Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä

TOIMINTAKÄSIKIRJAN LIITE 1 ALUEELLINEN MALLI Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä Apuvälineluokituksen mukaisesti (SFS-EN ISO 9999, 2007) 28.10.2014 Versio 3.1

Sisällysluettelo JOHDANTO 4 04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON 5 04 03 Hengityshoitovälineet 5 04 06 Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet 7 04 09 Valohoitovälineet 8 04 19 Lääkeannostelun välineet 8 04 24 Fysikaaliset, fysiologiset ja biokemialliset testivälineet ja materiaalit 8 04 27 Stimulaattorit 8 04 33 Painehaavojen ehkäisyvälineet 9 04 36 Aistihavaintojen harjoitusvälineet 9 04 39 Näön käytön harjoitusvälineet 9 04 48 Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet 9 05 VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI 11 05 03 Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet 11 05 06 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusväli- neet 11 05 09 Pidätyskyvyn harjoitusvälineet 11 05 12 Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet 11 05 15 Perustaitojen harjoitusvälineet 11 05 15 09 Ajan ymmärtämisen harjoitusvälineet 11 06 ORTOOSIT JA PROTEESIT 12 06 03 Vartalon ja selkärangan ortoosit ja 12 06 06 Yläraajan ortoosit, yläraajan vartalokiinnitteiset ortoosit ja 12 06 12 Alaraajan ortoosit 12 06 18 Yläraajaproteesit ja 13 06 21 Kosmeettiset yläraajaproteesit ja 13 06 24 Alaraajaproteesit 13 06 30 Proteesit, ei raajaproteeseja 13 06 33 Ortopediset jalkineet 14 09 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET 16 09 03 Vaatteet ja kengät 16 09 06 Suojavälineet 16 09 09 Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet 17 09 12 WC-apuvälineet 17 09 33 Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet 17 09 36 Käsien ja jalkojen hoitovälineet 18 09 39 Hiusten hoitovälineet 18 09 42 Hampaiden hoitovälineet ja 18 09 45 Kasvojen hoitovälineet 18 12 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET 19 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 19 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät 19 12 07 Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet 19 12 12 Auton käyttöä helpottavat välineet 19 12 16 Mopedit ja moottoripyörät 19 12 18 Polkupyörät 19 12 22 Pyörätuolit, ihmisvoimin käytettävät 20 12 23 Sähköpyörätuolit 21 12 24 Pyörätuolien lisävarusteet 22 12 27 Muut kulkuvälineet 23 12 31 Siirtymisen ja kääntymisen apuvälineet 23

12 36 Henkilönnostolaitteet 23 12 39 Suunnistautumisvälineet 23 15 KODINHOITOVÄLINEET 24 18 ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET 25 18 03 Pöydät 25 18 06 Valaisimet 25 18 09 Istuimet 25 18 12 Sängyt 26 18 15 Huonekalujen korkeudensäätövälineet 27 18 18 Tukeutumisvälineet 27 18 21 Portin-, oven-, ikkunan- ja verhonavaajat/sulkijat 27 18 30 Hissit, nostotasot, porrashissit ja luiskat 27 18 33 Asunnon ja muiden tilojen turvallisuusvarusteet 28 18 36 Säilytyskalusteet 28 22 KOMMUNIKOINNIN, TIEDONSAANNIN JA TIEDONVÄLITYKSEN APUVÄLINEET 29 22 03 Näkemisen apuvälineet 29 22 06 Kuulemisen apuvälineet 33 22 09 Äänentuoton apuvälineet 35 22 12 Piirtämis- ja kirjoitusvälineet 35 22 18 Kuuntelun, katsomisen ja videoiden katselun apuvälineet 35 22 21 Lähikommunikoinnin välineet 36 22 24 Puhelimen käytön apuvälineet 36 22 27 Hälytys- ja merkinantovälineet 37 22 30 Lukemisen apuvälineet 38 22 33 Tietokoneet ja päätelaitteet 38 22 36 Tietokoneiden tiedonsyöttölaitteet 38 22 39 Tietokoneen tulostuslaitteet 40 24 ESINEIDEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY- JA KULJETUSVÄLINEET 41 24 06 Pakkausten käsittelyvälineet 41 24 13 Kauko-ohjauslaitteet 41 24 18 Käsivarren ja/tai käden ja/tai sormien toimintaa auttavat tai korvaavat välineet 41 24 21 Otteen pidentimet 42 24 24 Asetteluvälineet 42 24 27 Kiinnitysvälineet 42 24 36 Kanto- ja kuljetusvälineet 42 27 YMPÄRISTÖOLOSUHTEITA PARANTAVAT VÄLINEET, TYÖVÄLINEET JA TYÖKONEET 43 27 03 Ympäristöolosuhteita parantavat välineet 43 30 VAPAA-AJAN JA LEIKIN VÄLINEET 43 PÄIVITYSHISTORIA VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

JOHDANTO Apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu sekä vastuu toiminnan laajuudesta ja kattavuudesta on kunnilla ja sairaanhoitopiireillä. Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto, 2003) edellytetään sairaanhoitopiirejä sopimaan alueella vallitsevasta apuvälineisiin liittyvästä yhdenmukaisesta käytännöstä. Yhteisillä ohjeilla pyritään yhtenäistämään soveltamiskäytäntöä ja niillä on tärkeä kuntalaisten yhdenvertaisuutta lisäävä merkitys. Tehokkaasti ja ammattitaitoisesti toteutettu palvelu takaa sen, että kuntalainen saa apuvälineen käyttöönsä todetun tarpeensa mukaisesti asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on, että apuvälineet tukevat käyttäjänsä itsenäistä suoriutumista. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueelliseen apuvälinepalveluiden toimintamalliin kuuluvien kuntien asukkaat saavat perusapuvälineisiin liittyvät palvelut lähimmästä terveyskeskuksesta tai tarvittaessa erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoitoon porrastetut apuvälinepalvelut järjestetään kaikille satakuntalaisille erikoissairaanhoidon kautta. Apuvälinepalvelujen toimintamalli ja eri toimijoiden välinen työnjako on tarkemmin kuvattu Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa -toimintakäsikirjassa. Apuvälineiden ja apuvälinepalvelujen saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus, vamma tai toimintavajavuus ja sellaisen aiheuttama apuvälineen tarve. Apuvälineen tarpeen voi todeta ja sen luovuttamisesta päättää muukin terveydenhuollon ammattihenkilö asianomaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä sovitun työnjaon mukaisesti. Lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö on määritelty lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa (1326/2010). Asetus ei kuitenkaan määrittele tarkemmin, mitä ovat päivittäiset toiminnat eikä yksilöi, mitkä välineet ovat apuvälineitä. Ei myöskään ole olemassa valtakunnallista luetteloa siitä, mitkä välineet, laitteet tai vastaavat ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Tämän vuoksi apuvälineen myöntäminen perustuu näiden apuvälineiden saatavuusperusteiden lisäksi aina potilaan tilanteen tapauskohtaiseen ja yksilölliseen harkintaan lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Kuntoutusväline voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena yksilöllisen harkinnan perusteella vaikeavammaiselle henkilölle toimintakyvyn parantamiseksi. Kuntoutusvälineen myöntäminen edellyttää, että asia on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan, jonka on laatinut asiaan perehtynyt alan erikoislääkäri. Kuntoutusvälineen käyttö tapahtuu asiaan perehtyneen alan terapeutin ohjauksessa ja valvonnassa ja kuntoutuksen edistymistä seurataan säännöllisesti palautteen muodossa. Satakunnan sairaanhoitopiirin apuvälineiden saatavuusperusteiden päivittämisestä vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnittelija yhdessä kuntoutusylilääkärin, erikoisalojen ylilääkärien ja asiantuntijoiden kanssa. Konservatiivisen toimialueen johtoryhmä käsittelee apuvälineiden saatavuusperusteet ja sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri hyväksyy ne. Apuvälineiden saatavuusperusteet päivitetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä tai tarvittaessa.

04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLI- SEEN HOITOON 04 03 Hengityshoitovälineet 04 03 03 Hengitysilmanlämmittimet Hengitysilman lämmittimiä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. 04 03 06 Lääkesumuttimet Sähkökäyttöinen lääkesumutin on hoidollinen apuväline, joka lainataan erityistilanteissa harkinnan mukaan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä ja lapsipotilaille lastentautien yksiköstä. 04 03 12 Hengityslaitteet 04 03 12 01 Käsikäyttöiset hengityspalkeet Käsikäyttöinen hengityspalje (ambu) voidaan hengityslihasten harjoitusvälineenä lainata neurologian yksiköstä potilaalle, jolla on progressiivinen neurologinen sairaus tai tetraplegia ja PCF < 270 l/min. Ambu voidaan lainata myös lapsipotilaalle lastentautien yksiköstä yksilöllisen tarpeen ja harkinnan mukaisesti. Ambun lainaamisen edellytyksenä on, että käyttöä on harjoiteltu useita kertoja kuntoutusjaksolla tai fysioterapeutin ohjauksessa ja ohjausta on annettu myös omaisille ja hoitajille. 04 03 12 02 C-PAP-laitteet vakiopaineiset 04 03 12 03 C-PAP-laitteet automaattiset C-PAP-laite (Continuous Positive Airway Pressure) / A-PAP-laite (Automatic Positive Airway Pressure) lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä hoidon kriteerit täyttävälle uniapnea-potilaille ja vastaavasti lastentautien yksiköstä lapsipotilaille. 04 03 12 04 Kaksoispaineventilaattorit Bi-PAP-laite (Bilevel Positive Airway Pressure), kaksoispaineventilaattori lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä hoidon kriteerit täyttävälle hengitysvajauksesta kärsiville potilaille ja vastaavasti lastentautien yksiköstä lapsipotilaille. 04 03 12 07 Hengityslaitteiden kostuttimet Kostutin myönnetään harkinnan mukaan hengityslaitetta käyttävälle potilaalle. 04 03 12 08 Yskityslaitteet Yskityslaite on hoidollinen apuväline ja se lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä ja lapsipotilaille lastentautien yksiköstä. 04 03 12 09 Hengityslaitteiden maskit 04 03 12 99 Hengityslaitteiden muut lisävarusteet Hengityslaitteissa tarvittavat maskit, myssyt/remmistöt ja muut tarvikkeet lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä ja lapsipotilaille lastentautien yksiköstä.

04 03 18 Happihoidon laitteet 04 03 18 02 Happirikastimet, verkkovirtakäyttöiset Säännölliseen happihoitoon tarkoitetut happirikastimet lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä happihoidon kriteerit täyttäville tupakoimattomille potilaille. Lapsipotilaille, joilla on hengitysvajetta, happirikastin lainataan lastentautien yksiköstä. 04 03 18 03 Happipullot (painesäiliöhappivarustukset) Lääkehappi ja sen käytössä tarvittavat lisälaitteet Lääkehappi on lääkkeisiin verrattava lääkärin määräämä hoito. Lääkehappea tarvitsevat potilaat hankkivat itse lääkehappipullot lääkereseptillä lääkehappea myyvältä yritykseltä. Kela korvaa lääkehappipullojen vuokrasta ja täytön hinnasta peruskorvattavien lääkkeiden mukaisesti. 04 03 18 99 Happihoitolaitteiden lisävarusteet Happihoidossa tarvittavat lisälaitteet (virtausmittarit) lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä, hengityshalvauspotilaille hengityshalvausyksiköstä ja lapsipotilaille lastentautien poliklinikalta. Happiviikset ja happiletkut luokitellaan hoitovälineiksi ja ne luovutetaan perusterveydenhuollosta. 04 03 21 Imulaitteet Imulaite on hoidollinen apuväline ja se lainataan aikuispotilaalle perusterveydenhuollosta ja lapsipotilaille SatKs lastentautien yksiköstä. 04 03 27 Hengityslihasten harjoitusvälineet Hengityslihasten harjoitusväline on hoidollinen apuväline ja se lainataan SatKs keuhkosairauksien, neurologian tai lastentautien yksiköstä potilaalle, jolla on hengityksen vajaatoimintaa tai joka tarvitsee tehostusta hengityksessä, harjoitusta oikean hengitystekniikan oppimisessa tai apua keuhkojen tyhjentämisessä. Ambut ks. luokka 04 03 12 01 Käsikäyttöiset hengityspalkeet 04 03 30 Hengitystä mittaavat laitteet Hengitystä mittaava laite on hoidollinen apuväline, joka lainataan yksiköstä, jossa on potilaan hoitovastuu. Hengitystilavuuden mittari (PEF) lainataan hoitovälineenä lyhytaikaiseen lainaan joko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta.

04 06 Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet 04 06 06 Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille Erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai vuodeosastolla hoidossa olevalle potilaalle hoitoon liittyvät ensimmäiset lääkinnälliset hoitosukat, -sukkahousut, tukihihat ja tukihanskat, joiden kompressioluokka on vähintään 2 (20 30 mmhg) myönnetään potilaalle erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta, uusiminen pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta. Hoitava lääkäri määrittää lääkinnällisten hoitosukkien tarpeen, hoitosukkien paineluokan (1, 2, 3 tai 4) ja varmistaa, ettei hoitosukille ole kontraindikaatiota, esim. valtimoverenkiertohäiriötä tai akuuttia ihoinfektiota. Lääkärin suosituksen jälkeen hankinnan välttämättömänä edellytyksenä on terveydenhuollon asiantuntijan potilaalle suorittama yksilöllinen tarvearvio. Ensimmäisen kompressioluokan hoitosukat potilas ostaa itse, paitsi silloin kun hoidon aloitus tai muu erityinen syy edellyttää paineluokan muuttamista asteittain Lääkinnällisiä hoitosukkia myönnetään potilaalle, jolla on vaikea alaraajaturvotus, syvä laskimotukos, alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta tai muu krooniseen turvotukseen johtava tila ja tästä johtuen vaarana on kudosmuutosten ja/tai säärihaavojen syntyminen tai jo syntyneiden korjaaminen tai uusimisen ehkäisy. 1. Lääkinnällisten hoitosukkien luokitus (Käypä Hoito suositus) 2. Paineluokka 1 (15 23 mmhg): (esim. syvän laskimoveritulpan esto, laskimoverenkierron vajaatoiminta) 3. Paineluokka 2 (24 34 mmhg): (esim. laskimoperäinen turvotus ja/tai säärihaavat, imutieperäiset turvotukset) 4. Paineluokka 3 (35 49 mmhg): (esim. vaikea laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat ja vaikeat imutieperäiset turvotukset) 5. Paineluokka 4 (yli 50 mmhg): (esim. erittäin vaikeat imutieperäiset turvotukset) Lääkinnällisten hoitosukkien hankinnan yhteydessä (myös uusinnat) on aina otettava uudet mitat ja varmistettava, että potilas hallitsee niiden käytön. Uusintatarpeen tullen potilaan on näytettävä käytössä olleet hoitosukat/hihat ennen kuin uutta hankintapäätöstä voidaan tehdä. Leikkausten jälkeiseen lyhytaikaiseen tarpeeseen potilas hankkii sukat itse, esim. suonikohjuleikkaus, lonkan- tai polven endoproteesileikkaus. Vuodeosastolla käytössä olevia antiemboliasukkia tai ns. lentosukkia ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lääkinnälliset hoitohihat myönnetään rintasyövän ja/tai imusolmukkeiden poiston jälkeisen yläraajan kroonisen turvotuksen hoitoon sekä CRPS- potilaille vaikean turvotuksen/kivun hoitoon. 04 06 89 Muut painevaatteet Painevaatteet myönnetään erikoisapuvälineinä erikoissairaanhoidosta palovammapotilaiden arvenhoitoon, hypotonisille lapsille ja CRPS- potilaille.

04 09 Valohoitovälineet 04 09 06 SUP ja ultravioletti B (UVB) lamput Valohoitovälineet eivät ole lääkinnällisenä kuntoutuksena korvattavia apuvälineitä. 04 19 Lääkeannostelun välineet 04 19 24 Infuusiopumput Infuusiopumppu on hoidollinen apuväline, joka lainataan yksiköstä, jossa on potilaan hoitovastuu. Insuliinipumppu myönnetään sisätautien tai lastentautien poliklinikalta jatkuvaluontoiseen insuliininkorvaushoitoon diabetes-potilaalle, suunnitellun insuliinihoidon toteuttamiseen. 04 24 Fysikaaliset, fysiologiset ja biokemialliset testivälineet ja materiaalit 04 24 01 Verensokerimittarit Puhuva verensokerimittari myönnetään SatKs:sta näkövammaiselle diabetespotilaalle. 04 27 Stimulaattorit 04 27 06 Stimulaattorit kivun lievitykseen ja 04 27 09 Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät Silloin, kun stimulaattorilla mahdollistetaan kuntoutus tai päivittäisistä toimista selviytyminen, stimulaattori, esim. TNS-laite, myönnetään hoitokokeiluun (kipupäiväkirja) määräaikaiseksi (1-3 kk) erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta potilaalle (mm. yliaktiivisen rakon rauhoittamiseksi, kivunhoitoon tai lihasten rentouttamiseksi ja aktivoimiseksi.) Yli 3 kk määräaikaiseen lainaan TNSlaite myönnetään erityisperustein perusterveydenhuollosta hoitokokeilun perusteella. Yli 3kk lainassa olevan TNS-laitteiden elektrodien, geelien ja paristojen uusintakustannuksista vastaa potilas itse ja suositellaan kumielektrodien käyttöä. Kutaanistimulaatiolaite myönnetään erikoissairaanhoidosta määräajaksi (noin 3-4 viikkoa) kerrallaan ylä- tai alaraajan kivunhoitoon sekä tunnon ja liikkeen harjoittamiseksi. Hoidon aloittaminen edellyttää lääkärin suositusta tai lähetettä. 04 27 15 Äänistimulaattorit Lainataan kuuloasemalta tinnituksen hoitoon silloin, kun muut hoitomuodot on läpikäyty ja tinnitus heikentää merkittävästi potilaan työ- ja toimintakykyä ja on vaaraksi mielenterveydelle. Myönnetään kuuloaseman kuntoutustyöryhmän päätöksellä, kokonaistilannearvioon perustuen.

04 33 Painehaavojen ehkäisyvälineet 04 33 03 Istuintyynyt ja alustat painehaavojen ehkäisyyn Painehaavatyyny lainataan erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Pyörätuolin käyttäjä saa painehaavatyynyn sieltä mistä potilas on saanut pyörätuolinsa. Painehaavatyynyjä myönnetään pääsääntöisesti yksi potilasta kohti, mutta joissakin tapauksissa saattaa olla perusteltua myöntää kaksi, joko tarpeellisen vaihtelevuuden tai itsenäisen siirtymisen takia. Kompressorilla varustettu painehaavatyyny lainataan erikoissairaanhoidosta. Istuimet, istuintyynyt, alustat ja abduktioalustat, ks. luokka 18 09 30 04 33 06 Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn Painehaavariskiluokituksen perusteella yksilöllisen harkinnan mukaan matalan ja keskisuuren riskin painehaavapatja lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta. Korkean ja erittäin korkean riskin painehaavapatja lainataan erikoissairaanhoidosta. 04 36 Aistihavaintojen harjoitusvälineet 04 36 03 Aistihavaintojen erottelun ja yhdistämisen harjoitusvälineet Näönkäytön harjoitusvälineitä, esim. äänivaloaktivaatiolaatikko ja valopöytä lainataan SatKs silmätautien yksiköstä. Painopeitto tai painoliivi voidaan erityistapauksessa lainata potilaalle, joilla on aistisäätelyn vaikeuksia (mm. voimakasta aistimushakuisuutta, yli- tai alireagointia tuntoaistimuksille) Lainaus perustuu kokeilukäyttöön ja tavoitteena on potilaan rauhoittaminen. 04 39 Näön käytön harjoitusvälineet 04 39 03 Peittohoitovälineet Karsastuksen ja/tai heikkonäköisyyden hoidossa käytettävän iholle liimattavan silmän peittolapun (täysokluusion, esim. Opticlude ja Optipad) ja samassa tarkoituksessa silmälasin linssiin kiinnitettävän näköä sumentavan kalvon (määrätyn vahvuinen Einschleich) potilas voi saada silmäpoliklinikalta. Poliklinikka luovuttaa potilaalle mainittuja tarvikkeita muutamia kappaleita malliksi. 04 48 Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet 04 48 03 Kuntopyörät ja ergometrit Kuntopyöriä ja soutulaitteita ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Mekaanisia restoraattoreita ei pääsääntöisesti myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Erityistapauksessa mekaaninen restoraattori voidaan myöntää lyhytaikaiseen lainaan perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta esim. kuntoutuksen alkuvaiheessa tai etenevää neurologista sairautta sairastavalle potilaalle. Erikoissairaanhoidosta voidaan myöntää määräaikaiseen lainaan sähkökäyttöinen restoraattori pyörätuolipotilaalle, jolla on pitkäaikainen neurologinen sairaus, vamma tai muu erityinen syy, eikä hän heikon lihasvoiman tai spastisuuden takia pysty mekaanista restoraattoria käyttämään. Myöntämisen perusteena tulee olla

julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan selvitys siitä, että laitteen käyttö mahdollistaa potilaan selviytymisen päivittäisistä toiminnoista. (mm. siirtymiset pyörätuolista). 04 48 08 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen Mekaaninen seisomateline myönnetään määräaikaiseen lainaan perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta, sähkökäyttöinen seisomateline erikoissairaanhoidosta. Mekaaninen tai sähköinen seisomateline lainataan erityisperustein pyörätuolipotilaalle, jolla seisomatelineen käyttö ja tarve ovat päivittäistä ja seisominen ei onnistu kevyemmillä ratkaisuilla. Myöntämisen perusteena tulee olla maininta kuntoutussuunnitelmassa ja julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan selvitys siitä, että seisomisella on selvästi edullinen vaikutus potilaan terveyteen ja toimintakykyyn. Lapsilla seisomateline otetaan käyttöön pystyasennon kokonaiskehitystä tukevan vaikutuksen vuoksi. 04 48 12 Sormien ja käden harjoitusvälineet Sormien ja käden harjoitusvälineet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. 04 48 15 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet Terapiakiiloja ja rullia myönnetään lapsille harjoitusvälineiksi. Tasapainolautoja, terapiapalloja, mattoja tai trampoliineja ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. 04 48 18 Painomansetit Painomansetit tai rannepainot myönnetään pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta neurologiselle potilaalle esim. ataksian takia helpottamaan päivittäisiä toimintoja. 04 48 27 Välineet asennon tukemiseen hoidon aikana Asentohoitotyynyjä, -pehmusteita, psoas-tyynyjä ja ylä- tai alaraajojen ilmalastoja ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lapsille lainataan terapian aikana tapahtuvaan asennon tukemiseen erikoissairaanhoidosta mm. painokahvoja, imukuppikahvoja ja alaraajojen abduktiotyynyjä. 04 48 30 Leuan liikehoitolaite Leuan liikehoitolaite lainataan SatKs:n suusairauksien poliklinikalta potilaalle suun avaamisen helpottamiseksi

05 VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI 05 01 01 Tietokoneohjelmat harjoitus- ja kuntoutuskäyttöön Suurentava tietokoneohjelma lainataan erityisperustein SatKs:n silmätautien kuntoutusyksiköstä näkövammaiselle potilaalle itsenäisen selviytymisen tueksi. Näkövammaisten käyttöön suunniteltuja tietokoneohjelmia voidaan päivittää, kun kuntoutustarkoitukseen asennettava uusi lisälaite vaatii päivityksen ja silmätautien kuntoutusyksikkö toteaa, että ohjelma ei enää toimi tyydyttävästi. Kuurosokeiden käyttöön tarkoitetut tietokoneen lisälaitteet ja ohjelmat: Tarpeen selvittäminen ja käytön opetus tehdään tarvittaessa Suomen Kuurosokeat ry:n toimintakeskuksessa. Kuntoutuksellisia tietokoneohjelmia lainataan Satakunnan Tikoteekista vain erityisperustein pääsääntöisesti vaikeasti liikuntavammaisten lasten ohjaimen käyttöharjoittelua varten. 05 03 Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet 05 06 Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineet Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineitä ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 05 09 Pidätyskyvyn harjoitusvälineet 05 09 03 Inkontinenssihälyttimet Inkontinenssihälytin myönnetään erityisperustein määräaikaiseen lainaan SatKs:n lasten poliklinikalta tai perusterveydenhuollosta lapselle pidätyskyvyn harjoitusvälineeksi. 05 12 Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet 05 12 21 Induktiivisen ja deduktiivisen päättelyn harjoitusvälineet Erikoissairaanhoidossa tehdään lapsen omaan painikeleluun tarvittavat muutostyöt syyn ja seurauksen ymmärtämisen kehittämiseksi. 05 15 Perustaitojen harjoitusvälineet 05 15 09 Ajan ymmärtämisen harjoitusvälineet Timetimeria ei myönnetä pelkästään ajan hallinnan apuvälineeksi.

06 ORTOOSIT JA PROTEESIT 06 03 Vartalon ja selkärangan ortoosit ja 06 06 Yläraajan ortoosit, yläraajan vartalokiinnitteiset ortoosit ja 06 12 Alaraajan ortoosit 06 04 06 Tyrätuet Ortoosit voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena lääkärin tai terapeutin suosituksesta erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta potilaalle, jolla on virheasento, toimintahäiriö tai pitkäaikainen sairaus, joka rajoittaa toimintakykyä. Ortoosin myöntäminen edellyttää, että siitä on merkittävä hyöty potilaan päivittäisissä toiminnoissa. Perusterveydenhuolto vastaa pääsääntöisesti valmisortoosien lainauksesta, yksilöllisesti valmistettavat ortoosit myönnetään erikoissairaanhoidosta. Ortoosin myöntämisen edellytyksenä on julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan suorittama yksilöllinen tarvearvio ja pääsääntöisesti 1-4 viikon koekäyttö, joka ei koske yksilöllisesti valmistettavia ortooseja. Erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai vuodeosastolla hoidossa olevalle potilaalle akuuttiin traumaan tai leikkauksen jälkeiseen hoitoon liittyvät tuet lainataan erikoissairaanhoidosta määräajaksi, jonka jälkeen ortoosi lainataan perusterveydenhuollosta. Yksityis- tai julkisen sektorin suorittamien leikkausten ja Botox-hoidon jälkeen tarvittavat ortoosit ovat hoitovälineitä, joita voidaan myöntää lyhytaikaiseen lainaan julkisen terveydenhuollon toimesta. Myös päivystyspoliklinikoilla tulee olla hoitovälineinä tukikauluksia ja muita tarvittavia ortooseja annettavaksi niille potilaille, jotka sitä akuutisti tarvitsevat. Ortooseja ei myönnetä vain harrastustoimintaa varten. Leikkaukseen liittyvän tyrävyön myöntää leikkaava taho hoitovälineenä. Uusiminen perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuollosta voidaan myöntää tyrävyö potilaalle, jolla on päivittäisiä toimintoja vaikeuttava tyrä, jota hoidetaan konservatiivisesti lääkärin arvion perusteella. Muissa tapauksissa potilas ostaa tyrävyön itse. 06 12 03 Jalkateräortoosit Tukipohjalliset voidaan myöntää potilaalle, jolla on perussairauteen tai pysyvään rakenteelliseen poikkeamaan liittyvä liikkumista vaikeuttava nilkan ja/tai jalkaterän virheasento. Lisäksi tukipohjallishoidolla voidaan perustellusti odottaa saavan merkittävää hyötyä potilaan päivittäisissä toiminnoissa. Fysiologinen jalan toimintahäiriö, kiputila tai lattajalkaisuus ei oikeuta tukipohjallisten saamista lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tukipohjallisia käytetään pääsääntöisesti potilaan itse ostamien jalkineiden kanssa. Tukipohjalliset myönnetään erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai vuodeosastolla hoidossa olevalle potilaalle hoitoon liittyvät ensimmäiset tukipohjalliset kustannetaan erikoissairaanhoidosta. Uusiminen perusterveydenhuollosta. Uusintatarpeen tullen potilaan on näytettävä entiset pohjalliset tai muut ortoosit ennen kuin uutta hankintapäätöstä voidaan tehdä. Kantalappuja, geelipohjallisia ja silikonivarvasortooseja ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena.

Lasten tukipohjallishoito Normaalisti lapsen lattajalka ei ole kivulias. Kivulias lattajalka pitää tutkia rtgtutkimuksella tai erikoislääkärin kliinisellä tutkimuksella mahdollisen rakenteellisen poikkeaman selvittämiseksi. Kivuliaan lattajalan hoidoksi voidaan myöntää yhdet tukipohjalliset, jonka jälkeen hoito tauotetaan ja seurataan tilannetta. Mikäli kivut palaavat, voidaan myöntää uudet pohjalliset Perussairauteen tai rakenteelliseen poikkeamaan liittyvä liikkumista vaikeuttava nilkan ja/tai jalkaterän virheasennon hoitoon voidaan myöntää tukipohjallinen. Lapselle, jonka hoitovastuu ei ole erikoissairaanhoidossa, voidaan tukipohjalliset myöntää perusterveydenhuollosta. 06 18 Yläraajaproteesit ja 06 21 Kosmeettiset yläraajaproteesit ja 06 24 Alaraajaproteesit Raajaproteesit myönnetään erikoissairaanhoidosta. 06 30 Proteesit, ei raajaproteeseja 06 30 03 Peruukit Peruukki korvataan erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta potilaalle, joka on esim. sairauden tai sytostaatti- tai sädehoidon vuoksi menettänyt osan tai kaikki hiuksensa. Pääsääntöisesti myönnetään kuituhiusperuukki. Saatavuusperusteiden täyttyessä potilaalle myönnetään palveluseteli tai maksusitoumus peruukin hankintaa varten. Käytettäessä palveluseteliä potilas voi halutessaan hankkia sopimustuottajilta kalliimman tuotteen ja maksaa itse palvelusetelin arvon ylittävät kustannukset. Maksusitoumuksella voidaan hankkia vain kilpailutetun palveluntuottajan kausisopimustuotteita. Tällöin potilas ei voi vapaasti valita tuotetta. Erikoistapauksessa ihotautilääkärin lausunnon perusteella pitkäaikaiskäyttöön voidaan myöntää aitohiusperuukki. Mittatilausperuukki, joka on aina aitohiusperuukki, voidaan myöntää potilaalle, jolla on esim. vaikea allergia tai poikkeava pään muoto tai koko. Palvelusetelin käyttöönotto alkaa syksyllä 2014 (kilpailutus on käynnissä ja tiedot päivitetään myöhemmin) Palvelusetelin arvot: Kuituhiusperuukki: X euroa (sis. alv) Aitohiusperuukki: X euroa (sis. alv) Mittatilausperuukki: X euroa (sis. alv) Peruukin voi saada lääkinnällisenä kuntoutuksena keskimäärin kerran vuodessa tarpeen mukaan. Peruukin uusiminen tarpeen mukaan perusterveydenhuollon kautta. Peruukin hoitotuotteita ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena.

06 30 18 Rintaproteesit Rintaproteesi korvataan lääkinnällisenä kuntoutuksena siten, että ensimmäinen proteesi tulee leikkaavan tahon toimesta. Yksityissektorin suorittamien rintaleikkausten jälkeiset ensiproteesit korvataan julkisen terveydenhuollon toimesta. Uusintahankinnat perusterveydenhuollosta. Uimaproteesi katsotaan harrastusvälineeksi, eikä niitä myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. 06 30 09 Silmäripset ja kulmakarvat Irtoripsiä tai kulmien kestopigmentointia ei pääsääntöisesti korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 06 30 21 Silmäproteesit Silmäproteesi voidaan uusia viiden vuoden välein lääkinnällisenä kuntoutuksena. Proteesin hankkimisen jälkeen voidaan korvata yksi korjauskerta kiillotuksineen, muutoin silmäproteesin huolto- ja korjauskustannuksista huolehtii potilas. 06 30 24 Korvaproteesit Luovutetaan erikoissairaanhoidosta yksilöllisen harkinnan mukaan. 06 33 Ortopediset jalkineet Kenkien muutostöiden tai erityisjalkineiden kustantamisen edellytyksenä lääkinnällisenä kuntoutuksena on, että ne merkittävästi helpottavat sairauden tai vamman vaikeuttamia päivittäisiä toimintoja. Jalkineiden myöntämisen välttämättömänä edellytyksenä on julkisen terveydenhuollon osoittaman apuvälinealan asiantuntijan potilaalle suorittama yksilöllinen tarvearvio. Potilasta suositellaan ensisijaisesti hankkimaan omalla kustannuksellaan sopivat, hyvälaatuiset ja nahkaiset valmisjalkineet, joita hän voi parantaa teettämällä apuvälinealan erikoisliikkeessä tai suutarilla muutostöitä, korjauksia tai venytyksiä. Muutostöitä voidaan kustantaa harkinnan mukaan lääkinnällisenä kuntoutuksena valmisjalkineisiin. Vaikka tehdasvalmisteiset erityisjalkineet potilas yleensä hankkii itse, vaikean perussairauden yhteydessä ne voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena ortopedisten tai mittajalkineiden tilalle. Mikäli valmisjalkineet eivät ole riittävä ratkaisu muutostöistä huolimatta, voidaan myöntää potilaalle lääkinnällisenä kuntoutuksena mittajalkineet. Yksilöllisesti valmistettavat ortopediset jalkineet voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena erityistapauksessa, mikäli potilaalle ei sovellu mittajalkineet. Kyseessä on silloin voimakkaasti epämuotoinen jalka tai muu erityinen syy. Erityisjalkineet voidaan myöntää ihotautien poliklinikalta potilaalle, jolla on esim. kromi- tai liima-allergia ja jolle tulee ihottumaoireita sukkasuojauksesta huolimatta. Leikkausten ja toimenpiteiden yhteydessä tarvittavia hoitojalkineita (esim. kipsi- ja keinukengät) ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Erityisjalkineet myönnetään erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai vuodeosastolla hoidossa olevalle potilaalle hoitoon liittyvät ensimmäiset jalkineet myönnetään erikoissairaanhoidosta. Uusiminen perusterveydenhuollosta. Uusintatarpeen tullen potilaan on näytettävä entiset jalkineensa ennen kuin uusien jalkineiden hankintapäätöstä voidaan tehdä. Lapselle, jonka hoitovastuu ei ole erikoissairaanhoidossa, myönnetään erityisjalkineet perusterveydenhuollosta. Liikuntavammaiselle, ulkona kävellen liikkuvalle lapselle myönnetään ulkojalkineet lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lapselle, joka

ei kävele, voidaan myöntää tukisandaalit käytettäväksi seisomatelineessä / asentohoitona. Mikäli rtg-tutkimuksella osoitetun alaraajojen pituuseron korjaus katsotaan tarpeelliseksi, se voidaan korvata pituuseron ollessa aikuisilla vähintään 1,5 cm, lapsilla vähintään 1,0 cm. Lapsella pituuseron määrittämiseen ei aina tarvita rtgtutkimusta, vaan mittaero voidaan tarkistaa kliinisellä tutkimuksella. Jalkineet jaotellaan eri ryhmiin seuraavien määritelmien mukaan: 06 33 01 Ortopediset jalkineet, puolivalmiit Hankitaan, jos valmisjalkineet eivät tilavuudeltaan, tukevuudeltaan tai jalan epänormaalin muodon vuoksi riitä. Valmistetaan huomioiden potilaan yksilölliset mitat lestisarjaa valittaessa. Mittajalkineissa on tarvittaessa mahdollisuus lestimuutoksiin esim. vasaravarpaiden, tukipohjallisten tai hallux valguksen vaatima lisätilan tarve tai erityinen muoto. Lisäksi mittajalkineissa on mahdollista ottaa huomioon esim. allergisuudesta johtuvat erityisvaatimukset materiaalien suhteen. 06 33 03 Ortopediset jalkineet, valmiina saatavat Esim. laaja- ja/tai korkealestiset, erikoistukevat kantakapit, pehmeä- tai allergiavuoriset tai pitkälle aukeavat jalkineet. Saatavana sovitettuina apuvälinealan erikoisliikkeistä valmisjalkineina, joissa on huomioitu mahdollisen tukipohjallisen käytön tuomat vaatimukset. 06 33 06 Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistetut Ortopedisiä jalkineita käytetään kun jalkojen erityisvaatimuksia ei voida mittajalkinein tyydyttää. Ortopediset jalkineet ovat potilaan jaloista otettujen muottien/mittojen mukaisille yksilöllisille lesteille valmistetut jalkineet. Ortopediset jalkineet sisältävät kaiken tarvittavan, mukaan lukien tukipohjalliset. 06 33 98 Jalkinemuutokset Sisältää vain pelkän muutostyön ja siihen tarvittavat materiaalit.

09 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET 09 03 Vaatteet ja kengät Sosiaalitoimen kautta vammaiselle asiakkaalle korvataan ylimääräiset vaatekustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaisesta suuremmasta kulumisesta tai siitä, että asiakas vammansa vuoksi tarvitsee erityisvalmisteisia vaatteita tai jalkineita. 09 03 12 Käsineet Sähkölämmittimellä varustettuja lämpökäsineitä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. 09 03 27 Sukkahousut ja sukat Sähkölämmittimellä varustettuja lämpösukkia ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Geelisukkia ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. 09 03 36 Uima-asut 09 03 42 Jalkineet Erikoisuima-asu voidaan myöntää erikoissairaanhoidosta potilaalle, jolla on virtsanpidätyskyvyn ongelmia ja joka käy kuntoutussuunnitelmaan perustuvassa allasterapiassa. Kun asiakkaalla on erikokoiset jalat ja kokoeroa on vähintään kaksi numeroa, hän voi saada korvausta sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta toisen parin hankinnassa. Sähkölämmittimellä varustettuja jalkineita/pohjallisia ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. 09 06 Suojavälineet 09 06 03 Pään suojat Turvakypärä voidaan myöntää turvallisuuden lisäämiseksi erikoissairaanhoidosta potilaalle, jolla on normaalia suurempi vaara kaatua ja loukata päänsä, esim. hemofilia, epilepsia ja/tai kehitysvammaisuus. Valmiina saatavat turvakypärät/päänsuojat myönnetään perusterveydenhuollosta. Yksilöllisesti valmistettavat myönnetään erikoissairaanhoidosta. 09 06 15 Suojakäsineet Kelaushanskat myönnetään vain erityisperustein yksilöllisen tarpeen mukaan perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Erityistarpeella tarkoitetaan aktiivisella pyörätuolin käyttäjällä ihovaurion ehkäisyä ja kitkan parantamista kelauksen mahdollistamiseksi silloin, kun normaalit hansikkaat eivät sovi tai riitä tukemaan kättä optimaaliseen kelausasentoon. 09 06 18 Sääri- ja polvisuojat Tynkäsukkia myönnetään erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta alaraaja-amputoidulle potilaalle. 09 06 24 Vartalosuojat Lonkkasuojat ja lonkkahousut ovat lonkkamurtuman ennaltaehkäisyyn ja niitä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena.

09 06 27 Hengitystiesuojat Kevytsuojia, puolinaamareita ja raitisilmakypäriä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. MELA (maatalousyrittäjien eläkelaitos) voi myöntää ammatissaan raitisilmakypärää tai puolinaamaria käyttävälle yrittäjälle (astma, homepölykeuhko) apuvälineet työvälineeksi. SatKs keuhkosairauksien yksikössä on vain sovituskappaleita moottoroiduista hengityssuojaimista. 09 09 Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet myönnetään pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, jolle pukeutuminen tai riisuutuminen ei onnistu itsenäisesti. 09 12 WC-apuvälineet WC-apuvälineet, kuten WC-istuimet, -korotukset ja -tukikaiteet lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta. 09 12 27 WC-paperipihdit 09 12 33 Alusastiat WC-paperipihdit lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, jolla on selvä vaje olka- ja/tai kyynärnivelten liikkuvuudessa ja apuväline mahdollistaa omatoimisen WC-hygienian. Alusastiat, sorsat ja portatiivit ovat hoidollisia apuvälineitä, eikä niitä lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 09 12 36 Wc-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat Pesevä ja kuivaava WC-istuin tai WC-istuimeen kiinnitettävä erillinen suihku ja kuivaaja voidaan korvata sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta vaikeavammaiselle potilaalle. 09 33 Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet 09 33 03 Kylpy/ suihkutuolit/ ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet Lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta. 09 33 06 Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat Ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. 09 33 12 Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät Kylpypaareja, suihku- ja hoitopöytiä lainataan erikoissairaanhoidosta potilaalle, joka ei pysty istumaan suihkun aikana. Kiinteästi seinään asennettava suihku- tai hoitopöytä korvataan sosiaalitoimen kautta. 09 33 21 Kylpyammeet Pienen lapsen siirrettävä kylpyamme lainataan erikoissairaanhoidosta, kun ammeessa istumiseen tarvitaan lisätukea. 09 33 27 Kylpyammeen pituutta tai syvyyttä pienentävät välineet Ammehissi lainataan erikoissairaanhoidosta.

09 33 30 Pesulaput, -sienet ja -harjat, pidikkeillä, varsilla tai kahvoilla Peseytymisvälineet potilas hankkii ensisijaisesti omakustanteisesti. Erikoispesuvälineet myönnetään pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, jolla on huomattavat rajoitukset olkapäiden nivelten liikkuvuudessa, eikä hän pysty peseytymään tavallisella kaupasta saatavalla pitkävartisella välineellä. 09 33 39 Kelluntavälineet Kylpykaulurit lainataan kokeiluun erikoissairaanhoidosta potilaalle, joka ei pysty uimaan ja käy allasterapiassa, jolla on selkeä kuntoutuksellinen tavoite ja joka on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Kokeilun jälkeen potilas hankkii kaulurin itse. Kelluntaliivejä tai haalareita ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. 09 36 Käsien ja jalkojen hoitovälineet Käsien ja jalkojen hoitoon tarvittavat erikoisapuvälineet (mm. yksikätiselle), joita ei saa tavallisesta kaupasta voidaan myöntää pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, mikäli ne ovat välttämätön edellytys itsenäiselle suoriutumiselle päivittäisistä toimista. 09 39 Hiusten hoitovälineet Hiusten hoitoon tarvittavat erikoisapuvälineet (mm. kaarevat tai taivutettavat pitkävartiset), joita ei saa tavallisesta kaupasta, voidaan myöntää pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, mikäli ne ovat välttämätön edellytys itsenäiselle suoriutumiselle päivittäisistä toimista. 09 42 Hampaiden hoitovälineet ja 09 45 Kasvojen hoitovälineet Hampaiden ja kasvojen hoitovälineitä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena.

12 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät Yhdellä kädellä käytettävät kävelyn apuvälineet lainataan erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Valkoiset tukikepit ja suunnistautumiskepit lainataan Satks:n silmätautien poliklinikalta. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät Kävelyteline lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan arvioinnin perusteella potilaalle, jolle se on välttämätön edellytys päivittäisissä toiminnoissa suoriutumisesta. 12 07 Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet Kumitulpat ja jääpiikit lainataan potilaalle apuvälinekeskuksen (sopimuskunnat) omistamiin kävelyn apuvälineisiin. 12 12 Auton käyttöä helpottavat välineet 12 12 12 Autoistuimet ja tyynyt, erityisvalmisteiset Alle 3-vuotiaalle lapselle perhe hankkii auton turvaistuimen itse. Vaikeavammaisen lapsen on mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena lisävöitä/-tukia turvaistuimeen. Edellytyksenä on julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemä arvio. Yli 3-vuotiaalle vaikeavammaiselle lapselle voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena auton turvaistuin, jos hän tarvitsee 5-piste-vyöt, erityismuotoillun istuimen, pääntuen, alaraajatuen tms. saavuttaakseen hyvän istuma-asennon ja siten pystyäkseen matkustamaan turvallisesti. Hankinnan ja muutostöiden korvaamisen edellytyksenä on julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan suorittama arvio. Samoilla perusteilla voidaan kustantaa lääkinnällisenä kuntoutuksena tieliikennelain sallimia muutostöitä perheen itse hankkimaan turvaistuimeen. Autoon kiinteästi asennettavat turvaistuimet (esim. kääntöistuimet) tai turvavyöt voidaan esittää hankittavaksi vammaispalvelulain nojalla sosiaalitoimesta. 12 16 Mopedit ja moottoripyörät Polttomoottorikäyttöisen mopedin tai moottoripyörän voi anoa sosiaalitoimen vammaispalvelusta harkinnanvaraisesti myönnettävänä välineenä. 12 18 Polkupyörät 12 18 03 Polkupyörät Kaksipyöräistä polkupyörää ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Käyttäjän omaan kaksipyöräiseen polkupyörään voidaan korvata lisävarusteita (ks. 12 18 21), jotka mahdollistavat polkupyörän käytön. 12 18 06 Kolmipyörät, jaloin poljettavat Kolmipyöräistä polkupyörää ja muita erikoispolkupyöriä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kolmipyöräistä polkupyörää voi anoa sosiaalitoimen vammaispalvelusta harkinnanvaraisena välineenä.

Lapselle kolmipyörä voidaan lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena julkisen terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan arvion perusteella erikoissairaanhoidosta silloin, kun pyörä on välttämätön lapsen kehitykselle ja motoriikka on pyörän avulla kohennettavissa. Tällöin pyörä on mainittava potilaan kuntoutussuunnitelmassa. Lapsella käyttäjän vastuu siirtyy lapsen vanhemmille tai lähihenkilöille. Nojapyörää ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena, vaan se katsotaan harrastus- ja kuntoiluvälineeksi, jota voidaan anoa sosiaalitoimen vammaispalvelusta harkinnanvaraisena välineenä. 12 18 12 Potkupyörät ja potkulaudat, jalalla työnnettävät Potkupyörää ja potkulautaa ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. 12 18 15 Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät Tandempyörää ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Se katsotaan harrastusvälineeksi, jota voidaan anoa sosiaalitoimen vammaispalvelun harkinnanvaraisena välineenä. 12 18 21 Polkupyörien lisävarusteet Teleskooppiapupyörät lainataan lapselle erikoissairaanhoidosta omaan polkupyörään. Pyöräilykypärän, pyörän valot ja lukot yms. potilas hankkii itse. 12 22 Pyörätuolit, ihmisvoimin käytettävät 12 22 03 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, molemmilta puolilta kelattavat Pyörätuoli lainataan aikuisille pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta ja lapsille erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoidosta lainataan selkäydinvammaisen aktiivipyörätuoli tai vaikeaa neurologista sairautta sairastavan potilaan pyörätuoli, johon tarvitaan esim. erikoisselkäosa. Ns. aktiivipyörätuoli lainataan aktiivisesti itsenäisesti asioitaan hoitavalle henkilölle, jolle pyörätuolilla käsin kelaaminen on ainoa omatoiminen liikkumistapa. Pyörätuoli voidaan lainata, kun henkilö ei pysty liikkumaan kevyempien apuvälineratkaisujen turvin. Pyörätuolin lainaaminen voi olla perusteltua myös silloin, kun se on välttämätön ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi. Pyörätuolin tarpeen tulee olla säännöllistä ja sen tulee lisätä omatoimisuutta. Pyörätuolin mukana lainataan yksilöllisen perustein valittu istuintyyny. Etupyöristä kelattava pyörätuoli lainataan potilaalle, jolla olkapäiden liikevajaus estää takapyöristä kelattavan pyörätuolin käytön. Terveydenhuolto ei korvaa harrastuspyörätuoleja. Jos palautuneita pyörätuoleja lainataan harrastuskäyttöön, potilas vastaa mahdollisista muutostöistä itse. Lapselle ei pääsääntöisesti lainata yhtä aikaa pyörätuolia ja rattaita. 12 22 03 04 Seisomaan nostavat pyörätuolit Seisomaan nostava pyörätuoli lainataan erikoissairaanhoidosta potilaalle, jolla on erityisiä perusteita useita kertoja päivässä tapahtuvaan seisomaan nousuun ja jolle seisomatelineeseen siirtyminen / siirtäminen ei ole mahdollista. Tämän lisäksi seisomaan nostavan pyörätuolin käytön tulee olennaisesti lisätä potilaan toimintakykyä ja omatoimista suoriutumista arkiaskareissa. Seisomaan nostavan pyörätuolin käyttö edellyttää, että apuvälineen käyttäjä pystyy itse liikuttamaan pyörätuolia ja käyttämään seisomaan nousun mekanismia tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti.