LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä osa lastenneuvolan toimintaa. Lastenneuvolan tavoitteena on tukea lapsen seksuaalikehitystä osana hänen kokonaiskehitystään sekä seurata ja havainnoida, miten vanhemmat tukevat lapsensa seksuaalista kehitystä.
Lapsen seksuaaliterveyden tukeminen lastenneuvolassa Käsikirja lastenneuvolaterveydenhoitajille lapsen seksuaaliterveyden tukemiseksi Lapsen seksuaalisuus ja seksuaaliterveyden tukeminen Miksi, milloin ja miten lapsen seksuaaliterveys puheeksi neuvolakäynneillä Alle kouluikäisen lapsen seksuaalinen kehitys ja neuvolakäyntien puheeksi otettavat seksuaaliterveysaiheet Mistä pitää huolestua työntekijänä Vanhempi seksuaalikasvattajana: vinkkejä vanhemmille Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Seksuaalisuuden kehittyminen Seksuaalisuuden kehittyminen alkaa kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Aikuisen seksuaalisuuden perusta muodostuu lapsena. Seksuaalisuuden ja persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat erityisesti kokemusalueet, jotka liittyvät lapsen omiin tarpeisiin ihmissuhteisiin kehoon seksuaalisuuteen
Seksuaalisuuden kehittyminen Kokemusalueet koetaan jo hyvin varhain: Onko lapselle kehittynyt perusluottamus siihen, että hänen nälkäänsä ja janoonsa reagoidaan ja hän saa fyysistä läheisyyttä ja turvaa? Onko hänen tunteensa otettu huomioon ja hyväksytty? Mitä hän on oppinut suhteessa vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Mitä kokemuksia hänelle on karttunut? Onko hän oppinut tuntemaan olonsa hyväksi kehossaan, rakastamaan sitä ja pitämään siitä huolta? Onko hänet hyväksytty poikana ja tyttönä?
Lapsen seksuaaliterveyden tukeminen On pohjimmiltaan lapsen hyvinvoinnin ja perusturvallisuuden takaamista perheessä. Lisäksi aikuisten tehtävä on tukea lapsen itsetuntoa/positiivista minäkuvaa, opettaa sopivuussääntöjä ja pärjäämistaitoja, tarjota ikätasoista tietoa, tukea tasaarvoa ja suvaitsevaisuutta, sekä muistaa, että seksi on aikuisten juttu. Tukemiseen ei saa kuulua häpäisyä, kipua eikä väkivaltaa (kehomuistin ja minäkuvan vaurioiden kautta saattavat leimata koko myöhempää seksuaalisuutta).
1 KK Varhainen vuorovaikutus ja vauvan seksuaaliterveyden tukeminen Lapsen seksuaalisen kehityksen vaiheet myötäilevät psykososiaalisen kehityksen vaiheita. Hyvä perusturvallisuus ja vuorovaikutus vanhemman kanssa luovat perustan tasapainoiselle tunne-elämälle ja seksuaalisuudelle. "Kun itken, äiti tai isä tulee luokseni. Kun minulla on nälkä, saan ruokaa. Kun minulla on paha olla, saan lohdutusta ja minut otetaan syliin.
"Kun jokeltelen, minulle jutellaan. Kun hymyilen, minun kanssani nauretaan ja iloitaan. Kun katselen käsiäni, minun kanssani ihastellaan niitä. Kun tartun leluun, minun taitojani kehutaan ja niistä ollaan ylpeitä." Vauva, joka on kokenut läheisyyttä ja jonka kanssa on seurusteltu, on oppinut, että sosiaalisessa kontaktissa oleminen kannattaa. Se vahvistaa vauvan kokemusta omasta ihanuudestaan. Vauvana koettu rakkaudellinen tunne vahvistaa itseluottamusta ja rohkeutta rakastaa.
Ihana minä! 1v Vinkkejä lapsen itsearvostuksen tukemiseen Itsearvostus rakentuu lapsen kokiessa olevansa vanhemmille arvokas ja rakastettu. Itsensä arvokkaaksi kokemisella on suuri merkitys lapsen kasvamisessa seksuaalisesti ehjäksi ihmiseksi, jonka on helppo olla lähellä toisia ihmisiä ja nauttia omasta kehostaan. Itsensä arvokkaaksi kokeva lapsi suojaa kehoaan ja seksuaalisuuttaan, ei alista eikä nöyryytä muita, ei salli väkivaltaa eikä tee sitä muille.
Ihana minä! 1v Vanhemmille ohjeiksi: Kehu lasta sellaisenaan Katso lasta silmiin Anna paljon positiivista palautetta Puhu kehosta kauniisti ihaile lastasi Kosketa paljon ja arvostavasti (Ethän satuta lasta) Ole kannustava Anna lapselle arvostavia kohtaamisia Opeta potalle vasta sitten kun lapsi on siihen kypsä
2v Lapsen seksuaalioikeudet (Raisa Cacciatore 2007) Jokaisella lapsella on oikeus kehittyä omassa tahdissaan tuettuna ja suojattuna omanlaiseen seksuaalisuuteen Taulu kahdestatoista lapsen seksuaalioikeudesta neuvoloiden seinillä ja lomakkeena kotiin Lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuus
3v Se seksuaalikasvattaa, joka ehtii ensin Kun vanhempi on itse seksuaalikasvattaja, hän vaikuttaa siihen, että lapsi saa laadukasta ja oikeaa tietoa Lasten seksuaalisuus on erilaista kuin aikuisten, se on tutkimista ja tutustumista omaan kehoon. Kun lapsi kysyy seksistä, se on luonnollinen asia. Ei tarvitse hallita yksityiskohtaista tietoa, tärkeintä on, että päästään puhumaan. Apuna voi käyttää kirjoja. Tiedon lisäksi seksuaalikasvatus on ihmiseksi kasvattamista: mm. läheisyyden ja turvan antamista, puhetta tunteista ja ihmissuhteiden arvostamista.
5v Lasten turvataito- ja tunnekasvatus Turvataitokasvatus vahvistaa lapsen omia taitoja puolustaa itseään ja pitää huolta rajoistaan Lapsi tarvitsee harjoitusta tunnistamaan omat tunteensa ja omat aistimuksensa Punaisen ja vihreän valon reviiriharjoitus Lapsi tarvitsee konkreettista harjoitusta ja kokemusta oppiakseen selviytymään vaaratilanteista: Sano heti EI Lähde heti pois Kerro heti luotettavalle aikuiselle
2-6v Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuu Kaikenlaisissa perheissä ja kodeissa Kodin ulkopuolella Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö On aina rikos Jättää vakavat seuraukset lapsen elämään Vastuu aina tekijällä On vaikea tunnistaa Ahdistaa aikuisia
2-6v Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Voi olla ennaltaehkäistävissä Positiivinen kehonkuva ja minäkuva; kosketusta, hyväksyntää, huomiota ja aikaa vanhemmilta Rajat suojaavat lasta; terve käsitys oikeasta ja väärästä läheisyydestä Aikuisten seksuaalielämä ei kuulu millään tavalla lapselle Turvataidot Aikuisen pitää kuunnella ja uskoa lasta, jos lapsi vihjaa hyväksikäyttöön viittaavaa AIKUISEN TEHTÄVÄ ON HUOLEHTIA, ETTEI LAPSEN SEKSUAALISIA OIKEUKSIA RIKOTA