PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDESUUNNITELMAT PAKETTI PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI

PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDESUUNNITELMAT PAKETTI PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A190 * 2011

PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN TERVEYSLIIKUNNAN TOIMENPIDESUUNNITELMAT PAKETTI PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Toimittaneet Paula Harmokivi-Saloranta Arto Virtanen Mai-Brit Salo Matti Rantala PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A190 * 2011 ISBN 978-951-637-195-8 ISSN 1237-6507

Strategian kärjet toimenpiteiksi Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategia julkistettiin lokakuussa 2008. Terveysliikunnan visiona 2020 lausuttiin tuolloin: Päijät-Häme on terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa. Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta. Päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Strategiassa esitettiin viisi kärkeä, joista yhden mukaan Päijät-Hämeen jokaisessa kunnassa on terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma, jonka pohjana on maakunnallinen strategia. Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektin (PA- KETTI-projekti) yhtenä osahankkeena toteutettiin strategian toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Kuntakohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatiminen oli yksi vaativimmista kokonaisuuksista kuntakentän moninaisuuden takia. Suunnitelmat toteuttavat yhteistä linjausta, joka tehtiin strategiassa: Tavoite Toimenpide-ehdotukset Huomioitavat seikat Terveysliikunnan aseman Jokaisessa kunnassa on terveysliikunnasta Resurssit vahvistaminen kunnissa vastaava toimijataho Yhteistyön kehittäminen Poikkihallinnollinen yhteistyö sekä yhteistyö Eri toimijoiden roolit ja vastuut kolmannen ja yksityissektorin kanssa Terveysliikuntapalveluketju esipuhe Laatimisessa onnistuttiin hyvin, siitä kiitos Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n ammattitaitoisille liikuntaasiantuntijoille sekä kuntien liikuntatoimesta vastaaville tahoille. Tässä julkaisussa on esitetty Päijät- Hämeen kuntien terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat kunnittain. Kunnat ovat käsitelleet toimenpidesuunnitelmien tavoitteet ja toteuttamisen päätöksentekoelimissään ja näin ne ovat sitoutuneet omalta osaltaan viemään eteenpäin visiota päijäthämäläisestä liikuntahyvinvoinnista. Päijäthämäläisten kuntien lisäksi myös Iitti Kymenlaaksosta, Pertunmaa Etelä-Savosta ja Kuhmoinen Keski-Suomesta ovat tehneet omat toimenpidesuunnitelmansa, jotka esitellään julkaisussa. Nämä kunnat ovat Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäseniä ja toimintamalli on toteutettu PHLU:n toimesta myös niissä. Toivon, että toimenpidesuunnitelmien toteuttaminen etenee kunnissa vauhdikkaasti ja edelleenkin vahvassa yhteistyössä eri terveysliikuntatoimijoiden kanssa. Julkaisu on toteutettu osana Päijät- Hämeen liiton PAKETTI-projektia, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä alueen kunnat. Päijät-Hämeessä elokuussa 2011 Jaana Simola projektijohtaja 4

TERVEYSLIIKUNTA Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea liikuntaa, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikunnassa on vain vähän haittoja tai riskejä ja siksi sen hyötysuhde on hyvä. Arvioiden mukaan 14 15-vuotiaista pojista 50 % ja tytöistä 40 % liikkuu riittävästi terveytensä kannalta, ja hyvin passiivisia on 20 % pojista ja tytöistä 25 %. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevista nuorista noin viidesosa harrastaa liikuntaa erittäin vähän tai ei lainkaan. Työikäisistä 30 35 % ja ikääntyneistä (yli 65-vuotiaat) naisista neljäsosa ja miehistä kolmasosa liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Aikuisväestöstä vähiten liikkuu 30 45-vuotiaat, mikä johtuu ainakin osittain elämäntilanteesta, sillä työura ja perheen perustaminen verottavat aikaa ja voimavaroja. Arkiliikunnalla tarkoitetaan arkielämän toimien sisältämää liikuntaa, kuten liikkuminen koulussa, työssä tai koulu-, asiointi- ja työmatkoilla. Lisäksi arkiliikunta sisältää muun vapaa-aikana tapahtuvan fyysisen aktiivisuuden, jonka aikana lihasten energiankulutus lisääntyy. Alle kouluikäisten liikuntasuositus Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksen (2005) mukaan alle kouluikäinen tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa päivittäin, sillä liikunta on edellytyksenä lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Alle kouluikäisten lasten liikunta on pääasiassa lapsen omaehtoista toimintaa, jota varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat voivat tukea huolehtimalla, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti ja päivittäisen liikunnan määrä täyttyy. Kouluikäisten liikuntasuositus Kouluikäisten liikuntasuosituksen (2008) mukaan liikunnan vähimmäismäärä 7-vuotiaille on kaksi tuntia ja 18-vuotiaille tunti päivässä. Nämä vähimmäismäärät ylittämällä voidaan vähentää useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja, kuten lihavuutta ja aineenvaihdunnan sairauksia. Lapsilla liikunnan vähimmäismäärä kertyy suhteellisen lyhyistä suorituksista, joista suurin osa tehdään matalalla teholla. Suurin hyöty kuitenkin saavutetaan, kun päivittäiseen liikuntaan sisältyy reippaamman liikunnan jaksoja, joiden aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät ainakin jonkin verran. Työikäisten ja ikääntyneiden liikuntasuositus Kansainvälisen terveysliikuntasuosituksen (2008) mukaan työikäisten ja ikääntyneiden tulisi harrastaa kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa (esimerkiksi ripeä kävely) vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti rasittavampaa kestävyysliikuntaa (esimerkiksi juoksu) vähintään 20 minuuttia kolmesti viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa kehittävää harjoittelua tulisi olla pari kertaa viikossa. Liikunnan kokonaismäärän voi kerryttää lyhyemmistä suorituksista, joiden kesto on vähintään 10 minuuttia. Ikääntyneille suositellaan kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun lisäksi liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. Eri ikäryhmille on annettu omat liikuntasuositukset, jotka määrittelevät liikunnan määrän ja kuormittavuuden, joiden avulla terveyttä ylläpidetään tai edistetään. Arkiliikunta täyttää liikuntasuosituksen, jos liikunnan kesto ja kuormittavuus ovat suosituksen mukaisia. terveysliikunta 5

TERVEYSLIIKUNTAPALVELUKETJU Kuntien terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmien taustalla on terveysliikuntapalveluketju, joka kuvaa, miten eri hallintokunnat ja sektorit (kolmas- ja yksityissektori) voivat omalla toiminnallaan osallistua kunnassa terveysliikunnan edistämiseen ja tukemiseen. Terveysliikuntapalveluketjussa on haluttu tuoda esille eri toimijoiden roolit ja vastuut ja korostaa, että terveysliikunnan edistäminen ei ole vain liikuntatoimen ja mahdollisesti sosiaalija terveystoimen tehtävä vaan siihen tarvitaan laajemmin toimijoita. Kunnassa on tärkeää keskustella ja määritellä hallintokuntien roolit terveysliikunnan edistämisessä. Terveysliikunnan edistäminen on yhteistyötä ja yhteistyön edistämiseksi terveysliikuntapalveluketjumallissa on terveysliikunnan ohjausryhmä/ työryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien ja sektoreiden edustajista. Terveysliikuntapalveluketju kuvaa, miten terveysliikuntaa voidaan edistää eri ikäryhmissä huomioiden koko elinkaari (alle kouluikäiset, kouluikäiset/ nuoret, työikäiset ja ikääntyneet). Tärkeänä osana terveysliikunnan edistämistä on, että liikunta olisi luonnollinen osa arkea, jolloin liikunnan toteuttamista tulisi tukea ympäristöissä, joissa eri ikäiset liikkuvat. Voidaankin sanoa, että liikunnan tulee olla kaikkien saatavilla ja liikunta ei ole erillistä toimintaa vaan osa arkea. Sosiaali- ja terveystoimen rooli korostuu, kun tunnistetaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tunnistamista ja eteenpäin ohjaamista voidaan toteuttaa myös monissa muissa paikoissa, joissa kohdataan eri ikäisiä ihmisiä. Sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntaneuvonnan välille on syntynyt liikkumislähetekäytäntö, jossa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ohjataan saamaan yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Terveysliikuntapalveluita tuottavat kuntien lisäksi kolmas- ja yksityissektori. Kuntien, kolmannen ja yksityissektorin yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan luoda liikuntapolkuja asiakkaiden tueksi. Tärkeää onkin löytää jokaiselle asiakkaalle asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaava liikuntaryhmä tai tukea muuten omaehtoisen liikunnan aloittamista ja jatkamista. Terveysliikuntapalveluketju toimi kuntakohtaisten terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmien suunnittelun pohjana, mutta se toimii myös toimenpidesuunnitelmien toteuttamisen tukena ja arviointityökaluna. Kunnat voivat täydentää terveysliikuntapalveluketjua oman kuntansa näkökulmasta ja nimetä siihen laajasti kuntansa terveysliikuntaan vaikuttavia toimijoita. Voidaan myös tehdä arviointia siitä, mitkä asiat jo toimivat ja mitä tulee vielä kehittää, jotta terveysliikunnan palveluketju kunnassa toimisi hyvin. Terveysliikuntapalveluketju suunniteltiin kuntien tueksi ja tavoitteena on, että se toimii tulevaisuudessa kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Tärkeää on nähdä terveysliikunta yhteisenä asiana, johon kaikki voivat osallistua. terveysliikuntapalveluketju 6

Terveysliikunnan ohjausryhmä/ työryhmä Kohderyhmät Alle kouluikäiset vastuuhenkilö Kouluikäiset/ nuoret vastuuhenkilö Työikäiset vastuuhenkilö Ikääntyneet vastuuhenkilö Liikunnan mahdollistajat Vastuu: liikunta-, tekninen- ja sivistystoimi Terveysliikuntaa edistävät olosuhteet, liikuntavälineiden saatavuus ja terveysliikunnan mahdollistajat Päivähoito: päiväkoti, perhepäivähoito Koti Koulu Koti Järjestöt Yritykset Liikuntatoimi Järjestöt Liikuntatoimi Sosiaalitoimi Tunnistaminen ja ohjaus Vastuu: sosiaalija terveystoimi Neuvola: neuvokas perhe, vanhemmat T2D-riskitesti Päiväkoti Koulu-/ opiskelijaterveydenhuolto: kasvukäyrä, BMI, kuntotestit, vanhemmat T2D-riskitesti Puolustusvoimat Työterveyshuolto: T2D-riskitesti, terveysmittaukset aktiivisuuskysely Terveyskeskus: T2D-riskitesti, toimintakykytesti, aktiivisuuskysely Kotihoito Neuvonta, ohjaus ja seuranta Vastuu: liikunta-, sosiaalija terveystoimi Liikunnan toteuttaminen Vastuu: liikuntatoimi Perheiden elintaparyhmät Elintaparyhmät LIIKUNTANEUVONTA Avoin (omaehtoisesti) tai lähete (sosiaali- ja terveystoimen asiakkaat) Starttiryhmät (matalan kynnyksen ryhmät) Liikuntaryhmät Omatoiminen liikkuminen Arkiliikunta Kansalaisopistot Yksityiset Järjestöt Liikuntatoimi terveysliikuntapalveluketju 7

Kuhmoinen Hartola Sysmä Pertunmaa Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä Iitti Orimattila MML, 2010 8

SISÄLTÖ asikkala...11 hartola...19 heinola...27 hollola...35 hämeenkoski...43 iitti... 51 kuhmoinen...59 kärkölä...65 lahti... 73 nastola...93 orimattila... 101 padasjoki... 107 pertunmaa... 113 sysmä... 119 sisältö 9

10

ASIKKALAN KUNTA 1 johdanto... 12 2 asikkalan kunta... 13 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne... 14 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Henkilöstö 3.3 Liikuntajärjestöt 4 asikkalan kunnan terveysliikuntapalvelut... 15 4.1 Liikuntaneuvonta liikkumislähetekäytäntö 4.2 Elintaparyhmänohjaus 4.3 Terveysliikuntaryhmät 4.4 Liikuntavälinekirjasto 5 yhteistyö muiden liikuntapalveluja tarjoavien tahojen kanssa... 15 5.1 Liikuntajärjestöt 5.2 Muut toimijat/ hallintokunnat 6 liikuntapaikat... 16 7 tavoitteita terveysliikunnan kehittämiseksi... 16 7.1 Liikuntatakuun käyttöönotto 7.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 7.3 Työikäisiin kohdentuva toiminta 7.4 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Asikkalan kunta 11

1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Päijät-Hämeen liiton toimesta toteutettiin vuoden 2008 aikana Palvelurakenneuudistusprojekti, johon yhtenä osana kuului maakunnan Terveysliikuntastrategia. Strategian eräänä tavoitteena on, että Päijät-Hämeen maakunnan sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) toimialueella olevissa kunnissa laaditaan kuntakohtaiset terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmat vuosiksi 2010 2020. PHLU alueellisena keskusjärjestönä on mukana toteuttamassa tätä tavoitetta. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Asikkalassa, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, tyypin 2 diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voidaan säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikunnan pariin. Asikkalassa on suhteellisen hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tämän Asikkalan terveysliikunnan tavoiteohjelman puitteissa on pyritty tarkastelemaan kunnan väestö- ja elinkeinorakennetta, koulutus- ja järjestötoimintaa sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia toteuttaa omalta osaltaan Päijät-Hämeen maakunnallista terveysliikuntastrategiaa. Lisäksi pyritään tuomaan esille vaihtoehtoja terveysliikunnan toteuttamiseksi eri väestöryhmissä. Asikkalan kunta 12

2 ASIKKALAN KUNTA 2.1 Sijainti Asikkalan kunta kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan. Kuntakeskus on 5 000 asukkaan Vääksy. Etäisyyttä Lahteen on 25 km, Helsinkiin 130 km ja Hämeenlinnaan 80 km. 2.2 Luonto ja Ympäristö Asikkalan kunnan pinta-ala on 756,14 km 2, josta vesialuetta 192,29 km 2. Rantaviivaa on peräti 581 km. Salpausselän metsäinen harjujono antaa seudulle sen tunnusomaisen ilmeen ja ääriviivan. Salpausselkä on mahdollistanut kuntalaisille liikkua Pohjois Etelä Itä -suunnassa vuosituhansien ajan. Päijänteen vesiliikenteen päätepiste oli vuosisatoja ollut Anianpelto, josta tavarat rahdattiin hevosilla Porvooseen. Vuonna 1868 päästiin Vääksyn kanavan rakennustöihin. Kanava valmistui vuonna 1871 ja sitä peruskorjattiin vuosina 1909 ja 1911. Nykyisin Vääksyn kanava on yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä sisävesikanavista. Silmää hivelevän kaunis Pulkkilanharju on noin kahdeksan kilometriä pitkä luonnonkaunis harjujono, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Harju on merkittävä virkistyskohde sekä lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupaikka. 2.3 Väestörakenne Kunnan asukasluku oli 31. 12. 2008 8 604 henkilöä (Kuntaliitto 31. 12. 2008). Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että kunnan työikäisen väestön ennustetaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä 551 henkilöllä. Vastaavasti alle 14-vuotiaat sekä 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat väestöryhmät kasvavat lähes 900 henkilöllä. Väestörakenteen muutos aiheuttaa melkoista painetta lasten ja ikääntyneiden terveysliikunnan järjestämisessä ja eri vaihtoehtojen etsimisessä. 2.4 Elinkeinorakenne Kuntaliiton tilastojen mukaan Asikkalan elinkeinorakenne oli vuoden 2007 alussa seuraava: maa- ja metsätalous 9,9 %, jalostus 31,3 % ja palvelut 57,5 %. Vastaavasti työpaikkarakenne kunnassa oli maa- ja metsätalous 13,7 %, jalostus 37,2 % ja palvelut 47,2 %. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 73,6 % ja työvoima 3 927 henkilöä. 2.5 Koulutus Asikkalan kunnan alakouluissa on 567 oppilasta, yläkoulussa 358, lukiossa 165 oppilasta ja Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä 48 oppilasta. Asikkalan lukio on ilmailupainotteinen, jossa mahdollisuus suorittaa muiden opintojen ohessa ilmailu opintoja ultrakevyen lentokoneen lentolupakirjaan saakka. Lisäksi peruspalvelukeskus Oiva sekä Wellamo-opisto järjestää monipuolista terveysliikuntapainotteista koulutus- ja kurssitoimintaa. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste 2025 0 6-vuotiaat 6,2 535 576 603 607 7 14-vuotiaat 9,1 779 714 781 806 15 64-vuotiaat 62,4 5396 5336 4785 4750 65 74-vuotiaat 12,1 1039 1079 1581 1421 75 84-vuotiaat 7,4 639 697 890 1211 85-vuotiaat 2,8 243 251 368 433 ja sitä vanhemmat Yhteensä 100 8604 8653 9008 9228 2.3 Asikkalan kunnan väestön ikärakenne. Asikkalan kunta 13

3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Asikkalan kunnan liikuntatoimi luo edellytyksiä kaikille kuntalaisille liikunnan harrastamiseen, tukee seuratoimintaa sekä kehittää liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen hoito kuuluu teknisen toimen toimialaan. Asikkalan seutu tarjoaa erittäin kauniin, luonnonläheisen ja monipuolisen liikuntaympäristön. Liikuntatoimen tavoitteena on saada kuntalaiset ymmärtämään omaehtoisen liikunnan merkitys ja saada ihmiset liikkeelle, sekä järjestää kunto- ja terveysliikuntaa ja erityisryhmien liikuntaa. 3.2 Henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstöön kuuluvat vapaa-aikavastaava/ liikunta ja kaksi liikunnanohjaajaa. 3.3 Liikuntajärjestöt Toiminta- ja kohdeavustuksia jaettiin seuroille vuonna 2009 yhteensä 24 000 euroa. Järjestön nimi Toimintamuotoja Jäseniä Asikkalan Ampumaseura Ammunnan eri muodot 223 Asikkalan Moottorikerho Motocross, enduro 56 Asikkalan Voimistelu Voimistelu, tanssi, jumpat, 320 cheerleading, lasten liikunta Asikkalan Raikas Yleisurheilu, hiihto, 563 suunnistus, lentopallo Asikkalan Reserviläiset Reserviläisurheilu 155 Asikkalan Taido Taido 46 Asikkalan Tallukkajalat Retkeily, Suomen ladun 231 alajaosto Asikkalan Tikka Tikkaurheilu 17 Asikkalan Verkkopalloseura Tennis, sulkapallo 45 Kalkkisten Kataja Lasten liikunta Kalkkisissa 58 Kanavan Pallo Jääurheilu 209 Sirkkulahden Tikka Tikkaurheilu 28 SOC Asikkala Hiihto, suunnistus, 30 hiihtosuunnistus Urajärven Nuorisoseuran Lasten liikunta Urajärvellä 42 Urheilijat Vesivehmaan Vire Lasten liikunta Vesivehmaalla 163 Vääksyn Urheiluautoilijat Autourheilu 110 Äinään Pyrkivä Lasten liikunta Äinäällä 82 Asikkalan kunta 14

4 ASIKKALAN KUNNAN TERVEYSLIIKUNTAPALVELUT 4.1 Liikuntaneuvonta Liikkumislähetekäytäntö Asikkalassa ollaan oltu eturintamassa kehittämässä maakunnallista mallia liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi. Liikkumislähetekäytäntö on kehitetty työkaluksi löytää riskiryhmät ja opastaa heidät liikuntaneuvontaan. Tavoitteena on tarjota kuntalaisille riittävästi tietoa terveysliikunnan toteuttamistavoista, mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä saada entistä useampi liikunnallisesti passiivinen innostumaan liikunnasta. Yhteistyö terveys- ja liikuntatoimen välillä on nykyisin arkipäivää. 4.2 Elintaparyhmänohjaus Asikkalan terveystoimessa (Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos) on otettu käyttöön elintaparyhmänohjausmalli. Tavoitteena on kroonisten valtimosairauksien riskiryhmässä olevien henkilöiden tunnistaminen ja ohjaus. Ennaltaehkäisevän työn painottaminen sosiaali- ja terveystoimessa on kehittynyt kiitettävästi. Liikuntatoimi on aktiivisesti mukana liikuntaosion kehittämisessä. 4.3 Terveysliikuntaryhmät Asikkalan kunta on panostanut terveysliikunnan ohjaamiseen palkkaamalla kaksi liikunnanohjaajaa. Terveysliikuntaryhmät on jaoteltu eri kohderyhmiä palveleviksi. Pääpaino on matalan kynnyksen ja liikuntaharrastusta aloittavien ryhmissä. Koululaisten liikuntakerhotoimintaa on kehitetty ei-kilpailutoimintaan tähtääväksi. Perheliikunta- ja massatapahtumien kehittämisessä on otettu huomioon terveysliikunnan näkökulma. 4.4 Liikuntavälinekirjasto Kirjastosta on mahdollisuus lainata kirjastokortilla liikuntavälineitä. Välineet kannustavat kuntalaisia omaehtoisen liikunnan lisäämiseen. 5 YHTEISTYÖ MUIDEN LIIKUNTAPALVELUJA TARJOAVIEN TAHOJEN KANSSA 5.1 Liikuntajärjestöt Seurojen kanssa järjestettäviä yhteistyömuotoja ovat kunnanmestaruuskilpailut eri lajeissa, liikuntatapahtumat, liikuntakalenteri johon koottu kaikki seudun liikuntatarjonta sekä kattavan liikuntapalveluverkoston suunnittelu yhteistyössä. Joissain tapauksissa myös liikuntapaikkojen hoitoa ostetaan seuroilta. 5.2 Muut toimijat/ hallintokunnat Koulut liikkuva koulu (tavoitteena aiempaa aktiivisempi koulupäivä). Kirjasto liikuntavälineiden lainaus (uutuusvälineisiin tutustuminen kaikkien saatavilla). Wellamo-opisto palvelevan liikunnanohjausverkoston kehittäminen. Tallukka Red Power -hyvinvointikeskus yhteistyö yksityisen palveluntuottajan kanssa. Liikuntatoimen järjestämä koulutustoiminta esimerkiksi päivähoitohenkilöstö. Asikkalan kunta 15

6 LIIKUNTAPAIKAT Kunnan alueella on noin 60 liikuntapaikkaa. Asikkalan liikuntapaikkaverkosto palvelee kohtuullisen kattavasti kuntalaisten tarpeita. Viimevuosina ainoastaan kunnallisen uimahallin saaminen on noussut esille. Uudistunut Tallukka palvelee kuntalaisia erilaisilla vesiliikuntapalveluilla. Vääksyn taajaman alueelle rakennettavan Mäntyrinne 3:n alakerran väestönsuoja suunnitellaan liikuntakäyttöä silmällä pitäen. Tämä mahdollistaa liikuntatoimen oman salin kehittämisen palvelemaan musiikkiliikunnan vaatimuksia. Kunnan ylläpitämistä sisäliikuntapaikoista suosituimpia ovat Vääksyn liikuntahalli, koulujen liikuntasalit sekä kuntosali. Käytetyimpiä yksityisiä liikuntatiloja ovat Asikkalan Tekojäärata Oy:n ylläpitämä jäähalli ja Tallukan Red Power -hyvinvointikeskus. Kuntalaisten käytettävissä on myös monipuolinen ulkoilureittiverkosto (pyöräily, kävely, suunnistus, hiihto, melonta, retkeily) sekä valaistut ulkoilu- ja hiihtoreitit. Merkittävä valtakunnallinen kevyen liikenteen väylä Vääksy Kirkon- kylä Pulkkilanharju (n. 18 km) valmistui kesällä 2008. Uuden kevyen liikenteen väylän lisäys olemassa oleviin väyliin edisti merkittävästi liikuntaolosuhteita terveysliikuntaa silmällä pitäen. Aurinkovuoren ulkoilureittien profiili uudistettiin 2003 palvelemaan kuntoliikuntaa. Asikkalan kunta pyrkii vuosittain kunnostamaan yhden lähiliikuntapaikan/ leikkipuiston. Lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa otetaan huomioon eri väestöryhmät. 7 TAVOITTEITA TERVEYSLIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Asikkalan kunta 16 Asikkalan terveysliikunnan keskeisiä tavoitteita on aktivoida kuntalaiset kiinnittämään huomiota omaan ja läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kuntalaisille jaetaan tietoa siitä, miten he itse voivat vaikuttaa omiin terveysliikuntatottumuksiinsa. Kunnan keskeisenä tehtävänä on luoda siihen mahdollisuuksia. 7.1 Liikuntatakuun käyttöönotto Asikkalan liikuntatakuu tarkoittaa seuraavaa: Kaikilla lapsilla, yli 75-vuotiailla sekä riskiryhmiin kuuluvilla on mahdollisuus osallistua oman tason mukaiseen ryhmäliikuntaan kaksi kertaa viikossa. Liikuntatakuun toteutumiseksi liikuntapalveluverkosto pitää saada kattavaksi sekä eri toimijoiden kehitettävä toimintaa huomioiden myös liikuntatakuun piirissä olevat kohderyhmät. Liikuntatoimi koordinoi yhteistyössä palvelun tarjoajien kanssa. 7.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Koulupäivän sisäisen liikunnan lisääminen: Koulupäivien rakennemuutosta kehitetään liikkumista edistäväksi sekä välituntiliikunnan kehittäminen. Matalan kynnyksen ryhmien lisääminen myös lapsille: Ei kilpailutoimintaan tähtäävä toiminta sekä ryhmiä eri lähtökohdista liikkuville lapsille (motoriikka, ylipaino). Seuratoiminnan kehittäminen palvelemaan muuttuvia tarpeita: Seurojen turvallisuussuunnitelmien päivittäminen sekä seuratoimijoiden koulutus. 7.3 Työikäisiin kohdentuva toiminta Kehitetään olemassa olevia hyväksi havaittuja toimintamalleja entistä tehokkaammiksi: Matalan kynnyksen ryhmät sekä aloittelijoille monipuolinen tarjonta. 7.4 Ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikuntapalvelut Palveluverkoston kehittäminen siten, että liikuntatoimen painopisteenä on liikuntaa aloittelevien kohderyhmä sekä vielä toistaiseksi henkilökohtaisempaa ohjausta tarvitsevien kohderyhmä (kohtuullinen ryhmäkoko). Aktiiviset ikääntyjät ohjataan liikunnan kipinän löydyttyä muiden järjestäjien ryhmiin.

Asikkalan kunta 17

18

HARTOLAN KUNTA 1 johdanto...20 2 hartolan kunta...21 2.1 Sijainti 2.2 Väestö 2.3 Koulutus 2.4 Elinkeinorakenne 3 liikuntatoimen nykytilanne...22 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Hallinto ja henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset 3.4 Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt 3.5 Terveysliikuntaa edistävät tahot 4 hartolan kunnassa tarjolla olevat liikuntapalvelut...23 4.1 Kunnan järjestämä liikuntatoiminta 4.2 Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut 4.3 Vanhusneuvosto 5 liikuntapaikat...24 5.1 Kentät 5.2 Reitit, kartat 5.3 Liikuntasalit 5.4 Uimapaikat 5.5 Muita liikuntapaikkoja 6 tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset liikuntatoiminnan kehittämiseksi...24 6.1 Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi 6.2 Toimenpide-ehdotukset 6.2.1 Henkilöstöresurssit 6.2.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 6.2.3 Työikäisten ja ikääntyneiden terveysliikunnan kehittäminen 6.2.4 Terveysliikuntapalveluketju 6.2.5 Terveysliikunnan markkinointi 6.2.6 Olosuhteet HARTOLAN kunta 19

1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijänä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Hartolassa, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy, kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, tyypin 2 diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voitaisiin säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkujat liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikkumaan. Hartolassa on suhteellisen hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen henkilöstöresursseja lisäämällä ja liikuntajärjestöjen avustukset säilyttämällä kunnasta saataisiin luotua entistä liikunnallisempi paikka elää ja asua, onhan kunnan tavoitteena yleisestikin ottaen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Tämän Hartolan terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman tavoitteena on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä. HARTOLAN kunta 20

2 HARTOLAN KUNTA 2.1 Sijainti Hartola sijaitsee Itä-Hämeessä, Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnan pinta-ala on 675 km 2, josta vesialueita noin 132 km 2. Välimatkaa kuntakeskuksesta kertyy Helsinkiin 180 km, Jyväskylään 90 km ja Lahteen 80 km. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. 8. 1784. Samalla Hartola nimettiin Kustaa Adolfin pitäjäksi, kruununprinssin mukaan. Kunta otti käyttöön Kuningaskunta statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi kunnanvaltuuston päätöksellä vuonna 1987. 2.2 Väestö Nykyisellään Hartolan asukasluku on 3 351 (31. 1. 2011). Kesäisin kylänraitti vilkastuu, kun lomalaiset saapuvat vapaa-ajan asunnoilleen puhtaiden ja luonnonkauniiden vesistöjen ääreen. Väestö vanhenee Hartolassa ja kaikkialla muuallakin Suomessa. Väestön vanhenemisesta puhutaan yleensä yhtenä tulevaisuuden trendinä, mutta kyseessä on jo pitkään käynnissä ollut prosessi. Ennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee Hartolassa merkittävästi samalla kun ikääntyneitten määrä kasvaa. 2.3 Koulutus Perusopetuksesta vastaa Hartolan yhtenäiskoulu, joka tällä hetkellä toimii kahdessa osassa. Alakoulussa opiskelevat luokat 1 5, joissa on yhteensä 126 oppilasta ja yläkoulun tiloissa luokat 6 9, joissa on yhteensä 143 oppilasta. Itä-Hämeen 0pisto tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja. Opiston lukion tehtävänä on antaa yleissivistystä, johdattaa ylioppilastutkintoon sekä valmentaa jatko-opintoihin. Opintojensa ohessa lukio-opiskelijat voivat erikoistua vaikkapa golfiin. Itä-Hämeen opistolla voi suorittaa avoimen yliopiston opintoja. 2.4 Elinkeinorakenne Hartolan työpaikkaomavaraisuus oli Kuntaliiton vuoden 2007 tilastotietojen mukaan 102,1 % ja työvoima yhteensä 1 347 henkilöä. Elinkeinorakenne jakautuu seuraavasti: palvelut 52,4 %, jalostus 28,3 % sekä maa- ja metsätalous 18,1 %. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste 2025 0 6-vuotiaat 4,4 151 182 176 173 7 14-vuotiaat 8,4 291 319 278 277 15 64-vuotiaat 60,8 2111 1999 1689 1619 65 74-vuotiaat 13,2 457 466 589 573 75 84-vuotiaat 9,9 342 333 340 411 85-vuotiaat 3,3 114 121 151 159 ja sitä vanhemmat Yhteensä 100 3466 3420 3232 3212 2.2 Väestön ikärakenne 31. 12. 2008 (Suomen Kuntaliitto). HARTOLAN kunta 21

3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE HARTOLAN kunta 22 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Vapaa-ajalla tapahtuvan liikunnan merkitys kasvaa samalla kun työelämän fyysisyys vähenee. Väestön ikääntymisestä ja elintavoissa tapahtuneista muutoksista johtuen liikuntatoimessa tavoitteena on tarjota sellaisia palveluja, jotka auttavat kuntalaisia niin kohottamaan kuntoaan kuin ylläpitämään toimintakykynsä ja aktiivisuutensa mahdollisimman pitkään hyvänä. Liikuntatoimi luo liikkujille puitteita esimerkiksi liikuntapaikkoja ylläpitämällä ja pienimuotoisia avustuksia jakamalla. Liikuntatoimessa tehdään laajasti yhteistyötä erilaisten liikuntajärjestöjen ja liikunta-alan toimijoiden kanssa, jotka ovat suuri voimavara liikunnan järjestämisessä. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Hartolassa työskentelee tällä hetkellä vapaa-aikaohjaaja, joka on vastuussa liikuntatoimen lisäksi myös nuoriso- ja kulttuuritoimesta. Tehtävät jakaantuvat 60 % nuorisotyöhön, 20 % kulttuuriin ja 20 % liikuntaan. Lisäksi vuoden aikana toimintaan palkataan tarpeen mukaan tuntiohjaajia, uimaopettaja ja kesätyöntekijöitä. Liikuntatoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa. Teknisen toimen tehtävänä on huolehtia liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja rakentamisesta sekä käydä tarvittavat neuvottelut liikuntapaikkojen ja reittien käyttöoikeussopimuksista yksityisten kanssa. Kunnossapidettäviä kunnallisia liikuntapaikkoja ovat lukuisat kentät, liikuntareitit, uimarannat ja sisäliikuntapaikat. Järjestön nimi Hartolan Golf Hartolan Heitto Hartolan Latu Hartolan NMKY Hartolan Voima Itä-Hämeen FK-kerho ry Itä-Hämeen Rasti Joutsan seudun Pallo Joutsan Tarmo King Stars Cheerleaders Kanavan Pallo SC Cobra-Team ry 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset Liikuntatoimen käyttömenot ovat vuoden 2009 talousarviossa 30 700 euroa. Yhteisöille ja toimijoille jaetaan avustuksina 10 000 euroa. 3.4 URHEILUSEURAT JA LIIKUNTAJÄRJESTÖT Liikuntaseuroilla on merkittävä rooli kuntalaisten liikuttajina ja aktivoijina. Aktiiviset toimijat järjestävät monipuolista toimintaa. Toimintamuotoja Seniori- ja junioritoiminta, kilpailut, harrastegolf Keilaus Avantouinti, hiihto, melonta, patikointi, pyöräily, sauvakävely Salibandy, jääkiekko, jalkapallo ja pesäpallo Hiihto, yleisurheilu, voimailu Karting Suunnistus, pyörä- ja hiihtosuunnistus Heinolan, Hartolan ja Sysmän alueella Lento- ja jalkapallo (Joutsassa) Judo, kilpailu ja harrastustoiminta (Joutsassa) Cheerleading (toiminta on tauolla) Jääurheilu Sulkapallo 3.5 TERVEYSLIIKUNTAA EDISTÄVÄT TAHOT Eläkeliiton Hartolan yhdistys, Hartolan Eläkkeensaajat, Hartolan Reuma ja Tules, Kansalliset Seniorit, Sysmä-Hartolan sydänyhdistys. Itä-Hämeen Opiston kansalaisopisto tarjoaa monipuolisia liikuntakursseja kaikenikäisille. Itä-Hämeen Opisto järjestää liikunnan intensiivikursseja.

4 HARTOLAN KUNNASSA TARJOLLA OLEVAT LIIKUNTAPALVELUT 4.1 Kunnan järjestämä liikuntatoiminta Hartolan liikuntatoimen henkilöstöresurssit ovat rajalliset ja tällä hetkellä mahdollisuuksia ohjattujen ryhmien järjestämiseen ei ole. Hartolan kunta yhdessä lukuisien palveluntarjoajien ja yhdistysten kanssa tarjoaa suhteellisen hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Yleisesti voidaan todeta, että liikuntapalveluja tuotetaan sivistystoimen raja-aitoja ylittäen. Esimerkkinä tästä yhteistyöstä ovat kirjastosta ja kirjastoautosta lainattavissa olevat liikuntavälineet. Ideana liikuntavälinekirjastossa on se, ettei liikunnan aloittamiseksi tarvitse välttämättä itse omistaa välineitä. Kokeilujen jälkeen kuntalaiset voivat oman innostuksensa mukaan tehdä välinehankintoja. Kirjastosta saa myös käyttöopastuksen ja jaossa on erilaista infomateriaalia. Nykyisin Helsingin katukuvasta tuttuja, Hartolassa kuningaskuntapyöriksi nimettyjä polkupyöriä, on lainattavissa kirkonkylän ympäristössä sijaitsevista lainauspisteistä vuorokaudeksi veloituksetta. Kesäisin Postilaatikkopyöräily haastaa sekä kuntalaiset että kesäasukkaat liikkumaan. Hartola on menestynyt aikaisempina vuosina mainiosti kuntien välisessä kilpailussa. Myös uimakoulut niin kirkonkylällä kuin kylilläkin kuuluvat oleellisena osana Hartolan kesään. 4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Hartola kuuluu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään, joka tuottaa kunnalle erilaisia sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluja. Valtimosairauksien ja diabeteksen sairastumisriskissä olevalle aikuisväestölle järjestetään ryhmämuotoista elintapaneuvontaa. Toiminnalliset ryhmät tarjoavat tukea ja keinoja elintapamuutosten toteuttamiseen. Ohjautuminen ryhmiin tapahtuu hoitajien vastaanottojen kautta. Vastaanotolla tehdään 2-tyypin diabetestesti ja riskipisteet saaneet henkilöt ohjataan elintapaohjausryhmiin. Fysioterapeutit järjestävät muun muassa erilaisia tules-, reuma-, tasapaino- ja sydänryhmiä sekä allasterapiaa. Hartolassa on käynnistynyt pitkäaikaistyöttömille suunnattua elintapaohjausta ja suunnitteilla on lihavien lasten perheille tarkoitettua ryhmäneuvontaa. Perheiden aktivoimiseksi kaikille äitiysneuvolan asiakasperheille annetaan vastaanotolla Sydänliiton Neuvokas perhe -kortti, jonka avulla on helppo oppia tarkkailemaan esimerkiksi ruokailutottumuksiaan ja liikuntatapojaan. Kouluikäisten määrä on laskusuunnassa paikkakunnalla, joten kouluterveydenhoitajan resursseja ohjataankin yhä enenevässä määrin aikuisväestön terveyden edistämistyöhön. Terveyskeskuksen vuodeosastoille, Kotiharjuun ja Kuninkaankartanoon hankitut kuntoliikuntavälineet ovat aktiivisessa käytössä. Hoitohenkilökunta avustaa arjessa välineiden ja liikuntalaitteistojen käytössä. 4.3 Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto pyrkii myös edistämään ikäihmisten selviytymistä eri toiminnoissa, seuraa ikäihmisten näkökulmasta kunnan päätöksentekoa erityisesti heille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien järjestämiseksi sekä niiden saatavuuden parantamiseksi. Vanhusneuvosto vaikuttaa myös ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että julkiset tilat soveltuvat myös ikäihmisten, liikuntarajoitteisten ja sairaiden tarpeisiin. Vanhusneuvosto tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muut vanhusneuvoston toimialaan kuuluvat ja kunnanhallituksen määräämät tehtävät. HARTOLAN kunta 23

5 LIIKUNTAPAIKAT 5.1 KENTÄT Hartolan kunnan ylläpitämiä kenttiä ovat urheilukenttä, pallokentät, tenniskenttä ja jääkiekkokaukalot. 5.2 REITIT, KARTAT Kunnan alueella risteilee monipuolinen latu- ja kuntopolku verkosto. Melontaan soveltuu 40 km pitkä Tainionvirran reitti. Hartolassa on vuosien saatossa kartoitettu useita alueita ja suunnistuskarttoja löytyy useita. 5.3 LIIKUNTASALIT Itä-Hämeen opisto, Kalhon Honkapirtti, Hartolan yhtenäiskoulun alaja yläkoulujen liikuntasalit. Liikuntamaja tarjoaa ympäristöineen monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen liikunnan harrastamiseen ja toimii erityyppisten ryhmien kokoontumispaikkana. 5.4 UIMAPAIKAT Eripuolilta kuntaa löytyy lukuisia yleisiä uimarantoja. Joillakin rannoilla on kesäisin mahdollisuus pelata rantalentopalloa. Sisätilojen uimaaltaat löytyvät Linnahotellilta ja Tollinmäen kartanosta. 5.5 MUITA LIIKUNTAPAIKKOJA Muun muassa Golfkenttä, golfin talviharjoittelupaikka (Itä-Hämeen opistolla), Keilahalli, Purnun laskettelukeskus, FK-rata (Kalholla), Krouvin lava ja skeittiramppi (yläkoululla). Lisäksi Tainionvirta ja vesistöt ovat merkittäviä paikkoja, terveysliikunnan mahdollisuuksia tarkasteltaessa. Edellä mainittujen liikuntapaikkojen lisäksi kylänraitilla ja taajama-alueella on lukuisia paikkoja, joissa voi liikkua ja kohottaa kuntoaan. 6 TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIIKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI HARTOLAN kunta 24 6.1 Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi Liikunnallisesti passiivisten kuntalaisten aktivoiminen. Nuorten liikuntamahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Terveysliikuntaa kuntalaisten ulottuville laajemmin. Väestön ikärakenteen huomioiminen kunnan liikuntatoimessa. Poikkihallinnollista yhteistyötä sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa tiivistetään. Kunnassa on terveysliikunnasta vastaava ohjausryhmä, joka koostuu eri tahojen edustajista. Vertaisohjaajien käyttäminen ryhmissä. Kehitetään kanava, jonka avulla kuntalaisten ääni ja toiveet saadaan paremmin kuuluville. 6.2 Toimenpide-ehdotukset 6.2.1 Henkilöresurssit Perustetaan Hartolaan paikallinen ohjausryhmä, joka tukee ja ohjaa kunnan terveysliikuntatoimintaa ja antaa toimenpide-ehdotuksia. Selvitetään liikunnanohjaajapalveluiden hankintamahdollisuudet. Selvitetään ja käynnistetään ulkopuolisella rahoituksella terveysliikuntaa edistävä hanke (KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö). Lisäresursseilla mahdollistetaan vähän liikkuvien ohjaus ja neuvonta, ja monipuolistetaan kuntalaisille tarjottavia liikuntapalveluja entisestään. 6.2.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Päiväkotiin valitaan liikuntavastaava. Aloitetaan päiväkodin henkilöstön liikuntakoulutus yhteistyössä esimerkiksi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa.

Järjestetään perhepäivähoitajien ja hoitolasten yhteinen liikuntatuokio kerran kuukaudessa. Kehitetään iltapäiväkerhotoimintaa ja huomioidaan kerho-ohjaajien koulutus. Tarjotaan lapsille ja nuorille monipuolisia liikuntaharrastuksia ja mahdollisuuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa. Koulupäivistä tehdään liikkumista edistävämpiä (esim. yksi pidempi välitunti). Pyritään saamaan vanhempia mukaan toimintaan. Miten nuoret otetaan huomioon tässä strategiassa? Living Lab Terveysliikkujan ääni -hanke, jossa kohderyhmänä nuoret ja alle kouluikäisten lasten äidit. 6.2.3 Työikäisten ja ikääntyneiden terveysliikunnan kehittäminen Osallistutaan IkiHyvä -kehittämis- ja tutkimushankkeeseen ja perustetaan ryhmä Hartolaan. Perustetaan matalan kynnyksen ryhmiä, joiden tavoitteena on liikunnan lisäksi opettaa liikkumaan. Huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmät. Kehitetään työpaikkaliikuntaa. Tavoitteena on saada työpaikat nimeämään keskuudestaan liikuntavastaavan, jonka tehtävänä on tiedottaa liikuntamahdollisuuksista, järjestää toimintaa ja toimia yhteyshenkilönä. Koulutus liikuntavastaaville järjestetään yhdessä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Kannustetaan työntekijöitä omaehtoiseen liikuntaan motivoimalla esimerkiksi Pekka Niska -mallin mukaisesti. Koulutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa vertais- ja/tai kyläohjaajia. Kehitetään terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien työikäisten naisten ja miesten liikuntamahdollisuuksia 6.2.4 Terveysliikuntapalveluketju Otetaan käyttöön terveyskeskus/ työterveyslääkärin tai terveydenhoitajan antama liikuntalähete (terveysliikuntapalveluketju). Terveysliikuntapalveluketjun tavoitteena on tunnistaa terveydenhuollossa liikunnallisesti passiiviset ja/tai elintapasairauksien riskiryhmään kuuluvat henkilöt ja ohjata heidät liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnasta vastaa liikunnanalan ammattilainen, joka saadaan resursseja liikuntapuolelle lisäämällä. Kouluterveyshuollossa voidaan puuttua terveyden riskitekijöihin varhaisessa vaiheessa. Lasten liikuntaneuvonnassa tulee ottaa huomioon perheen ja lapsen kasvatuksellinen tarve. Lasten ja nuorten terveysliikuntapalveluketjussa voidaan hyödyntää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien/ toimivien henkilöiden/ tahojen ammattitaitoa ja resursoida heille aikaa ohjata terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria. 6.2.5 Terveysliikunnan markkinointi Järjestetään perheille suunnattuja liikunta- ja toimintapäiviä, jotka kannustavat ja innostavat liikkumaan. Järjestetään alueellisia/ maakunnallisia liikuntakampanjoita edistämään arkiliikuntaa. 6.2.6 Olosuhteet Kehitetään ja ylläpidetään olemassa olevia kevyenliikenteenväyliä ja (lähi)liikuntapaikkoja terveysliikunnan näkökulmat huomioiden. Parannetaan ulkoilureittien opasteita. Rakennetaan liikuntahalli. Kehitetään liikuntavälinekirjastoa. Hyödynnetään melontamahdollisuuksia hankkimalla vuokrattavaa kalustoa. Ajantasaisestaan pyöräily-, suunnistus-, ja melontakarttoja. LÄHTEET Haskell, W. L., Lee, I. M. & Pate, R. R. ym. (2007) Physical activity and public health: Updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Medicine & Science in Sports & Exercise; 39(8): 1423-1434. Tammelin, T. & Karvinen, J. (2008) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille. Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Reprotalo Lauttasaari Oy. UKK-instituutti. Uusi liikuntapiirakka. [Viitattu 27.9.2009] Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/fi/liikuntavinkit/995. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. (2005) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17. HARTOLAN kunta 25

26

HEINOLAN KAUPUNKI 1 Johdanto... 28 2 Terveysliikunnan suositukset... 29 3 Tavoitteet... 29 4 Heinolan terveysliikuntapalvelut... 30 4.1 Heinolan liikuntapalveluyksikön tarjoamat terveysliikuntapalvelut 4.1.1 Kunnossa Pienestä Pitäen 4.1.2 Kunnossa Kaiken Ikää 4.1.3 Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta 4.2 Terveysliikuntaa tukevia hankkeita 4.2.1 Proomu-hanke 4.2.2 Ikihyvä Päijät-Häme 4.2.3 Työniloa-hanke 4.2.4 Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta 4.3 Terveysliikuntapalveluiden kehittäminen 4.3.1 Terveysliikuntapalveluverkko 4.3.2 Liikuntaan ohjaavien verkosto 4.3.3 Informaatiopalveluverkko 4.3.4 Koulutuspalvelut 4.3.5 Kaupungin työhyvinvointi 5 Seuranta- ja tutkimustyö... 31 6 Toimenpiteet... 32 6.1 Henkilöstöresurssit 6.2 Palvelut 6.2.1 Terveysliikuntapalveluverkko 6.2.2 Liikuntaan ohjaavien verkosto 6.2.3 Informaatioverkko 6.2.4 Koulutustoiminta 6.2.5 Kunnossa Pienestä Pitäen/ uudet toimintamuodot 6.2.6 Kunnossa Kaiken Ikää/ uudet toimintamuodot 6.2.7 Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta/ uudet toimintamuodot 6.2.8 Hankeyhteistyö 6.2.9 Seuranta ja tutkimustyö 6.3 Olosuhteet 6.3.1 Liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus 6.3.2 Palvelutalojen liikuntaolosuhteiden parantaminen 6.3.3 Työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen 6.3.4 Liikuntatilojen peruskorjaus 6.3.5 Päiväkotien ja koulujen pihojen kehittäminen 6.3.6 Muut liikuntapaikat HEINOLAN KAUPUNKI 27

1 JOHDANTO Heinolan kaupunginhallitus on päätöksellään 27. 2. 2006 / 155 nimennyt Heinolan kaupungin terveysliikuntakaupungiksi. 14. 8. 2006 / 491 kaupunginhallitus päätti nimetä terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman suunnitteluun työryhmän, jossa oli edustajia eri hallinnon aloilta. Heinolan kaupungin terveysliikuntatoiminta toteutetaan kokonaisvaltaisesti kaupungin eri tulosalueiden sekä muiden terveysliikuntapalveluita tuottavien tahojen kanssa. Yhteistyön konkreettisena toteuttamismuotona on Heinolassa Jyrää -terveysliikuntahanke (2007 2012). Hankkeelle on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustusta vuodelle 2008. Hankekuvaus löytyy osoitteesta: http://www.heinola.fi/fin/palvelut/ Liikunta/Terveysliikunta/terveysliikunta.htm Terveysliikuntatoiminta kohdennetaan palveluiden monipuoliseen tuottamiseen ja liikuntaolosuhteiden parantamiseen. Suomen nykyisen hallituksen politiikkaohjelmaan sisältyy terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Terveyden edistäminen tukee laajojen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamista ja se liittyy muun muassa hallitusohjelman tavoitteisiin lasten ja nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin vähentämisestä, työllisyysasteen nostamisesta, ikäihmisten toimintakyvyn vahvistamisesta ja terveyserojen kaventamisesta. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Vaikuttamalla keskeisiin kansansairauksien syihin voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia huomattavia kustannuksia. Työikäisen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen osaltaan nostaa työllisyysastetta. Politiikkaohjelman yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet jäsentyvät eri osa-alueisiin. Näitä ovat terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen, kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen, terveitä elämäntapavalintoja edistävien työja elinolosuhteiden kehittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen ja terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen sekä järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämisen, erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena. Terveyden edistämisen yhteiskunnalliset, taloudelliset, työpaikkatason ja yksilötason hyödyt ovat kiistämättömät. Terveyden edistämisen näkökulma on saatava laajalti omaksutuksi. Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä. HEINOLAN KAUPUNKI 28

2 TERVEYSLIIKUNNAN SUOSITUKSET Valtakunnallisesti merkittävimpänä terveysliikuntasuosituksena voitaneen pitää UKK-instituutin määrittelemää terveysliikuntasuositusta. Kaikki terveysliikunnan suositukset lähtevät siitä, että liikkumisen tulee olla säännöllistä, riittävän monipuolista, viikoittain toistuvaa ja yksilölliset erot huomioon ottavaa. 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t15 min viikossa Lähde: www.ukkinstituutti.fi 3 TAVOITTEET Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman tavoitteena on vähän liikuntaa harrastavien liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Erityisenä painopisteenä on lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Toiminnallisia tavoitteita: Kaupungin kokonaisvaltaisen terveysliikuntapalveluverkon kokoaminen (terveysliikuntapalveluita tuottavien yhteistoiminta). Kaupungin oman terveysliikuntapalveluverkon monipuolistaminen (KPP, KKI ja ikääntyneiden sekä erityisryhmien liikuntapalvelut). Liikuntaan ohjaavien verkoston rakentaminen. Informaatiopalveluverkon rakentaminen. Koulutustoimintasuunnitelman laatiminen. Hankeyhteistyön kehittäminen. Seuranta- ja tutkimustyön kehittäminen. Terveysliikuntaolosuhteiden parantaminen. Laajempana tavoitteena on, että Heinolassa Jyrää -terveysliikuntahankkeesta luodaan valtakunnallinen toimintamalli. Yhtenä hankkeen tavoitteista on saada ihmiset ymmärtämään, että jokainen on itse vastuussa omasta toiminnastaan ja terveydestään. HEINOLAN KAUPUNKI 29

4 HEINOLAN TERVEYSLIIKUNTA PALVELUT HEINOLAN KAUPUNKI 30 4.1 Heinolan liikuntapalveluyksikön tarjoamat terveysliikuntapalvelut 4.1.1 Kunnossa Pienestä Pitäen Kunnossa Pienestä Pitäen (KPP) on lasten ja nuorten liikunnanedistämishanke. Se käynnistyi vuonna 2003. Mukana on yhdeksän koulua ja yhdeksän päiväkotia. Tavoitteena on muun muassa lasten liikunta-aktiivisuuden lisääminen päiväkodeissa, kouluissa ja kotona. Myös liikuntaympäristöjen parantaminen sekä ko. henkilöstön koulutustoiminta ja seuranta ja tutkimustyö ovat toiminnan painopisteenä. Yhteistyössä mukana ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Nuori Suomi ry sekä Koululiikuntaliitto. www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/kpp/kpp.htm 4.1.2 Kunnossa Kaiken Ikää Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) Heinolan malli on valtakunnallinen toimintamalli, joka on toiminut Heinolassa jo vuodesta 1995. Heinolan Kunnossa Kaiken Ikää -toteutus sai kansallisen innovaatiopalkinnon vuonna 1997. Heinolan KKI-toiminta tuottaa liikuntapalveluja yritysten henkilöstölle. Tällä hetkellä viikossa on 35 erilaista liikuntaryhmää ja toiminnassa on mukana 36 yritystä. Ryhmät ovat yrityksien henkilöstölle maksuttomia. Yritys maksaa henkilöstömääränsä mukaan osallistumisestaan toimintaan. www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/liikuntapalvelut/ liikuntapalvelut.htm 4.1.3 Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunnalla on vahvat juuret Heinolassa. Erityisryhmien liikunnanohjaaja on toiminut vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 2006 päättyneen Voimaa ja tasapainoa -hankkeen toiminta-ajatusten pohjalta on jatkettu toimintaa myös ikääntyneiden liikuntapalveluissa. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaryhmiä kokoontuu viikoittain 34 kappaletta. www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/liikuntapalvelut/ liikuntapalvelut.htm 4.2 Terveysliikuntaa tukevia hankkeita Muita terveysliikuntaa tukevia hankkeita ovat muun muassa Proomu, Ikihyvä Päijät-Häme, Työniloa sekä Päijät- Häme Liikunnan megamaakunta terveysliikuntakonsepti. 4.2.1 Proomu-hanke Proomu on sosiaali- ja terveysministeriön ja Heinolan kaupungin rahoittama alueellinen perhe- ja kehittämiskeskushanke 2006 2008. Tavoitteena on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia, kehittää perheille suunnattuja palveluja sekä kehittää perhetyön ammatillista osaamista Heinolassa ja sen lähikunnissa. www.heinola.fi/fin/palvelut/hankkeet/proomu/ proomu-hanke.htm 4.2.2 Ikihyvä Päijät-Häme Ikihyvä Päijät-Häme on seutukunnallinen tutkimus ja ennaltaehkäisymallin kehittämishanke 2002 2012. Tavoitteena on päijäthämäläisten hyvinvoinnin parantaminen, sairastavuuden vähentäminen, elämänlaadun kohentaminen ja alueen vetovoiman kasvattaminen. www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/ 4.2.3 Työniloa-hanke Työniloa-hanke on Jyränkölän Setlementin ja Hämeen TE-keskuksen pitkäaikaistyöttömiä työllistävä hanke 2006 2008. Tavoitteena työllistäminen, koulutus, työharjoittelupaikkojen järjestäminen, asukastoiminnan ylläpito ja sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvät toimenpiteet. www.jyrankola.fi/setlementti/tyoniloa.html 4.2.4 Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta -terveysliikuntakonseptilla pyritään kehittämään Päijät-Hämeen alueesta terveysliikunnan megamaakunta. www.paijat-hame.fi/tehtavat/julkaisut/pdf/ Terveysliikunnan_ megamaakunta.pdf 4.3. Terveysliikuntapalveluiden kehittäminen 4.3.1 Terveysliikuntapalveluverkko Heinolassa terveysliikuntapalveluita tuottavia tahoja kaupungin lisäksi ovat Suomen Urheiluopisto, Jyränkölän