Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 1/32 Tunnistetiedot Ranuan kunta Rakennuskohde Yläkoulun peruskorjaus URAKKARAJALIITE YSE 1998 Päiväys 11.2.2011 Tämä urakkarajaliite koskee seuraavia urakoita: PÄÄURAKKA (RAKENNUSURAKKA) PUTKIURAKKA ILMANVAIHTOURAKKA ja AUTOMAATIOURAKKA SÄHKÖURAKKA Laatija Napark
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 2/32 1 HALLINTOJÄRJESTELYT...3 1.1 Työmaan hallinto...3 1.2 Informointivelvollisuudet...3 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta...3 1.4 Asioiden kirjaaminen...4 1.5 Työaikataulu...4 1.6 Suunnitelma-aikataulu...5 1.7 Varauspiirustukset...6 1.8 Piirustusten jakelumenettely ja projektin tietopankki...6 1.9 Kokeet ja mallit...7 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT...7 2.1 Rakennusalue...7 2.2 Työnaikaiset rakenteet...8 2.3 Työnaikaiset asennukset...9 2.3 Rakennusvälineet...9 2.5 Telineet ja suojarakenteet...9 2.6 Mittaukset...9 2.7 Nostot ja siirrot...10 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto...10 2.9 Työmaahuolto...10 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta...11 2.11 Rakennusaikainen käyttö...11 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT...12 3.1 Rakennuskohteen kuvaus...12 3.2 Rakennuspaikkaa koskevat turvallisuustiedot...12 3.3 Korjattavan rakennuksen materiaalit...12 3.4 Uudisrakennuksen rakenteet ja materiaalit...12 3.5 Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakennustoiminnalle...12 3.6 Olosuhteet rakennustyömaalla...12 3.7 Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä...12 3.8 Ympäristöturvallisuus...12 3.9 Palosuojelu...12 3.10 Pölyn leviämisen estäminen...13 4 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA...13 4.1 Työmaan laatusuunnitelma...13 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma...14 5 VASTAANOTTO...14 5.1 Yleistä...14 5.2 Vastaanoton dokumentointi...15 5.3 Vastaanoton kuvaus...15 Kylmälaitteiden toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat...17 5.4 Toimintakokeet...17 5.5 Vastaanoton aikataulu...19 5.6 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat...21 6 KÄYTTÖÖNOTTO...21 6.1 Luovutusasiakirjat...21 6.2 Käytön opastus...21 6.3 Takuuajan toimenpiteet...22 7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET VELVOITTEET...22 7.1 Varaukset...22 7.2 Jälkipaikkaus...24 7.3 LVISA-laitteiden merkinnät...24 7.4 Rakennusurakoitsijan työt ja velvoitteet muista urakoista...24 7.5 Muiden urakoitsijoiden väliset velvoitteet...27 Sähkötöistä automaatiourakoitsija...31
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 3/32 1 HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1 Työmaan hallinto Työmaan johtovelvollisuuksista vastaava (YSE 1998 '4) urakoitsija, myöhemmin pääurakoitsija, on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija toimii lainsäädännön edellyttämänä päätoteuttajana. Pääurakoitsijan on laadittava työmaan hallinnosta organisaatiokaavio, jossa on esitetty työmaalla toimivat tilaajan ja eri urakoitsijoiden henkilöt sekä näiden valtuudet. Rakennuttajan erityisvaatimukset urakoitsijan organisaatiolle on esitetty urakkaohjelman kohdassa 12. Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kannalta toimiva järjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eriosapuolet ovat velvollisia noudattamaan ja tukemaan, sopimusten asettamissa rajoissa, pääurakoitsijan määräyksiä työmaan ohjaamiseksi. Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloituskokous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hallinnossa noudatetaan kokouksessa sovittavia periaatteita. 1.2 Informointivelvollisuudet Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua muiden osa-alueiden suunnitelmiin niiltä osin kuin työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti. 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että muut urakoitsijat asentavat hankintaansa kuuluvat asennukset ja laitteet sovitun asennusjärjestelyn mukaisesti. Kussakin asennusvaiheessa on lisäksi varmistuttava siitä, ettei asennuksilla estetä myöhemmin tehtävien asennusten suorittamista suunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsija nimeää määrätyn työnjohtajan tai työnjohtajat hoitamaan kohteen muiden urakoitsijoiden töihin liittyviä (rakennus)aputöitä sekä toimimaan yhdyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoiden, rakennuksen teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan johdon välillä. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Lisäksi pääurakoitsijan johdolla pidetään eri urakoitsijoiden välisiä työmaan edistämiseen liittyviä yhteistoiminta- ja urakoitsijapalavereita. Kokousmuistioiden jakelusta sovitaan työmaakokouksissa tai ne kirjataan työmaan laatusuunnitelmaan.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 4/32 Yksittäisten tehtävien laadunvarmistukselle annetaan vaatimukset pääurakoitsijan kokoamassa työmaan laatusuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä eri urakoitsijoiden oman työn valvontamenettelyt. Sivu-urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. 1.4 Asioiden kirjaaminen Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt sekä muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. Työmaapäiväkirjaa on pidettävä ja tarkastuspöytäkirjat on laadittava siten, että ne toimivat rakennuslain tarkoittamana tarkastusasiakirjana ellei tarkastusasiakirjaa pidetä erikseen. 1.5 Työaikataulu Pääurakoitsijan tulee olla yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden sekä rakennuttajan ja heidän suunnittelijoidensa kanssa ja laatia urakkaohjelman kohdan 4.2 mukainen työaikataulu. Aikataulun laadinnassa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: - kohde on suunniteltu rakennettavan yhtenä kokonaisuutena KUITENKIN OSIIN VAIHEISTETTUNA URAKKAOHJELMAN MUKAAN - aikataulun mitoitus perustuu työmenekkeihin ja on janamuotoon esitetty - aikatauluun merkitään työvaiheet viikoittain - aikataulu on laadittava vähintään kriittisten työvaiheiden osalta paikka/ aikakaavion avulla siten, että siitä voidaan seurata töiden etenemistä - kriittisille töille on riittävät häiriöpelivarat - työvaiheet on siten järjestetty, että saavutetaan hyvä työturvallisuus - työvaiheet on järjestetty siten, että tilojen sisäilmastoluokituksen edellyttämät rakennustöiden puhtausluokkavaatimukset P2 saavutetaan - aikataulussa on varaa urakoitsijan oman työn tarkastukselle ns. itselle luovutukselle Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat yksityiskohdat: - eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat sekä rakennuttajan asettamat ehdot omalle toiminnalleen (rakennus otetaan käyttöön vaiheittain) - hankinta-aikoihin liittyvä tuotteiden hyväksyminen ja eri toimitusasteiden mukaisten suunnitelmien, kuten rakennus-, tuotanto- ja asennussuunnitelmien laatiminen - rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt sekä rakennuttajan erillishankintojen ja erillisurakoiden ajankohdat tulee esittää yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa - rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia - työaikaisen, työvaiheeseen kuuluvan, sekä loppusiivouksen ja puhdistuksen tarvitsema aika
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 5/32 - yhtä tai useampaa urakkaa koskevat rakennuttajan ja viranomaisen osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) - teknisten tilojen valmistumisajankohdat erikseen rakennus- ja erikseen putki-, IV-, rakennusautomaatio ja sähköurakan osalta - mahdollisimman lyhyet katkokset nykyisten järjestelmien toiminnassa LVISAmuutostöiden yhteydessä - lämpö-, vesi-, viemäri-, kaukolämpö-, kylmälaitteiden, ilmanvaihto- ja rakennusautomaatio- sekä sähkölaitteiden yms. järjestelmien muutokset tulee suorittaa siten, että käyttäjä voi toimia rakennuksen muissa osissa; työsuoritukset tulee olla ko. muutoksissa lyhyitä ja ne tulee aikatauluttaa erikseen omiksi kokonaisuuksiksi - taloteknisten järjestelmien osatarkastukset ja niiden riippuvuus vastaanottotarkastuksesta - puhdistukseen, säätöön, viritykseen ja koekäyttöön ja tarkistusmittauksiin tarvittava aika - koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti kyseessä olevissa huonetiloissa - urakkaohjelman edellyttämät rajoitukset, jotka aiheutuvat koulun toiminnasta Koekäytön, vastaanottoon ja käyttökoulutukseen liittyvistä toimenpiteistä laaditaan erillinen, kohdan 5 mukainen, täydentävä aikataulu, jossa on esitetty eri osapuolten valmiusvaatimukset aikatauluntoteutumiselle. Työaikataulun toteutuminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Urakoitsijat ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisista aikataulupoikkeamista ja esittämään toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi. Muutoksia työaikatauluun voidaan tehdä vain yhteisesti sopimalla ja rakennuttajan hyväksymänä. Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. Työmaan eri osapuolten tulee kirjallisesti ilmoittaa omien aikataulullisten velvoitteidensa ja edellytystensä toteutumisesta työmaakokousten yhteydessä. 1.6 Suunnitelma-aikataulu Tilaaja on esittänyt alustavan suunnitelma-aikataulun urakkaohjelmassa. Urakoitsijat täydentävät pääurakoitsijan johdolla aikatauluun ehdotuksen töiden kulkua ja urakoitsijoiden toimituksia seuraavasta suunnitelma-aikataulusta. Suunnitelmaaikataulun sisältö siihen liittyvine mitoituskriteereineen käydään lävitse rakennuttajan kanssa ennen työaikataulun hyväksymistä. Suunnitelma-aikatauluun merkitään ainakin seuraavat ajankohdat: - varauspiirustusten kiertoajat tai merkitsemiset rakenteisiin - asennus- ja muiden suunnitelmien hyväksymisaika - eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille - rakennuttajan erillisurakoitsijoiden ja -hankkijoiden suunnitelmien, selitysten, asennusohjeiden tms. toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille - eri osa-alueiden pääsuunnittelijan hyväksymisaika - urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön - urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 6/32 - käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjan laatiminen - tarke- ja loppupiirustusten toimitusajankohdat Suunnitelmakatselmukset suoritetaan rakennuttajan/ pääurakoitsijan johdolla. Suunnitelma-aikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajan tarve. Suunnitelma-aikataulun tultua hyväksytyksi eri osapuolet toimittavat piirustusluettelot, jo laadituista sekä laadittavista piirustuksista, aikatauluun sidottuna, työmaalle. 1.7 Varauspiirustukset Piirustusten kierto tapahtuu rakennesuunnittelijan johdolla suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että sivu-urakoitsijat ja muut toimittajat tarkastavat ja merkitsevät varauksensa siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään 2 viikkoa ennen kuin kyseiset rakennepiirustukset tarvitaan tuotannossa. Varauspiirustusten laadinnassa noudatetaan rakennesuunnittelijan laatimaa ohjetta. Peruskorjaus alueella ei käytetä varauspiirustuksia, vaan urakoitsijat merkitsevät tarvitsemansa reiät rakenteisiin, rakennesuunnittelija tarkistaa varauksen ennen reiän/varauksen tekoa. Reikien merkinnässä on huomioitava vaaditut alakattokorkeudet. 1.8 Piirustusten jakelumenettely ja projektin tietopankki Sähköisessä muodossa käsiteltävissä ja/tai siirrettävissä asiakirjoissa tulee noudattaa projektin suunnitteluvaiheessa sovittua ohjelmisto- ja piirustusformaattia. Tässä kohteessa ei ole käytössä sähköistä tietopankkia. Rakennuttajalta tulevat suunnitelmat Rakennuttajalta tulevien piirustusten tilaus ja jakelu hoidetaan seuraavasti: Suunnitelmapiirustuksista toimitetaan kopioita seuraavasti: - rakennuspiirustuksia 3 sarjaa - rakennepiirustuksia 3 sarjaa - LVI-piirustuksia 3 sarjaa - sähköpiirustuksia 3 sarjaa Kaikki piirustukset toimitetaan työmaalle valvojan kautta, ellei työmaakokouksessa muuta sovita. Urakoitsijan suunnitelma-asiakirjat, asennus- ja työsuunnitelmat Urakoitsijoilta tulevien asennussuunnitelmien hyväksyttäminen ja jakelu hoidetaan seuraavasti - urakoitsijan laatimat piirustukset tulee toimittaa rakennuttajan hyväksyttäväksi työmaakokouksessa sovittavalla tavalla ja suunnitelma-aikataulun mukaisesti. - rakennuspiirustuksia 3 sarjaa - rakennepiirustuksia 3 sarjaa
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 7/32 - LVI-piirustuksia 3 sarjaa - sähköpiirustuksia 3 sarjaa Piirustusten jakelukustannuksista vastaa piirustusten luovuttaja. 1.9 Kokeet ja mallit Mallihuone tai muut sellaiset kokeet ja mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee valmistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi. Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnittelussa että hankinnassa toteuttaa ja että rakennuttajan päätös lopullisesta hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulun muutosta. Suoritettavaksi määrätyistä koestuksista, mittaustuloksista, valmistustarkkailusta, jotka asiakirjoissa on erikseen esitetty, tulee toimittaa tulokset työselostuksien määrittelemässä muodossa. Urakoitsijan mallisuoritukset - yksittäistä urakkaa koskevat mallisuoritukset on esitetty kunkin alan työselostuksessa. Eri urakoitsijan yhteisiä suorituksia koskevat tiedot ks. Kohta 7. Tutkimukset - suoritettavat tutkimukset on määrätty kunkin alan työselostuksessa. 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 2.1 Rakennusalue Rakennusalue ja urakka-alue on esitetty piirustuksissa. Mahdollisesta ulkopuolisesta varastoalueesta sovitaan ensimmäisessä työmaakokouksessa. Lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköliitäntöjen urakka-aluerajat on esitetty asianomaisissa piirustuksissa. LVI- ja sähköurakan vaikutusalue on suurempi kuin varsinainen urakkaalue, joka on esitetty LVI- ja sähkösuunnitelmissa. Varsinaisen urakka-alueen ulkopuolella tapahtuvat LVI- ja sähkötöihin liittyvien kaivantojen yms. alkuperäiseen kuntoon saattaminen kuuluvat rakennusurakkaan. Rakennusurakkaan kuuluu varsinaisen urakka-alueen ulkopuolella tehtävien teknisten töiden aputyöt sekä tarvittavat rakennustekniset työt ja hankinnat LVI- ja sähkösuunnitelmien esittämässä laajuudessa. Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön rakennusalueen, josta pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille. Tarvitsemansa lisäalueet urakoitsijan tulee hankkia käyttöönsä omalla kustannuksellaan.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 8/32 Pääurakoitsija järjestää kustannuksellaan tarvittavat katselmukset ennen rakennustöiden alkua ja kohteen valmistuttua. Katselmuksiin osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajaan edustajat ja niistä laaditaan pöytäkirja. Pääurakoitsija laatii työmaaalueesta työmaasuunnitelman, toimittaa sen rakennuttajalle tiedoksi ja hyväksyttää sen tarpeen mukaan viranomaisilla. Muista kuin piirustuksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava ennalta rakennusten käyttäjien ja viranomaisten kanssa. Pääurakoitsija merkitsee työmaasuunnitelmaan eri urakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat ja alueet. Urakat suoritetaan siten, että noudatetaan kaikissa urakoissa materiaaliluokitusta M1 ja M2, puhtausluokitusta P2 ja sisäilmastoluokitusta S2. Ohje RT07-10741. Urakoitsijoiden on järjestettävä ennen töiden aloitusta työtekijöille tarvittava koulutustilaisuus, jossa selvitetään kohteen sisäilmastotavoitteet ja niiden toteuttamiseksi noudatettavat ohjeet ja tehtävät 2.2 Työnaikaiset rakenteet Pääurakoitsija pystyttää työmaahuoltorakennukset kuten toimisto-, henkilöstö-, varastoyms. tilat omia ja muiden urakoitsijoiden tarpeita varten. Niiden rakentamiseksi mahdolliset tarvittavat rakennusluvat hankkii pääurakoitsija. Pääurakoitsija varaa työmaarakennuksista sivu-urakoitsijoille näiden töissä normaalisti tarvittavat - riittävät, lukittavat, lämpimät ja kylmät varastotilat - rakennusalan työehtosopimuksen tasomitoituksen sekä SFS-standardin tilamitoituksen täyttävät kalustetut henkilöstötilat, joita ovat mm. ruokailu-, puku-, kuivaus-, pesu-, WC-tilat. Tilojen mitoitus tulee olla suhteutettu työaikataulun perusteena oleviin henkilömääriin. Kukin urakoitsija huolehtii tavaroidensa asianmukaisesta vastaanotosta ja varastoinnista työmaalla. Lisäksi pääurakoitsija varaa - toimistosta tilaa rakennuttajan valvojille - kokoustilaa ja pullakahvit työmaakokousten pitämistä varten - toimistosta tilaa sivu- ja aliurakoitsijoille. Rakennusalueelta pääurakoitsija varaa sivu-urakoitsijoita ja alihankkijoita samoin kuin erillisurakoitsijoita varten näiden töissä normaalisti tarvittavat riittävät työalueet materiaalin ja tarvikkeiden varastoimista, säilyttämistä ja tavanomaisia kokoonpanotöitä varten huomioiden kohteen puhtaus-, materiaali- ja sisäilmastovaatimukset. Pääurakoitsija rakentaa työmaa-alueelle aidan tarpeidensa mukaisesti ja niin, että pihan läpi kulkevat eivät putoa kaivantoihin. Pääurakoitsija vastaa myös kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta suunnitelmien mukaisesti. Rakennusalueen läpi kulkee putkia, sähkö- ja telekaapeleita muille rakennusosille. Nämä putket ja kaapelit ovat käytössä ja niiden tulee säilyä toimintakuntoisina koko rakennustyön ajan. Pääurakoitsija tukee ja suojaa putket ja kaapelit rakennustyön aikana siten, että työn valmistuttua putket ja kaapelit ovat vahingoittumattomina ja voidaan jättää edelleen käyttöön. Huonosta suojauksesta aiheutuvat putkien ja kaapeleiden korjaukset kustantaa pääurakoitsija.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 9/32 2.3 Työnaikaiset asennukset Pääurakoitsija hankkii ja asentaa rakennustyömaan sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämmityssekä puhelinlaitteet myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien käyttöön. Näin ollen pääurakoitsija huolehtii: - työmaalle tarvittavan veden toimittamisesta - työtilojen lämmittämisestä ja muusta tarvittavasta lämmöstä - työmaa-alueen ja -rakennusten yleisvalaistuksesta - pääurakoitsija hankkii, asentaa ja ylläpitää työmaan lämpö-, vesi- ja sähkölaitteiden erikoismittaukset alueen ko. järjestelmistä - työmaa-alueen suoja-aitojen ja -katosten rakentamisesta - ulkopuolisten töiden yhteydessä suoja-aitojen, kulkusiltojen, liikennejärjestelyiden, lupien yms. töiden hankintojen ja velvoitteiden suorittamisesta - rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten. Pistorasioita, 3-vaihe/ 16A, tulee olla kohtuullisella (n. 20m) etäisyydellä eri urakoitsijoiden työkohteista. Mikäli olemassa olevia asennuksia käytetään hyväksi työmaasähkön jakeluun, niin jakeluverkon suunnittelusta ja muutostöistä työmaasähkökäyttöön ja palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon vastaa pääurakoitsija kustannuksellaan. - tarvittaessa faksi- ja sähköpostiyhteydet urakoitsijoille työmaalle Pääurakoitsija vastaa edellä mainituille työmaalle asennettaviin toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknillisine töineen. 2.3 Rakennusvälineet Urakoitsijan tulee suorittaa omille ja käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, telineille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, ja kunnossapito-, ja määräaikaistarkastukset. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta. 2.5 Telineet ja suojarakenteet Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla. Pääurakoitsija hankkii kaikki työ- ja nostotelineet, jotka on tarkoitettu urakoitsijoiden yhteiseen käyttöön. Pääurakoitsija laatii työn alussa yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa telineiden käytöstä suunnitelman, jossa esitetään telineiden käyttö sekä urakoitsijoiden tehtävät telineiden ja suojarakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Pääurakoitsija huolehtii näiden telineiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkastusmenettelystä. Kukin urakoitsija hankkii kuitenkin alle 1,2metriä korkeat siirrettävät telineet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijoiden yhteiskäyttöön hankkimat telineet eivät ole käytettävissä. Pääurakoitsija rakentaa tarvittavat väliaikaiset suojaseinät. 2.6 Mittaukset Pääurakoitsija vastaa kohteen mittauksista. Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja päämittalinjat asennuspaikan lähelle. Kukin urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. Kukin urakoitsija on velvollinen merkitsemään tarvitsemansa reiät rakenteisiin ja tarkistamaan, että alakattokorkeudet voidaan toteuttaa.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 10/32 2.7 Nostot ja siirrot Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden käyttää työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden esineiden nostoihin ja siirtoihin. Laitteiden käytöstä tulee ennakkoon sopia ja samalla huolehtia siitä, että laitteiden työturvallisuuteen liittyvät kunnon ja käyttöhenkilökunnan vaatimukset tulevat täytetyiksi. Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu pääurakoitsijalle ylimääräisiä kustannuksia, on pääurakoitsija oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto Tarvikkeet tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustöitä. Kukin urakoitsija vastaa tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta varastoinnista. Pääurakoitsija vastaa tarvittavien varastotilojen hankinnasta ja ylläpidosta laatuvaatimuksineen katso kohta 2.2. Varastointia suojaamattomana ja suoraan maanpäälle ei sallita. Jokainen urakoitsija vastaa omien jo paikalleen asentamiensa laitteiden suojaamisesta urakkasuorituksen aikana. Ilmanvaihtokanavat ja putket varastoidaan vähintään katoksen alle ja vähintään 0,5m irti maasta. Iv-kanavat ja kanavan osat tulee olla varastossa päät suojattuna, varastoinnissa huomioitava rakennusmateriaalien eri puhtausluokat. 2.9 Työmaahuolto Pääurakoitsija vastaa työaikaisten asennusten (ks. Kohta 2.3) kustannuksista. Pääurakoitsija huolehtii toimisto- ja sosiaalitilojen jätehuollosta ja siivouksesta. Kaikkien tilapäisten rakennusten tulee olla asiallisia ja siistejä. Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden pakkausjätteiden poiskuljettamisesta vaihtolavojen sijaintipaikoista eteenpäin. Kukin urakoitsija vastaa pakkausjätteidensä lajittelusta (Vnp nro 295/97) keräyspisteeseen (vaihtolavoille) työmaasuunnitelman mukaan. Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työaikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä. Pääurakoitsija valvoo, että puhtaanapito on säännöllistä ja että työvälineet ja - menetelmät ovat asianmukaisia kuten esimerkiksi, että LVI-suunnitelmissa esitettyjen puhtausluokkaosastoitujen tilojen siivous suoritetaan ohjeiden mukaisesti. Kunkin urakoitsijan on siivottava ja kuljetettava urakkasuoritukseensa kuuluvat purkujätteensä päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan pisteeseen ja huolehtia niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueelta. Vaihtolavojen ja jätekeräyspisteiden sijoituspaikka sovitaan työmaan alussa. Pääurakoitsija imuroi alakaton yläpuoliset tilat ennen sulkemista. Rakennusaikaista sähköenergiaa on mahdollista saada VELOITUKSETTA työmaaliittymästä (sähkö voidaan ottaa keskuksesta omalla alakeskuksella). Rakennusaikaista vettä on mahdollista saada VELOITUKSETTA rakennuksen vesijohtoverkosta, kun huolehditaan, että vanhuksillekin riittää vettä.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 11/32 Jätevedet voidaan johtaa viemäriin niiltä osin, kuin ne ovat nestettä. Kiinteitä aineita ei saa päästää viemäriverkostoon. Rakennus on liitetty kaukolämpöön, rakennuksen lämmitysjärjestelmä on urakoitsijan käytettävissä työmaan etenemisen mukaan. Urakoitsija saa lämmön VELOITUKSETTA, edellyttäen, että rakennuksen lämmöneristys pidetään hyvällä tasolla (ikkunat ja oviaukot suljettu, aukot ja läpimenot on tukittu). 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta Pääurakoitsija huolehtii rakennustyömaan aluevartioinnista. Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien rakennusvälineidensä ja tarvikkeidensa vartioinnista työaikana ja lukitsemisesta heille osoitettuihin varastoihin tai työmaa-alueelle työajan ulkopuolella. Työmaa-alueen aluevartioinnista ja työkohteen lukituksesta vastaa pääurakoitsija. Liikkumisesta työmaalla on määrätty urakkaohjelmassa, työntekijät on tunnistettava. Työmaalla tarvittavat työmaakohtaiset henkilötunnisteet hankkii kukin urakoitsija työmiehilleen ja niistä pitää kirjaa pääurakoitsija. 2.11 Rakennusaikainen käyttö Pääurakoitsijan tulee noudattaa rakennusaikaisessa käytössä työselostuksia sekä rakennuttajan ja urakoitsijan ohjeita. Pääurakoitsija saa käyttää rakennukseen asennettuja lämmityslaitteita kustannuksellaan ja vastuullaan edellyttäen, että: - laitteiden sähköasennukset sekä säätö-, ohjaus ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin tarkastetut ja rakennuttajan hyväksymät. - laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LVI-urakoitsijan hyväksymä ammattitaitoinen henkilö. Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: - ilmanvaihtolaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennuksen eri osien pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu sekä kanavat ja konehuoneet puhdistettu - ilmastointisuodattimien uusimisen ja kojeiden puhdistamisen rakennusaikaisen käytön jälkeen tekee IV-urakoitsija omakustannushintaan pääurakoitsijalle - lopullisten valaisinten rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava toimintakuntoisia ja valaisinten puhdistettuja - mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajalta luvan, oman ja /tai muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms. tulee hänen kustannuksellaan saattaa nämä ennen luovutusta sopimuksen mukaiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset. Niiden lopullisiksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 12/32 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio on esitettävä työmaan laatusuunnitelmassa. Tämä luku on valtioneuvoston päätöksen rakennustyön turvallisuudesta (Vnp 629/1994;5') tarkoittama rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja. Asiakirjassa on edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi kuvattu työmaan ympäristöturvallisuuteen liittyvät asiat. 3.1 Rakennuskohteen kuvaus Koulurakennus on kaksikerroksinen P2 luokan rakennus, Työpajarakennus on yksikerroksinen. Vesikatolle rakennetaan uusi ilmanvaihtokonehuone. 3.1.1 Rakennuksen runko Koulurakennuksen runkona ovat teräsbetonirakenteet, kantavia väliseiniä, pilarit ja palkit. Rakenteisiin ei tehdä kantavuuden kannalta muutoksia. 3.1.2 Rakennuksen ulkovaippa Rakennuksen ulkovaippa on punatiilestä muurattu 1967. 3.1.3 Rakennuksen sisävalmistumisvaihe Rakentaminen on normaalia rakentamista ja peruskorjaamista. 3.2 Rakennuspaikkaa koskevat turvallisuustiedot Rakennussuorituksiin ei liity mitään erikoisia turvallisuusriskejä. 3.3 Korjattavan rakennuksen materiaalit Rakennusmateriaalit ovat normaalia rakentamista. 3.4 Uudisrakennuksen rakenteet ja materiaalit Ei ole erikoisia materiaaleja. 3.5 Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakennustoiminnalle Ympäristössä ei ole työmaalle vaaraa aiheuttavia tekijöitä. 3.6 Olosuhteet rakennustyömaalla Olosuhteet työmaalla ovat normaalit talotyömaaolosuhteet. 3.7 Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä Ei erityisvaarallisia asioita. 3.8 Ympäristöturvallisuus Ympäristöön ei saa päästää öljyjä tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Maaperään ei saa sijoittaa ylijäämärakennusmassoja kuten puuta, betonia tai lasia. 3.9 Palosuojelu Rakennuskohteena on koulurakennus. Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan työkohteessaan niin, että tulipalonvaaraa ei synny ja noudattamaan työmaalle laadittavia tulityöohjeita.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 13/32 Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi tulityökortti. Kukin urakoitsija ilmoittaa tulityökortin omaavat henkilöt pääurakoitsijalle, joka laatii luettelon tulityökortin omaavista henkilöistä ja luovuttaa listan rakennuttajan valvojalle. Tulitöitä ovat mm. työt, joissa esiintyy kipinöitä tai jossa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, polttoja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hiontatyöt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Pääurakoitsija huolehtii työnaikaisesta palosuojauksesta, paloturvallisuudesta ja työmaan yleispalovartioinnista. Työkohdekohtaisista tulityöpalovartioinnin ja vähintään kaksi tuntia työskentelyn päättymisestä jatkuvan jälkivartioinnin hoitaa kukin urakoitsija. Poikkeusluvat myöntää palopäällikkö hakemuksesta. Työmaalla on oltava riittävä alkusammutuskalusto vähintään kolme alkusammutuspistettä, jotka ovat käytössä koko työmaan ajan ja ne on merkitty selvästi. 3.10 Pölyn leviämisen estäminen Rakennustyössä syntyy määrätyissä työvaiheissa runsaasti pölyä. Pölyä synnyttäviä tai runsaasti pölyäviä työvaiheita ovat esimerkiksi piikkaus ja poraus sekä betoni- ja tasoitepintojen hionta ja siivous. Edellä mainituissa työvaiheissa on käytettävä kohdepoistolla varustettuja laitteita. Mahdollisen purkujätteen käsittelyssä, pölyn leviämisen estämisessä, pölynpoistossa työkohteesta ja siivouksessa noudatetaan työmaamääräyksiä. Purkujätteet poistetaan rakennuksesta katetulle lavalle suljetuissa astioissa nostolaitteen avulla. Pölyn kulkeutuminen työalueiden ulkopuolelle on tehokkaasti estettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä LVI-suunnitelmissa esitettyihin puhtausosastoituihin tiloihin. Pääurakoitsija huolehtii riittävästä, asianmukaisin välinein tehdystä päivittäisestä siivouksesta. Harjasiivous on työmaalla kielletty. Siivouksessa on käytettävä hienopölysuodattimella varustettua korkeapaineimuria tai keskuspölynimuria. Pölysuojaseinä tehdään muovikalvolla puurungon varaan, urakassa 30m pölysuojaseinän tekoa vanhan osan käytävätiloihin. Työmaa-alue rajataan kipsilevyseinällä käytössä olevasta tilasta (eri vaiheiden välinen osastointi). Seinään asennetaan kulkua helpottava laakaovi. 4 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 4.1 Työmaan laatusuunnitelma Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja. Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen sekä työmaan eri osapuolten toimet, joilla sopimuksen määrittelyt täytetään. Laatusuunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määritetään:
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 14/32 - tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet. - riskien ja kriittisten kohtien tunnistaminen ja eliminointi. - tuotantosuunnittelu- ja -ohjaustehtävät - käytettävät menettely- ja työskentelytavat. - kosteuden hallinta. - tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt. - tiedonkulku ja - kirjaukset. - yhteistyö hankkeen muiden osapuolten kanssa. - laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen. Suunnitelma laaditaan urakkasopimuksen solmimisen yhteydessä. 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävällisempään toimintatapaan. Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm: - materiaali- ja energiatalouden hallinta - työmaan eri osapuolien perehdyttäminen kohteen ympäristövaatimuksiin - työmaan ympäristövaatimuksiin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittaminen - materiaalihukan ja jätteitä vähentävän rakennusmateriaalin hankinta, pakkaus varastointi ja käsittely - rakennusjätteiden toisto- ja uusiokäyttö - pölyn ja melun torjunta - vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely - yhtymäkohdat työmaan laadunvarmistukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen 5 VASTAANOTTO 5.1 Yleistä Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus, laatutaso, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat yhteistyössä rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa, systemaattista ja ennakoivaa laadunvarmistusta. Vastaanotto- ja osatarkastustilaisuuksissa tulee eri urakoitsijoiden edustajien olla laitteet täysin tuntevia henkilöitä. Vastaanottomenettelyn tulee nojautua työmaan laatusuunnitelman mukaan tehtyyn tilaajan ja urakoitsijan suorittamaan valvontaan ja asennustapatarkastuksiin. Vastaanottomenettely on vaiheittainen. Vaiheet, niiden aikavaraukset ja riippuvuus muista tehtävistä ilmenevät kohdassa 5.5 olevasta taulukosta. Ne tulee esittää lopullisessa työaikataulussa, jonka pääurakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa ja hyväksyttää rakennuttajalla. Seuraavassa esitetään vastaanottomenettelyn yleiskuvaus ja urakoitsijoiden keskinäiset velvoitteet. Urakkakohtaiset vaatimukset ilmenevät yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 15/32 Pääurakoitsija toimii vastaanottomenettelyn koordinoijana. Urakoitsijat vastaavat tarkastuksien ja kokeiden suorittamisesta ja dokumentoinnista. Rakennuttajan edustaja valvoo vastaanottoa ja osallistuu siihen liittyviin tehtäviin alla esitetyssä laajuudessa. Urakoitsijat ovat velvollisia osallistumaan myös muita urakoita koskeviin tarkastuksiin ja kokeisiin, jotka sivuavat urakoitsijan hankintoja (esimerkiksi automatiikan, ohjauksien ja hälytysten kokeilu). Rakennusurakoitsijan on tarvittaessa osallistuttava kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. Rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. 5.2 Vastaanoton dokumentointi Urakoitsijan tulee laatia viivytyksettä kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkastuksistaan, mittauksistaan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. 5.3 Vastaanoton kuvaus Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä Urakoitsijoiden on hyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa. Materiaalien hyväksyttäminen esitetään suunnitelma-aikataulussa. Ennakkohyväksymisellä varmistetaan, että toimitettavat laitteet ja materiaalit täyttävät suunnitelma-asiakirjojen laatuvaatimukset. Hyväksymismenettelyt on selostettu yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Laite- ja asennustapatarkastukset Rakennuttaja valvoo työn aikana, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, laitteet, materiaalit, työmenetelmät yms. ovat suunnitelma-asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaisia. Asennusvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta asennuspiirustusten ja malliasennusten avulla. Niistä urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa ja tässä liitteessä. Tarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten: - asennukset maassa, alapohjien alla, seinämissä, alakattojen yläpuolella, nousuroiloissa jne. - kosteuden- ja vedeneristykset, lämmöneristykset, palotekniset eristykset - putkien ja kanavien ja kaapeleiden seinämälävistykset ja palokatkot rakenteen mukaan Tarkastettavia kohteita ei saa peittää ennen kuin niille eri suunnitelma-asiakirjoissa määrätyt tarkastukset ja kokeet on hyväksytysti tehty.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 16/32 Viranomaistarkastukset Urakoitsijat ovat velvollisia oma-aloitteisesti huolehtimaan, että kaikki viranomaisten edellyttämät katselmukset ja tarkastukset pidetään ajallaan. Urakoitsijoiden tulee ilmoittaa niistä ajoissa rakennuttajalle. Jos tarkastuksista aiheutuu suunnitelmamuutoksia, käytetään normaalia muutos- ja lisätöiden tarjousmenettelyä. Urakoitsijat vastaavat omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. Urakoitsijoiden toimintatarkastukset Urakoitsijoiden toimintatarkastukset ovat osa urakoitsijoiden laadunvarmistusta. Niissä tarkastetaan systemaattisen menettelyn avulla, että taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toiminnot ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa (itselleluovutus). Toimintatarkastusvalmius rakennusurakanosalta (kaikki talotekniset järjestelmät) - tilat ovat riittävän valmiit toimintatarkastusten suorittamiseksi. Se edellyttää mm., että seinät, ovet, ikkunat laseineen yms. rakennusosat on asennettu. - tekniset tilat sekä valvomo- ja alakeskustilat ovat rakennustöiden osalta valmiit ja siivottu. LVI- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoiden osalta - teknisten tilojen valaistus toimii - laitteet, putkistot ja kanavat on asennettu ja merkitty - IV-kojeiden, kanavien, kanavaosien ja päätelaitteiden puhtaustason on todettu vastaavan puhtausluokituksen vaatimuksia, ilmanvaihtokanavat ja kojeet varusteineen on nuohottu - putkistot on huuhdeltu ja esisäädetty sekä ilmattu - ilmanvaihtokoneet ja kanavat on puhdistettu sisäpuolelta - ilmavirtojen säätölaitteet ja ilmanvaihdon huonelaitteet on asennettu - nestevirtojen säätölaitteet ja putkistoihin liittyvät huonelaitteet on asennettu - putkistojen ja ilmanvaihdon eristystyöt on pääosin tehty - lämmitysverkostojen menoveden lämpötila on säädetty suuruusluokkaisesti oikealle tasolle - kokonaisilmamäärät on asennettu ja mitattu - laitteiden sähkön syötöt on asennettu siten, että virta tulee lopullisia kytkentöjä myöten - sähkömoottoreiden lämpösuojat on viritetty ja koestettu - taajuusmuuttajien asetukset ja suojaukset on tehty - valvomolaitteiden sähköistystyöt ovat valmiit - säätö- ja valvontalaitteet on asennettu, asetusarvot asennettu, viritetty ja ohjelmoitu - valvomopisteet on ohjelmoitu, liitetty valvomopäätteille ja grafiikoihin sekä grafiikkakaaviot on tehty - jatkohälytykset ja -yhteys toimivat - laitteet ja kaapelit on merkitty - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset on tehty eli itselleluovutus suoritettu ja muistio toimitettu rakennuttajalle
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 17/32 Sähkö- tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoiden osalta - teknisten tilojen valaistus toimii - laitteistot ja kaapeloinnit asennettu ja kytketty - verkoston mittaukset ja koestukset suoritettu - laitteet kytketty ja viritetty toimintakuntoon - laitteiden sähkösyötöt varmistuksineen ovat toimintakunnossa - laitteet ja kaapelit on merkitty - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset on tehty eli itselleluovutus suoritettu ja muistio toimitettu rakennuttajalle LVI-rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - hälytyksien, ohjauksien, käyttötilaosoituksien ja pakkokytkentöjen toiminnat - sähkömoottoreiden oikeat pyörimissuunnat - varolaitteiden toiminnot - häiriötoiminnot - toimilaitteiden oikeat ajosuunnat - paikallisten mittareiden toiminnat - taloteknisten laitteiden rakennusautomaatiojärjestelmään liittyvät toiminnot. - laitteiden merkinnät - yhteys ja jatkohälytyksien siirrot tilaajan nykyiseen keskusvalvontalaitteistoon - käyttöohjeet ja dokumentoinnit - itselleluovutus suoritettu ja muistio toimitettu rakennuttajalle Kylmälaitteiden toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - hälytyksien, ohjauksien ja pakkokytkentöjen toiminnat - sähkömoottoreiden oikeat pyörimissuunnat - varolaitteiden toiminnot - häiriötoiminnot - toimilaitteiden oikeat ajosuunnat - paikallisten mittarien toiminnot - taloteknisten laitteiden rakennusautomaatiojärjestelmään liittyvät toiminnot, ohjelmistot ja grafiikkakaaviot - laitteiden merkinnät - käyttöohjeet ja dokumentoinnit - itselleluovutus suoritettu ja muistio toimitettu rakennuttajalle Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - laitteistojen ja kaapeleiden asennukset - järjestelmien toiminnat koekäytöin ja mittauksin - laitteiden merkinnät - käyttöohjeet ja dokumentointi Rakennusautomaatioon liittyvien toimintojen tarkastukset käsittävät kenttälaitteiden ja valvomolaitteiden (grafiikkakuvat) muodostaman kokonaisuuden. Toimintatarkastukset dokumentoidaan käyttäen apuna tarkastuslistoja, joihin tehdään tarkastusmerkinnät järjestelmä- ja laitekohtaisesti kaikista kokeilluista toiminnoista. Listoihin merkitään myös tarkastuksissa todetut puutteet 5.4 Toimintakokeet Yleistä
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 18/32 Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijan yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet suoritetaan urakoitsijoiden toimintatarkastusten jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana, kun urakoitsijat ovat todenneet, että kaikkien urakoiden osalta on valmius toimintakokeiden aloittamiseen. Urakoitsijat laativat kirjalliset pöytäkirjat omista toimintatarkastuksista. Toimintakokeet voidaan urakoitsijoiden laatujärjestelmistä riippuen tehdä pistokoeluontoisesti siten, että niissä tarkastetaan vain osa urakoitsijoiden toimintatarkastuksiin sisältyvistä toiminnoista. Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetyt keskinäiset toimintatarkastuksensa ja todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta. Toimintakokeita ei aloiteta, tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloittamisesta. Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijoiden toimintatarkastuksien tarkastuslistat edellä kuvattuine merkintöineen. Säädöt ja mittaukset Hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen urakoitsijat tekevät asentamiinsa järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät säädöt ja mittaukset (esimerkiksi vesi- ja ilmavirrat). Säätö- ja mittaustöiden suorittaminen asianmukaisesti edellyttää, että rakennustöiden valmius ko. tiloissa vastaa toimintatarkastusvalmiutta (ks. edellä) Osa mittauksista ja säädöistä voidaan erikseen sopia suunniteltaviksi takuuaikana (esimerkiksi lämmitysverkoston säätö) Mittaustulokset dokumentoidaan käyttäen apuna järjestelmä- ja laitekohtaisia, sisäilmastomittausten osalta huonekohtaisia, tarkastuslistoja. Rakennusautomatiikan viritys Rakennusautomatiikan viritys suoritetaan järjestelmien säätöjen ja mittausten jälkeen. Siihen liittyvät velvoitteet esitetään yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. LVISA-järjestelmien ja laitteiden kuormituskokeet Kuormituskokeet aloitetaan hyväksyttyjen toimintakokeiden, säätöjen ja mittausten sekä automatiikan virityksen jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana. Kuormituskokeet tehdään työselostuksessa määritellyn ohjelman mukaan. Kuormituskokeiden urakkarajat Ei erityisiä kuormituskokeita. Rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmistojen toimivuustarkastelu
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 19/32 Ohjelmistojen testaus on osa rakennusautomaatiojärjestelmän vastaanottomenettelyä ja on kuvattu tarkemmin rakennusautomaatiosuunnitelmissa. Käyttöhenkilökunnan koulutus Urakoitsijoiden velvoitteet on esitetty ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Koulutus tapahtuu rakentamisen ja käyttöönoton aikana ennen yhteiskoekäyttöä useassa vaiheessa rakennuttajan yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa laatiman ohjelman mukaisesti. LVI- ja rakennusautomaatio sekä sähköjärjestelmien yhteiskoekäyttö Yhteiskoekäytössä kokeillaan kaikkien LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toiminta yhtäaikaisesti eri käyttötilanteissa. Se on samalla koulutustilaisuus kiinteistön käyttö- ja huoltohenkilökunnalle. Seuraavat laitteistot koekäytetään: - ilmastointikojeet vyöhykkeineen. - käyttövesijärjestelmät (lämpötilat, kiertopiirit) - lämmön talteenottojärjestelmät - säätö- ja valvontajärjestelmät - turvavalaistus - varavoimajärjestelmä - paloilmoittimien testaus ja jatkohälytykset - kylmälaitteet Turvajärjestelmät Paloilmoitin järjestelmä testataan, jatkohälytykset testataan. Tarkistusmittaukset Rakennuttaja suorittaa rakennusaikana urakoitsijoiden mittausten tarkistusmittauksia sekä omilla että urakoitsijoiden mittalaitteilla. Tulokset dokumentoidaan urakoitsijoiden mittauspöytäkirjoihin urakoitsijan mittausarvojen rinnalle. Muut urakkakohtaisiin velvoitteisiin liittyvät tarkastukset Muihin urakkakohtaisiin velvoitteisiin liittyvät tarkastukset, esimerkiksi putkistojen ja kanavien puhdistusten ja painekokeiden suoritusten valvonta, on esitetty ao. suunnitelma-asiakirjoissa. 5.5 Vastaanoton aikataulu Urakoitsijat pyytävät kirjallisesti vastaanottotarkastusta, kun Itselle luovutus on suoritettu ja havaitut virheet ja puutteet korjattu. Vastaanoton aikaraamit on esitetty urakkaohjelmassa. Eri urakoiden töiden osalta pitävät rakennuttajan edustajat ennakkotarkastuksen. Rakennusteknisten töiden osalta pidetään ennen vastaanottotarkastusta ennakkotarkastuksia, joiden ajankohdat esitetään vastaanottoaikataulussa. Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian, jotta rakennuskohde voidaan ottaa käyttöön rakennuskohteen vastaanottotarkastuksessa.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 20/32 Vastaanottotarkastuksen edellytyksenä on, että edellä luetellut vastaanottomenettelyyn sisältyvät tarkastukset ja muut velvoitteet on suoritettu ja niissä havaitut puutteet korjattu. Talotekniikan alustava aikataulu Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä Sähköpiirustusten ennakkohyväksyntä Laite- ja asennustapa tarkastukset Tehdaskokeet Toimintatarkastusvalmius Urakoitsijoiden suorittamat toimintatarkastukset/ itselle luovutus Talotekniikan toimintakokeet Talotekniikan säädöt, mittaukset ja koestukset Automatiikan hienoviritys Kuormituskokeet Väestönsuojan kokeet Rakennusautomaation toimivuus Pvm Tapauskohtaisesti työaikana Ei ennakkohyväksyntää 4 viikkoa ennen toimintakokeita Urakoitsijan toimenpide Ennen toimintakokeita Ennen toimintakokeita 2 viikkoa ennen vastaanottoa Toimintakokeiden jälkeen Toimintakokeiden jälkeen Ei kuormituskokeita kohteessa Eivät ole väestönsuojaa Viikko ennen vastaanottoa Turvatekniikan koestus Käyttöhenkilökunnan koulutus Luovutusdokumenttien tarkastus Talotekniikan yhteiskoekäyttö Tarkistusmittaukset Vastaanoton ennakkotarkastukset Toimintakokeiden yhteydessä Toimintakokeiden yhteydessä 2 viikkoa ennen vastaanottoa Tapauskohtaisesti urakan aikana Viikko ennen vastaanottoa
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 21/32 Siivous- ja korjausaika Vastaanotto Siivous pääosin tehtävä ennen toimintakokeita Urakkasopimuksessa sovittu ajankohta, joka on laskenta-ajankohtana eri osasuorituksille 5.6 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat Tarkastuksissa noudatetaan seuraavia urakkarajoja: - rakennuttajan kustannuksella toimitetaan lämpö- sekä kylmävesiliittymä - lämmityksestä vastaa pääurakoitsija - kukin urakoitsija suorittaa laitteistonsa säädöt ja mittaukset sekä tarpeelliset korjaukset. - takuuajan koekäytöt kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta, urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle. - kukin urakoitsija tekee osatarkastuksien edellyttämät mittaukset hankkimillaan mittalaitteilla. Uusintatarkastusten kustannukset; ks. urakkaohjelma. 6 KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 Luovutusasiakirjat Urakoitsijat luovuttavat suunnitelma-aikataulun mukaan rakennuttajalle seuraavat asiakirjat - valvojan merkinnällä varustetut tarkepiirustukset ja lopullisia asennuksia vastaavat asennuspiirustukset sekä paperikopioina että sähköisessä muodossa CADsuunnitteluohjeen mukaisesti. - viranomaisten leimoilla varustetut lupapiirustukset ja niihin liittyvät luvat - viranomaisten tarkastuspöytäkirjat - kohteesta laaditut tarkastuspöytäkirjat - käyttö- ja huolto-ohjeet, huoltokirjan sekä takuutodistukset Luovutusasiakirjojen kokoamisesta vastaa pääurakoitsija kuitenkin siten, että kukin urakoitsija laatii oman urakkalaajuutensa asiakirjat Huolto- ja hoito-ohjeiden sisältö ja esitystapa on tarkemmin määritelty kunkin alan työselostuksessa. 6.2 Käytön opastus Urakoitsijat ja laitetoimittajat järjestävät käyttäjän kanssa sovittavana ajankohtana käyttöhenkilökunnalle eri järjestelmien ja laitteiden käyttöä koskevan koulutustilaisuuden. Käytön opastuksesta on annettu ohjeet kunkin alan työselostuksessa.
Ranuan Yläkoulu 11.2.2011 22/32 6.3 Takuuajan toimenpiteet Kuhunkin urakkaan kuuluvat takuuajan huoltotoimenpiteet on mainittu ao. erikoistyöselostuksissa. Suoritetuista toimenpiteistä on saatava käyttöhenkilökunnan hyväksyntä kirjallisena. 7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET VELVOITTEET Urakkaohjelmassa ja tässä urakkarajaliitteessä edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi pääurakoitsijalle ja muille urakoitsijoille kuuluvat jäljempänä mainitut eri urakoitsijoiden töihin ja rakennuttajan erillisurakoihin liittyvät velvoitteet, rakennus- ja aputyöt sekä niiden suorittamisessa tarpeelliset hankinnat. Työ suoritetaan kiinteässä yhteistoiminnassa eri urakoitsijoiden kanssa. Urakoitsijoiden tulee riittävän ajoissa ilmoittaa toiselle urakoitsijalle tarvitsemistaan aputöistä tai työsuoritteista ja niistä töistä, jotka eivät ilmene aikataulusta. Urakoitsijan tulee ilmoittaa riittävän ajoissa pääurakoitsijalle ja muille urakoitsijoille tilojen sulkemisesta liikenteeltä pintarakennetöitä tai muita toimenpiteitä varten. Urakoitsijoista on käytetty lyhenteitä - RU tai RAU tarkoittaa rakennusurakoitsijaa - SU tarkoittaa sähköurakoitsijaa - IU tarkoittaa ilmanvaihtotöiden urakoitsijaa - AU tarkoittaa automaatiourakoitsijaa, sisältyy ilmanvaihtourakkaan - PU tarkoittaa putkiurakoitsijaa - LVIAS tarkoittaa putki- ja ilmanvaihtotöiden, automaatio- ja sähköurakoitsijoita yhdessä 7.1 Varaukset 7.1.1 Reiät ja syvennykset Ellei jäljempänä jonkin urakan kohdalla muottien osalta muuta määrätä, rakennusurakoitsija hankkii syvennys- ja läpäisymuotit ja suorittaa niiden sovituksen ja asennuksen. Tämä koskee sekä heti käyttöön tulevia että ns. varareikiä. Rakenteisiin tulevia asennuksia varten tekee kukin urakoitsija alle 26mm reiät poraamalla rakennesuunnittelijan ohjeita noudattaen. Yli 25mm reiät tekee rakennusurakoitsija. Tehtäessä porauksia tai leikkauksia nykyisiin rakenteisiin tulee varmistaa, ettei työstettävällä alueella ole sähkö- tai telejohtoja. Varmistamisvelvollisuus siitä, ettei työstettävällä kohdalla ole sähkö- eikä telejohtoja on poraus- / leikkaustyötä tekevällä urakoitsijalla. Pääurakkaan kuuluvat kaikkien LVIS-töiden suorittamiseksi tarvittavien roilotusten, lävistysten, piikkausten yms. tekeminen LVIS-suunnittelmissa esitetyssä laajuudessa. Kaikkien urakoitsijoiden tulee heti työn alettua suunnitella tarvitsemansa varaukset, jotta ne voidaan ottaa huomioon rakennustyötä tehtäessä ja sovittaa yhteen muiden varaustarpeiden kanssa ja rakentaa tai kiinnittää ajoissa rakennustyö kestäessä. Kukin urakoitsija merkitsee itse tarvitsemiensa uritusten ja reikien paikat rakenteisiin niin ajoissa, että rakennusurakoitsija ehtii tekemään reiät aikataulun mukaisesti. Mikäli aukotuksia ja rei ityksiä ole merkitty ajoissa, on merkinnästä vastaava sivu-urakoitsija vastuussa ko. merkintöjen puutteesta johtuvista aikataulumuutoksien aiheuttamista kustannuksista. Aukkojen ja urien sijoituksessa piirustusten / merkintöjen mukaisesti vastaa rakennusurakoitsija.