InfraRYL, päivitys / KM 1 TK242/TR2+TR1 RTS 17:22

Transkriptio

1 InfraRYL, päivitys / KM Kalliotunnelit Tässä luvussa käsitellään tunneleiden, työtunneleiden ja kalliotilojen ja hallien yleiset laatuvaatimukset. Määrämittausohje Kalliotunnelin materiaalit Yleisiä laatuvaatimuksia ei ole Kalliotunnelin alusta Yleisiä laatuvaatimuksia ei ole Kalliotunnelin louhinta Kalliotunnelin louhinta, yleistä Louhinnassa syntyvä suurin sallittu lohkarekoko määritetään suunnitelma-asiakirjoissa. Tilaajan on varmistettava, että louhintaurakoitsija laatii määräysten ja työn edellyttämät räjäytyssuunnitelmat. Räjäytyssuunnitelmissa otetaan huomioon leikkauspintojen tarkkuusvaatimukset ja vaadittu louhekoko. Rikkoutumisvyöhykkeen laatuluokitus tunnelien seinä- ja kattopinnoissa esitetään taulukossa 17610:T1. Taulukko 17610:T1 Rikkoutumisvyöhyke tunnelien seinä- ja kattopinnoissa. Laatuluokka Seinä- ja kattopinnat, mm Pohja, mm Luokka Luokka Luokka Luokka 4 yli Rikkoutusmisvyöhykkeellä tarkoitetaan porareiän ympärille räjähdyksessä syntyvää vyöhykettä. Taulukon 17610:T1 luokkien käyttöohjeet tunnelien kalliopinnoille ovat seuraavat, jos suunnitelmaasiakirjoissa ei ole muuta mainittu: Luokka 1: Erikoisluokka. Alueet, joille myöhemmin tehdään teräsbetonirakenteita kalliota vastaan. Luokka 2: Normaaliluokka tunneleissa. Luokka 3: Työtunnelit. Luokka 4: Erityistapauksissa. Louhinta tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan huolellisesti kallion laatuun sopivia työmenetelmiä ja räjähdysaineita käyttäen sekä tarkkuusvaatimuksia noudattaen siten, ettei teoreettisen louhintaprofiilin ulkopuolelle jäävä kallio tarpeettomasti rikkoonnu. Minkään panostetun reiän rikkomisvaikutus ei saa ulottua reunareiän rikkomisvaikutusta kauemmaksi. Muut kuin reunareiät panostetaan siten, että niiden aiheuttama rikkomisvaikutus ei ulotu kauemmaksi jäljelle jäävään kalliomassaan kuin reunareikien rikkomisvaikutus. Räjäytyssuunnitelmassa esitetään rikkoutumis-

2 InfraRYL, päivitys / KM 2 vyöhykkeiden laajuus. Tätä yleismääräystä noudatetaan kaikkien tässä luvussa selostettujen louhintatapojen yhteydessä. Räjäytyksistä pidetään räjäytyspäiväkirjaa, josta ilmenevät kunkin räjäytyksen järjestysnumero, päivämäärä, kellonaika ja louhintakaavion numero. Räjäytykset merkitään juoksevasti numeroituina louhintapiirustuskopioihin, jotka liitetään kelpoisuusasiakirjaan. Louhintatöiden suunnittelussa otetaan huomioon suunnitelma-asiakirjoissa annetut määräykset massojen käytöstä ja lohkareiden koosta. Louhintatyöt on suoritettava valtioneuvoston asetusten 644/2011 ja 205/2009 mukaan. Kallioperätutkimuksissa havaitut heikkousvyöhykkeet ja rikkonaiset kallio-osuudet on otettava huomioon jo louhintatöiden suunnittelussa. Jäljempänä annetut louhintatekniset määräykset ovat vähimmäisvaatimuksia. Heikon kallion alueella louhinnan, lujituksen ja tiivistyksen vaiheistus tulee esittää suunnitelmapiirustuksissa. Suunnitelma-asiakirjoista poikkeavien heikkousvyöhykkeiden ja rikkonaisten kallio-osuuksien esiintymisestä on tiedotettava valvojalle jo porausvaiheessa sekä neuvoteltava valvojan ja kalliorakennustöiden asiantuntijavalvojan kanssa heikkousvyöhykkeiden louhinta- ja lujitustavoista. Jos urakoitsija haluaa käyttää suunnitelmissa esitetyistä poikkeavia louhintatapoja, hänen tulee perustella ne ja hyväksyttää ne tilaajalla. Urakoitsija laatii räjäytyssuunnitelmat, joiden pitää sisältää ainakin teoreettinen poikkileikkaus porauskaavio reikäkokoineen katkon pituus räjähdysainemäärät ja -laadut rei'ittäin räjähdysainemäärät ja -laadut räjäytyskerroittain momentaaninen räjähdysainemäärä sytytysjärjestelmä irrotettavan kallion määrä. Räjäytystyöt tehdään hyväksytyn räjäytyssuunnitelman mukaan. Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon kallion laatu ja rakenne tarkkuusvaatimukset louhintatärinän asettamat rajoitukset työturvallisuus määräykset, jotka koskevat reikäkokoja, porausta, panostusta ja sytytystä sekä jakoa räjäytyskertoihin. Normaalissa louhinnassa ei pystytä täysin takaamaan, että kaikki räjähdysaineet ovat räjähtäneet. Asia on mainittava jatkorakentamista koskevassa turvallisuusasiakirjassa. Jos räjähtämättömiä räjähteitä löytyy porarei istä, on panostajan poistettava räjähteet. Poistotyöstä on laadittava erillinen suunnitelma. Jos pohjasta löytyy kovia, on oletettavaa että löytyy myös räjähtämättömiä. Räjäytyssuunnitelmia tarkistetaan, ellei vaadittuja laatuvaatimuksia saavuteta. Räjäytyssuunnitelma esitetään valtioneuvoston asetuksen 644/2011 mukaan. Räjäytyksien aikana noudatetaan kulloinkin voimassa olevia liikenteenjärjestelyohjeita. Räjäytystöissä noudatettavat määräykset ja ohjeet: Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011 Panostajalaki 219/2000 Valtioneuvoston asetus panostajien pätevyyskirjoista 122/2002 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus panostajan pätevyyskirjan myöntävästä viranomaisesta ja pätevyyskirjan saamiseksi tarvittavasta koulutuksesta 124/2002

3 InfraRYL, päivitys / KM 3 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus räjähdysaineen työmaavalmistuksen turvallisuudesta 125/2002 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 Räjähdeasetus 473/93. Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011 on kumonnut Räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeet Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuussuunnitelma, lomake Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011, Infra TEM Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Louhinnan vaiheistus ja suurin lujittamaton jänneväli ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. Mikäli näitä ei ole määritelty suunnitelma-asiakirjoissa, noudatetaan hyvälaatuisissa kallioolosuhteissa taulukkoa 17610:T2. Taulukko 17610:T2 Suurin sallittu lujittamaton jänneväli Tunnelin leveys, m Leveyssuunnassa, m Pituussuunnassa, m 0-8 ei rajoitusta rajoitusta 8-11 ei rajoitusta Kallio-olosuhteet sisältävät seuraavat vaikuttavat tekijät: - kalliolaatu - kalliorakojen ja tilan dimensioiden mahdollistavat (avain)lohkot + rakopintojen ominaisuudet - kalliokattopaksuus - jännitystilan suuruus ja suunta suhteessa kalliotilaan - kalliotilan suunta suhteessa geologisten rakenteiden suuntaan (esim. liuskeinen kallio) - muut ulkopuoliset kuormitusolosuhteet Tunnelien katto- ja seinäpintojen suurin sallittu reikäväli on taulukon 17610:T3 mukainen. Taulukko 17610:T3Tunnelien katto- ja seinäpintojen suurin sallittu reikäväli. Reunareikien väli Laatuluokka Ensimmäiset 10 m, mm Tilassa, mm Luokka Luokka Luokka Taulukon 17610:T2 arvoja noudatetaan tunneleissa ja tunneleiden ensimmäisen 10 m:n matkalla otsapinnalta lähtien Luokkien käyttöohjeet ovat seuraavat, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta esitetty: Luokka 1: Erikoisluokka. Luokka 2: Normaaliluokka. Luokka 3: Työtunnelit.

4 InfraRYL, päivitys / KM 4 Tunnelien pohjissa suurin sallittu reikäväli on erikoisluokassa 500 mm ja normaaliluokassa 900 mm. Tunnelilouhinnan erityiskohdat louhitaan ja lujitetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Erityiskohtia voivat olla huonon kalliolaadun alueet, hoikat pilarit, ohuet kalliokatot, rakenteiden tukeutumispinnat, avaukset muihin kalliotiloihin ja poikkeuksellisten kuormitusten alaiset kalliorakenteet. Nämä alueet on määriteltävä suunnitelmissa. Rakennusgeologinen kartoitus tehdään louhintatyön kuluessa ja dokumentoidaan suunnitelmaasiakirjojen mukaisesti. Suunnittelijan tulee tehdä rakennusgeologinen kartoitus louhintatyön etenemisen mukaan ja vertaa tuloksia lujitussuunnitelman perusteisiin. Suunnittelija täsmentää tarvittaessa lujitussuunnitelmia Kalliopintojen rusnaus Kalliopinnat rusnataan louhinnan jälkeen koneellisesti ja käsin. Jälkirusnausta tehdään säännöllisin väliajoin riittävän usein, kunnes kallio on lujitettu Valmis louhittu kalliopinta Valmis louhittu kalliopinta, yleistä Kallion ulkonemat (kovat) eivät saa ulottua teoreettisen poikkileikkauksen sisäpuolelle, kuva 17610:K1. Tilaaja voi hyväksyä teoreettisen pinnan sisäpuolelle jäävät ulkonemat jos niistä ei ole haittaa tuleville rakenteille, asennuksille tai tilan käytölle. Kalliorakennustöitä koskeviin suunnitelma-asiakirjoihin merkityillä alueilla rakenteiden läheisyydessä ja tarkkuuslouhittavilla alueilla tunnelien seinä-, katto- ja pohjapinnat louhitaan taulukoiden 17610:T4 ja 17610:T5 luokan 1 mukaisiksi.

5 InfraRYL, päivitys / KM 5 Kuva 17610:K1 Teoreettinen rikkoutumisvyöhyke. Taulukko 17610:T4 Kalliotunnelien seinä- ja kattopintojen louhintatoleranssit. Laatuluokka Louhintatoleranssit, mm Luokka Luokka Luokka Luokka 4 luokittelematon Taulukon 17610:T4 luokkien käyttöohjeet kalliotunnelien seinä- ja kattopinnoille, jos hankekohtaisissa suunnitelma-asiakirjoissa ei ole muuta mainittu: Luokka 1: Erikoisluokka. Esimerkiksi ensimmäisen 10 m:n matkalla otsapinnalta lähtien. Luokka 2: Normaaliluokka. Luokka 3: Työtunnelit. Luokka 4: Erityistapauksissa. Taulukko 17610:T5 Kalliotunnelien pohjapintojen louhintatoleranssit. Laatuluokka Louhintatoleranssit, mm Luokka Luokka Luokka 3 luokittelematon

6 InfraRYL, päivitys / KM 6 Taulukon 17610:T5 luokkien käyttöohjeet kalliotunnelien pohjapinnoille, jos hankekohtaisissa suunnitelma-asiakirjoissa ei ole muuta mainittu: Luokka 1: Erikoisluokka. Luokka 2: Normaaliluokka. Luokka 3: Erityistapauksissa Valmis tasattu louhintapohja Valmiista pohjasta on poistettu irtoainekset ennen lopullisten rakenteiden tekemistä. Katso luku Kiviaineksella tasatut louhitut kalliopinnat, InfraRYL Tunnelin kelpoisuuden osoittaminen Tunnelin kelpoisuus Louhintatuloksen tarkemittaukset tehdään ja tulostetaan työn etenemisen mukaan. Tarkemittaukset on tehtävä ennen kallionlujitustöitä siten, että vältetään jo lujitettujen kalliopintojen laajennuslouhinnat. Ellei urakka-asiakirjoissa ole muuta määritelty, tehdään tarkemittaus laserkeilaamalla. Kalliotunneliosuuksien tarkemittauksen laatutaso sovitaan ennakkoon taulukon 17610:T1 perusteella. Maanalaisissa tiloissa käytetään ensisijaisesti aina laatuluokkaa 1 tai 3. Taulukko 17610:T1. Kalliotunnelin tarkemittauksen laatuvaatimukset Laatuluokka Mittausmenetelmä Dokumentaatio Luokka 1 Laserskannaus Kolmioverkko, poikkileikkaukset 1 m:n välein ja rakenteiden kohdalta ja vaakaleikkaukset jokaisen kerroksen kohdalta (vähintään 7 m välein) ja 1 m teoreettisen louhintapohjan yläpuolelta. Värikartta tasoesitykseen avatun tunneliprofiilin pinnoista kovien ja ryöstöjen syvyysmitoista. Tarkemittaus louhinnan jälkeen ennen lujituksia ja valmiista pinnasta työn etenemisen mukaan. Luokka 2 Laserskannaus Kolmioverkko, poikkileikkaukset 1 m:n välein ja rakenteiden kohdalta ja vaakaleikkaukset jokaisen kerroksen kohdalta (vähintään 7 m välein) ja 1 m teoreettisen louhintapohjan yläpuolelta. Värikartta tasoesitykseen avatun tunneliprofiilin pinnoista kovien ja ryöstöjen syvyysmitoista. Tarkemittaus valmiista pinnasta työn valmistuttua. Urakoitsija varmistaa louhinnan suunnitelmanmukaisuuden itsenäisesti. Luokka 3 Laserskannaus Kolmioverkko. Tarkemittaus louhinnan jälkeen ennen lujituksia ja valmiista pinnasta. Luokka 4 Täkymetri Poikkileikkaukset 5 m:n välein, jokaisen tunneliotsan takaa ja jokaisen suunnitelmapiirustuksen poikkileikkauksen kohdalta. Yksi vaakaleikkaus jokaista alkavaa 7 m seinäkorkeutta kohden, ensimmäinen 1 m teoreettisen louhintapohjan yläpuolelta. Tarkemittaus louhinnan edetessä ennen lujituksia ja valmiista pinnasta lujitusten jälkeen.

7 InfraRYL, päivitys / KM 7 Skannauskertojen väli ja sijainti suunnitellaan tapauskohtaisesti niin, että tarkemittauksiin ei jää katvealueita ja että skannaus saadaan suoritettua ennen lujitustöiden aloittamista alueella (luokat 1 ja 3). Mittatarkkuus (resoluutio) on vähintään 10 cm (mittapisteiden välinen etäisyys kallionpinnalla korkeintaan 10 cm). Kallionokkien taakse voi jättää maksimissaan 0,5 m pitkiä mittapisteettömiä katvealueita. Laserskannaustulokset toimitetaan ennalta sovitussa tiedostomuodossa ja hankkeen käyttämässä koordinaatistossa. Kolmioverkkoa voidaan tiedostojen käytettävyyden parantamiseksi harventaa ennalta sovittuun tarkkuuteen, esimerkiksi 0,3 m pituisiin kolmioihin. Harvennus tehdään siten, että pinnan huippupisteisiin (nokat ja kuopat) jää tieto sijainnista. Leikkausten tarkemittaustulosteissa esitetään teoreettinen ja todellinen louhittu poikkileikkaus sidottuna mittalinjaan ja korkeus- (Kv) tai tasausviivaan. Kunkin poikkileikkauksen tarkemittauskohdan tarkka sijainti ilmoitetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisiin paalulukemiin sidottuna ja merkitään kallioseinämiin maalimerkein. Täkymetrimittauksessa mitattavien pisteiden välin tulee olla noin 0,3 m todellista louhittua pintaa pitkin mitattuna. Vaakaleikkaukset mitataan kallionpinnan epätasaisuuden/tasaisuuden mukaan 0,5 m 2 m välein. Rakenteiden kohdat tarkemitataan suunnitelma-asiakirjoissa esitetyllä tavalla Tasattu louhintapohja Katso luku Kiviaineksella tasatut louhitut kalliopinnat, InfraRYL. Kaikki laadunseurantaan liittyvät asiakirjat liitetään työmaalla ajan tasalla pidettävään asiakirjojen hallintajärjestelmään Tunnelin tekemisen ympäristövaikutukset Tunnelin louhinta on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitalliset ympäristövaikutukset tulevat minimoitua. Tällaisia ovat mm: o vaikutus pohjaveden pintaan ja laatuun o työmaan aiheuttama melu, pöly ja tärinä o liikenteelliset haitat Ympäristötiedottaminen Tilaajan tulee tiedottaa hankkeestaan työkohteen vaikutusalueella oleville naapureille hankkeen eri vaiheiden edellyttämällä laajuudella ja tavalla. Tiedottamisen tulee olla ensisijaisesti ennakoivaa ja keskittyä kertomaan o mitä rakennetaan ja miksi o arvioitu valmistumisaika o tulevat työvaiheet, niiden kesto ja vaikutus ympäristöön o yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoa

8 InfraRYL, päivitys / KM 8 Ympäristöä häiritseviä töitä saa tehdä ainoastaan viranomaisten myöntämien lupien mukaisesti. Tilaaja vastaa meluavien töiden ilmoituksen tekemisestä sekä rakennus- tai ympäristöluvan hakemisesta. Urakoitsija vastaa näissä luvissa määriteltyjen lupaehtojen täyttämisestä sekä työhön suoranaisesti liittyvien lupien hakemisesta. Pölyn, melun, tärinän ja ilmanpaineen aiheuttamien haittojen torjumisesta annetaan tarkat ohjeet suunnitelma-asiakirjoissa Louhintatöiden ympäristöselvitys Louhintatöiden ympäristöselvitys on liitettävä urakan tarjouspyyntöasiakirjoihin paitsi pientalolouhinnoissa, joissa selvityksen laadinta kuuluu louhintaurakoitsijalle. Selvitys tulee teettää suunnitteluvaiheessa (pohjarakennussuunnittelun yhteydessä), jotta urakoitsijat saavat samat tiedot rakennettavan ympäristön asettamista rajoituksista ennen tarjouksen antamista. Ympäristöselvitys tulee teettää riittävän pätevyyden omaavalla toimijalla. Ympäristöselvityksessä tulee selvittää muun muassa louhintatöiden vaikutusalueella olevat louhintatyöstä mahdollisesti häiriintyvät kohteet ja niissä oleva toiminta (sairaalat, päiväkodit, koulut, tutkimuslaitokset, museot ja muinaismuistot jne) alueella olevat rakennukset: ikä, kunto perustamistapa, rakenneratkaisut alueella olevat tärinäherkät laitteet: sijainti, tärinänkestävyys Tilaajan tulee kirjata kohteen kaupallisiin asiakirjoihin ympäristöselvityksen perusteella määräytyvät rajoitteet louhintatyölle ja päivittäisille työajoille. Vaikutusalueen laajuuteen vaikuttavat mm. louhinnassa käytettävä momentaaninen räjähdysainemäärä, kokonaisräjähdysainemäärä, alueen pohjasuhteet, alueen rakennusten ikä ja kunto sekä atk-laitteiden ja muiden tärinäherkkien laitteiden sijainti. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää vaurioalueella tapahtuviin erityistoimintoihin, kuten sairaaloiden, tutkimuslaitosten yms. toimintoihin sekä kiven sinkoilun ehkäisyyn tähtäävien ohjeistuksen antamiseen Laitteiden vaimennukset Suojaustarpeet osoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Herkät laitteet suojataan ympäristöselvityksessä osoitetulla tai laitteiden omistajien kanssa sovittavalla tavalla Katselmukset Ennen louhintatöiden aloittamista pidetään ympäristöselvityksessä osoitettu tai muutoin vahinkojen varalta tarpeelliseksi katsottu riskialueen katselmus. Katselmukseen kutsutaan riskialueen rakennusten ja laitteiden omistajat tai omistajien edustajat. Katselmusvelvollisuus osoitetaan suunnitelmaasiakirjoissa ja alueen ympäristöselvityksessä. Katselmukset tulee lähtökohtaisesti teettää riittävän pätevyyden omaavalla ulkopuolisella tärinäasiantuntijalla. Katselmuksesta pidetään pöytäkirjaa, jossa todetaan alueen rakennusten ja laitteiden kunto. Tiedot kunnosta toimitetaan asianosaisille tiedoksi ja hyväksyttäväksi. Olemassa olevat vauriot merkitään muistiin ja tarvittaessa ne valokuvataan tai videoidaan.

9 InfraRYL, päivitys / KM 9 Työn päätyttyä pidetään louhintatöiden vaikutusalueella maan, laitteiden ja rakennusten omistajien tai edustajien kanssa jälkikatselmus, jossa todetaan, onko vaurioita tapahtunut ja sovitaan vaurioiden korvausperusteista. Työn lopuksi louhija antaa kirjallisen selvityksen siitä, että kolmansien osapuolten vaatimuksista on päästy sopimukseen Tärinämittaukset Suunnitelma-asiakirjojen ympäristöselvityksessä osoitetaan, missä laajuudessa tärinät mitataan ja kuka huolehtii mittauksista. Riskianalyysissä osoitettujen tietokoneiden ja muiden herkkien laitteiden suojaamiseksi noudatetaan suunnitelma-asiakirjoissa määrättyjä tai laitteiden omistajien kanssa sovittavia raja-arvoja Muut seurantamittaukset Kalliorakenteiden siirtymämittaukset ja pohjavedenpinnan tason mittaukset tehdään suunnitelmaasiakirjojen mukaisesti. Kaupallisissa asiakirjoissa on määritetty, kuka mittaa, ja teknisissä asiakirjoissa, mitä seurantamittauksia tehdään Louhinta olemassa olevien rakenteiden läheisyydessä Räjäytystärinät eivät saa vaurioittaa rakennuksia, putkia, johtoja tai laitteita. Jos kallion laatu ja rakenne tai louhinnan ympäristövaikutukset (tärinä, paineaalto) vaativat, käytetään varovaisia louhintamenetelmiä. Jos louhinnassa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta, käytetään esimerkiksi lyhyempiä katkoja ja useampia räjäytyskertoja sekä keveämpää panostusta ja pienempiä momentaanisia räjähdysainemääriä. Katso myös julkaisu RIL ja Räjäytystyöt. Räjäytystyöt, Raimo Vuolio/ Tommi Halonen, 2010 RIL Rakentamisen aiheuttamat tärinät Louhinta ratarakenteiden läheisyydessä Rautatien läheisyydessä noudatetaan julkaisua Louhintatyöt rautatien läheisyydessä. Louhintatyöt rautatien läheisyydessä. Liikenneviraston ohjeita 23/2013.