9.1.2002 Taku -tiedote I / 2002 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä indeksialueilla ja sitä käytetään kustannustietojärjestelmässä uudis-, korjaus- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Hintaindeksin aluekohtaiset pisteluvut julkaistaan kustannustietojärjestelmässä vastaamaan kunkin vuoden tammikuuta. Rakennushankkeiden budjetointia varten indeksin kehittyminen ennustetaan vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana indeksin kehittyminen ja tulevaisuuden ennuste päivitetään kolme- neljä kertaa vuodessa. Päivitys julkaistaan niin kutsuttuina Taku -tiedotteina, joka noudettavissa www.haahtela.fi -sivustolta. 85 80 75 70 65 ➀ ➁ ➂ 60 55 ➃ ➄ ➅ 50 45 40 2002 Haahtela -kehitys Oy 35 1/91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 Haahtela-indeksi tammikuussa 2002 ja ennuste loppuvuodelle 2002 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu-Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet 107
Rakentamisen hinnat vuonna 2001 Rakentamisen hintatason kehitys vuonna 2001 oli pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa kaksijakoinen. Keväällä hinnat kohosivat selvästi ja syksyllä nopeasti laskivat. Kun lasku oli nousua voimakkaampi, hintataso vuoden lopussa oli alkuvuotta alhaisempi. Paikkakunnilla, joissa rakentamistoiminta oli vähäistä, hintataso pysyi vuoden aikana likimain muuttumattomana. Kaksijakoisuus oli seurausta rakentamisen tuotantomäärien muutoksista. Vielä keväällä rakennettavaa oli paljon ja kesällä käynnistyi useita korjaushankkeita. Syksyllä kansantalouden kasvun pysähtyessä toimitilamarkkinoiden vuosikausia kestänyt ylikysyntä kääntyi ylitarjonnaksi yritysten supistaessa toimintaansa ja vähentäessä tilojaan. Uusien liikerakennushankkeiden käynnistymiseen tuli varovaisuutta. Valtion tukemaa asuntotuotantoa jarrutti rakentamisen kalleus ja vapaarahoitteista myyntiaikojen pidentyminen ja ennakkomyynnin takeltelu. Tyhjien toimitilojen määrä alkoi lisääntyä ja asuntoja valmistua varastoon. Elo-syyskuussa rakentamisen määrä alkoikin supistua ja hinnat laskea. Rakennusalaa vaivasi koko viime vuoden talouselämän ennustelaitosten ja rakennusalan omienkin järjestöjen katteeton optimismi. Tämä on pitänyt erityisesti pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien tarjous- ja myyntihintoja korkealla ja entisestään alentanut kysyntää. Vaikka talouselämän suhdannemuutos on ollut havaittavissa jo toista vuotta, rakennusalan sopeutuminen kansantalouden taantumaan on tuskin vielä edes alkanut. Rakennustoiminnan aktiviteetti on koko syksyn laskenut ja pessimismi alan elpymisen suhteen lisääntynyt. Kysynnän laskiessa on odotettavissa epävarmuutta, suuria hintaheilahteluja ja rakentamisen resurssien sopeuttamista kysyntää vastaavaksi. Hintatason ennuste vuonna 2002 Ekonomistit ovat ennustaneet taantuman jäävän lyhytaikaiseksi ja kansantalouden elpyvän jo vuoden puolivälin jälkeen. Samanaikaisesti toteutunut talouskehitys on kaiken aikaa ollut ennusteita synkempi. Pörssikurssien nousu viime vuoden lopulla Yhdysvalloissa ja Euroopassa saattaa indikoida talouskehityksen muutosta. Se voi kuitenkin indikoida poikkeuksellisen alhaisen korkotason mukanaan tuomaa vaihtoehdottomuutta ja sen tuloksena toiveajattelua sijoitusmarkkinoilla. Rakentamiseen talouskehityksen positiivinenkaan muutos ei vaikuttane vuoden 2002 aikana. Hinnat ehtivät korkeasuhdanteen aikana kohota sen verran korkealle, etteivät ne houkuttele sijoittamaan vähään aikaan. Myös tyhjien tilojen täyttymiseen ja varastoon kertyneiden asuntojen myyntiin menee jonkin aikaa. Rakentamisen moottorina voisi toimia valtion tukema asuntorakentaminen. Alustavat tiedot tämän vuoden aloituksista osoittavat kuitenkin, että valtion tukema tuotanto alittanee viime vuoden määrän ja myös vapaarahoitteinen asuntotuotanto vähenee. Rakentamisen hintataso laskee pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristössä edelleen, joskin suhteellisen hitaasti, koska rakentamatonta työkantaa on vielä jäljellä. Ennen pitkää useat nyt käynnissä olevat rakennustyöt kuitenkin päättyvät eikä uusien aloitusten määrä riitä kompensoimaan syntyvää rakennustoiminnan vajetta. Lyhyellä tilausjänteellä toimivien osaurakoitsijoiden ja alihankkijoiden työt alkavat vähetä ja kiristyvillä rakennusmarkkinoilla kateodotukset ovat edelleen laskusuunnassa. Tämä saattaa aiheuttaa sopeuttamisen mukanaan tuoman reilumman hinnan laskun rakennusalalle loppukeväällä tai alkusyksyllä. Esivalmisteiden hinnat ovat jo viime vuoden syksyllä laskeneet eikä niiden suhteen ole odotettavissa suurta muutosta. Materiaalien ja tavaroiden kilpailua kiristää niiden vapaa liikkuminen entisestään tiivistyvän euroalueen sisällä. Toisaalta hintojen nousullekin on olemassa mahdollisuus, mikäli vienti lähialueille jatkaa kasvuaan. Kesällä kausiluonteinen rakentaminen elvyttää rakennusalaa ja katkaissee rakennusalan työttömyyden kasvamisen. Hintataso ei merkittävästi muutu. Tunnelma on odottava. Pääkaupunkiseudun suuret julkisrahoitteiset rakennushankkeet saattavat kääntää paikallisesti rakentamisen ja hintatason nousuun. Valtion ja kuntien kiristyvä taloudellinen tilanne saattaa myös siirtää tälle vuodelle kaavailtujen hankkeiden aloitusta. Toimitilamarkkinoilla kysyntä on edelleen laskeva. Uusien hankkeiden käynnistyksissä on huomattavaa varovaisuutta. Yritysten vuokranmaksukyvyn heikentymisen ja tyhjänä jo olevan tai tyhjäksi jäävän toimitilareservin vuoksi vuokrataso alenee. Tämä yhdessä kiinteistöliiketoiminnan sijoitusriskin kasvamisen ja tuottovaatimuksen kohoamisen kanssa pakottaa rakentamisen hinnan laskuun.
Suomen eri alueiden väliset hintaerot kaventuvat edelleen vuonna 2002. Pääkaupunkiseutu ja sen aikaisempaa laajempi ympäristö muodostavat lähes yhtenäisen trendiltään hitaasti laskevan hinta-alueen. Alueen vaikutuspiirin ulkopuolisissa kasvukeskuksissa rakentamisen hintojen muutokset ovat vähäisiä ja pikemminkin lievästi nousevia työ- ja materiaalikustannusten kohoamisen vuoksi. Kun samanaikaisesti pääkaupunkiseudulla katetaso ja rakentamisen resurssien kysyntä laskee, kasvukeskusten hintataso lähestyy pääkaupunkiseutua ja sen kehyskuntia. Niin kutsutuilla halvan rakentamisen alueilla ei juuri merkittävää rakennustoimintaa tapahdu, vaan hintatason määrää yleinen työvoiman ja materiaalin hintakehitys katetason ollessa jo minimissä. Kun rakentaminen on koko maassa vähentynyt, hintakehitykselle on ominaista herkkyys suurille rakennusinvestoinneille, jotka saattavat muuttaa paikallisesti hintatasoa joksikin aikaa huomattavastikin. Haahtela -hintaindeksin paikkakuntakohtaiset ja alueelliset pisteluvut vuodelle 2002 on esitetty oheisissa taulukoissa. Syksyn ennustetta keväälle 2002 on taulukon luvuissa muutettu siten, että hintojen lasku tapahtuu ennustettua hitaammin. Tämä johtuu käynnissä olevan työkannan riittämisestä alkukevääseen. Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2002 5/2002 9/2002 1/2003 ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI Helsinki 74,0 72,0 72,0 71,0 1 Espoo 74,0 72,0 72,0 71,0 1 Vantaa 74,0 72,0 72,0 71,0 1 Kauniainen 74,0 72,0 72,0 71,0 1 Järvenpää 69,0 68,0 68,0 68,0 2 Kerava 69,0 68,0 68,0 68,0 2 Sipoo 69,0 68,0 68,0 68,0 2 Tuusula 69,0 68,0 68,0 68,0 2 Kirkkonummi 69,0 68,0 68,0 68,0 2 Hyvinkää 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Vihti 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Nurmijärvi 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Lohja 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Porvoo 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Riihimäki 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Lahti 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Hämeenlinna 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Forssa 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Muu Uusimaa 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Heinola 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Kotka 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Kouvola 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Kuusankoski 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Anjalankoski 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Imatra 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Lappeenranta 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Muu Etelä-Suomi 57,0 57,0 58,0 58,0 5 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Tampere 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Tampereeseen rajoittuvat ymp. kunnat 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Turku 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Turkuun rajoittuvat ympäristökunnat 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Naantali 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Raisio 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Jyväskylä 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Nokia 59,0 59,0 60,0 61,0 4 109
Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2002 5/2002 9/2002 1/2003 Jyväskylään rajoittuvat ymp.kunnat 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Valkeakoski 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Vammala 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Muu Pirkanmaa 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Salo 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Uusikaupunki 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Muu Varsinais-Suomi 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Pori 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Rauma 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Vaasa 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Kokkola 54,0 55,0 55,0 56,0 6 Pietarsaari 54,0 55,0 55,0 56,0 6 Seinäjoki 54,0 55,0 55,0 56,0 6 Muu Länsi-Suomi 54,0 55,0 55,0 56,0 6 ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kuopio 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Joensuu 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Kuopioon rajoittuvat ympäristökunnat 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Mikkeli 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Joensuuhun rajoittuvat ymp. kunnat 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Savonlinna 54,0 55,0 55,0 56,0 6 Iisalmi 54,0 55,0 55,0 56,0 6 Varkaus 54,0 55,0 55,0 56,0 6 Lieksa 54,0 55,0 55,0 56,0 6 Muu Itä-Suomi 54,0 55,0 55,0 56,0 6 OULUN LÄÄNI Oulu 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Ouluun rajoittuvat ympäristökunnat 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Kajaani 57,0 57,0 58,0 58,0 5 Raahe 54,0 55,0 55,0 56,0 6 Muu Oulun lääni 54,0 55,0 55,0 56,0 6 LAPIN LÄÄNI Pello-Kemijärvi -linjan pohjoispuoli 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Kemi 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Tornio 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Rovaniemi 59,0 59,0 60,0 61,0 4 Muu Lapin lääni 57,0 57,0 58,0 58,0 5 AHVENANMAAN LÄÄNI Maarianhamina 64,0 63,0 64,0 65,0 3 Muu Ahvenanmaa 59,0 59,0 60,0 61,0 4
Indeksialue Ajankohta Alue 6 Alue 5 Alue 4 Alue 3 Alue 2 Alue 1 1/1991 52,5 56,0 57,8 57,8 64,7 67,4 4/1991 48,8 52,1 53,8 53,8 60,3 62,7 7/1991 48,3 51,5 53,1 53,1 58,2 59,2 10/1991 47,1 50,2 51,9 51,9 55,0 55,2 1/1992 45,5 47,1 49,5 49,5 51,8 52,4 4/1992 45,2 46,8 49,1 49,1 51,1 51,3 7/1992 43,5 44,9 47,2 47,2 49,1 49,6 10/1992 42,4 43,8 46,1 46,1 47,2 47,4 1/1993 42,0 43,5 45,8 45,8 47,3 48,0 4/1993 42,1 43,6 45,9 45,9 47,4 48,1 7/1993 42,1 43,6 46,0 46,0 47,5 48,1 10/1993 43,6 45,3 47,7 47,7 49,6 51,2 1/1994 45,5 47,3 49,1 49,1 50,9 54,5 4/1994 46,0 48,0 50,0 50,0 51,8 55,0 7/1994 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 10/1994 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 1/1995 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 4/1995 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 7/1995 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 54,0 10/1995 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 54,0 1/1996 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 54,0 4/1996 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 52,0 7/1996 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 52,0 10/1996 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 52,0 1/1997 46,0 48,0 50,0 50,0 52,0 55,0 4/1997 46,0 48,0 51,0 51,0 53,0 56,0 7/1997 47,0 49,0 52,0 53,0 55,0 58,0 10/1997 47,0 49,0 52,0 54,0 56,0 60,0 1/1998 48,0 50,0 53,0 55,0 57,0 60,0 4/1998 49,0 51,0 54,0 57,0 59,0 62,0 7/1998 50,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 10/1998 50,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 1/1999 50,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 4/1999 50,0 53,0 56,5 60,0 63,0 65,0 8/1999 50,0 53,0 57,0 61,0 65,5 68,0 10/1999 52,0 55,0 59,0 63,0 67,0 70,0 1/2000 53,0 56,0 60,0 64,0 68,0 72,0 4/2000 53,0 57,0 61,0 65,0 70,0 74,0 9/2000 54,0 57,0 61,0 66,0 70,0 74,0 1/2001 54,0 58,0 62,0 67,0 72,0 76,0 4/2001 54,0 58,0 62,0 67,0 73,0 78,0 9/2001 54,0 57,0 61,0 66,0 71,0 76,0 Talonrakennuksen Kustannustietokirjan tietoaineisto on julkaistu 1/2002 hintatasossa. 1/2002 54,0 57,0 59,0 64,0 69,0 74,0 Hintatasoennuste loppuvuodelle 2002 5/2002 55,0 57,0 59,0 63,0 68,0 72,0 9/2002 55,0 58,0 60,0 64,0 68,0 72,0 1/2003 56,0 58,0 61,0 65,0 68,0 71,0 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu-Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet 111