1 (7) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika Torstai 11.5.2017 klo 14 16.15 Paikka Koske, Matarankatu 4, kokoustila 202, 2 krs Osallistujat Jäsen Päivi Kalilainen, Jyväskylän kaupunki (pj) Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto Sari Välimäki, K-S sosiaaliturvayhdistys Heljä Siitari, Talentia Keski-Suomi Sakari Möttönen, JASO ry Tuija Hauvala, Jyväskylän seudun mielenterveysseura Mirja Immonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mikael Palola, SoTe kuntayhtymä /Perusturvaliikelaitos Saarikka Jouko Janhonen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Jari Ketola, Pesäpuu ry Outi Markkanen, Äänekosken kaupunki Varajäsen Marja Laurila, Viitasaaren kaupunki Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto Anu Huovinen, Pelastakaa Lapset ry Erkki Keski-Lusa, Sininauhaliitto Kirsti Kokkola, Jyväskylän aikuisopisto Lari Kemiläinen, Vaajakosken Suvanto ry Kare Norvapalo, Jyväskylän ammatti korkeakoulu Anu Pihl, Toivakan kunta Olli-Pekka Haverinen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Mirja Lavonen-Niinistö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen Piiri Sinikka Hotti, Keuruun kaupunki Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (esittelijä) Sivi Talvensola, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (sihteeri)
2 (7) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. Käytiin esittäytymiskierros. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen (22.3.2017) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja 4 Kosken hallituksen varapuheenjohtajan valinta Kosken kannatusyhdistyksen vuosikokouksessa 22.3.2017 valittiin yhdistykselle uusi hallitus ja puheenjohtaja. Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtajana on koko Kosken olemassaolon ajan (15 vuotta) toiminut professori Mikko Mäntysaari. Hän jäi nyt varajäseneksi, joten hän ei voi enää toimia varapuheenjohtajana. Hänen seuraajanaan Jyväskylän yliopiston edustajana Kosken hallituksessa toimii professori Kati Närhi. Valitaan Kosken hallituksen varapuheenjohtajaksi professori Kati Närhi. ehdotuksen mukaisesti valittiin professori Kati Närhi Kosken hallituksen varapuheenjohtajaksi. 5 Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan jäsenvaihdos Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta on valtakunnallisessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnassa edustanut entinen hallituksen puheenjohtaja Risto Kortelainen. Neuvottelukunnan nimittää nelivuotiskaudeksi valtioneuvosto. Neuvoston toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä http://stm.fi/sosiaalialan-osaamiskeskukset. Nyt, kun vuosikokouksessa 22.3.2017 on valittu uusi puheenjohtaja, ei Risto Kortelainen voi enää edustaa Koskea. Varajäsenenä voi sen sijaan jatkaa hallituksen jäsen Outi Markkanen. Hallitus päättää esittää valtakunnallisen osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan jäseneksi hallituksen puheenjohtajaa Päivi Kalilaista.
3 (7) ehdotuksen mukaisesti hallitus päätti esittää valtakunnallisen osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan jäseneksi hallituksen puheenjohtajaa Päivi Kalilaista. 6 Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta 2016 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiesten selvitys vuodesta 2016 on valmistunut seuraavin toimenpidesuosituksin: 1. Kunnissa varmistetaan riittävät monipuoliset sosiaalihuollon henkilöstöresurssit. Maakunnalliseen palveluun edetään virat ja toimet mahdollisimman täysinä. 2. Kuntalaisille myönnetään harkinnanvaraista toimeentulotukea heidän tarpeidensa mukaisesti ja tukea käytetään suunnitelmallisen ja tavoitteellisen sosiaalityön välineenä. 3. Kiinnitetään huomiota rakenteelliseen sosiaalityöhön, tehdään uusia avauksia ja kehitetään paikallisia ja maakunnallisia tiedontuotanto- ja toimintatapoja. Kunnissa ei saa alistua sosiaalityöntekijäpulaan eikä myöskään lyhytnäköisesti jättää virkoja täyttämättä, sillä asukkailla on tarve ja oikeus sosiaalityöhön ja kunnilla on velvollisuus järjestää sitä tarvetta vastaavasti. Perustoimeentulotuen siirto Kelalle ei vielä vähennä sosiaalityötä, mutta toivottavasti muutos lisää sosiaalityön vaikuttavuutta ja mahdollistaa painotuksen siirtämisen korjaavasta työstä kohti ongelmien ennaltaehkäisyä. Maakunnan 23 kunnasta tuli sosiaaliasiamiehille selvitettäväksi 549 asiaa (576 vuonna 2015). Kolme neljästä oli palveluun tyytymättömiä, muut tarvitsivat tietoa palveluista. Päätöksiin kohdistunut palaute väheni selvästi edellisvuosista. Yleisintä oli nytkin toimeentulotukipalaute, niitä kertyi 204 (223). Lastensuojelusta tuli 87 (86), vammaispalveluista 65 (66), perheasioita 23 (36), ikääntyneiden palveluista 45 (45) ja kehitysvammahuollosta 14 (25) asiaa. Kyselyvastauksista päätellen Keski-Suomessa tehdään paikoin jo melko monipuolisesti uuden sosiaalihuoltolain edellyttämää rakenteellista sosiaalityötä. Yleisimmin se on hallintokuntarajat ylittävää työryhmä-, verkosto- ja vaikuttamistyötä. Lakisääteinen lapsen ja vanhemman tapaamisten valvonta järjestetään kunnan omana toimintana ja ostopalveluna, vain omaa toimintaa on kolmella kunnalla ja yhtä monella vain ostopalvelua. Useimmat kunnat ovat varanneet harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen aiempaa enemmän määrärahoja. Kela valmistautui perustoimeentulotuen käsittelyyn hyvin, mutta ei
4 (7) riittävästi. Vertailu osoitti, että Kelan toimeentulotuessa hyväksymät asumismenot ovat usein suuremmat kuin mitä kunnat hyväksyivät. Etenkin perheet voivat hyötyä Kela-siirrosta, mutta yksin asuvien tilanteet uhkaavat heikentyä joka toisessa Keski-Suomen kunnassa. Sosiaaliasiamiehen raportti esityslistan liitteenä. SAM Hiekka tulee kokoukseen esittelemään raporttia. Hallitus keskustelee sosiaaliasiamiehen raportista ja evästää sen pohjalta osaamiskeskuksen toimintaa. Eija Hiekka esitteli raporttia (diat liitteenä). Keskustelussa tuotiin esiin mm. seuraavia asioita: Ehdotettiin kunnan ja Kelan toimeentulotukeen liittyvien yhteydenottojen seuraamista erikseen. Rakenteellinen sosiaalityö myös järjestöjen tekemä hyvinvointityö tulee osata tunnistaa nykyistä paremmin käytännön työssä. Jotta rakenteellinen sosiaalityö tulee osaksi uuden maakunnan toimintaa, se vaatii koordinointia ja näkyväksi tekemistä. Uuden rakenteen kannalta tärkeää on määritellä, mikä on järjestäjän osuutta rakenteellisessa sosiaalityössä ja miten tuottajille osataan asettaa velvoitteita rakenteellisen sosiaalityön ja yhteistyön tekemiseksi. Jyväskylän yliopisto vastaa rakenteellisen sosiaalityön erikoistumisopintojen toteuttamisesta valtakunnallisesti. SHL:n mukaista ilmoittamisvelvollisuutta ei selvitetty SAM-kyselyssä, sillä säädös tuli voimaan vasta vuoden 2017 alusta. Ilmoitusvelvollisuuden todettiin sopivan hyvin yhteen sosiaalityön eettisten ohjeiden kanssa ja se kuuluu sosiaalityöntekijän perustyöhön. Säädöksen tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää sen tunnistamista, onko työntekijä kansalaisten vai ammattiryhmän asialla. Keskusteltiin, mitä kunnissa voidaan tehdä sosiaalihuollon henkilöstön ja tarvittavan osaamisen turvaamiseksi. Esimerkiksi lastensuojeluun on vaikea saada sosiaalityöntekijöitä, koska se koetaan liian haastavana työnä. Sosiaalialan onnistumisista ja hyvistä puolista tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän tilaa alan houkuttelevuuden lisäämiseksi. Sosiaalialan ammattihenkilöiden tehtävärakennetta ja työnjakoa sekä monialaista yhteistyötä, konsultointia, tukiverkostoja ja mentorointia tulee kehittää yhtä aikaa soteuudistuksen kanssa.
5 (7) 7 Tutkimus, koulutus, kehittäminen, innovaatiot ja ennakointi sote- ja maakuntauudistuksen työryhmän 2. väliraportti Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyöryhmän väliraportti nro 2 valmistui maaliskuun lopussa. Raportti on esityslistan liitteenä. Työryhmän seuraava kokous on 8.5.2017. Loppuraportin tulee olla valmis 9.6.2017 mennessä. Väliraportissa on tehty alustavia linjauksia maakunnan tutkimus, koulutus, kehittäminen, ennakointi ja innovaatiot toiminnoista. Asiaa on tarkastelu palvelulupauksen näkökulmasta. Toiminnot on jaettu kahteen osaan. Niistä vastaavat maakunnan viraston TKKEI-toiminto ja Advisory board-verkosto. Lisäksi toimintaa on tarkasteltu asiakkaiden, henkilöstön ja talouden, vaikuttavuuden sekä riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Tärkeää on huomioida, että raportissa käsitellään muutakin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja kyseessä ovat järjestäjän toiminnot. Raportissa ei ole vielä mietitty, millaista kehittämis-, koulutus- ja tutkimustoimintaa tuottajilta edellytetään. Hallitus keskustelee Tutkimus-, koulutus- ja kehittäminen työryhmän väliraportista 2 ja evästää työryhmän työskentelyä. Marja Heikkilä esitteli raporttia ja kertoi lyhyesti työryhmän työskentelystä. Keskusteltiin työn lähtökohdista. Suunnitelmassa tulisi huomioida paremmin asiakkaat ja kuntalaiset. Järjestäjällä tulisi olla tutkimuksellinen ote vastaamastaan toiminnasta, myös sosiaalihuollon järjestämisestä. Samoin liikelaitoksessa tulisi olla tutkimus- ja kehittämisosaamista. Lausunnolla olevassa asetusluonnoksesta erikoissairaanhoidosta ja muista keskitettävistä palveluista paikannetaan mm. lastensuojelun osaamis- ja tukikeskukset yliopistosairaaloihin, vaikka työ edellyttää vaativuudestaan huolimatta mitä suurimmassa määrin monialaista toimijuutta ja perustason vahvaa yhteistyötä. Asetusluonnoksesta annetaan mahdollisesti osaamiskeskusten yhteinen lausunto. Keskusteltiin siitä, kuinka suunnitelma saadaan konkreettisiksi käytännön toimiksi. Esimerkiksi sote-järjestämislaki velvoittaa tekemään yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa ja huomioimaan alueelliset tarpeet. Todettiin, että
6 (7) tarvittaisiin kuvaus kokonaisrakenteesta, jonka avulla voisi hahmottaa paremmin tutkimus-, koulutus- ja kehittämisen kenttää maakunnassa. Kysymykset ja kommentit pyydetään toimittamaan Marjalle, ja hän vie ne TKKEI-työryhmän keskusteluihin. 8 Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauslainsäädäntö: Millaista uutta sosiaalihuollon rakennetta se edellyttää? Sote-uudistuksen valmistelussa on tehty uusia rakenteita ja palveluita pääsääntöisesti terveyspalveluiden tarve edellä. Keskinen kysymys on ollut: Pääseekö lääkäriin? Tässä valmistelussa on paljolti jäänyt varjoon sosiaalihuollon asiakkaiden palvelutarpeet ja tapa järjestää palvelut. Sosiaalihuolto on ollut pitkälti kuntiin ja kuntien muihin palveluihin integroitunut. Nyt, kun sote-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämis- ja tuotantovastuulle, joudutaan sosiaalihuollolle kehittämään uusi rakenne. Tämä rakenne ei kuitenkaan saisi olla perus- ja erityispalveluihin jakautunut, jottei jouduttaisi siihen tilanteeseen, josta terveydenhuolto juuri perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiolla pyrkii pois. Lisäksi valinnanvapauslainsäädännön tuomat näkökohdat, jotka ovat ohittaneet aikaisemmat integraatioon tähtäävät painotukset, ovat entisestään mutkistaneet sosiaalihuollon ja -palvelujen roolia ja merkitystä uudistuksessa. Sosiaalihuollossa kysymys julkisen vallan käytöstä nousee esille aivan eri tavoin kuin terveydenhuollossa. Kun uudessa sote-mallissa yhtiöitetyssä sotekeskuksessa tehdään sosiaalihuollon päätöksiä, niissä voidaan käyttää vain rajoitetusti julkista valtaa. Vielä ei tiedetä, missä raja kulkee. Sote-keskuksissa tehtävän sosiaaliohjauksen rooli ja merkitys nousee uudeksi kysymykseksi: löytyykö sille aitoa, ihmisiä auttavaa ja tukevaa sisältöä? Jos ja kun sosiaalityö siirtyy liikelaitoksen tehtäväksi, miten se organisoidaan? Liikelaitoksesta tulee erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön osaamiskeskus. Suuri osa vanhus-, vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluista siirtyy maksu- tai asiakasseteleillä tai henkilökohtaisella budjetilla tuotettaviksi eli yhtiöityksen piiriin. Kun vielä sote-keskukset on yhtiöitetty, hajaantuvat nykyiset kuntien sosiaalihuollon työntekijät maakunnassa kymmeniin ellei satoihin yhtiöihin. Liitteenä diasarja, jossa pohditaan näitä kysymyksiä. Hallitus keskustelee sosiaalihuollon tilanteesta uudessa sote- ja maakuntamallissa ja evästää osaamiskeskustyötä.
7 (7) Päätettiin siirtää asia seuraavaan kokoukseen ja kutsuttiin hallituksen jäseniä osallistumaan sosiaalihuollon mallintamistyöpajaan (ks. Muut asiat) 9 Muut asiat Seuraavista kokousajoista päättäminen Ke 21.6. klo 8.30 10.30 Kosken 1. kerroksen kokoustila 100 Cafe Social ti 23.5. klo 14 aiheena Asiakkaat ja asukkaat uutta sosiaalihuoltoa kehittämässä. Ilmoittautuminen ja ohjelma: http://koskeverkko.fi/cafesocial-keskustelutilaisuudet-sosiaalityon-ajankohtaisaiheista/ Sosiaalihuollon mallintamistyöpaja järjestetään 31.5. klo 8 10 Koskessa. Ilmoittautumiset marianne.kuorelahti@koske.fi 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen 16.15 Päivi Kalilainen Puheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri