Liite 3 / johtokunta 15.12.2014 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN
Sisältö 1. Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö... 1 2. Omaishoidon tuen hakeminen... 2 3. Palvelutarpeen arviointi... 2 4. Hoito- ja palvelusuunnitelma... 3 5. Omaishoitajaa koskeva kriteerit... 3 6. Päätös omaishoidon tuen myöntämisestä ja omaishoitosopimus... 3 7. Omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja kriteerit... 4 8. Omaishoidon keskeytykset... 7 9. Hoitajalle järjestettävä vapaa... 8 10. Hoitopalkkion maksaminen... 11 11. Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen... 11 12. Hoito- ja palvelusuunnitelman ja omaishoitosopimuksen tarkistaminen... 12 13. Asiaa koskeva keskeinen lainsäädäntö... 12
1 1. Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoitoa määrittelee laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937. Lain 11 mukaan omaishoidon tuen järjestämisvastuu on kunnalla joka sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 luvun mukaan on velvollinen järjestämään hoidettavalle sosiaalipalveluja. Tämän lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla hänelle riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Laissa tarkoitetaan omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitolain 3 sisältää omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: - henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; - hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla; - hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; - omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; - hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja - tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Kunta päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa voimavaroja hoitopalkkioihin ja palveluihin. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jatkossa LLKY) myöntää omaishoidon tukea, jos tässä toiminaohjeessa olevat myöntämiskriteerit täyttyvät.
2 2. Omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tukea haetaan aina kirjallisesti omaishoidon tukihakemuksella, joka on saatavissa LLKY:n Internet sivuilta osoitteesta www.llky.fi tai kotihoidon palveluohjaajilta. Hakemus palautetaan oman kotikunnan palveluohjaajalle. Palveluohjaajien yhteystiedot: Isojoki, puh. 040 738 2775 Karijoki, puh. 050 386 4645 Kauhajoki, puh. 040 831 4411 Teuva, puh. 050 386 4645 Omaishoidon tukea ei voi hakea ja saada takautuvasti. Hakemuslomakkeeseen tulee vain tarvittaessa liittää ajan tasalla oleva lääkärinlausunto (C tai B), muu lääkärin antama selvitys tai muu asiantuntijalausunto josta ilmenee hoidon sitovuus ja vaativuus. 3. Palvelutarpeen arviointi Hakemuksen saapumisen jälkeen palveluohjaaja tekee joko yksin tai parityönä kotikäynnin asiakkaan luo, jolloin selvitetään asiakkaan hoidon tarve ja hoitajan soveltuvuus omaishoitajaksi. Omaishoidon tukea arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne, sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen kunto ja hoitajan valmiudet omaishoitajan tehtävään. Omaishoidettavan toimintakykyä ja hoidon sitovuutta arvioidaan RAVA toimintakykymittarilla (yli 65-vuotiailla) tai RAI -toimintakykymittarilla, Mini-Mental -muistitestillä (MMSE) ja myöhäisiän depressioseulalla (GDS-15). Lapsista omaishoidon tuen piiriin voidaan ottaa pääsääntöisesti kolme vuotta täyttänyt sairas tai vammainen lapsi. Lapsen hoidon ja avun tarvetta verrataan saman ikäisen lapsen tai nuoren hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. Kehitysvammaisten ja sairaiden lasten hoidon tarvetta arvioidaan heille suunnatuilla toimintakykymittareilla. Tarvittaessa pyydetään konsultaatioapua muilta asiantuntijoilta.
3 4. Hoito- ja palvelusuunnitelma Palveluohjaajaan kotikäynnillä laaditaan omaishoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelma mm. hoitajan antamasta hoidosta ja hoidettavan tarvitsemista palveluista. Suunnitelmaan kirjataan: - omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö - muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö - omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö - miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, tai muun poissaolon aikana Hoito- ja palvelusuunnitelmasta lähetetään kopio omaishoidettavalle. 5. Omaishoitajaa koskeva kriteerit Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain, jos hoitajan terveys sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Päätöstä tehtäessä tulee tehdä kokonaisvaltainen arvio siitä, selviytyykö hoitaja omaishoitoon sisältyvistä tehtävistä. a. Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon omaishoitajan; - fyysinen ja psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito - toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista - elämäntilanne ja sosiaaliset verkostot, jotka mahdollistavat omaishoitajana toimimisen - hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin ja/tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan lausunto. Jos hoitaja ei esitä lääkärinlausuntoa (kuukauden kuluessa), voidaan päätös tästä syystä tehdä kielteisenä tai muuttaa jo voimassaoleva sopimus välittömästi kielteiseksi. b. Hoitajan tulee olla henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt 6. Päätös omaishoidon tuen myöntämisestä ja omaishoitosopimus Palvelutarpeen arvioinnin ja haastattelun pohjalta palveluohjaaja tekee päätöksen omaishoidon tuen myöntämisestä. Omaishoidon tuki myönnetään hakemuksen saapumista seuraavan kuukauden alusta lukien kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä, kun hoidettava kotiutuu ja/tai omais-
4 hoito voidaan todeta alkaneeksi. Hakijalle päätös lähetetään kirjallisena. Viranhaltijan päätökseen tyytymätön asiakas voi saattaa päätöksen Kauhajoen kaupungin perusturvalautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Myönteisen omaishoidon tuen päätöksen jälkeen laaditaan omaishoitosopimus, joka muodoltaan on LLKY:n ja omaishoitajan allekirjoittama toimeksiantosopimus. Sopimuksessa määritellään sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet ja siihen liitetään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen LLKY:n, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaisesti (Kunnallinen eläkelaki (549/2003). Tuesta peritään alle 68-vuotiailta TEL -vakuutusmaksu. LLKY vakuuttaa omaishoitajat tapaturman varalta (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 57). Tapaturman sattuessa hoitotyössä, tulee omaishoitajan ottaa yhteys palveluohjaajaan/vastaavaan muuhun henkilöön mahdollisimman pian. Omaishoidon tuen sopimus tehdään toistaiseksi tai erityisistä syistä määräajaksi. Sopimus tarkistetaan tarvittaessa. Omaishoitosopimus sisältää tiedot; - hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamistavasta - määräaikaisen sopimuksen kestosta - hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä - sopimuksen irtisanomisesta tai purkamisesta - hoitajan oikeuksista, velvollisuuksista ja LLKY:n velvollisuuksista 7. Omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja kriteerit Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu hoidettavan alentuneen toimintakyvyn edellyttämään hoidon ja hoivan tarpeeseen sekä omaishoitajan antamaan hoitoon ja huolenpitoon. Päävastuu omaishoidettavan päivittäisestä hoidosta tulee olla omaishoitajalla. Pelkästään asioiden hoito ja kodinhoito eivät ole riittäviä perusteita omaishoidon tuen myöntämiselle. Hoitajalle maksettava hoitopalkkion suuruus määräytyy päivittäisen hoidon sitovuuden ja hoidettavan palvelutarpeen mukaan jolloin omaishoidon tukea korotetaan tai alennetaan tarvittaessa kotikäyntiä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Pysyvien hoitoon vaikuttavien muutosten ensisijainen ilmoitusvelvollisuus on hoitajalla. Virheellisin perustein maksettu tuki korjataan takautuvasti enintään kuluvan kalenterivuoden ajalta.
5 LLKY:ssä omaishoidon tukea myönnetään hakijoille kolmessa eri maksuluokassa. Omaishoidon tuen palkkioihin tehdään vuosittaiset indeksitarkistukset. Omaishoidontuen palkkion määrät ja myöntämiskriteerit ovat 1.1.2015 alkaen seuraavat: a) 18 vuotiaat ja sitä vanhemmat I maksuluokka 770,68 /kk - hoidon määrä ja sitovuus ovat laitoshoidon tasoa - hoito on ympärivuorokautista - hoidettava tarvitsee lähes jatkuvaa tai jatkuvaa apua päivittäisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa ja runsaasti hoivaa ja huolenpitoa myös yöaikaan - hoidettava ei voi asua yksin eikä häntä voi jättää yksin - hoito korvaa/vastaa laitoshoitoa - Rava -indeksi vähintään 3,50 tai RAI toimintakykymittari osoittavat erittäin suurta palveluntarvetta - muistihäiriöistä kärsivillä tulee olla diagnosoitu vaikea muistisairaus II maksuluokka 653,49 /kk - hoidettava tarvitsee toistuvaa tai lähes jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa kaikissa päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissa ja/tai tarvitsee muistamattomuuden vuoksi jatkuvaa valvontaa - pääsääntöisesti hoito sitoo hoitajan ympäri vuorokauden - hoidettava voi olla lyhyitä hetkiä päivässä yksin, mutta ei voi asua yksin - omaishoito korvaa/vastaa tehostettua palveluasumista - Rava -indeksi 2,5-3,49 tai RAI toimintakykymittari osoittaa suurta palveluntarvetta - muistihäiriöistä kärsivillä tulee olla diagnosoitu keskivaikea tai vaikea muistisairaus III -maksuluokka 424,41 /kk - hoito sitoo omaishoitajaa säännöllisesti ja päivittäin; hoidettava tarvitsee päivittäin hoitoa ja huolenpitoa, tukea ja ohjausta joissakin tai kaikissa henkilökohtaisissa toiminnoissa, ei kuitenkaan säännöllistä yöaikaista hoidon tarvetta - hoidettava voi asua myös tuetusti yksin - omaishoidon tuki on vaihtoehto tehostetulle kotihoidolle (3 x päivässä), perhehoidolle tai tavalliselle palveluasumiselle - Rava -indeksi 2,00-2,49 tai RAI toimintakykymittari osoittaa kohtalaista palveluntarvetta
6 - muistihäiriöistä kärsivillä tulee olla diagnosoitu alkava tai keskivaikea muistisairaus b) Lasten ja nuorten (3-17-vuotiaat lapset ja nuoret) kohdalla sekä muissa erityistilanteissa hoidontarvetta ja sitovuutta arvioidaan erillisellä toimintakykykartoitukseen laaditulla mittarilla. Omatoimisuuden osa-alueella tarkoitetaan lapsen- ja nuoren arkipäivän toiminnoissa selviytymistä. I maksuluokka 770,68 /kk - lapsen- ja nuoren hoidon määrä ja sitovuus ovat laitoshoidon tasoa - lapsen- ja nuoren hoito on ympärivuorokautista ja vaativaa ja hän tarvitsee useita/erilaisia apuvälineitä liikkumiseen, siirtymisiin ja hoitotoimenpiteisiin - lapsi- ja nuori tarvitsee lähes jatkuvaa tai jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa ja runsaasti hoivaa ja huolenpitoa myös yöaikaan - lapsen- ja nuoren hoito on täysin riippuvainen hoitajasta ja hoito korvaa/vastaa laitoshoitoa - toimintakykykartoituksessa saadut pisteet: 41 62 II maksuluokka 653,49 /kk - lapsi- ja nuori tarvitsee toistuvaa tai lähes jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa kaikissa päivittäisissä omatoimisuuden osa-alueilla tavanomaista enemmän sekä tarvitsee apuvälineitä kommunikoinnissa ja/tai liikkumisessa - lasta- ja nuorta ei voi jättää yksin ilman valvontaa sisällä tai pihalla - lapsen- ja nuoren hoito sitoo hoitajan lähes koko vuorokauden - toimintakykykartoituksessa saadut pisteet: 29 40 III -maksuluokka 424,41 /kk - lapsen- ja nuoren hoito sitoo hoitajaa säännöllisesti ja päivittäin tavanomaista enemmän ikätasoonsa nähden; hoidettava tarvitsee päivittäin hoitoa ja huolenpitoa, tukea ja ohjausta joissakin tai kaikissa omatoimisuuden osa-alueilla, ei kuitenkaan säännöllistä yöaikaista hoidon tarvetta. - toimintakykykartoituksessa saadut pisteet: 15 28 Omaishoidon tuen hoitopalkkio voidaan sopia edellä mainittuja maksuja pienemmäksi, jos siihen on hoitajan esittämä erityinen syy.
7 Omaishoidettavan hoitoisuuden muuttuessa omaishoidontuen maksuluokkaa tarkistetaan käyttäen edellä mainittuja kriteerejä. Jos omaishoidontuen kriteerit eivät asiakkaan hoitoisuuden muuttuessa enää täyty, omaishoidontuki lakkautetaan tiedoksisaantia seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Omaishoidon tuen asiakkaan on mahdollista saada myös kotihoidon palveluja, jos ne sisältyvät hänen hoito- ja palvelusuunnitelmaansa. Päävastuu omaishoidettavan hoidosta ei kuitenkaan voi olla kotihoidolla. Omaishoidontuki on veronalaista tuloa. Omaishoitajan tulee toimittaa verokortti LLKY:lle. LLKY toimittaa omaishoidon tuen hoitopalkkiosta ennakonpidätyksen ja perii työeläkemaksun. Työeläkemaksu koskee alle 68-vuotiaita hoitajia, joille kertyy KVTEL:n mukainen peruseläketurva. 8. Omaishoidon keskeytykset Omaishoidon keskeytyksistä on ilmoitettava Suupohjan LLKY:lle omaishoidon läsnäololomakkeella. Omaishoidon ennalta sovitut keskeytykset: - Omaishoidon tukea alennetaan, jos hoidettavalla on ennalta sovittuja lyhytaikaisia ympärivuorokautisia laitoshoito- / intervalli- tai koulujaksoja vähintään 14 vuorokautta kalenterikuukaudessa (ei sisällä omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä). - Hoidon keskeytyessä hoitopalkkio saadaan jakamalla kuukausipalkkio luvulla 30 ja kertomalla hoitajan tekemällä hoitopäivillä. Omaishoidettavan lähtö- ja paluupäivä katsotaan toteutuneiksi omaishoidon päiviksi. Omaishoidon tilapäiset, ei ennalta sovitut keskeytykset: - Hoitopalkkion maksaminen keskeytetään heti, jos hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä. Omaishoidettavan laitoshoitoon, palveluasumiseen tai perhehoitoon lähtöpäivä ja sieltä paluupäivä katsotaan toteutuneiksi omaishoidon päiviksi. - Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan äkillisestä terveydentilan muutoksesta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Omaishoidettavan laitoshoitoon, palveluasumiseen tai perhehoitoon lähtöpäivä ja sieltä paluu-
8 päivä katsotaan toteutuneiksi omaishoidon päiviksi (esim. lähtöpäivä on 10. lokakuuta, keskeytys 11. marraskuuta alkaen) 9. Hoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitajalle järjestettävän vapaan tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista ja sitä kautta varmistaa hoidon laatu. LLKY:n on huolehdittava hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Lakisääteisiin vapaisiin ovat oikeutettuja kaikkien maksuluokkien omaishoitajat. - Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Lakisääteinen vapaa sisältää omaishoitajalle annettavaa vapaata täysinä vuorokausina. - Omaishoidon vapaat voi pitää, kun lomaoikeus on kertynyt. Kertyneitä vapaita voi kerätä ja pitää ne yhtäjaksoisesti. Vapaan pitäminen ei vaikuta hoitopalkkioon eikä vähennä uusien vapaiden kertymistä. - Omaishoitajalla on oikeus pitää lakisääteistä omaishoidon vapaata kokonaisina vuorokausina, jolloin LLKY on velvollinen huolehtimaan omaishoidon järjestämisestä ympärivuorokautisena palveluna. Ympärivuorokautinen palvelu voidaan LLKY:ssä järjestää ennalta suunnitellusti ikäihmisten perhehoidossa ja palveluasumisessa tai laitoshoidossa. - Omaishoitajan toivomuksesta lakisääteiset omaishoidon vapaat voidaan järjestää myös lyhytaikaisena, osavuorokautisena perhehoitona, lyhytaikaisena osavuorokautisena palveluasumisena. - Oikeutta lakisääteiseen omaishoitajavapaaseen ei kerry sellaiselta kalenterikuukaudelta, josta: hoidettava on ollut yli 7 vuorokautta poissa omaishoidosta esim. ympärivuorokautisessa perhehoidossa, kokovuorokautisessa palveluasumisessa tai kokovuorokautisessa laitoshoidossa (ei koske omaishoidontuen lakisääteisten vapaiden pitämistä). - Vapaan pitämisestä ja sen aikaisesta hoitojärjestelystä tulee sopia palveluohjaajan kanssa. Palveluohjaaja kirjaa tiedon potilastietojärjestelmään. Vapaan aikaisen hoidon tilaamisesta/järjestämisestä ja omaishoidon vapaiden pitämisestä vastuu on omaishoitajalla. Kun omaishoidon vapaat järjestetään ennalta sovitulla lyhytaikaisella hoitojaksolla palveluasumisessa tai laitoshoidossa tulee omaishoitajan ilmoittaa lakisääteisten vapaiden pitämisestä siihen yksikköön, jossa omaishoidettavaa va-
9 paiden aikana hoidetaan. Kun omaishoidon vapaat järjestetään ennalta sovitulla lyhytaikaisella hoitojaksolla perhehoidossa tulee omaishoitajan ilmoittaa lakisääteisten vapaiden pitämisestä palvelukoordinaattorille. - Poikkeustilanteessa omaishoidon vapaat voidaan omaishoitajan pyynnöstä pitää myös äkillisen, tilapäisen hoitajasta/hoidettavasta johtuvan keskeytyksen aikana, jos omaishoidettava on LLKY:n palveluasumisessa tai laitoshoidossa. Näissä poikkeustapauksissa tulee välittömästi ottaa yhteyttä palveluohjaajaan asian sopimiseksi. Jos omaishoidettava on hoidossa äkillisesti perhehoidossa, tulee välittömästi ottaa yhteyttä palvelukoordinaattoriin. - Omaishoidon vapaat on pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana kuitenkin niin, että joulukulta kertyneet vapaat voidaan käyttää seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. - Hoitajan tulee ilmoittaa pitämänsä omaishoidon vapaat LLKY:lle omaishoidon läsnäololomakkeella. - Kun omaishoidon vapaat toteutetaan osa- tai ympärivuorokautisen perhehoidon, osatai kokovuorokautisen palveluasumisen tai laitoshoidon palveluiden turvin, omaishoidettavalta peritään Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/ 734 6 b määritelty asiakasmaksu/vrk (vuonna 2015 11,30 /vrk). Jos vuorokautinen hoitoaika ylittyy yli tunnin, katsotaan ylittyvä aika seuraavaksi hoitovuorokaudeksi. Esimerkki 1. Omaishoitaja pitää lakisääteistä vapaata yhden vuorokauden. Hoidettava tulee vapaan vuoksi lyhytaikaiseen palveluasumiseen tiistaina klo 12 ja lähtee hoidosta keskiviikkona klo 12. Hoidettavalta peritään vapaan aikaisesta hoidosta 1 x 11,30 euroa. Esimerkki 2. Hoidettava tulee lyhytaikaiseen palveluasumiseen tiistaina klo 12 ja lähtee hoidosta seuraavana keskiviikkona klo 15. Tällöin yhden vuorokauden hoitoaika ylittyy yli tunnin, ylimenevää aikaa ei katsota sisältyväksi edellä mainittuun 11,30 euron maksuun, vaan asiakkaalta peritään 2 x 11,30 euron maksu. Omaishoidon vapaata kuluu tällöin kaksi vuorokautta. Esimerkki 3. Jos omaishoitaja pitää lakisääteistä vapaata siten, että omaishoidettava on osavuorokautisessa perhehoidossa tai palveluasumisessa, ja osavuorokautinen hoito on tapahtunut saman vuorokauden sisällä, peritään 11,30 euron maksu/vrk. Hoidettava tulee osavuorokautiseen perhehoitoon tiistaina klo 9 ja lähtee hoidosta tiistaina 18, hoidettavalta peritään 11,30 euron maksu (v. 2015). Hoidettava tulee osavuorokautiseen perhehoitoon tiistaina klo 21 ja lähtee hoidosta keskiviikkona klo 9, hoidettavalta peritään 11,30 euron maksu). Esimerkki 4. Hoidettava tulee lyhytaikaiseen laitoshoitoon tiistaina klo 12 ja lähtee hoidosta seuraavana maanantaina klo 15. Hoitojaksosta kolme vuorokautta on omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaista hoitoa ja loppuosa muuta lyhytaikaista laitoshoitoa. Hoidettavalta peritään vapaan aikaisesta hoidosta 3 x 11,30 euroa ja muusta lyhytaikaishoidosta (perjantai klo 12 lähtien) 4 x 34,80 euroa tai maksukaton
10 täyttymisen jälkeen 4 x 16,10 euroa. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana annettavien palvelujen maksu määrätään vuorokaudelta, kun taas lyhytaikaisesta laitoshoidosta maksu määrätään hoitopäivältä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen 2 :n 1 momentin 3-kohdan mukaan hoitopäivällä tarkoitetaan laitoshoitoon tulopäivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää. Esimerkeissä on käytetty vuoden 2015 omaishoidon ja lyhytaikaisen laitoshoidon asiakasmaksuja. Muut lakisääteisen omaishoidon vapaan järjestämisen vaihtoehdot LLKY:ssä: Omaishoitajalla on oikeus halutessaan vaihtaa kokovuorokautisen palvelun tilalle jokin seuraavista omaishoidon vapaiden toteuttamistavoista. LLKY: n tarjoamat vaihtoehdot ovat: a. Omaishoitajan vapaan järjestäminen osa- tai kokopäivätoimintana. Puolipäivätoiminta on kestoltaan 2-4 tuntia ja sisältää toiminnan ja kahvin. Puolipäivätoiminnasta peritään 5,50 /kerta. Puolipäivätoiminnasta ja kuljetuksesta peritään yhteensä 9,00 /kerta. Kokopäivätoiminta on kestoltaan 5-6 tuntia ja sisältää toiminnan, ruuan ja kahvin. Kokopäivätoiminnasta peritään 10,50 /kerta. Kokopäivätoiminnasta ja kuljetuksesta peritään yhteensä 11,30 /kerta. b. Omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito toimeksiantosopimuksella: Sijaishoito järjestetään omaishoidettavan kotiin siten, että sinne palkataan omaishoitajan sijaiseksi vähintään 17 vuotta täyttänyt henkilö omaishoitajan vapaan ajaksi. Sijaisen ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen. Omaishoitajan sijaista koskevat samat vaatimukset kuin varsinaiseksi omaishoitajaksi hyväksyttävää. Jos omaishoitajan vapaat järjestetään omaishoidon sijaisen avulla, sijaiselle maksetaan palkkio, joka vastaa hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Palkkio on omaishoitajan sijaiselle veronalaista tuloa. Palkkio maksetaan vain toteutuneista lomitusvuorokausista, kuitenkin korkeintaan 3vrk/kk seuraavasti: - 1 ja 2 -maksuluokassa 58,13 /vrk - 3- maksuluokassa 36,97 /vrk
11 c. Omaishoidon tuen palveluseteli: palvelusetelillä hankitulla palvelulla korvataan omaishoitajan tekemää työtä palveluseteli myönnetään LLKY:n hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta ostettaviin kotihoitopalveluihin, kuten kotipalvelu ja kotisairaanhoito, tukipalvelut, omaishoidettavan toimintakykyä ylläpitävä virkistys- ja kotikuntoutuspalvelu palvelusetelin arvo on 1.1.2015 alkaen 185 /seteli, asiakkaan omavastuuosuus määritellään Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/ 734 6 b (vuonna 2015 omavastuu 11,30 /seteli). ks. tarkemmat ohjeet omaishoidon tuen palvelusetelikäytännön periaatteista - Jos omaishoidon vapaat on järjestetty palvelusetelillä, omaishoidon päättyessä jo ansaitut, mutta käyttämättä jääneet palvelusetelit on oikeus käyttää viimeistään seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. 10. Hoitopalkkion maksaminen Hoitopalkkion maksamisen edellytyksenä on omaishoidon läsnäololomakkeen palauttaminen kotihoitotoimistoon. Lomake tulee palauttaa kunkin kuukauden osalta viimeistään seuraavan kuukauden neljänteen päivään mennessä. Lomakkeella ilmoitetaan hoitajasta ja hoidettavasta johtuvat keskeytykset, hoitajan pitämät lakisääteiset vapaat, omaishoidon sijaista koskevat tiedot sekä omaishoidon päättyminen. Omaishoidon tukena maksettava palkkio maksetaan omaishoitajalle kuukausittain kuukauden 15.päivänä jälkikäteen. 11. Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen - LLKY voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. - Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. - Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi (pitkäaikaispäätös, kuolema).
12 12. Hoito- ja palvelusuunnitelman ja omaishoitosopimuksen tarkistaminen Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan, kun hoidon tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Omaishoitajalla on velvollisuus ilmoittaa näistä muutoksista palveluohjaajalle. 13. Asiaa koskeva keskeinen lainsäädäntö Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980.