Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI 11.10.2017 // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
KEITÄ OVAT VALLATTOMAT RYHMÄT? Enemmän tai vähemmän työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat: Osa nuorista Monet maahanmuuttajista Valtaosa hoivaa tarvitsevista ikääntyneistä 1
VALLATTOMAT RYHMÄT Heillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua ja olla osa yhteiskuntaa Siksi näemme heidät usein Syrjäytyneinä Yksinäisinä Kykenemättöminä Riippuvaisina 2
SUOMEN SUURIN SISÄINEN TURVALLISUUSUHKA ON SYRJÄYTYMINEN HYVÄ ELÄMÄ TURVALLINEN ARKI strategian (5.10.2017) mukaan ESIMERKKEJÄ STRATEGIASSA ESITETYISTÄ TAVOITTEISTA : Nuorten syrjäytymiskehitykseen puututaan mahdollisimman varhain moniammatillisin keinoin. Toimitaan aktiivisesti ikääntyneiden, lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseksi seka alueellisen segregaation ehkäisemiseksi kasvukeskuksissa. JA RATKAISUISTA: Laaditaan syrjäytymiseen liittyvän rikollisuuden vähentämisen toimintamalli, jossa rikosprosessiin sovitetaan yhteen eri viranomaisten toiminnot ja muiden, ennalta ehkäisevia palveluita tuottavien tahojen toimenpiteet koordinoidusti ja yksilön tarpeet huomioiden Vahvistetaan kaupunkien kykya ehkäista kaupunkien sisäista segregaatiokehitysta monimuotoisesti. Luodaan toimintamallit hyvien väestösuhteiden rakentumiselle paikallisyhteisöissa. Hyvia väestösuhteita edistämälla lisätään ihmisten hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta seka ennalta ehkäistään väestöryhmien välisia jännitteita ja rikoksia. 3
VALLATTOMUUS VOI OLLA LUONTEELTAAN YKSIULOTTEISTA: Taloudellisen, sosiaalisen tai poliittisen osallisuuden eriytymistä Kaikista näistä löytyy helposti esimerkkejä joka päiväisestä ympäristöstämme KUITENKIN SE ON ERITYISESTI MONIKERROKSELLISTA: Osallisuuden eriytymisen yhteen kietoutumista moninaisilla tavoilla Taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen osallisuuden tai niiden puutteen toisiaan vahvistava ja tuottava luonne
5
UHKANA OSALLISUUDEN KUTISTUMINEN JA YHTEISKUNNAN SAAVUTTAMATTOMUUS Kutistavat kehät Sosiaaliset suhteet Palvelut Yhteiskunnan jäsenyys Sulkeutuminen: Arjesta selviytyminen perheen, ystävien ja samassa tilanteessa olevien turvin Ongelmakeskeisyys: Tarpeiden ja tuen sovittaminen palveluiden logiikkaan Tunnistamaton toimijuus: Marginaaleissa toimiminen ja niihin ohjaaminen; heikot verkostot
VALLATTOMAT RYHMÄT KAUPUNGISSA He asioivat pääosin samoissa instituutioissa kuin kuka tahansa Liikkuvat samassa kaupungissa Ja käyvät saman tapaisissa kaupoissa Asuvatko he kuitenkin eri paikoissa? Harrastavatko he eri asioita? Käyttävätkö ja saavatko he erilaisia palveluita? Ovatko heidän arvostuksensa erilaisia? Voivatko he valita erilaisia asioita omassa elämässään kuin kuka tahansa?
MITEN VALLATTOMIEN RYHMIEN OSALLISTUMISTA VOITAISIIN TUKEA? Ymmärtämällä, että ihmiset pyrkivät elämään sosiaalisesti merkityksellistä elämää ja selviytymään arkipäivästä itselleen mahdollisilla keinoilla ja voimavaroilla Ymmärtämällä, että yksilöille avautuvat mahdollisuudet muodostuvat toisiaan tukevilla osallisuuden kehillä, ja erityisesti taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen osallisuuden yhteen kietoumissa yhteiskunnassa tai sen ulkopuolella
JA KONKREETTISESTI: MITÄ KETTERYYS JA TERVEELLISYYS EDELLYTTÄÄ? Peruspalveluiden ylläpito ja kehittäminen! koulutus, terveydenhuolto, asuminen, työllisyys Palvelut kaikille maassa asuville ja erityisesti köyhillä alueilla! Palvelut toimintaympäristöinä ja mahdollistajina, ei kontrollivälineinä! Turvallisen toimeentulon mahdollistaminen! Ei kannata muodostaa ulkopuolisuuden tiloja yhteiskuntaan rikkaille tai köyhille!