Laskelmia uudenvuodenpuheista



Samankaltaiset tiedostot
Suomenkielisten tekstien morfologinen analysointi

KIELITEKNOLOGIASTA SUOMENKIELISTEN TEKSTI EN TUTKI MISESSA

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

Liitepartikkelit Sisältö

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

KIELIKarhu harjoituskirja

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

Kieli merkitys ja logiikka

Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

PRESIDENTINVAALIT

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

9.2. Ruotsi B1 kielenä

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen Osa III: Tekninen raportointi

RANSKA VALINNAISAINE

JULKAISIJA. Eduskuntatiedotus TAITTo JA KUvITUKSeT. Hanna Lahti / Huomen GDI

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

( )...21

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet


MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö

H4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS

Juniori-kansio Irtokuvat

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

Seniori-kansio Seniori Evantian

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h)

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Teini-kansio on suunniteltu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös joillekin aikuiskäyttäjille.

Yleisen kielitieteen opetus

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

Evantia 360 Junior Irtokuva

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Evantia360 Teen Hybrid

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Mitä tilastollinen tarkastelu voi kertoa sosiaalisen median kielestä?

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

Oppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia.

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia)

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Kokous- ja juhlatilat FresCo Ravintolat Oy

1. LAPSEN KIELEN KEHITYS MONTESSORIPEDAGOGIIKAN MUKAAN

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

1996: : : 350. attrubutive adjective epithet predicative adjective 1992:

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen

Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? Ei, vaan kansanedustajat! Eduskuntatiedotus 2012

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Hienoja hetkiä Aitiopaikalla, Aurajoen rannassa

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Oppilaat kielentutkijoina

Seniori-kansio Tilannetaulut ja irtokuvakalenteri

Transkriptio:

Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat perustuvat Fintwolanalysaattorin (ks. LING 2004) avulla tehtyihin tutkimuksiin (ks. Lehtinen & Lounela 2004; Lounela 2005; myös Heikkinen & Lounela 2006). Laskelmien tulkinnoista on luettavissa artikkelissa, joka ilmestyy Talous ja kieli -seminaarin julkaisussa alkuvuodesta 2007 (Heikkinen 2007). Taulukko 1. Uudenvuodenpuheiden pituuksia. Teksti sanoina Virke sanoina Lause sanoina Sana merkkeinä Svinhufvud 218 15,6 7,5 7,6 Kallio 1000 17,0 8,1 7,8 Ryti 1086 22,4 8,5 7,7 Paasikivi 764 14,8 7,6 7,5 Kekkonen 795 14,8 7,7 7,8 Koivisto 971 13,4 7,2 7,9 Ahtisaari 868 10,3 7,3 7,9 Halonen 906 10,0 7,6 7,9 Taulukko 2. Uudenvuodenpuheiden sanaluokkajakauma. NO V P2 P1 V+ ADJ PR NU ADV C Svinhufvud 34,4 16,5 2,3 2,0 20,8 11,1 11,1 0,8 7,9 10,3 Kallio 37,6 15,4 3,9 1,3 20,6 10,2 9,7 2,1 7,3 8,4 Ryti 32,5 16,2 5,5 2,3 24,0 11,5 11,8 0,4 6,9 8,6 Paasikivi 33,8 17,6 4,8 1,7 24,1 12,1 8,8 1,3 7,2 8,1 Kekkonen 35,8 17,0 4,3 1,9 23,2 11,7 7,2 2,9 7,2 7,3 Koivisto 35,7 18,8 4,4 1,9 25,1 12,0 7,9 0,8 7,0 7,5 Ahtisaari 39,2 17,9 3,3 2,2 23,4 12,5 7,2 1,0 6,7 6,4 Halonen 39,0 17,0 3,7 1,4 22,1 12,6 7,2 0,8 6,4 8,1 NO substantiivi; V verbi; P2 toinen partisiippi; P1 ensimmäinen partisiippi; V+ verbit, ensimmäiset ja toiset partisiipit yhdessä; ADJ adjektiivi; PR pronomini; NU numeraali; ADV adverbi; C konjunktio.

Taulukko 3. Uudenvuodenpuheiden yleisimmät substantiivit ja niiden määrät. Svinhufvud: kansa 18 vuosi 14 kansalainen 17 työ 5 maa kehitys rauha osa tehtävä pyrkimys menestys 4 Kallio: vuosi 52 kansa 33 suomi 19 laki 18 aika 16 maa 12 Ryti: kansa 23 vuosi 22 aika 20 työ 14 sota 11 kansalainen valtio 9 Paasikivi: vuosi 161 kansa 112 maa 78 suomi 64 sota 57 aika 56 elämä 40 Kekkonen: vuosi 370 aika 132 suomi 116 maa 114 kehitys 71 kasvu 62 määrä 48 osa 46 tuotanto kansalainen 45 Koivisto: vuosi 137 maa 75 aika 73 suomi 61 kehitys 55 eurooppa 54 osa 41 asia 39 neuvostoliitto 36 Ahtisaari: suomi 55 eurooppa 46 vuosi 43 maa 43 unioni 31 kansalainen aika kehitys 28 Halonen: vuosi suomi 56 ihminen 42 eurooppa 41 aika 38 unioni 37 maa 33 yhteistyö 32 maailma 30 Taulukko 4. Uudenvuodenpuheiden yleisimmät verbit ja niiden määrät. Svinhufvud: olla 32 ei 8 muodostaa saavuttaa vaatia voida 3 Kallio: olla 167 ei 14 saada 11 tulla 9 voida osoittaa 8 Ryti: olla 151 ei 20 voida 13 saada 6 kiittää 5 tulla pitää 4 Paasikivi: olla 719 ei 165 voida 68 tulla 31 saada 20 pitää 18 sanoa 17 Kekkonen: olla 1095 ei 192 voida 117 tulla 42 saada 39 pitää 36 ottaa 25 antaa 22 Koivisto: olla 833 ei 127 voida 71 tulla 53 saada 31 pitää 28 Ahtisaari: olla 358 ei 61 voida 26 tarvita 19 saada 17 tulla 15 tehdä 10 Halonen: olla 384 ei 41 voida 25 tarvita 22 tulla haluta 16 tehdä 15 pitää saada kiittää 11 Taulukko 5. Uudenvuodenpuheiden yleisimmät adjektiivit ja niiden määrät. Svinhufvud: uusi 5 suuri hyvä 4 rauhallinen taloudellinen tärkeä oma yhteinen 3 Kallio: uusi 21 suuri 16 taloudellinen oma viime 13 entinen 11 Ryti: suuri 18 hyvä 10 koko uusi 8 sellainen 7 vapaa 6

Paasikivi: taloudellinen 86 suuri 59 hyvä 50 uusi 47 viime 38 oma 30 koko pieni 21 Kekkonen: taloudellinen 93 suuri 83 hyvä 80 viime 76 kansainvälinen 65 uusi 56 oma 45 tärkeä 33 Koivisto: hyvä 70 uusi 64 oma 60 taloudellinen 44 suuri 43 kansainvälinen 42 tärkeä 36 Ahtisaari: taloudellinen 31 kansainvälinen uusi 30 hyvä 24 tärkeä 20 oma 19 suuri 15 Halonen: kansainvälinen 42 tärkeä 35 hyvä 34 uusi 32 oma 31 suuri yhteinen 24 Taulukko 6. Uudenvuodenpuheiden pääluokkajakauma presidenteittäin. Aktiivi Passiivi Svinhufvud 94,9 5,1 Kallio 88,6 11,4 Ryti 89,8 10,2 Paasikivi 89,5 10,6 Kekkonen 86,1 13,9 Koivisto 85,5 14,5 Ahtisaari 87,1 12,9 Halonen 91,5 8,5 Taulukko 7. Uudenvuodenpuheiden tapaluokkajakauma presidenteittäin. Ind. Kond. Pot. Imp. Svinhufvud 80,8 3,8 0,0 15,4 Kallio 95,3 1,7 1,7 1,4 Ryti 96,3 2,9 0,8 0,0 Paasikivi 96,5 2,3 0,0 1,2 Kekkonen 92,4 6,0 0,8 0,8 Koivisto 91,3 8,2 0,4 0,2 Ahtisaari 97,3 2,1-0,6 Halonen 96,4 2,8 0,1 0,7 Ind. indikatiivi ("tekee"); kond. konditionaali ("tekisi"); pot. potentiaali ("tehnee"); imp. imperatiivi ("tee").

Taulukko 8. Me- ja minä-pronominien osuus (%) kaikista pronomineista uudenvuodenpuheissa. me minä Svinhufvud 19,2 1,4 Kallio 12,4 1,7 Ryti 9,0 - Paasikivi 11,7 2,3 Kekkonen 10,7 2,0 Koivisto 14,4 1,2 Ahtisaari 9,4 0,3 Halonen 23,7 0,5 Taulukko 9. Persoonamuotojen suhteelliset osuudet (%) uudenvuodenpuheissa. Y1. Y2. Y3. M1. M2. M3. Svinhufvud 3,8-55,7 27,8 0,0 12,7 Kallio 5,0-67,5 10,0 0,9 16,6 Ryti 4,4-68,0 9,6 0,4 17,5 Paasikivi 6,0 0,3 68,6 10,2 0,0 15,0 Kekkonen 6,9 0,5 70,9 6,9 0,1 14,7 Koivisto 3,8-72,6 6,4-17,2 Ahtisaari 4,1-71,6 8,8-15,6 Halonen 7,5-66,0 12,5 0,3 13,7 Y1. yksikön ensimmäinen ("teen"); Y2. yksikön toinen ("teet"); Y3. yksikön kolmas ("tekee"); M1. monikon ensimmäinen ("teemme"); M2. monikon toinen ("teette"); M3. monikon kolmas ("tekevät"). Lähteet Heikkinen, V. (2007) Uudenvuodenpuheiden piirteitä 1935 2006 ja näkymiä vallan medioitumiseen. Ilmestyy Talous ja kieli -seminaarin 2006 julkaisussa. Heikkinen, V. & Lounela, M. (2006) Sanaluokka automaattisen analyysin kategoriana. Krista Kerge, Maria-Maren Sepper (toim.), Finest Linguistics. Proceedings of the Annual Finnish and Estonian Conference of Linguistics. Tallinn, May 6-7, 2004. Tallinna: Tallinn University Press.

Lehtinen, O. & Lounela, M. (2004) A model for composing and (re-)using text materials for linguistic research. M. Nenonen (toim.), Papers from the 30 th Finnish Conference of Linguistics s. 73 78. Joensuu: Joensuun yliopisto. LING (2004) = Lingsoft http://www.lingsoft.fi/doc/fintwol/intro/tags.html (haettu 29.9.2004). Lounela, M. (2005) Exploring morphologically analysed text material. A. Arppe, L. Carlson, K. Lindén, J. Piitulainen, M. Suominen, M. Vainio, H. Westerlund & A. Yli-Jyrä (toim.), Inquiries into words, constraints and contexts. Festschrift in the honour of Kimmo Koskenniemi on his 60 th birthday s. 259 267. Helsinki: Gummerus.