Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus Tärkeitä kysymyksiä teeman kannalta: Ketkä aiheuttavat ilmastonmuutoksen? Ketkä kärsivät ilmastonmuutoksesta? Ovatko ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävät toimet oikeudenmukaisia? Maapallon eri alueet tuottavat eri määriä hiilidioksidia ja muita ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä. Yleisesti voidaan sanoa teollisen Pohjoisen osuuden ilmastonmuutosta edistävistä toimista olevan moninverroin globaalia Etelää suurempi. Lisäksi eri maiden hiilijalanjäljet ovat vääristyneitä. Esimerkiksi Kiina tuottaa valtavasti tavaraa mm. Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille, mutta hiilijalanjälki on Kiinan, koska tehtaat sijaitsevat siellä. Tällöin Kiinan hiilijalanjälki on sen väestön kulutustasoa paljon korkeampi ja samalla esimerkiksi Suomen väestön todellinen hiilijalanjälki on suurempi kuin tilastoissa näyttää. Ongelmia ei aiheuta pelkästään ilmastonmuutos vaan myös sitä estämään tarkoitetut menetelmät. Esimerkiksi biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa ruoka- ja vesipulaa ja ydinvoima ympäristöongelmia. Myös päästökauppa ja siihen olennaisesti liittyvät kompensaatiomenetelmät ovat saaneet osakseen ankaraa kritiikkiä. Mekanismit eivät ainoastaan kannusta teollisuutta kikkailuun todellisen päästöjen vähentämisen sijasta, vaan aiheuttavat myös ekologisia ja sosiaalisia katastrofeja. Esimerkiksi puhtaan kehityksen mekanismilla, Clean Development Mecanisms CDM, tuetut hankkeet, kuten jättimäiset padot ja tuulipuistot, ovat ajaneet kokonaisia yhteisöjä asuinalueiltaan köyhissä maissa. Kasvavan teollisuuden alta häädettävät ihmisryhmät ovat usein juuri niitä, jotka ovat kestävällä elämäntavallaan suojelleet elinympäristöään. Päästökompensaatiot luovat harhaanjohtavia tilastokaavioita, ja päästöintensiivinen teollisuus siirtyy vain ilmastopolitiikaltaan suotuisempiin maihin. Etelän näkökulmasta kamppailevat liikkeet vastustavat myös jyrkästi Cancúnissa hyväksyttyä REDD+ mekanismia. REDD eli Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation on suunniteltu metsien hakkuun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen markkinamekanismeilla. REDD+ huomioi metsien suojelun, kestävän metsänhoidon ja metsien hiilivarannon. Mekanismin tarkoitus on vähentää metsäkatoa, mutta sen ongelmana on, ettei se puutu ongelman syihin eikä toimintatapojen vaikutuksiin ihmisten elinympäristöissä. Metsiensuojeluohjelmat uhkaavat maailman viimeisiäkin metsäkansoja ja muita Etelän yhteisöjä, jotka ovat vuosisatoja hyödyntäneet lähimetsiensä antimia kestävästi. Todellista metsätuhoa aiheuttavan suurteollisuuden, kuten sellu- ja paperiteollisuuden toimintaan ei puututa. Mekanismissa ei eroteta luonnollista metsää plantaaseista, mikä tarkoittaa sitä että yritykset voisivat jopa saada päästöjään anteeksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömien puuviljelmiensä perusteella. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimien on oltava oikeudenmukaisia ja niiden avulla on turvattava myös maapallon köyhien ihmisryhmien elämän mahdollisuudet. Globaalin Etelän väestöstä huomattavan suuri osa kärsii jo nyt ilmastonmuutoksesta eri tavoin hyvinkin vakavasti. Globaalin ilmastonmuutoksen seuraukset voivat tuhota paikallisella tasolla merkittävästi elämän edellytyksiä: äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt voivat tuhota esimerkiksi taloja, tieverkkoa ja muuta infrastruktuuria. Kuivuus ja tulvat voivat tuhota esimerkiksi peltoja ja kokonaisia satoja. Rikkaat ja
vaikutusvaltaiset ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksesta vähemmän ja eri tavoin kuin köyhät ihmiset, joiden elämä voi olla konkreettisesti uhattuna ilmastonmuutoksen seurauksena. Globaalin Etelän asema kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on hankala. Etelän väestöstä suuri osa kärsii ilmastonmuutoksen seurauksista, mutta Etelän eliitit hyötyvät kansainvälisistä taloudellisista ja poliittisista rakenteista, jotka edistävät ilmastonmuutosta. Etelän köyhien ja eliittien edut ovat siis tässäkin asiassa vastakkaisia. Etelän eliiteillä ei olekaan riittävää tahtoa toimia köyhien ja ympäristön parhaaksi, eikä teollinen Pohjoinen ole valmis tinkimään omista eduistaan edistämällä tarvittavia muutoksia. Huolimatta siitä, onnistutaanko ilmastonmuutosta hidastamaan, on sen aiheuttamiin seurauksiin varauduttava maailmanlaajuisesti.tämä tarkoittaa osin erilaisia asioita maapallon eri alueilla. Varautumisen mahdollisuuksia voidaan pyrkiä tietoisesti parantamaan, mikä olisi ehdottomasti paras ratkaisu. Tarvitaan tietoa siitä, miten toimia muuttuneissa olosuhteissa. Esimerkkinä tästä on maanviljely: pitää osata viljellä oikeita lajeja oikeilla alueilla ja paikoilla. Tämä voi olla vaikeaa, koska esimerkiksi paljon menneiden sukupolvien tietoa on kadonnut rahakasvien viljelyn ja menetettyjen viljelymaiden myötä. Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä vuonna 2009 järjestettiin viralliselle ilmastosopimuksesta päättävälle, YK:n johtamalle kokoukselle vaihtoehtoinen tapahtuma nimeltä Klimaforum09. Tapahtuma kokosi yhteen muun muassa Etelän kansanliikkeitä ja eri puolilla maailmaa toimivia sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristö-asioita ajavia järjestöjä sekä ruohonjuuritason toimijoita keskustelemaan ilmastopolitiikasta, jonka tavoitteet perustuvat ilmastooikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Klimaforumin johtopäätös oli, että lmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen kestävästi edellyttää muutoksia taloudellisissa ja poliittisissa järjestelmissä eri tasoilla, globaalilta paikalliselle tasolle. Foorumin julistuksen nimi olikin Järjestelmänmuutos, ei ilmastonmuutosta!. Iskulause kuvaa osuvalla tavalla virallisten neuvottelujen tulosta sekä kokoukseen kohdistuneita odotuksia; johtopäätös on, että poliittisten päätösten tekijöiltä ei voida vallitsevassa tilanteessa odottaa toimia ongelman ratkaisemiseksi Etelän kansalaisyhteiskunnan asemaa kunnioittavalla tavalla. Ilmastonmuutoskeskustelun ja -politiikan painopistettä on muutettava voimakkaasti ilmastooikeudenmukaisuuden suuntaan. Etelän kansanliikkeitä ja muita ruohonjuuritason toimijoita on tuettava ja ymmärrettävä ilmastonmuutoksen olevan osa laajempaa ongelmakenttää. Ilmastonmuutoksen hidastamista ei voida laskea teknologisen kehityksen kaikkivoipaisuuden varaan, vaan huomio on kiinnitettävä taloudellisiin ja poliittisiin rakenteisiin, muutoksiin tuotannossa ja kulutuksessa sekä Etelän ja Pohjoisen välisten materiaalivirtojen suuruuteen. Dia 1. Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kuva Klimaforum- ilmastokokouksen vaihtoehtotapahtumasta vuodelta 2009 Kysy oppilailta: Miten kuva liittyy ilmasto-oikeudenmukaisuuteen? (kuva on Kööpenhaminan ilmastokokouksen vaihtoehtotapahtumasta kansojen ilmastokokouksesta )
Ketkä puuttuvat kuvasta? (kuvassa on vain länsimaisia ihmisiä, jotka edustavat teollista Pohjoista. Vaikka kuva on vaihtoehtotapahtumasta puhujana on mies. ) Ketkä voivat osallistua tämänkaltaisiin tapahtumiin? Miksi vaihtoehtotapahtumia järjestetään virallisten kokousten yhteyteen? Ketkä voivat vaikuttaa ilmasto-oikeuden mukaisuuden toteutumiseen? Mitä teillä tulee mieleen ilmasto-oikeudenmukaisuudesta? Entä ilmasto-epäoikeudenmukaisuudesta? Dia 2. Hiilidioksidipäästöt/henkilö maailmassa 1. Luxemburg, 2.USA, 3. Singapore, 4. Australia, 5. Kanada, 6. Belgia, 7. Hong Kong, 8. Islanti, 9. Suomi, 10. Hollanti Teollinen Pohjoinen tuottaa suurimman osan hiilidioksidipäästöistä. Osa Pohjoisen hiilidioksidipäästöistä syntyy globaalissa Etelässä,kun esim. kiinalaisessa tehtaassa tehdään kännyköitä, jotka me ostamme. Hiilidioksidipäästöt tilastoidaan Kiinan päästöiksi, mutta kännykät tuodaan meille. Oikeudenmukaisuuden nimissä päästöt tulisi jakaa tasan. Teollisen Pohjoisen päästöjä tulisi vähentää suhteessa paljon enemmän kuin globaalissa Etelässä. Tavoitteena on kaikille samat päästöt kestävästi. tämä tarkoittaa teolliselle Pohjoiselle - 40% päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 95% vuoden 1990 -tasosta vuoteen 2050 mennessä. Dia 3. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia globaalissa etelässä. Kuivuus Tulvat Myrskyt tiet ja talot voivat tuhoutua sadot voivat tuhoutua ruokakriisi, vesikriisi tartuntataudit leviävät nopemmin ja tehokkaammin ihmisiä kuolee / joutuu lähtemään pois kotiseuduiltaan = ilmastopakolaisuus Ilmastonmuutoksesta kärsivät pohjoista enemmäin globaalin Etelän ihmiset. (lue kalvo) Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tulvat ja myrskyt tuhoavat teitä, asumuksia ja satoja. Lisääntyvä kuivuus aiheuttaa vesipulaa ja voi johtaa ruokakriisiin ja vesikriisiin Ilmastonmuutos kasvattaa tartuntatautien kuten malarian, denguekuumeen, keltakuumeen ja hantaviruksen esiintymisaluetta, kun tulvat ja lämpimämpi ilmasto tarjoavat suotuisat olot, esim. Malariasääskille. Dia. 4. Ilmastoepäoikeudenmukaisuutta Kansainvälisissä sopimuksissa ei kuulla Etelän ääntä. Päästövähennykset riittämättömiä. Päästövähennysten nimissä harjoitetaan globaalissa Etelässä monenlaista haitallista toimintaa. Ilmastonmuutosta käsittelevissä kansainvälisissä sopimuksissa ei huomioida monia Globaalin Etelän ihmisryhmiä, päätökset tehdään Teollisen Pohjoisen ehdoilla.
Ilmastokokouksissa monet väestöryhmät, joita ilmastonmuutos eniten koskettaa eivät ole edustettuina. Luvattujen päästövähennysten ja tieteen osoittamien päästövähennystarpeiden välillä on epäsuhta, josta teollisen Pohjoisen maat eivät piittaa. huom! Seuraavassa kalvossa esimerkkejä haitallisesta toiminnasta Dia 5. Ongelmia ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarkoitetuista toimista globaalissa Etelässä. Biopolttoainetuotanto ruokakriisi, vesikriisi Padot, tuulivoima-puistot ihmisten asuinympäristöt ja elinkeinot tuhoutuvat (esim. kalastus, maanviljelys) Lisäydinvoima uraanikaivosten ongelmat Päästökauppa epäreilua, lisäksi kannustaa teollisuutta kikkailuun todellisen päästöjen vähentämisen sijasta Keinot, joilla ilmastonmuutosta on pyritty torjumaan ovat riittämättömiä ja aiheuttavat myös ongelmia globaalissa Etelässä: BIOPOLTTOAINEET - Biopolttoainetuotannon alta kaadetaan sademetsiä esim. Indonesian palmuöljy. Enää 3% alkuperäisestä sademetsästä on jäljellä. - Metsäkato, lannoitteet, torjunta-aineet, jätteet,metsäpalot, eroosio, biodiversiteetin häviäminen. - Alkuperäiskansojen asuinpaikkojen siirtäminen tai elinympäristöjen tuhoaminen hävittävät perinteiset elinkeinomahdollisuudet. - Peltoja käytetään biopolttoaineen tuotantoon esim. maissi, sokeriruoko (esim. Brasilia, Kenia) Kun peltoviljelyala ruuan tuotantoa varten pienenee ruuan hinta nousee maailmanlaajuisesti ja aiheuttaa ruokakriisin. Nyt arvioidaan, että biopolttainetuotanto on vaarantanut jo 100 miljoonan ihmisen elämän ja ajanut 30 miljoonaa ihmistä nälänhätään. - Nyt arvoidaan, että biopolttoainetuotanto aiheuttaa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin öljy (kun se käytetään Euroopassa) PADOT JA TUULIVOIMAPUISTOT - Tarkoituksena tuottaa hiiletöntä energiaa, mutta ovat ajaneet kokonaisia yhteisöjä asuinalueiltaan köyhissä maissa. Kasvavan teollisuuden alta häädettävät ihmisryhmät ovat usein juuri niitä, jotka ovat kestävällä elämäntavallaan suojelleet elinympäristöään. - Nämä hankkeet saavat taloudellista tukea pohjoisen teollisuusmailta. YDINVOIMA - Ydinvoiman tuotantoketju uraanikaivoksista loppusijoitukseen, on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. - Uraanikaivokset aiheuttavat mittavia ympäristöongelmia globaalissa Etelässä. Uraaninlouhinnassa syntyy valtava määrä radioaktiivista jätettä, jota on hankala eristää muusta ympäristöstä ja joka usein saastuttaa lähialueiden vesistöjä. Uraanin
hajoamistuotteiden (kuten radonkaasun) aiheuttamat terveyshaitat. (esim. Aikuisten ja lasten syövät ja sikiöaikaiset epämuodostumat lisääntyvät) PÄÄSTÖKAUPPA - Myös päästökauppa ja siihen olennaisesti liittyvät kompensaatiomenetelmät ovat saaneet osakseen ankaraa kritiikkiä. - Mekanismit eivät ainoastaan kannusta teollisuutta kikkailuun todellisen päästöjen vähentämisen sijasta, vaan aiheuttavat myös ekologisia ja sosiaalisia katastrofeja. Päästökompensaatiot luovat harhaanjohtavia tilastokaavioita ja päästöintensiivinen teollisuus siirtyy vain ilmastopolitiikaltaan suotuisempiin maihin. METSIENSUOJELUOHJELMATKIN VOIVAT AIHEUTTAA ONGELMIA GLOBAALISSA ETELÄSSÄ - Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarkoitetut metsiensuojeluohjelmat uhkaavat maailman viimeisiäkin metsäkansoja ja muita Etelän yhteisöjä, jotka ovat vuosisatoja hyödyntäneet lähimetsiensä antimia kestävästi. Ihmisiä saatetaan siirtää pois ikiaikaisilta asuinpaikoiltaan metsiensuojelun nimissä. - Todellista metsätuhoa aiheuttavan suurteollisuuden, kuten sellu- ja paperiteollisuuden toimintaan ei puututa. - Ohjelmissa välttämättä ei eroteta luonnollista metsää plantaaseista, mikä tarkoittaa sitä että yritykset voisivat jopa saada päästöjään anteeksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömien puuviljelmiensä perusteella. (esim. Indonesian palmuöljyviljemät voitaisiin lukea uudelleenmetsittämiseksi!) Dia 6.. kuva: Cochabamba kansojen ilmasto-kokous 2010 http://www.flickr.com/photos/foei/5760988909/sizes/m/in/set-72157626840651318/ FOEI, Taustateksti: Kuvassa Cochabamba People's Climate Summit, 2010 Maailman kansojen konferenssissa ilmastonmuutoksen ja Äiti Maan oikeuksien puolesta Bolivian Cochabambassa 2010 valmisteltiin Kansojen ilmastosopimus. Eri kansojen edustajat vaativat, että etelän kansanliikkeiden ääntä kuultaisiin YK:n ilmastoneuvotteluissa. Bolivia ja muut ALBA-maat (Bolivarian Alliance for the Americas) haluavat torjua teollisen Pohjoisen esittämiä päästökauppamekanismeja, jotka toteutuessaan polkisivat yhteisöjen oikeuksia. (padot, tuulivoimapuistot, metsiensuojelu) (lähde: http://maanystavat.fi/index.php?cat=95&lang=fi&mstr=94) Ryhmätyö: (kesto yhteensä noin 10 min) Pohtikaa ryhmässä viiden vaatimuksen lista, jonka arvelette näiden osallistujien laatineen Äiti Maan oikeuksien puolesta. Pyydä oppilaita kirjoittamaan vaatimukset post it- lapuille ja tuomaan ne taululle. Purku: Järjestä post it - laput eri teemojen mukaan. Pyri nimeämään synteesinomaiset vaatimukset oppilaiden työn pohjalta ja tee niistä yhteinen lista taululle! Voitte myös kirjoittaa listan suurelle pahville ja kuvittaa sen, ja ripustaa sen luokan seinälle. Dia 7. Ilmastonmuutoksen torjunnassa huomioitava globaalin Etelän näkökulma.
Taloudelliset ja poliittiset rakenteet Tuotannon ja kulutuksen vähentäminen Pohjoisessa riittävän nopeasti Etelän ja Pohjoisen välisten kuljetusten vähentäminen Etelän köyhien on voitava parantaa elinolojaan Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa muodostua uudeksi hyväksikäytön ja hallinnan keinoksi Ilmastonmuutoksen torjunnassa on huomioitava globaalin Etelän näkökulma: 1. Taloudellisia ja poliittisia rakenteita on muutettava oikeudenmukaisemmiksi globaalille Etelälle. 2. Kulutusta on vähennettävä Pohjoisessa tarpeeksi nopeasti ja tavaroiden kuljettamista maailman laidalta toiselle on vähennettävä, koska tämä lisää hilidioksidikuormaa. 3. Globaalia Etelää on tuettava, jotta he voisivat vähentää köyhyyttä sellaisilla keinoilla, jotka eivät kasvata hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutoksen nimissä toteutettavat hankkeet, jotka haittaavat kestävää elämäntapaa elävien ihmisten elämää, on lopetettava.