Viiden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2002

Viiden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2002 Vammaispalvelujen Viisikkotyöryhmä Anne Peltonen 11.11.2003

Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vammaispalvelujen asiantuntijatyöryhmä, kirjoittanut Anne Peltonen Nimike Viiden suurimman kaupungin vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien vertailu 2002 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalitoimi, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi Julkaisuaika 11-2003 Sivumäärä, liitteet 24 sivua + liitteet Sarja nimike Viisikko-työryhmän julkaisusarja Osanumero 3 / 2003 ISSN-numero 1457-5078 Kieli Suomi Tiivistelmä Tässä raportissa vertaillaan Suomen viiden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen, vammaispalvelulakiin (VpL) perustuvia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vuonna 2002. Vertailua on tehty vuodesta 1998 alkaen. Vuoden 2002 raportissa on vertailtu asiakkaiden, suoritteiden määrää ja kustannuksia eri vammaispalveluissa. Lisäksi on kuvattu tarkemmin VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen ja tulkkipalvelujen kehittämistä Viisikon kunnissa. Vuonna 2002 vammaispalvelujen asiakkaita oli Viisikon kunnissa yhteensä 31 383, kokonaiskustannukset olivat yhteensä 71,3 miljoonaa euroa. Asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta 2,7 prosenttia. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta kaikissa kunnissa, mutta eivät niin merkittävästi kuin kahtena aikaisempana vuotena. Kasvu vuodesta 2001 oli 6,8 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli yli 13 prosenttia. Vammaispalvelujen kustannuksista suurin osa, keskimäärin 79,2 prosenttia, kului kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä oleviin palveluihin ja taloudellisiin tukitoimiin. Harkinnanvarasten kustannusten osuus on noussut vuodesta 1999 alkaen. Vammaispalvelujen asiakkaista keskimäärin 84,4 prosenttia oli kuljetuspalvelujen asiakkaita ja kustannuksista kului kuljetuspalveluihin keskimäärin 53 prosenttia. Palveluittain tarkasteltuna VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta Helsingissä sekä hieman Vantaalla. Kuljetuspalvelujen kustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Espoossa ja pienimmät Tampereella. Tulkkipalvelujen asiakasmäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Turussa tulkkipalvelujen kustannukset asiakasta kohden olivat edellisten vuosien tavoin pienemmät kuin muissa Viisikon kunnissa, suurimmat ne olivat Espoossa. Muissa palveluissa kustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat asunnon muutostöissä ja välineissä ja laitteissa sekä palveluasumisessa Helsingissä ja henkilökohtaisessa avustajatoiminnassa Turussa. Vuoden 2002 vammaispalvelujen Viisikko-raportissa kuvattiin VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen ja tulkkipalvelujen kehittämistä. Kuljetuspalveluissa tavoitteena on toiminnan kehittämisellä varmistaa tarkoituksenmukaiset kuljetuspalvelut vammaisille henkilöille sekä muille, joiden toiminta- ja liikkumiskyky on alentunut siten, että ns. tavallisen julkisen liikenteen käyttäminen ilman tukitoimia on hankalaa. Tulkkipalvelujen kehittämisessä tavoitteena on muun muassa varmistaa palvelujen saatavuus ja laatu, lisätä palvelun tuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä sekä vähentää kuntapuolen työtä palkkioiden maksuun ja niiden tasoon liittyvissä kysymyksissä. Asiasanat Vammaiset, palvelut, kustannukset, lait Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 6 Myynti Jakelu Työryhmän jäsenet, liite 6

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3 2 VAMMAISPALVELUJEN ASIAKKAAT JA KUSTANNUKSET 2002...4 2.1 Asiakkaat...4 2.2 Kustannukset...4 3 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA MYÖNNETYT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKITOIMET SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU...7 3.1 Kuljetuspalvelut...7 3.1.1 Kuljetuspalvelujen kehittäminen...7 3.1.2 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut...9 Asiakkaat ikäryhmittäin...10 Matkojen määrä...11 Kokonaiskustannukset sekä kustannukset asiakasta ja matkaa kohden...12 3.1.3 Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu...13 Yhteenveto VpL:n ja ShL:n mukaisista kuljetuspalveluista...14 3.1.4 Palvelulinjat...14 3.2 Tulkkipalvelut...15 3.2.1 Tulkkipalvelujen käytäntöjä ja kehittäminen...15 3.2.2 Asiakkaat ja kustannukset...16 3.3 Vaikeavammaisten palveluasuminen...17 3.4 Asunnon muutostyöt...18 3.4.1 Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet...19 3.5 Henkilökohtainen avustajatoiminta...19 4 YHTEENVETO...21 5 JOHTOPÄÄTÖKSET...22 LIITTEET:...23 2

1 Johdanto Tässä raportissa vertaillaan Suomen viiden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen, vammaispalvelulakiin (VpL) perustuvia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vuonna 2002. Vammaispalvelulain tarkoituksena on "edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä" (VpL 380/1987 1 ). Vammaispalvelulaki on ns. toissijainen laki eli sen mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Tässä ns. Viisikko-vertailussa keskitytään pääasiassa niihin VpL:n mukaisiin palveluihin ja taloudellisiin tukitoimiin, jotka kunta on velvollinen järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle. Näitä palveluja ovat vaikeavammaisen henkilön kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut sekä palveluasuminen. Taloudellisena tukitoimena kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asunnon välineistä ja laitteista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Harkinnanvaraisista eli määrärahasidonnaisista VpL:n mukaisista palveluista vertailussa on mukana henkilökohtainen avustajatoiminta. Muut harkinnanvaraiset palvelut ja tukitoimet ovat mukana kokonaiskustannuksissa, mutta niitä ei käsitellä erikseen tässä raportissa. Tässä raportissa edellä mainituista palveluista ja taloudellisista tukitoimista käytetään pääosin lyhenteitä vammaispalvelut tai VpL:n mukaiset palvelut. Vertailussa on lisäksi mukana sosiaalihuoltolakiin (ShL) perustuva kuljetuspalvelu sekä tiedot joukkoliikenteen palvelulinjoista kunnalle aiheutuvista kustannuksista. ShL:iin perustuvia kuljetuspalveluja ja joukkoliikenteen palvelulinjoja on kehitetty täydentämään kuntien kuljetuspalvelujen palveluvalikkoa. Vammaispalvelujen Viisikko-vertailua on tehty vuodesta 1998 alkaen. Vuoden 2002 raportissa on tuotettu vastaavat tiedot kuin vuoden 2001 raportissa pyrkien lisäämään analyysin osuutta. Lisäksi on kuvattu tarkemmin VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen ja tulkkipalvelujen kehittämistä Viisikon kunnissa. Vammaispalvelujen raportin on laatinut työryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut Maritta Samuelsson Espoosta ja sihteerinä Anne Peltonen. Työryhmän jäsenet ja heidän yhteystietonsa ovat liitteessä 6. 3

2 Vammaispalvelujen asiakkaat ja kustannukset 2002 2.1 Asiakkaat Vuonna 2002 Viisikon kunnissa sai vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja / tai taloudellisia tukitoimia 31 383 henkilöä. Kokonaisasiakasmäärä väheni edellisestä vuodesta 880 henkilöllä. Sama henkilö saattoi saada useampia VpL:n mukaisia palveluja tai tukitoimia, mutta kokonaisasiakasmäärässä eri palveluja saanut henkilö oli mukana kertaalleen. Keskimäärin neljä prosenttia vammaispalvelujen asiakkaista sai vuoden 2002 aikana useampia kuin yhtä VpL:n mukaista palvelua. Vuonna 2002 Helsingissä oli 1 106, Turussa 96 ja Vantaalla 30 asiakasta vähemmän kuin vuonna 2001. Espoossa oli 208 asiakasta enemmän ja Tampereella 144 asiakasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Vammaispalvelujen asiakkaita oli Viisikon Vantaa Turku Tampere Viisikko 3 762 2 776 5 706 31 383-0,8-3,3 2,6-2,7 2,07 1,59 2,86 2,35 kunnissa keskimäärin 2,3 prosenttia kuntien väestöstä. Osuus väestöstä oli suurin Helsingissä ja Tampereella ja pienin Espoossa. Kuviossa 1 on eritelty tässä raportissa käsiteltävien VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien asiakasmäärä palveluittain. Vammaispalvelujen asiakkaista suurin osa, yli 85 %, oli VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaita. Siten vammaispalveluiden asiakkaiden määrän muutoksiin vaikutti eniten muutokset kuljetuspalvelujen asiakkaiden määrässä. Helsingin asiakasmäärä eri palveluissa oli yleensä noin puolet koko Viisikon asiakasmäärästä sen muita Viisikon kuntia selvästi suuremmasta asukasmäärästä johtuen. Siten esimerkiksi Viisikon kuljetuspalvelujen asiakasmäärän väheneminen johtui pääosin Helsingin asiakkaiden määrän vähenemisestä. Helsingin lisäksi Vantaalla kuljetuspalveluiden asiakasmäärä väheni edellisestä vuodesta, muissa Viisikon kunnissa se lisääntyi. Kappaleessa 3 selvitetään tarkemmin asiakkaiden määrän muutoksia palveluittain. 2.2 Kustannukset 27 753 26 499 VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien asiakkaat vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 VpL:n palvelujen asiakkaat Muutos % Asiakkaat % väestöstä Helsinki 16 093-6,4 2,88 Espoo 3 046 7,3 1,37 1 040 1 080 485 466 866 1 485 1 527 950 Kuvio 1. VpL:n mukaisten palvelujen ja tukitoimien asiakasmäärät palveluittain Viisikon kunnissa vuosina 2001-2002 Vuonna 2002 Viisikon kuntien vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset olivat noin 71,3 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta kaikissa kunnissa, mutta eivät niin merkittävästi kuin kahtena aikaisempana vuotena. Vuosina 2000 ja 2001 kustannukset kasvoivat Viisikon kunnissa 12-17 prosenttia edellisestä vuodesta, vuonna 2002 kasvu oli keskimäärin 6,8 prosenttia. 956 Kuljetuspalvelut Tulkkipalvelut Palveluasuminen Henkilökohtainen avustaja 2001 2002 1 429 Asunnon muutostyöt Asunnon välineet ja laitteet 4

Vertailu edellisiin vuosiin on raportin tauluissa ja tekstiosuuksissa tehty pääosin kunkin vuoden tilinpäätöksen mukaisten kustannusten perusteella. Liitteessä 3G aikaisempien vuosien kustannukset on deflatoitu eli muutettu vuoden 2002 rahan arvoon. VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kokonaiskustannukset 2002 sekä muutos vuodesta 2001 (suluissa defl. muutos) Nettokustannukset euroa Muutos % (muutos % defl) Helsinki 37 181 187 4,4 2,7 Espoo 9 989 967 15,5 13,6 Vantaa 9 509 958 0,9-0,8 Turku 5 145 481 17,1 15,1 Tampere 9 463 101 9,0 7,1 Viisikko 71 289 694 6,8 5,0 VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Espoossa ja pienimmät Tampereella ja Turussa. Asiakasta kohden laskettuihin vuosikustannuksiin vaikuttaa muun muassa se, kuinka moni asiakas oli vuoden aikana saanut useita vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Kuten aikaisemmin on mainittu, VpL.n mukaisten palvelujen asiakkaista noin neljä prosenttia sai useampaa kuin yhtä vammaispalvelua. Suhteessa vähiten kustannukset kasvoivat Vantaalla (83 522 euroa) ja Helsingissä (1,6 miljoonaa euroa). Turun ja Espoon kustannukset kasvoivat suhteessa eniten, joskin Turun kustannukset olivat selvästi pienemmät kuin muiden Viisikon kuntien kustannukset. VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset euroa / asiakas vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 VpL:n mukaiset kustannukset euroa / asiakas Muutos % Muutos euroa Helsinki 2 310 11,6 240 Espoo 3 280 7,6 233 Vantaa 2 528 1,7 42 Turku 1 854 21,1 323 Tampere 1 658 6,3 98 Viisikko 2 272 9,8 202 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 49,2 2,7 22,0 4,0 1,6 15,9 4,6 Espoo 59,2 2,6 10,0 3,7 1,1 14,0 9,4 2,2 0,7 2,5 Vantaa 65,0 6,4 3,3 19,9 1,6 2,9 2,3 Turku 53,1 5,3 26,6 8,2 1,7 Tampere 49,4 4,3 17,8 3,3 11,0 12,5 1,5 Viisikko 53,0 3,0 18,0 3,6 14,9 6,0 Kuljetuspalvelut Tulkkipalvelut Palveluasuminen Asunnon muutostyöt Asunnon välineet ja laitteet Henkilökohtaiset avustajat Muu Kuvio 2. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien osuudet (%) kokonaiskustannuksista vuonna 2002 Viisikon kunnissa 5

Eri VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien osuudet kokonaiskustannuksista vaihtelivat jonkin verran Viisikon kunnissa johtuen muun muassa kuntien erilaisista käytännöistä järjestää vammaisten henkilöiden palveluja. Kaikissa kunnissa VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen kustannukset olivat vähintään noin puolet vammaispalvelujen kustannuksista. Vantaalla niiden osuus oli Viisikon kuntien korkein, 65 prosenttia. Kuljetuspalvelujen osuus kokonaiskustannuksista pieneni edellisestä vuodesta hieman muissa kunnissa paitsi Vantaalla. Eniten eroja kuntien välillä oli palveluasumisen kustannusten osuudessa. Turussa palveluasumisen kustannukset olivat yli neljäsosa vammaispalvelujen kustannuksista (26,6 %), Vantaalla niiden osuus oli ainoastaan 6,4 prosenttia. Muissa kunnissa palveluasumisen osuus kokonaiskustannuksista vaihteli Espoon 10 prosentista Helsingin 22 prosenttiin. Tulkkipalvelujen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista oli pääkaupunkiseudun kunnissa 2,2-2,7 prosenttia, Tampereella 4,3 ja Turussa 5,3 prosenttia. Asunnon muutostöiden ja asunnon välineiden ja laitteiden osuus kokonaiskustannuksista oli pieni, enimmillään yhteensä noin viisi prosenttia. Henkilökohtaisten avustajien osuus kokonaiskustannuksista oli pienin Turussa (8,2 %) ja suurin Vantaalla (19,9 %). Muiden vammaispalvelujen kustannusosuus vaihteli noin 2,5 prosentista (Vantaa ja Turku) yli 11 prosenttiin (Tampere). Helsinki Espoo 0 10 20 30 40 50 60 70 euroa 47 52 56 64 66 25 28 32 40 45 1998 1999 2000 2001 2002 Vantaa 39 42 46 52 52 Turku 21 20 22 25 29 Tampere 29 32 38 44 47 Viisikko 37 39 43 50 53 Kuvio 3. Vammaispalvelujen kustannukset kunnan asukasta kohden vuosina 1998-2002 Viisikon kunnissa Kuviossa 3 tarkastellaan vammaispalvelujen kokonaiskustannuksia kunnan asukasta kohden vuosina 1998-2002. Kustannukset kunnan asukasta kohden kasvoivat kaikissa muissa Viisikon kunnissa paitsi Vantaalla. 6

3 Vammaispalvelulain perusteella myönnetyt palvelut ja taloudelliset tukitoimet sekä sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu 3.1 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut eroaa muista VpL:n mukaisista palveluista siten, että kuljetuspalvelun tarve syntyy usein henkilön ikääntymiseen liittyvän toiminta- ja liikkumiskyvyn alentumisen seurauksena. Suurin osa VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaista onkin 65 vuotta täyttäneitä. Kuljetuspalvelun asiakasmäärä verrattuna muihin VpL:n mukaisiin palveluihin on moninkertainen. VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun tarve kytkeytyy ainakin osittain siihen, millaisia muita kuljetuspalveluja kunnassa on tarjolla ja miten hyvin kunnan joukkoliikennepalvelut toimivat. Kuljetuspalveluja voidaan järjestää myös ShL:n mukaisina palveluina, lisäksi kunnissa järjestetään muun muassa vammaisille ja vanhuksille tarkoitettua palvelulinjaliikennettä sekä kehitetään joukkoliikennettä palvelemaan paremmin myös vammaisia henkilöitä ja vanhuksia. Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle tulee järjestää jokapäiväiseen elämään kuuluvat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. VpL:n mukainen kuljetuspalvelu on erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuluva palvelu, ns. subjektiivinen oikeus. Sosiaalihuoltolain mukaan kuljetus- ja saattajapalvelua voidaan järjestää muun muassa alentuneen toimintakyvyn tai vammaisuuden perusteella. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on harkinnanvaraista. Sekä VpL:n mukainen että ShL:n mukainen kuljetuspalvelupäätös on henkilökohtainen ja oikeuttaa taksin tai vastaavan ajoneuvon käyttöön. Tässä raportissa käsitellään VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen lisäksi ShL:n mukaisia kuljetuspalveluja sekä palvelulinjatoimintaa, koska kuljetuspalvelut ja joukkoliikenteen järjestäminen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. 3.1.1 Kuljetuspalvelujen kehittäminen Kuljetuspalveluissa tavoitteena on erilaisia toteuttamismalleja kehittämällä ja toimintakäytäntöjä muuttamalla varmistaa tarkoituksenmukaiset kuljetuspalvelut vammaisille henkilöille sekä muille, joiden toiminta- ja liikkumiskyky on alentunut siten, että ns. tavallisen julkisen liikenteen käyttäminen ilman tukitoimia on hankalaa. Seuraavassa kuvataan, miten kuljetuspalveluja on kehitetty Viisikon kunnissa. Helsingissä kuljetuspalvelukeskus (HKPK) aloitti 1.11.2002 toimintansa läntisen sosiaalikeskuksen alueella kuljetuspalvelujen kokeilu- ja kehittämishankkeena. Läntisen sosiaalikeskuksen alueella on noin 2 800 kuljetuspalveluasiakasta. Kaikille asiakkaille on laadittu henkilökohtainen asiakasprofiili, josta käyvät ilmi hänen yksilölliset kuljetukseen liittyvät tarpeensa. HKPK:n toiminnan perusperiaatteet ovat seuraavat: Kaikki kuljetukset tilataan yhdestä puhelinnumerosta, HKPK:sta. Kuljetus tilataan pääsääntöisesti tuntia ennen aiottua matkaa, mutta puolet matkoista voi tehdä ns. pikamatkoina, jolloin auto tulee 20 minuutin kuluessa. Samaan aikaan ja samaan suuntaan tapahtuvat matkat yhdistellään kimppakyydeiksi ja asiakas ohjataan palvelulinjoille silloin, kun hän on menossa kohteeseen, johon palvelulinjalla pääsee. Mikäli asiakas osaa ennakoida menonsa ja tilaa kuljetuksen edellisenä päivänä klo 16 mennessä tai viimeistään 16 tuntia ennen aiottua matkaa, kuluu matkaoikeudesta vain puoli matkaa. Kaikille asiakkaille on toimitettu YTV:n matkakortti, jolla voi matkustaa pääkaupunkiseudun julkisessa joukkoliikenteessä maksutta. 7

Kuljetuspalvelupäätöksiä tekeviä sosiaalityöntekijöitä ja kotipalvelunohjaajia on koulutettu vaikeavammaisuuden arvioinnissa. Ainoastaan koulutuksessa olleet voivat tehdä kuljetuspalvelupäätöksiä. Kuljetuspalveluun liittyvät lomakkeet ja toimintaohjeet on uusittu. Sosiaalikeskuksiin on perustettu moniammatilliset arviointityöryhmät, jotka käsittelevät kuljetuspalveluhakemuksia. Ikäihmisten liikkumisvaikeuksien ratkaisemiseksi heille tarjotaan aktiivisesti neuvontaa ja ohjausta kaikille soveltuvan esteettömän julkisen joukkoliikenteen käyttämiseen. Palvelulinjojen liikennöintiä on laajennettu, vuoden 2002 aikana aloitti kuusi uutta palvelulinjaa. Kuljetuspalvelukokeiluun liittyen käynnistyi saattajapalvelukokeilu läntisen sosiaalikeskuksen alueella toukokuussa 2003, jolloin viisi tehtävään perehdytettyä siviilipalvelusmiestä alkoivat toimia saattajina. Sosiaalivirasto ja vammaisjärjestöt perehdyttivät saattajia eri vammaisryhmien erityistarpeiden huomioimiseen. Saattajat saivat opastusta myös fysioterapeutilta muun muassa pyörätuolia käyttävän asiakkaan avustamiseen. Saattajan voi tilata samalla puhelinsoitolla kuin kuljetuksen. Ensisijaisesti saattajat avustavat asiakkaita käyttämään palvelulinjoja ja muuta esteetöntä julkista joukkoliikennettä, mutta myös yksittäiskuljetuksiin voi tarvitessaan saada saattajan auttamaan esimerkiksi portaissa, siirtymisissä ajoneuvoon ja avuksi asiointiin esimerkiksi kampaajalla ja kaupassa. Yhteen saattomatkaan kuluu saattajan työaikaa enintään 1,5 tuntia. Saattaja ei korvaa henkilökohtaisen avustajan tai kodinhoitajan työpanosta. Saattajat raportoivat jokaisen saattotapahtuman ja tiedot kootaan yhteen raportin muotoon. Kokeilun avulla saadaan tietoa muun muassa siitä, millaiset asiakkaat ja missä tilanteissa he tarvitsevat kuljetuspalveluun liittyvää saattajapalvelua. Lisäksi onnistuneet kokemukset esteettömän julkisen joukkoliikenteen käyttämisessä kasvattavat kuljetuspalveluasiakkaan itsetuntoa ja madaltavat kynnystä tehdä seuraava matka itsenäisesti ilman saattajaa. Käytännön kokemukset ja asiakaspalaute ovat olleet myönteisiä. Espoossa kuljetuspalvelukeskustoiminnan suunnittelu käynnistyi syksyllä 2001. Esiselvitysraportti valmistui vuoden lopulla, sen pohjalta käynnistyi toteuttamisvaihtoehtojen suunnittelu vuonna 2002. Espoon kuljetuspalvelukeskus -hanke on poikkihallinnollinen hanke kaikkien toimialojen kesken. Kehittämistyö jatkuu. Vantaalla muutettiin kuljetuspalvelun toimintaohje 1.7.2002 alkaen. Uudella ohjeella tavoiteltiin parempaa tutun taksin käytön hallintaa, muutoksia kuljetuspalvelumatkojen käytössä, parempaa matkojen käytön seurantaa ja kustannussäästöjä. Samalla taksin palvelua pyrittiin parantamaan yhteistyössä taksiosapuolen kanssa. Toimintaohjeessa toteutettiin ns. matkojen yhdistelykonseptista yksi sen keskeinen elementti eli keskitetty tilausjärjestelmä. Muutoksen keskeinen sisältö oli matkojen tilausten keskittäminen yhteen Vantaan taksien tilausnumeroon. Keskitetystä tilauksesta voivat poiketa työssä käyvät asiakkaat, päätoimiset opiskelijat, invataksin käyttäjät ja sotainvalidit sekä perustellusta syystä sellaiset asiakkaat, joilla vamma tai sairaus edellyttää tutun taksin käyttömahdollisuutta. Paluumatkalla kotiin voi poiketa keskitetystä tilausjärjestelmästä, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttöönotto laajennetuin myöntämisperustein vuoden 2001 lopulla on vaikuttanut uusien, lähinnä vanhusasiakkaiden kuljetuspalvelupäätöksiin siten, että heille on aiempaa useammin tehty sosiaalihuoltolain mukainen päätös kuljetuspalvelusta. Tämä on selkeyttänyt vammaispalvelulain soveltamista kuljetuspalveluissa. Turussa ei ole vielä käynnistynyt vastaavia kuljetuksien yhdistämiseen tai keskitettyyn tilaamiseen liittyviä kokeiluja kuten Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. 8

VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaita on ollut suhteessa vähemmän kuin muissa Viisikon kunnissa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Turussa on vuodesta 1992 alkaen järjestetty sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia käyttää julkisia liikennevälineitä, mutta joiden ei ole katsottu olevan oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua käyttävistä asiakkaista ainoastaan viisi prosenttia on alle 65-vuotiaita. Lisäksi VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen päätösten arvioiminen vuonna 1999 vähensi asiakasmäärää. Asiakasmäärä ja kustannukset ovat kääntyneet uudelleen kasvuun. Kuljetuspalvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen on Turussa lähivuosien kehittämishaaste. Tampereella aloitettiin 2.9.2002 kaksi vuotta kestävä matkojen yhdistelykokeilu vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuspalvelumatkoilla. Yhdistelyn tavoitteena on saada kasvavat kuljetuspalvelukustannukset hallintaan ja kehittää kuljetuspalveluja tulevaisuutta varten kestävälle pohjalle. Matkojen yhdistelykokeilun tarkoitus on luoda edellytykset tehokkaalle kuljetusjärjestelmälle, jolla pystytään vastaamaan tulevaisuudessa odotettavissa olevaan matkojen kysynnän lisäykseen. Matkojen yhdistelijänä toimii Tampereen Aluetaksi Oy. Yhdistelykeskus sijaitsee Aluetaksin taksivälityskeskuksen yhteydessä, jossa matkoja yhdistelee vilkkaimpaan aikaan neljä välittäjää. Yhdistelykeskus ottaa vastaan asiakkaiden tilauspuhelut, suunnittelee reitit tilausten perusteella ja lähettää tiedot autoille. Matkoja yhdistellään maanantaista perjantaihin klo 6.00-18.00 ja lauantaisin klo 7.00-17.00. Myös muina aikoina tilaukset vastaanotetaan, mutta ne tehdään yksittäisinä matkoina. Asiakas maksaa taksin tilauksesta normaalin paikallispuhelumaksun, jonotusaika on maksuton. Asiakkaat on ohjeistettu tilaaman matkansa mahdollisimman ajoissa ja vähintään tuntia ennen lähtöä. Kuitenkin asiakkaat voivat tilata myös ennakoimattomia matkoja. Lisäksi taksin voi ottaa ilman ennakkotilausta taksitolpalta. Tällä halutaan sujuvoittaa paluumatkojen tekoa. Kokeilussa pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon asiakkaiden yksilölliset liikkumiseen ja avustamiseen liittyviä tarpeet. Soveltuvan kuljetustavan määrittely perustuu asiakkaille tehtyyn kyselyyn ja asiakkaiden suoriin yhteydenottoihin. Tutulla taksilla voivat matkustaa ne asiakkaat, joiden katsotaan olevan siihen oikeutettuja terveydellistä syistä (esim. afasia) ja jotka tarvitsevat tutun taksinkuljettajan apua matkan aikana tai määränpäässä. Tuttutaksiasiakas tilaa matkansa suoraan kuljettajalta, joka ilmoittaa matkan tiedot yhdistelykeskukseen. Myös tutun taksin käytössä voidaan yhdistellä matkoja. Joillekin asiakkaille matkojen yhdistely ei sovellu lainkaan esimerkiksi terveydellisistä syistä johtuen. Heillä on mahdollisuus käyttää tuttua taksia ja matkustaa yksin. 3.1.2 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Vammaispalveluasetus(4 ) säätää kuljetuspalveluista seuraavasti: Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. VpL.n mukaisista kuljetuspalveluista on koottu sekä päätöksen saaneiden että kuljetuspalveluja käyttäneiden asiakkaiden määrä. Vertailu on tehty kuljetuspalveluja käyttäneistä asiakkaista. 9

VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja käyttäneet asiakkaat vuonna 2002, muutos vuodesta 2001 sekä asiakkaiden osuus VpL:n mukaisten palvelujen asiakkaista sekä kunnan väestöstä Kuljetuspalvelujen asiakkaat 2002 Muutos % Vuonna 2002 VpL:n mukaisten kuljetuspalveluja käyttäneitä asiakkaita oli Viisikon kunnissa 26 499. Asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta merkittävästi Helsingissä (13,2 %) ja lisääntyi Tampereella (13,3 %). Espoossa ja Turussa asiakkaita oli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001. Vantaalla asiakasmäärä oli edellisen vuoden tasolla johtuen siitä, että uusista asiakkaista suurelle osalle myönnettiin kuljetuspalveluja ShL:n perusteella. Turussa ja Espoossa VpL.n mukaisen kuljetuspalvelujen asiakkaita muita kuntia pienempään määrään vaikuttaa se, että ShL:n mukaiset kuljetuspalvelut on ollut käytössä useampia vuosia. Helsingissä tarkennettiin asiakastilastointia vuonna 2002, mikä selittää osittain asiakkaiden määrän vähenemisen. Lisäksi palvelujen kriteerien tarkentaminen on vähentänyt asiakkaiden määrää. HKPK -kokeilun seurauksena yksittäiskuljetuksina tapahtuneet matkat ovat jonkin verran vähentyneet. VpL:n mukaisten palvelujen ja tukitoimien asiakkaista suurin osa, keskimäärin 84,4 prosenttia, käytti kuljetuspalveluja vuonna 2002. Kuntien väestöstä kuljetuspalvelujen asiakkaita oli vähiten Turussa ja Espoossa (alle 1,5 % väestöstä) ja eniten Helsingissä ja Tampereella (noin 2,5 % väestöstä). Asiakkaat ikäryhmittäin Asiakkaat % Vpl:n mukaisten palvelujen asiakkaista 2002 Osuus% väestöstä Helsinki 13 568-13,2 84,3 2,4 Espoo 2 466 5,6 81,0 1,1 Vantaa 3 174-0,7 84,4 1,7 Turku 2 363 5,8 85,1 1,4 Tampere 4 928 13,3 86,4 2,5 Viisikko 26 499-4,5 84,4 2,0 VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja käyttäneistä asiakkaista 65 vuotta täyttäneitä oli 19 318. 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaista oli suurin Helsingissä ja Tampereella ja pienin Espoossa. Espoossa, Vantaalla ja Turussa yli 30 prosenttia kuljetuspalveluja käyttäneistä asiakkaista oli työikäisiä (18-64-vuotiaat). Kuljetuspalvelujen asiakkaista vain pieni osa oli alle 18-vuotiaita. 100 % 80 % (77,2) (61,4) (65,9) (66,7) (74,2) (72,9) (65 vuotta täyttäneiden osuus asiakkaista ) 28,0 17,8 15,5 18,2 21,4 23,4 85 vuotta täyttäneet 60 % 33,0 27,1 30,4 31,5 36,4 32,6 75-84-vuotiaat 65-74-vuotiaat 40 % 16,3 16,4 20,0 17,1 16,4 16,8 18-64 vuotiaat(hki 19-64v) 0-17 vuotiaat (Hki 0-18v) 20 % 21,0 32,9 31,4 30,6 23,7 24,7 1,7 5,7 2,7 2,7 2,1 2,4 0 % Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Kuvio 4. Kuljetuspalveluja käyttäneiden asiakkaiden osuudet (%) ikäryhmittäin 2002 10

Seuraavassa VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaat on suhteutettu kunnan vastaavan ikäiseen väestöön. Alle 18-vuotiaita sekä työikäisiä kuljetuspalvelujen asiakkaita oli kaikissa kunnissa alle prosentti vastaavan ikäisestä väestöstä. Kuljetuspalveluja käyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä lisääntyy, kun tarkastellaan vanhempia ikäryhmiä. 65-74-vuotiaita kuljetuspalvelujen asiakkaita oli edelleen suhteellisen vähän, keskimäärin 4,8 prosenttia, vastaavan ikäisestä väestöstä. 75 84-vuotiaista kuntien asukkaista keskimäärin joka seitsemäs ja 85 vuotta täyttäneistä joka kolmas käytti VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja. Vanhemmissa ikäryhmissä myös kuntien väliset erot olivat suuremmat. Vantaalla 75 vuotta täyttäneestä väestöstä suurempi osa käytti VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja kuin muissa Viisikon kunnissa. Turussa ja Espoossa vanhemmat ikäryhmät käyttivät vähemmän VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja johtuen siitä, että he käyttivät ensisijaisesti ShL:n mukaista kuljetuspalvelua. Matkojen määrä VpL:n mukaisia kuljetuspalveluja käyttäneet % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2002 Viisikon kunnissa Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Alle 18 v 0,2 0,3 0,2 0,2 0,3 0,2 18-64 v 0,7 0,5 0,8 0,6 0,9 0,7 65-74v 5,6 3,4 6,1 2,7 5,0 4,8 75-84v 17,2 11,0 21,9 7,2 17,5 15,1 85+ v 39,8 25,7 43,6 12,5 35,2 33,0 Kaikki 2,4 1,1 1,7 1,4 2,5 2,0 Vammaispalveluasetuksen (6 ) mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä siten, että vaikeavammaisella on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista jokapäiväiseen elämään liittyvää yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Viisikon kuntien VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaat tekivät vuoden 2002 aikana 2,1 miljoonaa yhdensuuntaista matkaa, mikä oli 4,6 prosenttia (noin 100 000 matkaa) vähemmän kuin vuonna 2001. 9 6 6,7 6,8 6,5 8,1 8,2 7,7 7,6 7,7 7,6 2000 2001 2002 6,8 6,6 6,7 6,4 6,2 6,2 6,0 6,0 5,4 Asiakasta kohden tehtiin Viisikon kunnissa keskimäärin 6,7 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, eniten Espoossa ja Vantaalla ja vähiten Tampereella. 3 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Matkojen määrä asiakasta kohden lisääntyi edellisestä vuodesta Helsingissä, Espoossa ja Turussa ja väheni Tampereella. Vantaalla matkojen määrä on ollut samalla tasolla viime vuosina. Kuvio 5. VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun matkat matkoja käyttänyttä asiakasta kohden kuukaudessa vuosina 2000-2002 Ikäryhmittäin tarkasteltuna yhdensuuntaisia matkoja kuukaudessa tekivät eniten työikäiset asiakkaat (keskimäärin 9,4 matkaa kuukaudessa) ja vähiten 85 vuotta täyttäneet asiakkaat ( keskimäärin 4,3 matkaa kuukaudessa) (liite 2). 11

Kaikista matkoista noin 40 prosenttia oli työikäisten tekemiä, kun heidän osuutensa VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaista oli keskimäärin 24,7 prosenttia (vrt. kuvio 4). Helsingistä ei ole saatavissa matkojen määrää ikäryhmittäin jaoteltuna. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % (42,0) (55,1) (51,0) (64,1) (54,1) (65 vuotta täyttäneiden matkat kaikista matkoista) 12,7 10,9 8,5 14,3 11,9 85 vuotta täyttäneet 22,8 25,5 25,7 31,8 26,9 75-84-vuotiaat 65-74-vuotiaat 16,0 41,6 18,7 42,4 16,8 45,3 18,0 34,1 17,5 40,2 6,8 2,5 3,7 1,8 3,5 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko ilman Helsinkiä 18-64 vuotiaat 0-17 vuotiaat Kuvio 6. Eri ikäryhmien tekemien matkojen osuudet (%) VpL:n mukaisista yhdensuuntaisista matkoista 2002 Kokonaiskustannukset sekä kustannukset asiakasta ja matkaa kohden Vuonna 2002 VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen kustannukset olivat Viisikon kunnissa yhteensä 37,8 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta noin 600 000 euroa (1,6 %). Kasvu oli hieman pienempi kuin aikaisempina vuosina (liite 3A). Kustannukset pienenivät edellisestä vuodesta Helsingissä. Espoossa ja Turussa kustannukset kasvoivat noin 14 prosenttia ja Tampereella 5,4 prosenttia. Vantaalla kustannukset olivat vuoden 2001 tasolla. Helsingissä kustannusten pienenemiseen vaikutti asiakkaiden määrän vähenemisen lisäksi VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen arvioinnin ja seurannan tehostaminen. Tehostamisen myötä myös yhdensuuntaisten matkojen määrä väheni vuodesta 2001. Vantaalla kustannusten kasvu pysähtyi matkojen määrän vähenemisestä ja keskimääräisen matkan pituuden lyhenemisestä johtuen. Kuljetuspalvelujen vuosikustannukset palvelua käyttänyttä asiakasta kohden olivat VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen kustannukset matkoja käyttänyttä asiakasta kohden, suurimmat Espoossa ja Vantaalla ja pienimmät Tampereella. keskimääräinen matkan hinta vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 Kuljetuspalvelujen Kustannukset palvelua käyttänyttä asiakasta kohden kasvoivat edellisestä vuodesta kustannukset Matkan hinta euroa / asiakas Muutos % euroa / matka Muutos % muissa kunnissa paitsi Tampereella, jossa Helsinki 1 347 10,5 16 5,1 ne laskivat 71 euroa/asiakas. Eniten ne Espoo 2 397 8,2 24 0,8 kasvoivat Espoossa (181 euroa) ja Helsingissä (128 euroa). Turussa vuosikustan- Vantaa 1 947 1,9 21 2,5 Turku 1 156 7,8 15 0,6 nukset asiakasta kohden kasvoivat 83 euroa ja Vantaalla 36 euroa vuodesta 2001. Tampere 948-7,0 15 4,4 Viisikko 1 425 6,4 18 4,3 Helsingissä asiakaskohtaisen kustannuksen nousuun vaikutti se, että asiakkaiden tilastointia tarkennettiin vuonna 2002. Aikaisemmin asiak- 12 VpL:n mukaisten kuljetuspalvelujen kustannukset 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 (suluissa defl. muutos) muutos% abs. (muutos % defl) Helsinki euroa 18 276 829-4,1-5,7 Espoo 5 910 717 14,2 12,3 Vantaa 6 180 422 1,1-0,6 Turku 2 730 780 14,0 12,1 Tampere 4 674 006 5,4 3,6 Viisikko 37 772 754 1,6-0,1

kaissa on saattanut olla mukana asiakkaita, jotka eivät ole käyttäneet kuljetuspalvelua kyseisenä vuonna. Keskimääräinen matkan hinta oli Espoossa ja Vantaalla yli 20 euroa. Muissa Viisikon kunnissa matkan hinta oli keskimäärin noin 15 euroa. Espoossa ja Vantaalla matkat ovat muun muassa maantieteellisistä syistä johtuen yleensä pitempiä kuin muissa Viisikon kunnissa. Keskimääräisen matkan hinta nousi hieman edellisestä vuodesta. Merkittävin syy matkan hinnan nousuun oli taksojen korotus, joka oli keskimäärin 4 prosenttia. 3.1.3 Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu kuuluu niihin täydentäviin palveluihin, joita kunnan on mahdollisuus järjestää asukkailleen talousarvion mahdollistamissa rajoissa. Sitä voidaan myöntää harkinnan mukaan muille kuin vaikeavammaisille henkilöille. ShL:n mukaista kuljetuspalvelua myönnettäessä otetaan huomioon asiakkaan liikkumisvaikeuksien lisäksi hänen taloudellinen ja sosiaalinen tilanteensa, esimerkiksi myönnettävien matkojen määrä päätetään yksilöllisesti. ShL:n mukaisia kuljetuspalveluja myönnetään osana kotipalvelun muuta palvelua. Lisäksi kunnan on mahdollista luoda sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun omat toimintaperiaatteet. Tampere ja Vantaa lakkauttivat sosiaalihuoltolain erikseen määritellyillä periaatteilla myönnettävän kuljetuspalvelun 1990-luvulla. Vantaalla se otettiin takaisin palveluvalikkoon lokakuusta 2001 alkaen. Espoossa ja Turussa ShL:n mukainen kuljetuspalvelu on ollut käytössä pitempään. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua tarjoavissa kunnissa tavoitteena on tarjota kuljetuspalvelua sosiaalihuoltolain perusteella erityisesti yli 65-vuotiaille henkilöille, joilla on liikkumisvaikeuksia. ShL:n mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta Espoossa (11 asiakasta) ja Turussa (68 asiakasta). Vantaalla asiakkaiden ja kustannusten määrää ei ole verrattu edelliseen vuoteen, koska myöntämisperusteet muuttuivat merkittävästi vuoden 2001 lopulla. Vuonna 2002 asiakkaista oli 65 vuotta täyttäneitä Espoossa 98,3 %, Turussa 94,2 % ja Vantaalla 76,8 %. ShL:n mukaista kuljetuspalvelua käyttäneet asiakkaat, kokonaiskustannukset ja kustannukset palvelua käyttänyttä asiakasta kohden vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 Asiakkaat Kustannukset euroa / asiakas määrä muutos % euroa muutos % euroa muutos % Helsinki............ Espoo 541-2,0 369 134 13,8 682 16,1 Vantaa 462 342 645 742 3,2 Turku 501-12,0 154 185-14,8 308-3,2 Tampere - - - - - - Viisikko 1504 18,7 865 964 41,9 576 19,5 Vuosikustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Vantaalla ja pienimmät Turussa. ShL:n mukaisissa kuljetuspalveluissa tehtiin asiakasta kohden keskimäärin 3,4 matkaa kuukaudessa ja yksittäisen matkan hinta oli keskimäärin 14 euroa (liite 3C). Espoossa 97,2 % ja Vantaalla 62 % matkoista oli 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden tekemiä. Turusta ei ole saatavissa ShL:n mukaisten matkojen määrää ikäryhmittäin jaoteltuna. 13

Yhteenveto VpL:n ja ShL:n mukaisista kuljetuspalveluista Tarkastelemalla 65 vuotta täyttäneiden kuntalaisten VpL:n mukaisten ja ShL:n mukaisten kuljetuspalvelujen käyttöä yhteensä saadaan käsitys siitä, kuinka suuri osa kunnan tämän ikäisestä väestöstä käytti kuljetuspalveluja. Vuonna 2002 Vantaalla kuljetuspalveluja käytti Vantaa 13,1 2,2 15,3 15,3 prosenttia 65 vuotta täyttäneestä väestöstä. Turku 5,5 1,6 7,1 Helsingissä kuljetuspalveluja käyttäneiden osuus 65 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 13,9 prosenttia. Turussa vain 7,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista käytti kuljetuspalveluja. Tampere Viisikko 12,5 11,4-12,5 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja käytti Viisikon kunnissa yhteensä 28 003 asiakasta, joka oli 2,1 prosenttia kuntien väestöstä. Tarkempaa selvitystä ShL:n mukaisen kuljetuspalvelun vaikutuksesta VpL:n mukaiseen kuljetuspalveluun ja kuljetuspalvelujen kokonaisuuden kehityksestä ei ole tässä yhteydessä mahdollista tehdä. 3.1.4 Palvelulinjat 65 vuotta täyttäneet VpL:n ja ShL:n mukaista kuljetuspalvelua käyttäneet % kunnan vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2002 VpL % ShL% Yhteensä Helsinki 13,9-13,9 Espoo 7,7 2,7 10,4 Palvelulinjaliikenne täydentää kuntien joukkoliikenteen palveluvalikkoa ja saattaa vähentää kuljetuspalvelujen tarvetta. Lähelle asiakasta tulevalla joukkoliikenteellä on normaalia joukkoliikennettä paremmat mahdollisuudet palvella esimerkiksi liikuntarajoitteisia asukkaita. Palvelulinjojen kustannukset maksoi vuonna 2002 kunnan joukkoliikenteestä vastaava hallintokunta muissa Viisikon kunnissa paitsi Tampereella, jossa sen kustannuksista vastasi sosiaali- ja terveystoimi. Palveluliikenteen kokeiluja rahoittivat kuntien lisäksi muun muassa lääninhallitukset. Helsingissä palvelulinjojen liikennöinti laajeni merkittävästi. Vuoden 2002 alussa aloitti neljä uutta palvelulinjaa ja syksyllä kaksi. Ne liikennöivät kaikkien suurpiirien alueella. Lisäksi läntisessä ja itäisessä suurpiirissä liikennöi molemmissa neljä palvelulinjaa. Palvelulinjojen nettokustannukset Viisikon kunnille vuonna 2002 sekä muutos % vuodesta 2001 (suluissa defl. muutos) euroa muutos% abs (muutos % defl) Helsinki 844 228 57,2 54,5 Espoo 137 432 25,7 23,6 Vantaa 1) 213 769 6,0 4,2 Turku 677 228 5,1 3,3 Tampere 812 865 0,7-1,1 Viisikko 2 685 522 16,8 14,8 1) Vantaalla bruttokustannukset Helsingissä ja Espoossa palvelulinjaliikenteen kustannukset kasvoivat liikennöinnin laajenemisesta johtuen. Espoossa liikennöintiä laajennettiin vuoden 2001 lopussa. Tampereella kustannukset olivat vuoden 2001 tasolla, Vantaalla ja Turussa kasvoivat hieman. 14

3.2 Tulkkipalvelut VpL:n mukaisia tulkkipalveluja voi saada vaikeasti kuulovammainen, kuulo- ja näkövammainen tai puhevammainen henkilö. Vaikeasti kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada vähintään 120 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana ja vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella vähintään 240 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Vaikeavammaisen asiakkaan opiskeluun liittyviä tulkkipalveluja kunnan on järjestettävä siinä laajuudessa kuin asiakas niitä tarvitsee selviytyäkseen opinnoistaan. Turussa tulkkipalveluja järjestetään kunnan omasta tulkkikeskuksesta, lisäksi palveluja ostetaan yksityisiltä tulkeilta. Muissa Viisikon kunnissa kaikki tulkkipalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta tai yksityisiltä tulkeilta. Tulkkipalveluista maksetaan tulkille tunti- tai päiväkorvaus sekä matkakorvaus. Lisäksi opiskelijatulkkauksen palkkiot on määritelty erikseen. Viisikon kunnissa määritellyt tulkkipalvelujen palkkiot ja niihin liittyvät muut säädökset ovat raportin liitteissä 4A ja 4B. Tulkkipalvelujen tuntikorvauksia korotettiin Viisikon kunnissa edellisestä vuodesta keskimäärin neljä prosenttia ja päiväkorvauksia keskimäärin 45 prosenttia. Aikaisemmin päiväkorvaus vastasi noin viiden tunnin tulkkausaikaa. Vuoden 2002 korotuksen myötä päiväkorvaus nostettiin seitsemän tunnin tulkkausaikaa vastaavalle tasolle. Opiskelijatulkkauksen palkkaa korotettiin keskimäärin neljä prosenttia. 3.2.1 Tulkkipalvelujen käytäntöjä ja kehittäminen Viisikon kunnissa on meneillään kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on kehittää tulkkipalveluja seutukunnallisena yhteistyönä. Turussa järjestetään muista Viisikon kunnista poiketen tulkkipalvelut oman tulkkikeskuksen toimintana. Tulkkipalveluja järjestetään myös seutukunnan kunnille. Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti sekä kehittämishankkeita että Turun käytäntöä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Verkostoituvat erityispalvelut Veturi -hankkeen alainen Uudenmaan Veturi -työryhmä on pohtinut erilaisia tapoja toteuttaa kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat kuulovammaisten ja puhevammaisten tulkkipalvelut. Työryhmä aloitti toimintansa helmikuussa 2002, siinä ovat mukana Viisikon kunnista Helsinki, Espoo ja Vantaa. Lisäksi työryhmässä ovat edustettuna lääninhallitus, kaksi muuta kuntaa, seitsemän asiakasjärjestöä, tulkkien järjestö ja kaksi palvelun tuottajaa. Ryhmästä löytyy sekä puhevammaisten että kuulovammaisten tulkkipalvelujen asiantuntemus. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi työryhmä totesi puhevammaisten tulkkipalvelut, joita alueella ei juurikaan ole tarjolla. Myöskään kuulovammaisten tulkkipalvelut eivät toimi tyydyttävästi. Osaltaan ongelmia aiheuttavat vaikeus saada päteviä tulkkeja sekä tulkkien työoikeudelliseen asemaan liittyvät epäselvyydet. Kuulovammaisten ja puhevammaisten tulkkipalvelujen saatavuuden ja järjestämisen kehittämisessä työryhmä korostaa seudullisen yhteistyön merkitystä. Työryhmä on ideoinut yhdessä Uudenmaan erityishuollon kuntayhtymän kanssa, että Uudellemaalle perustetaan tulkkipalvelujen ns. hankintapiiri vuonna 2005. Hankintapiirin tavoitteena on varmistaa palvelujen saatavuus ja laatu, tarjota tulkeille mahdollisuus saada elantonsa tulkkauksesta ja sitä kautta lisätä tulkkien työssä pysymistä, lisätä palvelun tuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä, vähentää kuntapuolen työtä palkkioiden maksuun ja niiden tasoon liittyvissä kysymyksissä sekä vakiinnuttaa hintataso. Hankintapiirin toteuttamista suunnitellaan parhaillaan. 15

Tampere on mukana Länsi-Suomen lääninhallituksen toteuttamassa tulkkipalvelujen Veturikehittämishankkeessa 2.12.2002 31.12.2003. Hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa tulkkipalvelujen toteuttamisesta, mahdollisista epäkohdista ja kehittämistarpeista Pirkanmaan alueella. Kerätyn tiedon pohjalta luodaan Tampereelle toimiva, seutukunnallinen tulkkipalvelujen järjestämismalli yhteistyössä lähikuntien kanssa. Tampereen vammaispalvelutoimisto on lisäksi ollut mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kuvapuhelinasiointia. Hanketta koordinoi Media Tampere Oy yhteistyössä Suomen kuurosokeat ry:n ja Tampereen kuurosokeiden toimintakeskuksen kanssa. Kuulovammaisten asiointia ja palvelua parannetaan hankkimalla kuvapuhelin myös vammaispalvelutoimistoon. Turussa on ollut sosiaalitoimiston vammaispalvelutoimiston yhteydessä toimiva oma tulkkikeskus vuodesta 1994 alkaen. Toteuttamalla tulkkikeskus kaupungin omana toimintana halutaan turvata kuulovammaisten tulkkipalvelut sekä toteuttaa ne taloudellisesti. Turun tulkkikeskus välittää viittomakielen tulkkeja puhe- ja kielihäiriöisille sekä kuulovammaisille asiakkaille. Tulkkauspalveluja välitetään asioimis- ja opiskelutulkkaukseen, viittomien ja viittomakielen kotiopetuksiin. Turun tulkkikeskuksen palveluja annetaan sekä Turun että ympäristökuntien tulkkipalveluja tarvitseville asukkaille. Noin yksi kolmasosa palveluista suuntautuu ympäristökuntien asiakkaille. Vuonna 2002 tulkkikeskuksessa oli yhteensä viisi viittomakielen tulkin vakanssia ja lisäksi ylimääräisellä palkkausluvulla palkattiin tulkkeja opiskelijoille. Lisäksi Turulla on sopimukset muutaman oppilaitoksen kanssa tulkkauksen järjestämiseksi oppilaitoksen kautta. Tulkkitilausten määrästä yleensä noin puolet on toteutettu omana toimintana. Turun tulkkikeskuksen toiminnan tehostamiseksi ja tulkkipalveluiden saatavuuden parantamiseksi pyritään jatkossa kaikki asioimis- ja opiskelutulkkitilaukset sekä viittomien ja viittomakielen kotiopetukset keskittämään tulkkikeskuksen välitettäväksi. 3.2.2 Asiakkaat ja kustannukset Vuonna 2002 tulkkipalveluilla oli Viisikon kunnissa yhteensä 1 080 asiakasta, joka oli 3,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001. Tulkkipalvelujen asiakkaita oli suhteellisesti eniten Turussa, jossa 9,5 prosenttia VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien asiakkaista oli tulkkipalvelujen asiakkaita. Muissa kunnissa osuus oli enimmillään 3,5 prosenttia. Asiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta keskimäärin 3,8 prosenttia. Tulkkipalvelujen kustannukset olivat Viisikon kunnissa 2,1 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat vuodesta 2001 Tampereella, Helsingissä ja Turussa, Espoossa ja Vantaalla ne vähenivät (liite 3D). Nettokustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Helsingissä ja Espoossa (noin 2 500 euroa) ja aikaisempien vuosien tavoin pienimmät Turussa (noin 1 000 euroa). Vantaan kustannukset asiakasta kohden laskivat noin 33 VpL:n mukaisen tulkkipalvelun asiakkaat ja asiakaskohtaiset kustannukset vuonna 2002, muutos vuodesta 2001 sekä osuus kaikista VpL:n mukaisten palvelujen asiakkaista vuonna 2002 Kustannukset Asiakkaat % Vpl:n euroa / asiakas mukaisten palvelujen Asiakkaat 2002 Muutos % 2002 Muutos % asiakkaista 2002 Helsinki 403 2,5 2 454 14,1 2,5 Espoo 101 1,0 2 561-24,9 3,3 Vantaa 113 7,6 1 827-33,2 3,0 Turku 265 6,0 1 036 5,2 9,5 Tampere 198 3,1 2 076 16,6 3,5 Viisikko 1080 3,8 1 981-0,1 3,4 16

prosenttia edellisestä vuodesta, myös Espoon kustannusten lasku oli merkittävä. Vantaalla kustannusten pienenemiseen vaikutti eniten tulkkaustuntien väheneminen, Espoossa opiskelijatulkkauksen asiakkaiden väheneminen. Opiskelutulkkauksen asiakkaat % kaikista tulkkipalvelun asiakkaista 2002 (2001) Helsinki 12,4 (14,0) Espoo 12,9 (23,0) Vantaa 12,4 (14,3) Turku 4,9 (4,8) Tulkkipalvelujen asiakkaista opiskelutulkkauksen asiakkaita oli enemmän pääkaupunkiseudun kunnissa kuin Turussa ja Tampereella. Opiskelijat tarvitsevat yleensä enemmän tulkkausta kuin muut tulkkipalvelujen asiakkaat. Espoossa opiskelijatulkkauksen asiakkaiden määrä väheni 23 asiakkaasta 13 asiakkaaseen. Muissa kunnissa opiskelijatulkkauksen asiakkaiden määrä ei muuttunut merkittävästi vuodesta 2001. Tampere Viisikko 6,1 9,4 (5,7) (11,2) Vantaalta, Turusta ja Tampereelta saatiin koottua myös tulkkipalvelujen tulkkaustunnit. Tulkkaustunteja oli asiakasta kohden vuodessa Turussa 19, Vantaalla 26 ja Tampereella 54. Opiskelijatulkkauksen tunteja oli asiakasta kohden eniten Tampereella (504 tuntia) ja vähiten Vantaalla (262 tuntia). Vantaan tulkkipalvelun kustannusten pienenemisen yhtenä perusteena oli opiskelijatulkkauksen tuntien väheneminen; vuodesta 2001 opiskelijatulkkauksen tunnit vähenivät 45,2 prosenttia (184 tuntia vähemmän/asiakas) (liite 2 ja 3D). 3.3 Vaikeavammaisten palveluasuminen Vaikeavammaisen palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä ne asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Asiakkaat, joille on tehty päätös palveluasumisesta kotiin, eivät sisälly palveluasumisen asiakasmäärään. Myöskään kustannukset kotiin annettavasta palveluasumisesta eivät ole mukana tässä tarkastelussa. Palveluasuminen kotona toteutetaan joko henkilökohtaisten avustajien tai kotipalvelun tuella. Henkilökohtaisia avustajia ja heistä kunnalle aiheutuvia kustannuksia selvitetään kappaleessa 3.6. Palveluasumisen asiakastietojen koontia Viisikko-vertailuun tarkennettiin vuonna 2002 Vantaalla ja Tampereella. Tarkennuksesta johtuen vuoden 2002 tietojen vertaaminen aikaisempiin vuosiin ei ole näissä kunnissa mahdollista. Vuonna 2002 palveluasumisen asiakkaita oli Viisikon kunnissa yhteensä 466. Asiakkaiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta Helsingissä ja Turussa. Espoossa oli neljä asiakasta vähemmän kuin vuonna 2001. Vuonna 2002 vaikeavammaisten palveluasumisen kokonaiskustannukset olivat noin 13 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta eniten Helsingissä ja Turussa ja vähiten Vantaalla. Espoossa kustannukset laskivat 6,7 prosenttia (noin 71 000 euroa). (Liite 3F) 17

VpL:n mukaisen palveluasumisen asiakkaat ja asiakaskohtaiset kustannukset vuonna 2002, muutos vuodesta 2001 sekä osuus kaikista VpL:n mukaisten palvelujen asiakkaista vuonna 2002 Asiakkaat 2002 Muutos % Kustannukset euroa / asiakas 2002 Muutos % Helsinki 255 3,7 32 148 18,4 1,6 Espoo 62-6,1 16 090-0,7 2,0 Asiakkaat % Vpl:n mukaisten palvelujen asiakkaista 2002 Palveluasumisen vuosikustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Helsingissä ja pienimmät Vantaalla. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta muissa kunnissa paitsi Espoossa. Vaikeavammaisten palveluasumisessa on viime vuosina ollut Vantaa 30 20 270 0,8 Turku 54 3,8 25 337 15,5 1,9 tavoitteena perustaa pienempiä Tampere 65 25 859 1,1 yksiköitä kuin aikaisemmin. Pienemmissä yksiköissä on parem- Viisikko 466-3,9 27 580 21,8 1,5 mat mahdollisuudet kodinomaiseen asumiseen, mutta kustannuksiltaan ne ovat yleensä kalliimpia kuin suuret yksiköt joutuen muun muassa siitä, että asumista tukevaa henkilöstöä tarvitaan kuitenkin tietty vähimmäismäärä. Kun suurempi yksikkö on hajautettu useammaksi pienemmäksi, hintatasoa on nostanut myös tilojen ajanmukaistaminen nykyisten vaatimusten edellyttämälle tasolle. Vuonna 2002 palveluasumisen asiakkaista osa siirtyi pienempiin yksiköihin Helsingissä ja Vantaalla. 3.4 Asunnon muutostyöt Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän sairautensa tai vammansa vuoksi tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa (VpL 9 ). Tässä raportissa tarkastellaan erikseen asunnon muutostöiden ja asunnon välineiden ja laitteiden asiakkaita ja kustannuksia. Asunnon välineiden ja laitteiden asiakkaista ja kustannuksista pieni osa on saattanut kirjautua asunnon muutostöihin niissä tapauksissa, kun asiakkaalle on samanaikaisesti annettu molempia tukitoimia. Viisikon kunnissa kilpailutetaan asunnon muutostöiden teettäminen. Turussa suurimman osan muutostöistä tekee kunnan oma työkeskus. Asunnon muutostöiden tarve on vaikeasti ennakoitavissa, mistä johtuen eri vuosina voi olla merkittäviä muutoksia sekä asiakasmäärässä että kustannuksissa. Vuonna 2002 asunnon muutostöiden asiakkaita oli Viisikon kunnissa 1 429, heistä noin puolet oli helsinkiläisiä (728 asiakasta). Asiakkaiden määrä väheni edellisestä vuodesta Helsingissä ja Vantaalla ja kasvoi Espoossa, Turussa ja Tampereella. Asunnon muutostöiden kokonaiskustannukset olivat vuonna 2002 noin 2,6 miljoonaa euroa, ne kasvoivat edellisestä vuodesta keskimäärin 13,2 prosenttia. Vuosikustannukset asiakasta kohden olivat suurimmat Helsingissä ja pienimmät Turussa ja Tampereella. Kustannukset asiakasta kohden kasvoivat edellisestä vuodesta Helsingissä lähes 50 prosenttia, Vantaalla ja Tampe- VpL:n mukaiset asunnon muutostöiden asiakkaat vuonna 2002, kustannukset euroa / asiakas sekä osuus kaikista VpL:n mukaisten palvelujen asiakkaista Asiakkaat 2002 Muutos % Kustannukset euroa / asiakas 2002 Muutos % Asiakkaat % Vpl:n mukaisten palvelujen asiakkaista 2002 Helsinki 728-12,7 2 053 49,3 4,5 Espoo 201 27,2 1 853-30,0 6,6 Vantaa 169-15,9 1 876 1,9 4,5 Turku 71 18,3 1 142 10,4 2,6 Tampere 260 12,1 1 196-0,2 4,6 Viisikko 1 429-3,8 1 803 17,7 4,6 18