InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 1 17110 Kallioavoleikkaus, erittelemätön Määrämittausohje 1711. 17110.1 Kallioavoleikkauksen materiaalit Yleisiä laatuvaatimuksia ei ole. 17110.2 Kallioavoleikkauksen alusta Yleisiä laatuvaatimuksia ei ole. 17110.3 Kallioavoleikkauksen louhinta Teoreettinen kallionpaljastusleveys on yleensä 1,0 m teoreettisesta louhintalinjasta, ellei lujitusten tekeminen vaadi suurempaa puhdistamisleveyttä. Louhittavat kalliopinnat puhdistetaan työn edellyttämällä tarkkuudella kauttaaltaan kaivutöiden yhteydessä. Kallion yläpuolinen maa luiskataan ohjeellisia arvoja noudattaen. Työnaikaiset luiskat tehdään riittävän loiviksi maalajin ja luiskakorkeuden mukaan tai kaivannot tuetaan suunnitelma-asiakirjoissa esitetyllä tavalla. Maaluiskien kaltevuuksia, luvut 16110 ja 16200, valittaessa otetaan huomioon korkeiden kalliorintausten juurella tehtävien töiden työturvallisuusohjeet sekä louhintatärinän vaikutus luiskien pysyvyyteen. Pysyvien luiskien kaltevuudet tai kaivantojen tuentatapa ja puhdistettavan kalliokaistan leveys määritellään suunnitelma-asiakirjoissa. 16110 Maaleikkaukset, erittelemätön, InfraRYL 16200 Maakaivannot, InfraRYL. Louhinta tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan huolellisesti kallion laatuun sopivia työmenetelmiä ja räjähdysaineita käyttäen siten, että ei synny ryöstymiä eikä teoreettisen louhintaprofiilin ulkopuolelle jäävä kallio tarpeettomasti rikkoonnu. Suunnitelma-asiakirjoissa on erikseen mainittava, mikäli kallioleikkauksen pohjasta pitää räjähtämättömät räjähdysaineet poistaa. Räjähtämättömien räjähteiden poistaminen vaatii louheen poistamista kiinteään kalliopintaan asti ja kalliopinnan pesua. Irtilouhinta on kallion rikkomista suunnitellusti louhimalla perustamistasoa syvemmälle. Irtilouhittuun kerrokseen ei voida sellaisenaan kaivaa kanaaleja tai kuoppia mahdollisen suuren lohkarekoon vuoksi. Irtilouhinta ei ole sallittua ratarakenteissa, sillä irtilouhinnassa radan alle jää vesipesiä, materiaali voi olla routivaa ja sitä ei saada välttämättä tarpeeksi tiivistettyä. Ratapohja puhdistetaan aina, ellei rataleikkausta ole määritelty suunnitelma-asiakirjoissa louhittavaksi routasyvyyden alapuolelle.
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 2 Louhinnassa syntyvä suurin sallittu lohkarekoko määritellään suunnitelma-asiakirjoissa. Mikäli asiakirjoissa ei ole erikseen mainittu suurinta lohkarekokoa ei lohkarekoolle ole rajoituksia. Kaivannon työnaikainen kuivanapitosuunnitelma esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Normaalissa louhinnassa ei pystytä täysin takaamaan, että kaikki räjähdysaineet ovat räjähtäneet. Asia on mainittava jatkorakentamista koskevassa turvallisuusasiakirjassa. Jos räjähtämättömiä räjähteitä löytyy porarei istä, on panostajan poistettava räjähteet. Poistotyöstä on laadittava erillinen suunnitelma. Jos pohjasta löytyy kovia, on oletettavaa, että löytyy myös räjähtämättömiä. Viitteet Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Tilaajan on varmistettava, että louhintaurakoitsija laatii määräysten ja työn edellyttämät räjäytyssuunnitelmat. Räjäytyssuunnitelmissa otetaan huomioon leikkauspintojen tarkkuusvaatimukset ja vaadittu louhekoko. Rikkoutumisvyöhyke on taulukon 17110:T1 mukainen, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta esitetty. Tarkkuuslouhinnassa panostusta kevennetään ja porausta tihennetään reunariveissä sekä tarvittaessa myös sisemmissä reikäriveissä. Taulukko 17110:T1. Suurin sallittu rikkoutumisvyöhyke avoleikkauksen seinissä. Laatuluokka Rikkoutumisvyöhyke, mm Luokka 0 200 Luokka 1 200 Luokka 2 400 Luokka 3 600 Luokka 4 1000 Luokkien käyttöohjeet ovat seuraavat, jos suunnitelma-asiakirjoissa ei ole muuta mainittu: Luokat 0 ja 1: Erikoisluokka. Ratarakenteissa tunneleiden otsapinnat ja alueet, joille myöhemmin tehdään teräsbetonirakenteita kalliota vastaan. Kadut, kevyen liikenteen väylät. Luokka 2: Vaativissa leikkauksissa, kuten rakennuskaivannoissa ja rataleikkauksissa, kadut. Luokka 3: Normaaliluokka muissa kallioleikkauksissa. Luokka 4: Normaaliluokka tieleikkauksissa. Rikkoutumisvyöhykkeellä tarkoitetaan porareiän ympärille räjähdyksessä syntyvää vyöhykettä. Minkään panostetun reiän rikkomisvaikutus ei saa ulottua reunareiän rikkomisvaikutusta kauemmaksi. Muut kuin reunareiät panostetaan siten, että niiden aiheuttama rikkomisvaikutus ei ulotu kauemmaksi jäljelle jäävään kalliomassaan kuin reunareikien rikkomisvaikutus. Räjäytyssuunnitelmassa esitetään rikkoutumisvyöhykkeiden laajuus. Tätä yleismääräystä noudatetaan kaikkien tässä luvussa selostettujen louhintatapojen yhteydessä. Räjäytettävät kentät peitetään valtioneuvoston asetuksen 644/2011 mukaisesti. Räjäytyssuunnitelmia tarkistetaan, ellei vaadittuja laatuvaatimuksia saavuteta. Räjäytyssuunnitelma esitetään valtioneuvoston asetuksen 644/2011 mukaan. Räjäytyksien aikana noudatetaan kulloinkin voimassa olevia liikenteenjärjestelyohjeita.
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 3 Räjäytystöissä noudatettavat määräykset ja ohjeet: Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011 Panostajalaki 219/2000 Valtioneuvoston asetus panostajien pätevyyskirjoista 122/2002 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus panostajan pätevyyskirjan myöntävästä viranomaisesta ja pätevyyskirjan saamiseksi tarvittavasta koulutuksesta 124/2002 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus räjähdysaineen työmaavalmistuksen turvallisuudesta 125/2002 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 Räjähdeasetus 473/93 Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994. Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011, Infra TEM-720112. Räjäytyksistä pidetään räjäytyspäiväkirjaa, josta ilmenevät kunkin räjäytyksen järjestysnumero, päivämäärä, kellonaika ja louhintakaavion numero. Räjäytykset merkitään juoksevasti numeroituina louhintapiirustuskopioihin, jotka luovutetaan tilaajalle louhintatöiden päätyttyä. Louhintatöiden suunnittelussa otetaan huomioon suunnitelma-asiakirjoissa annetut määräykset massojen käytöstä ja lohkareiden koosta. Ennen louhintatyön aloittamista on tehtävä louhinta- ja räjäytystöiden turvallisuussuunnitelma. Louhintatyöt on suoritettava valtioneuvoston asetuksen 644/2011 mukaan. Louhittaessa ilmenevistä heikkousvyöhykkeiden ja rikkonaisten kallio-osuuksien esiintymisestä on tiedotettava valvojalle jo porausvaiheessa sekä neuvoteltava valvojan ja kalliorakennustöiden asiantuntijavalvojan kanssa heikkousvyöhykkeiden louhinta- ja lujitustavoista. Kallioperätutkimuksissa havaitut heikkousvyöhykkeet ja rikkonaiset kallio-osuudet on otettava huomioon jo louhintatöiden suunnittelussa. Suunnittelijan tulee tehdä rakennusgeologinen kartoitus. Jos urakoitsija haluaa käyttää suunnitelmissa esitetyistä poikkeavia louhintatapoja, tulee hänen perustella ne ja hyväksyttää ne tilaajalla. Reuna- ja kenttäreikien panostusohjeita voidaan antaa tarkemmin suunnitelma-asiakirjoissa. Irrallisen räjähdysaineen käytössä otetaan huomioon lainsäädännön ja viranomaispäätösten asettamat rajoitukset. Sytytystapaa valittaessa otetaan huomioon ulkoisten jännitelähteiden läheisyys nallien itsestäänsyttymisriskin vuoksi, ks. julkaisu Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusohje, Työturvallisuuskeskus. Urakoitsija laatii räjäytyssuunnitelmat, jotka hyväksytetään tilaajalla ennen porauksen aloittamista. Suunnitelmien tulee sisältää ainakin räjäytyksen ajankohta teoreettinen poikkileikkaus porauskaavio reikäkokoineen kentän pituus ja leveys / rintauksen korkeus / heittosuunta / täkkäyksen / vartiomiesten paikat panostamaton osa / etutäyte räjähdysainemäärät ja -laadut rei'ittäin räjähdysainemäärät ja -laadut räjäytyskerroittain momentaaninen räjähdysainemäärä sytytysjärjestelmä ja -järjestys irrotettavan kallion määrä vaarallinen alue ja varmistustoimenpiteet peittäminen
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 4 leikkausten työturvallisuuden huomioiminen louhinnan vaiheistuksen huomioiminen lujitusten kanssa suunnitelmissa osoitetulla tavalla tärinä- ja muiden seurantamittausten tarve ja sijoitus. Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon kallion laatu ja rakenne asutus louhinta-alueen läheisyydessä tarkkuusvaatimuksetrajoitukset louhintatärinälle työturvallisuus määräykset, jotka koskevat reikäkokoja, porausta, panostusta ja sytytystä sekä jakoa räjäytyskertoihin. Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuussuunnitelma, esimerkiksi Infra Ry mallilomake TTK: Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusohje (23123) 2013 Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011, Infra TEM-720112. Avoleikkausten seinien tarkkuuslouhintamenetelmänä tulee käyttää tarkkuusvaatimuksen mukaista työmenetelmää. Työmenetelmiä tarkkuuslouhinnassa ovat mm. irrotuslouhinta-jälkilouhintamenetelmää tai raonräjäytys-irrotuslouhintamenetelmää. Avoleikkausseinien tarkkuuslouhintavaatimusten aiheuttamat rajoitukset pengerkorkeuksiin annetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Kallioleikkausten seinäpintojen tarkkuusvaatimukset laatuluokittain on esitetty taulukossa 17110:T2. (muissa luvuissa suurin sallittu reikäväli on esitetty taulukkomuodossa) Avoleikkausten laatuluokkaan 0 kuuluvat seinäpinnat tehdään esimerkiksi seuraavasti: irtiporaus, suunnitelma-asiakirjoissa esitettyyn korkeustasoon asti, kuitenkin enintään 5 m syvyyteen vaijerisahaus Avoleikkausten laatuluokkaan 1 kuuluvat seinäpinnat louhitaan esimerkiksi seuraavasti: reunareikäväli on kalliolaadun mukaan 200...300 mm reunareiät panostetaan tarkoituksenmukaisella räjähdysaineella, jonka laatu ja koko valitaan reikävälin, edun, reikäkoon ja rakoiluvyöhykkeen mukaan. Avoleikkausten laatuluokkaan 2 kuuluvat seinäpinnat, joille on määrätty tarkkuusvaatimus + 400/- 0, louhitaan seuraavasti: reunareikäväli saa olla enintään 600 mm reunareiät panostetaan putkipanoksilla, joiden laatu ja koko valitaan reikävälin, edun ja reikäkoon mukaan. Avoleikkausten laatuluokkaan 2 kuuluvat pohjapinnat, joille on määrätty tarkkuusvaatimus + 400/- 0, louhitaan seuraavasti: jos käytetään vaakaporausta, noudatetaan myös pohjapintojen louhinnassa avoleikkausten tarkkuusvaatimukseltaan + 400/- 0 -seiniä koskevia määräyksiä pystyporauksen ohiporaus saa olla enintään 400 mm ja ylisyvyyden tulee olla tasainen. Reikäja etuvälit sekä reikäkoko valitaan ja panostus tehdään siten, että vaadittuun tarkkuuteen päästään pohjapinnoilla on tarkkuuslouhittava alue valittava niin laajaksi, että varmistetaan kallion pysyvyys myös niiden teräsbetonirakenteiden kohdilla, jotka perustetaan louhituille pohjille avoleikkausten reunoille.
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 5 Leikkauspohja muotoillaan avo- tai salaojia kohti viettäväksi ja siten, että siihen ei jää vettä kerääviä painanteita. Kasvillisuusalueella louhinta ulotetaan kasvillisuusalueen rakennekerrosten alapinnan tasoon. Kasvillisuusalueen louhinnan yhteydessä louhitaan alueelle tulevien kuivatusrakenteiden, kuten salaojien kaivannot, ellei niitä ole louhittu ja rakennettu jo etukäteen. Nurmialueilla louhe poistetaan 0,5 m:n ja ryhmäistutusalueilla 1,0 m:n syvyyteen suunnitellusta valmiista pinnasta. Rataluiskien reunoille louhitaan sivuojat suunnitelma-asiakirjojen mukaan. 17110.4 Valmis kallioavoleikkaus Kallion ulkonemat eivät saa ulottua teoreettisen poikkileikkauksen sisäpuolelle. Kallion luiskakaltevuudet ja leikkaukseen jäävän louheen pinnat osoitetaan kuvassa 17110:K1. Kallionleikkausten pintojen louhintatoleranssi on taulukoiden 17110:T2 ja 17110:T3 mukainen, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta esitetty. Kaikissa laatuluokissa avoleikkausten seinät tulee rusnata. Taulukko 17110:T2 Kallioleikkausten seinäpintojen louhintatoleranssit. Laatuluokka Louhintatoleranssi, mm Luokka 0 0 100 Luokka 1 0...200 Luokka 2 0...400 Luokka 3 0...600 Luokka 4 luokittelematon Luokkien käyttöohjeet ovat seuraavat, jos suunnitelma-asiakirjoissa ei ole muuta mainittu: Luokka 0: Vaatii irtiporauksen tai vaijerisahauksen. Luokka 1: Erikoisluokka, esimerkiksi kalliotunneleiden otsapinnat tai leikkaukset kevyen liikenteen väylien välittömässä läheisyydessä. Luokka 2: Normaaliluokka rakennuskaivannoissa ja rataleikkauksissa, kadut. Luokka 3: Normaaliluokka esimerkiksi tieleikkauksissa; rakennuskaivannot, joille ei ole laadittu louhintasuunnitelmaa. Luokka 4: Määrätään hankkeittain. Taulukko 17110:T3 Kallioleikkausten pohjapintojen louhintatoleranssit. Laatuluokka Louhintatoleranssi, mm Luokka 1 0...400 Luokka 2 0...600 Luokka 3 luokittelematon Luokkien käyttöohjeet ovat seuraavat, jos suunnitelma-asiakirjoissa ei ole muuta mainittu:
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 6 Luokka 1: Normaaliluokka rataleikkauksissa. Käytännössä vaatii alimman kerroksen louhimista erikseen esim 1-3 metrin pengerkorkeudella. Luokka 2: Normaaliluokka rakennuskaivannoissa. Luokka 3: Normaaliluokka esimerkiksi tieleikkauksissa. Sovittava hankkeittain. Kuva 17110:K1 Esimerkki kallion luiskakaltevuuksista ja leikkaukseen jäävistä louheen pinnoista. 17110.5 Kallioavoleikkauksen kelpoisuuden osoittaminen Valmiin louhitun leikkauksen mitat ja tasot todetaan poikkileikkauksittain suunnitelma-asiakirjoissa osoitetuin välein. Suunnitelma-asiakirjoissa esitetään myös tarkemittaustapa. Poikkileikkausmittaukset voidaan korvata vähintään yhtä laajalla ja tarkalla laserkeilauksella. Louhintatuloksen tarkemittaukset tehdään ja tulostetaan työn etenemisen mukaan. Kallioavoleikkauksien tarkemittauksen laatutaso sovitaan ennakkoon taulukon 17110:T1 perusteella. Mikäli tilaan tehdään massiivisia seinästään kalliovaraisia rakenteita, käytetään ensisijaisesti laatuluokkaa 1 tai 3. Mikäli louhinnan ja rakenteiden väliin jää muottivara, maatäyttö, tms, voidaan käyttää laatuluokkaa 2 tai 4.
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 7 Taulukko 17110:T1. Kallioavoleikkauksen tarkemittauksen laatuvaatimukset Laatuluokka Mittausmenetelmä Dokumentaatio Luokka 1 Laserskannaus Kolmioverkko, poikkileikkaukset rakenteiden kohdalta ja vaakaleikkaukset jokaisen kerroksen kohdalta (vähintään 7 m välein) ja 1 m teoreettisen louhintapohjan yläpuolelta. Värikartta seinämien pinnoista kovien ja ryöstöjen syvyysmitoista. Tarkemittaus louhinnan jälkeen ennen lujituksia ja valmiista pinnasta työn etenemisen mukaan. Luokka 2 Laserskannaus Kolmioverkko, poikkileikkaukset rakenteiden kohdalta ja vaakaleikkaukset jokaisen kerroksen kohdalta (vähintään 7 m välein) ja 1 m teoreettisen louhintapohjan yläpuolelta. Värikartta seinämien pinnoista kovien ja ryöstöjen syvyysmitoista. Tarkemittaus valmiista pinnasta työn valmistuttua. Urakoitsija varmistaa louhinnan suunnitelmanmukaisuuden itsenäisesti. Luokka 3 Laserskannaus Kolmioverkko. Tarkemittaus louhinnan jälkeen ennen lujituksia ja valmiista pinnasta. Luokka 4 Täkymetri Poikkileikkaukset 10 m:n välein ja jokaisen suunnitelmapiirustuksen poikkileikkauksen kohdalta, sekä jokaisen kalliota vasten perustetun rakenteen kohdalta. Yksi vaakaleikkaus jokaista alkavaa 7 m seinäkorkeutta kohden, ensimmäinen 1 m teoreettisen louhintapohjan yläpuolelta. Tarkemittaus louhinnan edetessä ennen lujituksia ja valmiista pinnasta lujitusten jälkeen. Skannauskertojen väli ja sijainti suunnitellaan tapauskohtaisesti niin, että tarkemittauksiin ei jää katvealueita ja että skannaus saadaan suoritettua ennen lujitustöiden aloittamista alueella (luokat 1 ja 3). Mittatarkkuus (resoluutio) on vähintään 10 cm (mittapisteiden välinen etäisyys kallionpinnalla korkeintaan 10 cm). Kallionokkien taakse voi jättää maksimissaan 0,5 m pitkiä mittapisteettömiä katvealueita. Laserskannaustulokset toimitetaan ennalta sovitussa tiedostomuodossa ja hankkeen käyttämässä koordinaatistossa. Kolmioverkkoa voidaan tiedostojen käytettävyyden parantamiseksi harventaa ennalta sovittuun tarkkuuteen, esimerkiksi 0,3 m pituisiin kolmioihin. Harvennus tehdään siten, että pinnan huippupisteisiin (nokat ja kuopat) jää tieto sijainnista. Leikkausten tarkemittaustulosteissa esitetään teoreettinen ja todellinen louhittu poikkileikkaus sidottuna mittalinjaan ja korkeus- (Kv) tai tasausviivaan, tai moduliviivastoon. Täkymetrimittauksessa mitattavien pisteiden välin tulee olla noin 0,3 m 0,6 m todellista louhittua pintaa pitkin mitattuna. Vaakaleikkaukset mitataan kallionpinnan epätasaisuuden/tasaisuuden mukaan 0,5 m 2 m välein. Pituus- ja poikkileikkausten tarkemittaustulosteissa esitetään myös maaluiskan todellinen kulku tunneliotsan ja avoleikkausreunojen yläpuolella, sekä mahdollisten tukiseinien sijainti. Irtilouhintasyvyys voidaan varmistaa koekuopilla. Irtilouhintasyvyys tien alla ja suoto-ojan taso ja virtauksen esteettömyys todetaan kaivamalla auki vieressä oleva suoto-oja. Tulos raportoidaan valokuvin pikaraportointina ennen peittämistä. Työtä raportoitaessa osaraporttiin liitetään kuvat, jotka on otettu kohteista ennen rakentamista ja työtä luovutettaessa tai vastaava raportointimateriaali. ita raportoinnista ja mm. kuvien tallennusmuodoista on julkaisussa Urakoitsijan laaturaportointi. Urakoitsijan laaturaportointi, Tiehallinnon julkaisuja 2200062-09. 17110.6 Kallioleikkauksen tekemisen ympäristövaikutukset Kallioleikkaukset on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitalliset ympäristövaikutukset tulevat minimoitua. Tällaisia ovat mm:
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 8 - vaikutus pohjaveden pintaan ja laatuun - työmaan aiheuttama melu, pöly ja tärinä - liikenteelliset haitat 17110.6.1 Ympäristötiedottaminen Tilaajan tulee tiedottaa hankkeestaan työkohteen vaikutusalueella oleville naapureille hankkeen eri vaiheiden edellyttämällä laajuudella ja tavalla. Tiedottamisen tulee olla ensisijaisesti ennakoivaa ja keskittyä kertomaan - mitä rakennetaan ja miksi - arvioitu valmistumisaika - tulevat työvaiheet, niiden kesto ja vaikutus ympäristöön - yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoa Ympäristöä häiritseviä töitä saa tehdä ainoastaan viranomaisten myöntämien lupien mukaisesti. Tilaaja vastaa meluavien töiden ilmoituksen tekemisestä sekä rakennus- tai ympäristöluvan hakemisesta. Urakoitsija vastaa näissä luvissa määriteltyjen lupaehtojen täyttämisestä sekä työhön suoranaisesti liittyvien lupien hakemisesta. Pölyn, melun, tärinän ja ilmanpaineen aiheuttamien haittojen torjumisesta annetaan tarkat ohjeet suunnitelma-asiakirjoissa. 17110.6.2 Louhintatöiden ympäristöselvitys Louhintatöiden ympäristöselvitys on liitettävä urakan tarjouspyyntöasiakirjoihin paitsi pientalolouhinnoissa, joissa selvityksen laadinta kuuluu louhintaurakoitsijalle. Selvitys tulee teettää suunnitteluvaiheessa (pohjarakennussuunnittelun yhteydessä), jotta urakoitsijat saavat samat tiedot rakennettavan ympäristön asettamista rajoituksista ennen tarjouksen antamista. Ympäristöselvitys tulee teettää riittävän pätevyyden omaavalla toimijalla. Ympäristöselvityksessä tulee selvittää muun muassa louhintatöiden vaikutusalueella olevat louhintatyöstä mahdollisesti häiriintyvät kohteet ja niissä oleva toiminta (sairaalat, päiväkodit, koulut, tutkimuslaitokset, museot ja muinaismuistot jne) alueella olevat rakennukset: ikä, kunto perustamistapa, rakenneratkaisut alueella olevat tärinäherkät laitteet: sijainti, tärinänkestävyys Tilaajan tulee kirjata kohteen kaupallisiin asiakirjoihin ympäristöselvityksen perusteella määräytyvät rajoitteet louhintatyölle ja päivittäisille työajoille. Vaikutusalueen laajuuteen vaikuttavat mm. louhinnassa käytettävä momentaaninen räjähdysainemäärä, kokonaisräjähdysainemäärä, alueen pohjasuhteet, alueella olevien rakennusten perustamistapa, ikä ja kunto sekä tärinäherkkien laitteiden, kuten atk-laitteiden, sijainti. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää vaurioalueella tapahtuviin erityistoimintoihin, kuten sairaaloiden, tutkimuslaitosten yms. toimintoihin sekä kiven sinkoilun ehkäisyyn tähtäävien ohjeistuksen antamiseen. RIL 253 2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät 17110.6.3 Laitteiden vaimennukset Suojausvelvollisuudet osoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Herkät laitteet suojataan ympäristöselvityksessä osoitetulla ja laitteiden omistajien kanssa sovittavalla tavalla.
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 9 17110.6.4 Katselmukset Ennen louhintatöiden aloittamista pidetään ympäristöselvityksessä osoitettu tai muutoin vahinkojen varalta tarpeelliseksi katsottu riskialueen katselmus. Katselmukseen kutsutaan riskialueen rakennusten ja laitteiden omistajat tai omistajien edustajat. Katselmusvelvollisuus osoitetaan suunnitelmaasiakirjoissa ja alueen ympäristöselvityksessä. Katselmukset tulee lähtökohtaisesti teettää riittävän pätevyyden omaavalla ulkopuolisella tärinäasiantuntijalla. Katselmuksesta pidetään pöytäkirjaa, jossa todetaan alueen rakennusten ja laitteiden kunto. Tiedot kunnosta toimitetaan asianosaisille tiedoksi ja hyväksyttäväksi. Olemassa olevat vauriot merkitään muistiin ja tarvittaessa ne valokuvataan tai videoidaan. Työn päätyttyä pidetään louhintatöiden vaikutusalueella maan, laitteiden ja rakennusten omistajien tai näiden edustajien kanssa jälkikatselmus, jossa todetaan, onko vaurioita tapahtunut ja sovitaan vaurioiden korvausperusteista. Työn lopuksi louhija antaa kirjallisen selvityksen siitä, että kolmansien osapuolten vaatimuksista on päästy sopimukseen. RIL 253 2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät 17110.6.5 Tärinämittaukset Suunnitelma-asiakirjojen ympäristöselvityksessä osoitetaan, missä laajuudessa tärinät mitataan ja kuka huolehtii mittauksista. Riskianalyysissä osoitettujen tietokoneiden ja muiden herkkien laitteiden suojaamiseksi noudatetaan suunnitelma-asiakirjoissa määrättyjä tai laitteiden omistajien kanssa sovittavia raja-arvoja. 17110.6.6 Louhinta olemassa olevien rakenteiden läheisyydessä Räjäytystärinät eivät saa vaurioittaa rakennuksia, putkia, johtoja tai laitteita. Jos kallion laatu ja rakenne tai louhinnan ympäristövaikutukset (tärinä, paineaalto) vaativat, käytetään varovaisia louhintamenetelmiä. Jos louhinta edellyttää erityistä varovaisuutta, käytetään esimerkiksi matalampia penkereitä ja useampia räjäytyskertoja sekä keveämpää panostusta ja pienempiä momentaanisia räjähdysainemääriä. Katso myös julkaisut RIL 253 2010 ja Räjäytystyöt. Räjäytystyöt, Raimo Vuolio/ Tommi Halonen, 2010 RIL 253 2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät. 17110.6.7 Louhinta ratarakenteiden läheisyydessä Rautatien läheisyydessä noudatetaan julkaisua Louhintatyöt rautatien läheisyydessä. Louhintatyöt rautatien läheisyydessä. Liikenneviraston ohjeita 23/2013.
InfraRYL, päivitys 15.9.2017 / KM 10