Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2004 vp Tuontiajoneuvojen arvon määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Euroopan yhteisön tuomioistuin velvoitti päätöksellään Suomen muuttamaan Suomen rajojen ulkopuolelta maahantuotujen ajoneuvojen verokohtelua. Keväällä 2003 eduskunta tekikin muutoksia autoverolakiin yrittäen näin täyttää EYtuomioistuimen päätöksen asettamat velvoitteet. Eduskunnan tekemistä muutoksista huolimatta autoverolaki on edelleen syrjivä. Nykyisen lainsäädännön mukaan Suomeen tuotavan auton markkinahinta määritellään vastaavanlaisen Suomessa myytävän auton myyntihinnan mukaan. Ajoneuvon maahantuoja ei autoa maahantuodessaan näin ollen voi tarkkaan tietää autoonsa kohdistuvan veron määrää. Nykyisen lain muotoilu aikaansaa monissa tapauksissa hyvin ennalta arvaamatonta verotusta. Tuontiajoneuvojen verotuksessa tulisikin siirtyä toimintamalliin, jossa autoon kohdistuva verotus määriteltäisiin auton ostokuitin eli ostohinnan mukaan. Mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi esitettyjä kuitteja voitaisiin vertailla auton ostomaan vastaavanlaisten autojen yleiseen hintatasoon. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa tämä olisi helposti ja kustannustehokkaasti järjestettävissä. Tämä toimintamalli olisi selkeä, helposti kontrolloitavissa ja oikeudenmukainen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä Suomeen tuotavien ajoneuvojen verotuksen saattamiseksi oikeudenmukaiseksi? Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2004 Antti Kaikkonen /kesk Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 614/2004 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä Suomeen tuotavien ajoneuvojen verotuksen saattamiseksi oikeudenmukaiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: EY-oikeudellinen syrjimättömien verojen kielto tarkoittaa sitä, ettei tuontitavaroita saa kohdella verotuksessa ankarammin kuin samanlaisia kotimaisia tuotteita. Autoverotuksessa syrjimättömyys tarkoittaa sitä, ettei toisesta jäsenvaltiosta Suomeen tuotavasta käytetystä ajoneuvosta saa kantaa enempää autoveroa kuin veroa sisältyy samanlaisen Suomessa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon. Tämä syrjimättömyysvaatimus on toteutettu muutetussa autoverolaissa. Syrjimättömyyden varmistaminen edellyttää ensinnäkin, että selvitetään tuontiajoneuvon kanssa samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvo Suomen markkinoilla. Arvossa jäljellä olevan veron osuuden suuruuden selvittäminen edellyttää puolestaan sen selvittämistä, kuinka paljon veroa on sisältynyt samanlaisen ajoneuvon arvoon silloin, kun se oli uusi. EY-oikeudessa sovelletun periaatteen mukaan käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyy myöhemminkin tämä sama prosentuaalinen osuus veroa. Muutetun autoverolain mukaan autoveron verotusarvo on ajoneuvon yleinen suomalainen vähittäismyyntiarvo eli yleinen myyntihinta kuluttajalle. Se määritetään markkinoilla olevia samanlaisia käytettyjä ajoneuvoja koskevien yleisten hintatietojen ja muun näytön perusteella. Verotusarvona käytetään veronmääräytymishetken yleistä vähittäismyyntiarvoa. Näin ollen sitä ei voida täysin sitovasti määrittää etukäteen kysymyksessä tarkoitetulla tavalla, vaan vasta sinä ajankohtana, jona ajoneuvo varsinaisesti verotetaan. Autoverotuksen ennakoitavuutta parannetaan julkaisemalla tietoa vahvistetuista verotusarvoista Tullin internetsivuilla. Lisäksi Tulli kehittää internetpalvelua, jonka avulla kansalaiset voisivat saada arvioita ajoneuvojen suomalaisista arvoista. Näiden tietojen perusteella voi ajoneuvon tuontia harkitessaan kohtalaisella tarkkuudella arvioida suoritettavaksi tulevan veron määrän. Siirtyminen ulkomaisiin ostohintoihin perustuviin verotusarvoihin kysymyksen perusteluissa tarkoitetulla tavalla ei ole syrjimättömyysvaatimuksen kannalta perusteltua. Käytetyn ajoneuvon arvo Suomessa voi olla eri kuin sen arvo ostomaassa. Eri maiden erilaisten automarkkinoiden vuoksi syrjimättömyyden kannalta kestävä vertailu voi koskea vain arvoja saman maan markkinoilla ja siinä maassa, jossa samanlaiset ajoneuvot on aikanaan verotettu uusina. Käytettyjen tuontiajoneuvojen verotusta ei siten voida perustaa yksinomaan ajoneuvojen ostohintoihin. Ajoneuvojen hintatasojen selvittäminen kunkin tuontiajoneuvon ostomaassa olisi lisäksi huomattavan vaikeaa ja työlästä verrattuna suomalaisen hintatason selvittämiseen. Niin ikään ostohintojen käyttäminen autoverotuksen perusteena aiheuttaisi epäyhdenvertaista verokohtelua, koska ostohinnan suuruuteen ja siten myös veron määrään vaikuttaisi varsin todennäköisesti se, millä kaupan portaalla verovelvollinen on. Yleisten kaupallisten periaatteiden mukaan tukkupor- 2

Ministerin vastaus KK 614/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk taalla toimivilla on yleensä vähittäisostajia edullisemmat hankintahinnat. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Suomen autoverotusta koskevassa ratkaisussa nimenomaisesti todetaan, ettei kaupan portaalla saa olla tällaista vaikutusta verotukseen. Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2004 Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 614/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent: Vad ämnar regeringen göra för att beskattningen av fordon som importeras till Finland skall bli rättvis? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Inom EG-rätten innebär förbudet mot diskriminerande skatt att importvaror inte får behandlas strängare i beskattningen än likadana inhemska produkter. Då det gäller bilar innebär icke-diskriminerande beskattning att högre bilskatt inte får uppbäras för ett begagnat fordon som importeras till Finland än den som ingår i värdet för ett likadant begagnat fordon som redan är registrerat i Finland. Kravet på icke-diskriminering är uppfyllt i den reviderade bilskattelagen. För att det skall kunna säkerställas att icke-diskriminering tillämpas förutsätts för det första att man reder ut vilket värde ett fordon som är likadant som det importerade har på den finska marknaden. Fastställandet av värdet av den resterande andelen skatt kräver att man även reder ut hur mycket skatt som ingick i värdet på ett likadant fordon när det var nytt. Enligt den princip som tillämpats inom EG-rätten ingår även senare samma procentuella andel skatt i värdet på fordonet som begagnat. Enligt den reviderade bilskattelagen är bilskattens beskattningsvärde fordonets allmänna värde i detaljhandeln i Finland, dvs. det allmänna konsumentpriset. De fastställs på basis av uppgifterna om de allmänna priserna på likadana begagnade fordon på marknaden och andra uppgifter om prisnivån. Som beskattningsvärde används det allmänna värdet i detaljhandeln vid den tidpunkt då skatten fastställs. Därmed är det inte möjligt att på förhand fastslå ett värde som är bindande på det sätt som avses i spörsmålet, utan värdet fastställs först vid den tidpunkt då fordonet faktiskt beskattas. För att det skall bli lättare att förutsäga bilskattens värde publiceras uppgifter om fastställda beskattningsvärden på Tullens webbsidor. Dessutom utvecklar Tullen sin internetservice, så att medborgarna skall kunna ta del av gjorda uppskattningar om olika fordons värde på den finska marknaden. Utgående från dessa uppgifter kan den som överväger att importera ett fordon med rätt stor noggrannhet bedöma beloppet av den skatt som skall betalas. En övergång till beskattningsvärden som grundar sig på inköpsprisen utomlands på det sätt som avses i spörsmålet är inte motiverat med tanke på kravet på icke-diskriminering. Värdet på ett begagnat fordon kan i Finland vara ett annat än dess värde i det land där det köpts. På grund av att bilmarknaderna i olika länder skiljer sig från varandra kan en ur icke-diskrimineringssynpunkt hållbar jämförelse endast gälla värden på marknaden i ett och samma land och i ett sådant land där likadana fordon en gång i tiden har beskattats som nya. Beskattningen av begagnade importfordon kan därmed inte grunda sig enbart på fordonens inköpspris. Att för varje fordon som importeras klarlägga prisnivån i inköpslandat skulle dessutom vara mycket svårt och arbetsdrygt jämfört med att ta reda på prisnivån i Finland. På motsvarande sätt skulle användningen av inköpspriserna som grund för bilskatten ge upphov till en ojämlik behandling i beskattningen, då inköpsprisets storlek och därmed även skattebeloppet högst troligt påverkas av var i handelsledet den skattskyldige 4

Ministerns svar KK 614/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk befinner sig. Enligt allmänna kommersiella principer betalar en köpare i partihandelsledet lägre anskaffningspriser än en i detaljhandelsledet. I Europeiska gemenskapernas domstols avgörande i ett ärende som gällde Finlands beskattning av bilar konstateras det uttryckligen att handelsledet inte får ha en sådan inverkan på beskattningen. Helsingfors den 14 september 2004 Finansminister Antti Kalliomäki 5