möjliggör mångsidiga studier och en effektiv användning av knappa utbildningsresurser. Det förefaller inte ändamålsenligt att inom ett område statt i förändring planera ledarskapsutbildning för vårdarbetet uteslutande via magis- 4
Ministerns svar KK 847/2002 vp Irja Tulonen /kok terutbildning i hälsovetenskaper. De olika organisatonsnivåerna och de till såväl storlek som verksamhet varierande enheterna behöver en mångsidig kompetens. Specialiseringsstudierna i yrkeshögskolorna och senare också påbyggnadsexamina samt magisterutbildningen i hälsovetenskaper ger en total användbarhet för utbildningen. Den arbetsgrupp som håller på att tillsättas för en mångprofessionell ledarskapsutbildning torde ta ställning till ett bredare innehåll i ledarskapsutbildningen och till det sätt på vilket syftet och innehållet i den planerade utbildningen och de existerande utbildningarna, bl.a. utbildningen i hälsovetenskaper skall avgränsas i förhållande till varande och på vilket sätt de anses komplettera varandra kompetensmässigt. Helsingfors den 31 oktober 2002 Undervisningsminister Maija Rask 5