Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys

ArviD-julkaisuja 04/2004 Minor-hanke Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys Digi-tv-klusteriohjelma

ArviD-julkaisuja 04/2004 Minor-hanke Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys ISBN 952-201-003-0 ISBN 952-201-004-9 (verkkojulkaisu) ArviD-julkaisuja 04/2004 Helsinki 2004

Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 22.11.2004 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Huvio Petteri, Prosign Oy Tukiryhmä: Saarijärvi Marjukka, LVM; Nykänen Pekka ja Saikanmäki Arto, JP-Epstar Oy Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä 31.5.2004 Julkaisun nimi Minor-hanke, Vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään liittyvä esiselvitys Tiivistelmä Tämä raportti on liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-klusteriohjelman toimeksiannosta toteutettu esiselvitys. Selvityksellä tutkittiin vähemmistökieliryhmien ja vähemmistöjen digitelevisioon liittyviä toiveita ja tarpeita. Saatujen tulosten osalta selvitettiin myös näiden palvelujen teknisiä ja rahoituksellisia mahdollisuuksia ja kuinka palveluja jatkossa voitaisiin tuottaa. Selvityksessä kartoitettiin myös vähemmistöille suunnattujen lisäpalveluiden tilannetta muualla Euroopassa tällä hetkellä. Raportti toimii samalla tiedotusmateriaalina sekä järjestöille että lisäpalvelujen tuottajille ja tarjoajille. Järjestöille se antaa lisätietoa digitelevision mahdollisuuksista. Lisäpalvelujen tuottajille ja tarjoajille raportti selvittää vähemmistöjen tarpeita ja erityispiirteitä. Avainsanat (asiasanat) digitaalinen televisio, vähemmistökielet, vähemmistöt Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ArviD-julkaisuja 04/2004 Kokonaissivumäärä Jakaja JP-Epstar Oy Kieli suomi ISBN 952-201-003-0, 952-201-004-9 (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

Utgivare PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 22.11.2004 Författare (uppgifter on organet: organts namn, ordförande, sekreterare) Huvio Petteri, Prosign Oy Projekt styrgruppen: Saarijärvi Marjukka, LVM; Nykänen Pekka ja Saikanmäki Arto, JP-Epstar Oy Typ av publikation Report Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet 31.5.2004 Publikation (även den finska titeln) Minor-projektet, En förhandsutredning om kommunikation inom språkliga minoriteter och övriga minoritetsgrupper. Referat Denna rapport är en förhandsutredning som genomförts på uppdrag av kommunikationsministeriets ArviDklusterprogram. Genom utredningen har man undersökt språkliga- och övriga minoritetsgruppers önskemål och behov av digitelevisionstjänster. Inom ramen av erhållna utredningsresultat undersöktes även dessa tjänsters tekniska potential och finansieringsmöjligheter samt hur dessa tjänster i fortsättningen kunde produceras. I utredningen har även den aktuella situationen i det övriga Europa gällande tilläggstjänster avsedda för minoritetsgrupper kartlagts. Rapporten fungerar samtidigt som informationsmaterial för såväl organisationer som producenter och förmedlare av tilläggstjänster. För organisationer erbjuder rapporten tilläggsinformation om digitelevisionens möjligheter. För producenter och förmedlare av tilläggstjänster klargör den behov och särdrag hos minoriteter. Nyckelord Övriga uppgifter Series namn och nummer ArviD publikationer 04/2004 Sidoantal Distribution JP-Epstar Oy Språk finska ISBN 952-201-003-0, 952-201-004-9 (www publikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig

The publisher DESCRIPTION Date of publication 22.11.2004 Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Huvio Petteri, Prosign Oy Support group: Saarijärvi Marjukka, LVM; Nykänen Pekka ja Saikanmäki Arto, JP-Epstar Oy Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed 31.5.2004 Name of the publication The Minor project preliminary study on the communication of minority language groups and societal communication of minorities Abstract This report is a preliminary study carried out under assignment of the ArviD cluster programme of the Finnish Ministry of Transport and Communications. The study researched the hopes and needs of minority language groups and minorities pertaining to digital television. With respect to the results obtained, the technical and financial potential of these services as well as their future production were studied. The study also charted out the present situation of additional services for minorities in other European locations. The report will also serve as publicity material for organisations and premium service producers and vendors. For organisations, it provides additional information on the potential of digital television. For the producers and vendors of premium services, the report discusses the needs and special features of minorities. Keywords Miscellaneous Serial Name and number ArviD publications 04/2004 Pages, total Distributed by JP-Epstar Oy Language Finnish ISBN 952-201-003-0, 952-201-004-9 (www publication) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

Esipuhe Liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää ihmisten arkea helpottavien digi-tv-sisältöjen ja -palvelujen syntymistä. Toukokuussa 2004 käynnistetty Minor-hanke on vähemmistökielien ja vähemmistöjen yhteisölliseen digitv-viestintään liittyvä esiselvitys, jonka ovat yhteistyössä toteuttaneet Kuurojen liitto, Prosign Oy ja ArviD-ohjelma. Esiselvitys keskittyi kolmeen pääkohtaan. Näitä olivat tarveselvitys, tekniset määritteet ja rahoitusvaihtoehdot. Vähemmistökieliryhmistä ovat mukana olleet maahanmuuttajat ja viittomakieliset. Vähemmistöjen osalta selvitettiin eri vammaisjärjestöjen tarpeita. Tämä julkaisu on Minor-hankkeen loppuraportti, jossa kuvataan digi-tv:n mahdollisuuksia vähemmistöjä edustaville järjestöille ja toisaalta välitetään ohjelmien ja palvelujen tuottajille ja tarjoajille erityisryhmien tarpeita. Toivoa sopii, että hankkeessa käynnistynyt yhteistyö ja tietojenvaihto saa jatkoa. Hallitus on tammikuussa 2004 hyväksynyt ehdotuksen kansalliseksi laajakaistastrategiaksi. Liikenne- ja viestintäministeriössä on osana laajakaistastrategiaa valmisteltu esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Yhtenä painopistealueena ovat digitaaliset televisiopalvelut, ja Minor-hanke sekä sen tulosten edistäminen on otettu mukaan toimenpideohjelmaan. Esteettömän viestinnän toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä erityisryhmien painoarvoa ja näkyvyyttä viestintäpalvelujen käyttäjinä sekä edistää erityisryhmien omia valmiuksia viestintäpalvelujen käyttäjinä. Minor-selvityksen tarkoitus on ollut luoda konkreettista pohjaa jatkohankkeille. Hyvinvointipalvelut ja itsenäistä selviytymistä tukevat palvelut ikäihmisille ja erityisryhmille on valittu yhdeksi ArviD-ohjelman avoimen hankehaun painopistealueeksi, jolta pyritään käynnistämään digi-tv-lisäpalveluhankkeita. Esiselvityksen on tehnyt tuottaja Petteri Huvio Prosign Oy:stä. Hankkeen tukiryhmässä ovat toimineet neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä ohjelmakoordinaattorit Pekka Nykänen ja Arto Saikanmäki JP-Epstar Oy:stä. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää työn tekijää ja kaikkia niitä tahoja, jotka omalla panostuksellaan tekivät tämän esiselvityksen laatimisen mahdolliseksi. Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2004 Marjukka Saarijärvi Neuvotteleva virkamies v

Yhteenveto Tämä selvitys on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön digi-tv-klusteriohjelman toimeksiannosta. Digitelevisio tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia vähemmistökieliryhmille ja vähemmistöille yhteisölliseen viestintään. Lisäksi se tuo uusia mahdollisuuksia erilaisten lisäpalvelujen toteuttamiseen ja käytön laajentamiseen. Raportti pyrkii selkiyttämään digitelevisioon liittyviä mahdollisuuksia vähemmistöjä edustaville järjestöille ja toisaalta välittämään erityisryhmien tarpeita ohjelmien ja lisäpalvelujen tuottajille ja tarjoajille. Raportissa käydään läpi selvityksessä nousseita toiveita ja tarpeita ja selvittää samalla näiden palvelujen teknisiä ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia. Lisäksi kartoitetaan lisäpalveluiden tarjontaa muualla Euroopassa tällä hetkellä. Selvityksen tarkoituksena on luoda pohja jatkohankkeille, joilla käytännössä saadaan lisättyä digitelevisioon vähemmistöille suunnattua ohjelmatarjontaa ja lisäpalveluja. vi

Termit ja lyhenteet Afasia Autismi Dementia Design for All Dysfasia Afasia eli aivohalvaus on aivokudoksen vaurioitumisesta johtuva aivojen toimintahäiriö. Aivohalvauksen seuraukset ovat aina yksilöllisiä, ja ne voivat olla sekä pysyviä että ohimeneviä. Häiriöitä voi ilmetä esim. kielellisissä toiminnoissa tai muussa henkisessä suoriutumiskyvyssä, motoriikassa tai aistitoiminnoissa. Usein aivohalvauksen sairastaneella on vaikeuksia arkielämässä. Aivoverisuonitukoksen tai aivoverenvuodon sairastaneita elää Suomessa noin 42 000. Vuosittain sairastuu noin 14 000 ihmistä. Autismi on neurobiologinen keskushermostollinen kehityshäiriö. Vaikea autismi aiheuttaa toiminnan vajavuuden, joka on samankaltainen kuin syntymästään kuurosokeilla. Autistisilla henkilöillä on kommunikointivaikeuksia, ja noin puolet heistä ei pysty ilmaisemaan itseään puheen avulla. Autistisia ihmisiä on Suomessa noin 10 000, ja samankaltaisia joskin lievempiä ongelmia on noin 40 000 Asperger-henkilöllä. Dementia on yleisnimitys eri sairauksien aiheuttamalle muistin heikentymiselle. Noin 60 % dementiapotilaista sairastaa Alzheimerin tautia. Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastaa Suomessa tällä hetkellä yli 70 000 ja lievää dementiaa noin 30 000 henkilöä (yht. 11,6 % eläkeläisistä). Muistihäiriön lisäksi dementiaoireisiin kuuluvat esim. käden taitojen hallinnan vaikeudet sekä puhumisen ja monimutkaisten asioiden ymmärtämisen vaikeudet. Väestön ikärakenteen vanhetessa myös dementian esiintyvyys lisääntyy. Design for All tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Dysfasia on yläkäsite vaikeille kielen- ja puheenkehityksen häiriöille. Se havaitaan usein lapsena puheenkehityksen viivästymisenä tai poikkeavuutena. Kommunikoinnin tueksi lapsi voi tarvita esimerkiksi viittomia, blisssymboleja ja kuvakommunikointia. Dysfaattisia lapsia ja nuoria on Suomessa noin 10 000 eli kolmisen prosenttia kustakin ikäryhmästä. vii

Erityinen lukemis- ja kirjoittamisvaikeus Erityisillä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksilla tarkoitetaan sellaisia vaikeuksia lukemaan ja/tai kirjoittamaan oppimisessa, joita lapsella esiintyy tavanomaiseen kouluopetukseen osallistumisesta ja suhteellisen hyvästä yleisestä älyllisestä kehityksestä huolimatta. Suomen kieleen on yleisesti vakiintunut käsite lukivaikeus tai dysleksia. Kouluikäisillä näitä vaikeuksia esiintyy määritelmästä riippuen 3-10 %:lla, aikuisilla 3-5 %:lla. Erilaisista oppijoista puhutaan silloin, kun lukemis- ja/tai kirjoittamisvaikeuden lisäksi oppijalla on esimerkiksi matemaattinen hahmottamisvaikeus, koordinaation ja hahmottamisen vaikeus tai aivojen tiedonprosessoinnin erilaisuus. Esteettömyys Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan viestintäpalvelujen esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä erityisryhmien painoarvoa ja näkyvyyttä viestintäpalvelujen käyttäjinä sekä edistää erityisryhmien omia valmiuksia viestintäpalvelujen käyttäjinä. Kaikilla kansalaisilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet käyttää viestintäpalveluja. Puhelimen, television, radion ja Internetin tulee olla myös iäkkäitten ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa ja käytettävissä. Esimerkiksi hätäpalvelut tulisi olla helposti myös kuulovammaisten saatavilla. Toimenpideohjelmaehdotuksen painopisteinä ovat laajakaistapalvelut, digitaaliset televisio- ja radiopalvelut, esteettömät Internet-sivut, hätäpalvelut, luettelopalvelut ja päätelaitteiden ominaisuudet. Kehitysvamma Kuulovammaisuus Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Se voi johtua perintötekijöistä, sikiöaikaisista tai synnytyksen yhteydessä tapahtuneista häiriöistä tai syntymän jälkeisten infektioiden tai tapaturmien aiheuttamista aivovaurioista. Kehitysvammaisia henkilöitä on Suomessa noin 30 000 eli 0,6 prosenttia väestöstä. Heistä suurin osa on lievästi kehitysvammaisia. Kuulo on kommunikaation tärkein aisti. Kuulovammaa pidetäänkin ennen muuta kommunikaatiovammana. Maailman terveysjärjestö (WHO) on nostanut kuulovamman 20 merkittävimmän terveysriskin joukkoon. Viestintäkyvyn heikentymisen riskinä on kaikkina ikäkausina ihmisen syrjäytyminen. Oikein ajoitetulla terveydenhuollolla ja kuntoutuksella on keskeinen vaikutus kuulovammaisen viii

arkeen, kuten opintoihin sekä työkyvyn ja omatoimisuuden säilymiseen mahdollisimman pitkään. Suomessa arvioidaan olevan noin 740 000 eriasteisesti kuulovammaista. Näistä noin 100 000 on vammautunut melun vuoksi. Kuulovammaisten määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä väestön ikääntymisen vuoksi. Tällöin jo joka neljäs aikuinen kärsii kuulovammasta. Huonokuuloiset sekä puhutun kielen oppimisen jälkeen kuulonsa menettäneet kuuroutuneet käyttävät viittomakielen sijasta äidinkielenään suomea tai ruotsia. Kommunikoinnin helpottamiseksi on kehitetty erilaisia näköaistiin perustuvia, puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä, joita ovat esimerkiksi huulioluku, tekstitys, sormiaakkosviestintä ja viitottu puhe. Näillä menetelmillä voidaan käyttää myös tulkkipalvelua. Huonokuuloiset käyttävät tavallisesti kuulolaitetta. Kuulolaite voimistaa kaikki äänet, jolloin laitteen avulla saattaa olla vaikeata saada selvää puheesta, jonka taustalla on paljon melua tai esimerkiksi taustamusiikkia. Huonokuuloisille ääntä vahvistavat ja selkeyttävät ratkaisut toimintaympäristössä ovat tärkeitä. Kuurosokeus Kuurosokeus/kuulonäkövammaisuus on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Kuurosokeita on Suomessa vaille 6 000, kun myös kuulonäkövammaiset vanhukset lasketaan mukaan. Kuurosokeilla on vaikeuksia kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, ympäristön ja toiminnan hahmottamisessa, liikkumisessa ja tiedonsaannissa. Kuurosokeiden kommunikointitapoja ovat mm. viittominen (joko vapaassa tilassa tai kädestä käteen), erilaiset kirjoitustavat ja/tai huulion seuraaminen. Kuurosokeista osalla on jäljellä kuulon- tai näönjäänteitä, mutta osa kuurosokeista toimii täysin tunto- ja hajuaistin varassa. Heidän kommunikaatiomenetelmänsä riippuu jäljellä olevan kuulon tai näön määrästä sekä kuuroutumisen tai sokeutumisen ajankohdasta. Osa kuurosokeista käyttää suomalaista viittomakieltä taktiilisessa muodossa, osa suomea tai ruotsia erilaisten kuuloon, näköön tai tuntoaistiin perustuvien kommunikaatiomenetelmien avulla. Kuurosokeat käyttävät myös tulkkipalvelua. Kuurous Maahanmuuttaja ks. viittomakieli Suomessa asui vuoden 2003 lopussa yli 100 000 ihmistä, joille suomi ei ole äidinkieli. Heistä liki 30 000 puhui äiix

dinkielenään venäjää, yli 10 000 viroa. Pakolaisena Suomeen tulee vuosittain noin 1 000 henkilöä. Näkövammaisuus Näkövammaisuudelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, koska ihmisen näkökyky on hyvin subjektiivinen asia. Tästä johtuen tarkat tiedot näkövammaisten lukumäärästä Suomessa puuttuvat. Suomalaisten silmälääkärien epidemiologisten tutkimusten ja kansainvälisten vertailujen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että näkövammaisia on Suomessa ainakin noin 80 000. Tämä on 1.55 % väestöstä. Arvion mukaan näkövammaisista jopa lähes 70 000 on ikääntyneitä ja vain 10 000 työikäisiä. Alle 18- vuotiaita näkövammaisia arvioidaan olevan 1 000-1 500. Näkövammaisten Keskusliiton mukaan valtaosa näkövammaisista on heikkonäköisiä ja sokeita on alle 10 000. Suurimmalla osalla sokeistakin on näönjäännettä. Täydellinen sokeus on Suomessa harvinaista. Näkövammarekisterissä täysin sokeiden osuus on vain 2,5 %. Näkövammaisten Keskusliiton arvion mukaan Suomessa syntyy vuosittain alle sata näkövammaista lasta. Tarkkaa arviota ei pystytä ilmoittamaan, koska suurin osa näkövammaisina syntyvistä lapsista on monivammaisia, joiden näkövammaa ei heti havaita. Lasten näkövammat ovat usein vaikealaatuisia ja yleinen monivammaisuus asettaa kuntoutumiselle erityisiä haasteita. Näkövammarekisterissä on 40-60 lasta ikäluokkaa kohden. Työiässä olevia aikuisia näkövammautuu keskusliiton arvion mukaan vuosittain 300-400 henkilöä. Ikääntyneenä näkönsä menettää vuosittain joko kokonaan tai osittain useamman tuhannen henkilön joukko. Näkövammaisuus voi ilmetä seuraavien tekijöiden muutoksina: Näöntarkkuus ilmaisee henkilön kykyä erottaa yksityiskohtia. Normaali näöntarkkuus on 1.0. tai enemmän. Näkökentällä tarkoitetaan aluetta, jonka henkilö voi nähdä samanaikaisesti. Näkökentän keskiosassa on tarkan näön alue, jota käytetään mm. lukiessa. Äärialue taas on tärkeä liikkumisessa ja käytännön toiminnoissa sekä hämärässä valaistuksessa. Näkökentässä voi ilmetä seuraavanlaisia vikoja: näkökentän keskeinen puutos, putkimainen näkökenttä, toiminnallisesti epätasainen näkökenttä, näkökentän toisen tai puoliskon puutos. x

Kontrastien erotuskyvyllä tarkoitetaan kykyä erottaa vierekkäisten pintojen vaaleusaste-eroja. Hahmojen, muotojen ja yksityiskohtien erottaminen perustuu kontrastien havaitsemiseen. Värinäkö ilmaisee silmän kykyä erottaa värisävyjä. Värinäkö heikkenee yleensä kaikissa silmänpohjan ja näköratojen vioissa. Silmien sopeutuminen muuttuviin valaistusolosuhteisiin on heikkonäköisellä usein hidastunut ja heikentynyt. Esimerkiksi siirtyminen kirkkaasta ulkoilmasta sisätilan hämärään saa aikaan näkemisen vaikeutumista. Vastaavasti siirtyminen pimeästä valoisaan tilaan aiheuttaa usein häikäisyongelmia. Silmälihasten toiminnan poikkeavuuksia esiintyy monentyyppisinä. Synnynnäisesti näkövammaisilla esiintyy ns. värveliikettä, joka on automaattista vaakasuoraa, pystysuoraa tai pyörivää liikettä. Myös karsastus on tavallista. Silmälihasten hallintavaikeudet huonontavat etäisyyksien arviointikykyä. Silmän mukautuminen eri etäisyyksille heikkenee yleensä iän myötä. Näkövammaisella saattaa olla heikko silmien mukautumiskyky varhaislapsuudesta lähtien. Puhevamma Viittomakieli Puhevamma tarkoittaa vaikeutta tuottaa ja/tai ymmärtää puhetta tai vaikeutta olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Puhevammaan liittyy usein myös lukemisen ja kirjoittamisen häiriöitä. Osalla puhevammaisista henkilöistä on myös muita vaikeuksia, kuten liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmotusvaikeuksia. Vaikeat puhevammat liittyvät yleensä johonkin neurologiseen tai muuhun sairauteen tai vammaan. Sairaus tai vamma voi olla synnynnäinen tai aikuisiällä saatu. Kuurot muodostavat kieli- ja kulttuuriryhmän, joka käyttää suomalaista viittomakieltä äidinkielenään jokapäiväisen kommunikaation, tiedonsaannin ja opiskelun kielenä. Viittomakielisiä kuuroja on noin 5 000. Kaikkiaan viittomakieltä käyttäviä on noin 30 000. Viittomakielen tulkkipalvelu mahdollistaa kommunikaation ja palvelujen käytön puhuttua kieltä käyttävässä ympäristössä. Ympäristön käyttämää puhuttua kieltä kuurot käyttävät toisena kielenään pääasiassa kirjoitetussa muodossa. Puhutun kielen taito vaihtelee täydellisestä kaksikielisyydestä hyvinkin puutteelliseen luku- ja kirjoitustaitoon. Myös huuliolukutaito sekä puheen tuottamisen taito xi

vaihtelevat yksilöllisesti. Ääneen perustuva viestintä kuten puhe, äänisignaalit ja - hälytykset eivät tavoita kuuroja. Viittomakielinen kuuro on kuuro tai huonokuuloinen henkilö, joka on omaksunut viittomakielen ensi- tai äidinkielenään ja itse samaistuu viittomakieliseksi. Viittomakieli on hänen parhaiten hallitsemansa ja jokapäiväisen elämänsä luontevin kieli. Viittomakielisiä kuuroja on Suomessa noin 5 000. Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva henkilö, joka on omaksunut viittomakielen ensi- tai äidinkielenään ja itse samaistuu viittomakieliseksi. Viittomakieltä käyttävä on henkilö, joka käyttää viittomakieltä jokapäiväisessä elämässään. Hän voi olla viittomakielinen tai hän on oppinut viittomakielen toisena tai vieraana kielenä. Viittomakommunikaatiota käyttävä on henkilö, joka käyttää jokapäiväisessä elämässään jotakin viittomakielen viittomistoa hyödyntävää puhuttuun kieleen perustuvaa kommunikaatiomenetelmää (esimerkiksi viitottu puhe, tukiviittomat). xii

Sisältö Esipuhe...v Yhteenveto...vi Termit ja lyhenteet...vii Sisältö...xiii 1 Johdanto...1 2 Hankkeessa haastatellut tahot...2 2.1 Vähemmistöjä edustavat tahot...2 Kehitysvammaliitto ry...2 Kuulonhuoltoliitto ry...2 Kuurojen Liitto ry...3 Kuurojen Palvelusäätiö ry...3 Näkövammaisten Keskusliitto ry...4 Selkokeskus...4 Somaliland seura ry...5 Stakes...5 Stakesin Veturi-hanke...5 Suomen Kuurosokeat ry...6 Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki...6 2.2 Rahoittajat...7 Media Desk FINLAND...7 Raha-automaattiyhdistys (RAY)...7 Sitra...7 Tekes...7 2.3 Mahdollistavan teknologian tarjoajat...8 Icareus Oy...8 Ortikon interactive Oy...8 Sofia Digital Oy...8 2.4 Lisäarvopalveluiden mahdollistajat...8 Bitlips Oy...8 2.5 Broadcasterit ja operaattorit...9 xiii

Digita Oy...9 Helsinki Televisio Oy...9 Suomen 3KTV Oy...9 Tampereen Tietoverkko Oy...9 Yleisradio Oy (YLE)...10 3 Digitelevisioon liittyviä tarpeita ja toiveita...11 3.1 Etätulkkauspalvelut...11 3.2 Jäsenistölle suunnatut ohjelmat...12 3.3 Käyttöliittymät...12 3.4 Lisä-äänipalvelu...13 3.5 Tekstityksen muuntaminen puheeksi...13 3.6 Tekstitys...14 3.7 Viittomakielinen tulkkiruutu...14 4 Vähemmistöt ja digitelevisio Euroopassa...16 4.1 Hollanti...16 4.2 Iso-Britannia...16 4.3 Norja...17 4.4 Ranska...17 4.5 Ruotsi...17 5 Rahoitus...19 5.1 ArviD-ohjelma...19 5.2 AVEK...19 5.3 econtent...20 5.4 Media Plus...20 5.5 Raha-automaattiyhdistys...21 Yleisavustus...21 Kohdennettu toiminta-avustus...21 Investointiavustus...21 Projektiavustus...22 5.6 Sitra...22 5.7 Stakes...22 5.8 Tekes...23 Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus...23 Teknologiaohjelmat...24 6 Yhteenveto ja suositukset...26 xiv

7 Yhteystietoja...28 xv

1 Johdanto Liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-digi-tv-klusteriohjelma on rahoittanut esiselvityksen. Esiselvityksen tarkoituksena oli tutkia eri vähemmistöjen ja vähemmistökieliryhmien digitelevisioon liittyvät tarpeita ja toiveita sekä selvittää niiden teknisiä ja rahoituksellisia mahdollisuuksia. Vähemmistökieliryhmistä tässä selvityksessä keskityttiin maahanmuuttajiin ja viittomakielisiin. Vähemmistöistä selvitettiin eri vammaisjärjestöjen tarpeita. Selvitys osaltaan vahvistaa liikenne- ja viestintäministeriön valmisteilla olevaa esteettömän viestinnän toimenpideohjelmaa. Yhteisöllisen viestinnän merkitys tulee kasvamaan uusien teknisten mahdollisuuksien mukana. Eri vähemmistökieliryhmät voivat kommunikoida keskenään omalla äidinkielellään sekä saada omankielistä viestintää. Samoin pienet vähemmistöt voivat keskustella ja saada tietoa itseään kiinnostavista aiheista oman ryhmänsä keskuudessa. Tähän uudet digitaaliset laitteet avaavat aivan uusia mahdollisuuksia. Digitelevisiolla on runsaasti etuja moniin muihin viestimiin, esimerkiksi Internetiin verrattuna. Se on massajakelukanava, jonka kautta tavoitetaan tehokkaasti ja nopeasti suuri määrä ihmisiä ja sen käyttöönottaminen on perinteisesti ollut nopeampaa ja vaivattomampaa kuin internet-palveluiden. Televisio on laitteena tuttu kaikille väestöryhmille, joten kynnys sen käyttämiseen on matalampi kuin muilla viestintälaitteilla. Lisäksi digitelevisio mahdollistaa suuren joukon uusia palveluja, jotka analogisella puolella olisivat olleet kustannuksiltaan selvästi kalliimpia tai mahdottomia toteuttaa. Näin se antaa vähemmistöjen yhteisölliseen viestintään uusia mahdollisuuksia. Toisaalta yleisesti digitelevisio nähdään vain televisiona. Sen mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksia ei osata vielä pyytää. Samalla uusi tekniikka tuo epävarmuutta ja jopa pelkoa digitelevisiota kohtaan. Etenkin iäkkäämmän jäsenistön keskuudessa tiedottamisella on suuri tarve, koska heillä on selvästi torjuvampi asenne muutoksiin. Jäsenistölle pitäisi olla selkeästi määriteltynä, mitä laitteita he tarvitsevat ja miksi. Tämä selvitys pyrkii osaltaan selkeyttämään tilannetta. Hankkeeseen liittyy myös testi, jolla pilotoidaan Kohtaamispaikka-ohjelmaa. Kohtaamispaikka on viittomakielinen chat -ohjelma. Ohjelmaan voi lähettää teksti- ja videoviestejä. Chatin juontaja toimii tulkkina kääntäen suomenkieliset viestit viittomakielelle ja päinvastoin. 3KTV Oy, Kuurojen Liitto ry ja Prosign Oy käynnistävät ohjelman 31.10.2004 ja pilottijakso jatkuu aina 19.12.2004 asti. Jakson aikana tutkitaan ohjelman toimivuutta viittomakielisten keskinäiseen yhteisölliseen viestintään ja viittomakielisten ja suomenkielisten vuorovaikutteiseen viestintään. 1

2 Hankkeessa haastatellut tahot Tässä luvussa esitellään hankkeeseen tietoja antaneet tahot. Mukana oli laaja joukko digitelevision arvoketjun eri tasoilla toimivia tahoja. Arvoketjuista löytyy lisätietoa ArviD-julkaisussa 03/2004: Digitaalisen television ansaintalogiikat. Koska vähemmistöjä on hyvin suuri joukko määrittelystä riippuen, niin tässä selvityksessä keskityttiin vammaisjärjestöihin ja vähemmistökieliryhmistä maahanmuuttajiin ja viittomakielisiin. Näiden tahojen edustajista selvitykseen pyydettiin osallistumaan suuri joukko eri edustajia. Lopulta haastatteluihin osallistui tässä mainitut vähemmistöryhmiä edustaneet järjestöt. Heiltä saatiin selville eri vähemmistöryhmien tarpeet ja toiveet digitelevisioon liittyen. Sen jälkeen käytiin läpi arvoketjun muita tasoja edustavia tahoja ja selvitettiin miten käytännössä järjestöjen esittämät asiat saataisiin vietyä käytäntöön. Eri tahot on tässä esittelyssä jaoteltu arvoketjun mukaisesti eri tasolla toimiviin tahoihin. 2.1 Vähemmistöjä edustavat tahot Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry pyrkii turvaamaan vammaiselle ihmiselle yhteiskunnan tuen ja palvelut, hyvän elämän ja tasavertaisen aseman muiden ihmisten kanssa. Kehitysvammaliitto on nykyään tietotaitokeskus, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yhteistyöfoorumi. Kehitysvammaliitto tuottaa uutta tutkimustietoa sekä kehittää vammaisten henkilöiden palveluja yhteistyössä muiden alalla toimivien kanssa. Tuoreinta tietoa ja saatuja kokemuksia hyödynnetään alan henkilöstön koulutuksessa sekä kuntoutus- ja oppimateriaalien tuotannossa. Uudet ajatukset leviävät kentälle myös Kehitysvammaliiton tiedotus- ja julkaisutoiminnan kautta. Kehitysvammaliittoon kuuluu 90 jäsentä ja 201 kannatusjäsentä. Varsinaiset jäsenet ovat kuntayhtymiä, kuntia, seurakuntia, rekisteröityjäyhdistyksiä ja säätiöitä. Jäsenyhteisöt tekevät kehitysvammatyötä tai toimivat muuten kehitysvammaisten hyväksi. Kannatusjäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt. Jäsenistö toimii kehitysvammaisten ja kehitysvammatyön parissa. Kuulonhuoltoliitto ry Kuulonhuoltoliitto ry on kansalais- ja kuntoutusjärjestö, joka toimii huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja tinnituksesta kärsivien osallistumisen ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Liiton tavoitteena on kehittää palvelujaan niin, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä vaikuttaa kuulemisen ja kommunikaation esteettömyyden edistämiseksi. Liitto vaikuttaa kuunteluoloihin, edistää kommunikaatiota, ehkäisee kuulovammojen syntyä, rohkaisee kansalaistoi- 2

mintaan, tuottaa ja kehittää kuulovammaisten kuntoutuspalveluja ja julkaisee tiedotusaineistoa. Kuulonhuoltoliitto on 89 paikallisen ja kahden valtakunnallisen jäsenyhdistyksen keskusjärjestö. Jäsenistöä on noin 16 000. Kuurojen Liitto ry Kuurojen Liitto ry on vuonna 1905 perustettu viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liiton toiminta-ajatuksena on kehittää yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa kaikille sopivaa elinympäristöä, jossa viittomakieliset kuurot ovat tasa-arvoisia kansalaisia. Liitto tuottaa asiantuntija- ja muita palveluita myös viittomakieltä ja viittomakommunikaatiota käyttäville tai niitä tarvitseville henkilöille. Liitossa on 41 paikallisyhdistystä. Yhdistysten jäsenmäärä on noin 4 000. Kuurojen Liiton viestintäyksikön valmistaa toimintavuosittain 18 viittomakielistä, noin tunnin mittaista videotiedotetta, jotka lähetetään postitse vhs-kasetteina. Liiton oman toiminnan painopisteiden lisäksi tiedotteissa käsitellään yleisiä ajankohtaisia aiheita. Mm. kulttuuri ja lapset ovat ohjelmatuotannossa näkyvästi esillä. Ohjelmien tuotannon maksaa kuntien sosiaalitoimi; palvelu perustuu ns. vammaispalvelulakiin ja on luonteeltaan harkinnanvaraista. Vuonna 2003 videotiedote lähetettiin 1 314 kotitalouteen. Koska ohjelmien tilaajina voivat olla myös muut viittomakieliset käyttäjät, oppilaitokset ja kirjastot jne., yhden tiedotteen jakelumäärä vuonna oli keskimäärin 1 479 kappaletta. Kuurojen Liitto ry on vuonna 2004 valmistanut toimintaympäristöjen digitalisoitumista käsittelevän toimenpideohjelman, digistrategian, vuosille 2005-2009. Toimintaympäristöjen, viestintäverkkojen ja -välineiden nopea tekninen kehitys tarjoaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia uusien vuorovaikutteisten palvelujen ja sovellusten luomiselle. Viittomakielisten kuurojen pääseminen tietoyhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi edellyttää, että uudet ja kehittyneet välineet ovat kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä, Design for All- periaatteen mukaisesti. Digistrategia korostaa, että ilman riittäviä toimenpiteitä maamme viittomakieliset kuurot ja viittomakieltä käyttävät kansalaiset syrjäytyvät yhteiskunnan informaatioja palvelutuotannosta ja jäävät tietoyhteiskunnan tarjoamien uusien vuorovaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Viittomakielinen väestö tarvitsee nykyistä paljon runsaampaa viittomakielistä tarjontaa varsinkin tietoverkoissa ja digitalisoitavassa televisiossa sekä julkishallinnon palvelutuotannossa. Kuurojen Palvelusäätiö ry Kuurojen Palvelusäätiö on sosiaalialan erityispalveluja tuottava kolmannen sektorin toimija. Säätiö tuottaa kuuroille ja kuurosokeille niitä sosiaali- ja terveysalan palveluja, joita he eivät saa julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Kuurojen Palvelusäätiö kehittää jatkuvasti palveluvalikoimaansa niin, että se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan viittomakielisten kansalaisten tarpeet ja vastaamaan palvelujentarvitsijoiden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Säätiö te- 3