Naarva S23 -hakkuupää halkaisuvarustuksella TTS tuotostutkimuksessa



Samankaltaiset tiedostot
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Pystypuusta lattialankuksi

1. Polttopuun käyttö Suomessa

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Metsäkonepalvelu Oy

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

PONSSE EH25 energiapuukoura

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

EF28 Pien- ja energiapuuharvesteri

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

ATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Älykästä tehokkuutta ammattilaiselle

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Metsäenergiaa tarvitaan

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä Marja-Leena Mentula MenSe Oy

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle.

Rauduskoivun pystykarsintakoe

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

HCT-tyyppiyhdistelmät

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

Harvesteriteknologian. Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa. moniosaaja HARVESTERIKOURAT

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

BETRIEBSANLEITUNG RESERVETEILKATALOG OPERATOR S INSTRUCTION BOOK SPARE PARTS LIST

lindab väliseinärangat Lindab RdBX väliseinärangat

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun laadukas korjuu

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Heinäharava Haravan lapa ja piikit Haravan varsi

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

BILLNÄSIN UUDET KIRVEET JA KIILAT

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

Forest Pro kuormainvaunut mönkijään VALMISTETTU SUOMESSA

PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS

TALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

Laki puutavaran mittauksesta uudistui

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

PAALINKÄSITTELY. Ammattilaisen valinta

Transkriptio:

ESITTELY Suomessa riittää hyvää lehtipuuta pilkkeen aihioksi. Naarva S23 halkaisutoiminnolla rouskuttelee niistä pilkkeitä suoraan säkkiin. Ulkopuolisesta työskentely voi näyttää hitaalta, mutta työvaiheiden jääminen minimiin tehostaa toimintaa. 62 METSÄ NRO 5 27. 3. 214

Naarva S23 -hakkuupää halkaisuvarustuksella TTS tuotostutkimuksessa Pystystä pilkkeeksi Perinteinen pilkkeiden valmistus sisältää monta työvaihetta. Rankojen teon jälkeen on ne kuljetettava pilkontapaikalle ja syötettävä käsin pilkekoneeseen. Pentin Pajan Naarva S23 -sykeharvesterilla voidaan hoitaa koko prosessi ketterästi. Työtehoseura tarkisteli työketjun kokonaistehokkuutta. Kuvat ja teksti: Tommi Hakala Mittaustulokset: Arto Mutikainen/TTS Grafiikka: Stiina Hovi Markkinoille tullessaan Naarva S23 sai heti suuren suosion. Varsin edullinen ja yksinkertaisesti toimiva sykeharvesteri laski sellaisen hankintaa pohtineiden kynnystä sijoitukseen. Pian tämän jälkeen valmistaja Pentin Paja Oy ideoi sen katkaisuterään myös halkaisun tekevät, pikakiinnitteiset lisäterät. Kun osa kouran ostaneista kertoi hakkuupäällä suoraan kuormatilaan tehdyistä pilkkeistä, syntyi mietintämyssyssä idea yksinkertaisesta säkkitelineestä. Säkkiteline mullisti koko toimintaperiaatteen, sillä traktorin takana roikkuva säkki ei tee yhdistelmästä kankeampaa. Traktorin nostolaitteella täysi säkki voidaan myös laskea suoraan varastopaikalle yhden miehen ja koneen pilketehdas oli syntynyt. Nopea muutos pilkekoneeksi Halkaisuvarustus koostuu kahdesta teräskiilasta. Ne asennetaan yhteisillä pulteilla katkaisuterän molemmin puolin. Katkaisun yhteydessä halkeaa aina katkaisussa oleva pilke sekä vielä katkaisematon latvaosa. Näin halkaisun ainoa vaihtoehto on vain kahteen osaan halkaisu, joka hieman rajoittaa pilkkeiksi kaadettavien runkojen kokoa yli 15 sentin rungoilla pilkkeistä muodostuu varsin mas- ã Rajattomasti pyörivä ja ilman lisäletkutuksia toimiva Naarva S23 on saanut suuren suosion ja niitä on myyty lähes 2 kappaletta. ã Yksinkertainen on kaunista, voisi sanoa Mikko Häikiön miettivän säkkitelinettä katsellessaan. S23 pariksi suunniteltu teline toimii myös perinteisten pilkekoneiden kanssa, säkkejä liikuttavana aputraktorina voi toimia etukuormaajaton pikkutraktori. siivisia ja kirveellä tehtävää jälkihalkaisua kaipaavia. Kuivumisen kannalta asialla ei ole niin paljon vaikutusta, sykesyötön yhteydessä karsintaterät rikkovat rungon pintaa ja parantavat kuivumista. Naarva S23 sykesyötön iskunpituus on 5 senttiä. Jos se on sopiva pilkkeiden pituus (kattilat/leivinuunit), ei halkaisuterien asennuksen lisäksi tarvita muuta asennustyötä. Lyhyempää pilkettä tehtäessä rajoitetaan sykkeen pituutta rajoitintangoilla. Niiden asennus tapahtuu parissa minuutissa, muita muutoksia ei pilkkeiden tekeminen vaadi. Logiikka vähentää nappijumppaa Testin alustakoneena toimi valmistajan oma alustakone, Valmet 95, joka oli varustettu runkosovitteisella Kesla 34T -nosturilla. Kyseisessä yksilössä oli testauksessa myös pilkkeiden valmistukseen ja S23-ohjaukseen suunniteltu logiikkaohjaus. Se suoritti automaattisesti syöttötoimintoa paineita seuraamalla. S23:n toiminta perustuu kouran auki/kiinni-liikkeen vuorotteluun. Koska pilkkeiden teossa suoritetaan jokaisen karsintaliikkeen jälkeen katkaisu, voidaan se automatisoida logiikalla. Testin tehokkuuteen tämä ei vaikuttanut, sillä se poisti kuljettajalta vain edestakaiset peukaloliikkeet ohjainvivulla. Tehokkuutta hidasti hieman kyseisessä testikoneessa kokeiltu katkaisuterän nopeutusventtiili, joka liian ahdaskanavaisena tosiasiassa hidastikin toimintaa tämä tuli ilmi vasta kokeilun jälkeen. Monipuoliset hakkuumenetelmät mahdollisia Urakointiluokan metsäkoneissa päivän sana on ollut integroitu hakkuu. Siinä valmistetaan yhtäaikaisesti sekä kuitupuuta että pienemmästä latvaosasta energiapuuta. Halkaisuvarusteellinen S23 pistää vielä paremmaksi. Vaikka halkaisuterät ovat paikoillaan, eikä karsinnan jälkeen tehdä katkaisuliikettä, voidaan sillä valmistaa myös kuitupuuta. Kuiduttavaa teollisuutta tuskin haittaavat rankojen päiden halkeamat. Traktorin perässä olevaan säkkiin voidaan yhdellä tartunnalla pilkkoa ensiharvennuksen yksittäisten koivujen järeämmät osat NRO 5 27. 3. 214 METSÄ 63

S 23 halkaisee rungon ennen katkaisua, katkaisuterään molemmin puolin kiinnitetyillä kiiloilla. Tutkimuksen jälkeen katkaisuterän vastinta pidennettiin hieman, parantamaan pilkkeiden laatua 1-15 sentin kokoisilla rungoilla. Niillä liian lyhyt vastin mursi toisen puolen pilkkeen poikki ja pilkkeistä tuli ylipitkiä. ã Koska yhden rungon pilkonta tapahtuu samasta suunnasta, pilkkeet asettuvat pääsääntöisesti samaan asentoon säkissä. Näin säkkiin muodostuu pieniä pinoja ja silmämääräisesti arvioiden säkissä on enemmän pilkkeitä. Pinoutumista edistää myös pilkkeiden jääminen osittain toisiinsa kiinni. Se myös vähentää homehtuvan silpun syntymistä. ã Valmistettaessa lyhyempää pilkettä, sykkeen iskunpituutta rajoitetaan tangoilla. pilkkeiksi, latvaosa karsia energiarangaksi tai jättää se karsimattomaksi energiapuuksi. Samalla voidaan valmistaa kaikki havupuu kuitupuuksi tai energiapuuksi. Hakkuun yhteydessä täyttyneet säkit voidaan jättää hakkuupalstan ajourien varsille odottamaan jatkokuljetusta. Tämä tehostaa ketjun toimintaa, ja säkkien kuljetukset voidaan tehdä normaalilla perävaunulla suurempina erinä. Lukitsemalla kaatopään painovoimaan perustuva kaatotoiminto karsinta-asentoon, voidaan pilkkeet valmistaa myös aiemmin rasiinkaadetuista ja siten esikuivatuista rungoista. Lisävarustelu edullista Naarva S23 veroton hinta perusvarustuksella on 7 3 euroa, hal- 64 METSÄ NRO 5 27. 3. 214

ã Tiheissä metsissä painovoimalla tapahtuva kaatotoiminto ei jaksa kaataa puuta maahan asti. Mutta työskentelyyn se ei vaikuta, pilkkeet syntyvät aivan samalla tavalla vain satunnaisesti runko valahtaa alaspäin omalla painollaan ja pilkkeestä tulee ylipitkä. ã Tutkimuksessa hakattavien runkojen rinnankorkeusläpimitta merkittiin runkoihin ja puuston keskipituus mitattiin. Työskentelyn aikana eri työvaiheiden ajanmenekit mitattiin. Tämä suoritettiin erikseen lyhyelle ja pidemmälle pilkkeelle. ã Jatkuu seuraavalla sivulla Pilkkeiden teon kustannukset Naarva S23:lla Lähde: TTS Tuottavuus, pilke 33 cm Tuottavuus, pilke 45 cm 7 irto-m 3 / tunti 6 5 4 3 2 1 6 7 8 9 1 11 12 14 15 16 17 18 7 irto-m 3 / tunti 6 5 4 3 2 1 6 7 8 9 1 11 14 15 16 Tuottavuus läpimitan (d1,3) funktiona. Laskennassa työaika sisältää tyhjänä ajon palstalle, siirtymiset palstalla, hakkuulaitteen viennin kaadettavalle puulle, puun kaadon, puun tuonnin prosessoitavaksi, karsinnan + katkonnan, kuormattuna ajon varastolle, säkin irrottamisen sekä uuden säkin kiinnittämisen. Myös apuajat (esim. haittaavien pienpuiden raivaus) ovat laskelmassa mukana. Pilkontakustannus, pilke 33 cm 8 7 6 5 4 3 2 1 vertailumenetelmän kokonaiskustannus = 17,76 6 7 8 9 1 11 12 14 15 16 17 18 Pilkontakustannus, pilke 45 cm 8 7 6 5 4 3 2 1 euroa /irto-m 3 vertailumenetelmän kokonaiskustannus = 17,76 6 7 8 9 1 11 14 15 16 Pilkonnan kustannus läpimitan (d1,3) funktiona. Laskennassa traktorin ja kuljettajan kustannus 6 /h. Työaika sisältää: ks. ylempi kuvateksti. Tunnuslukuja: 3 cm pilkkeitä säkissä 1,41 irto-m 3 45 cm pilkkeitä säkissä 1,53 irto-m 3 Vertailtava menetelmä: Hakkuu rangaksi ja metsäkuljetus (hakkuukone + metsätraktori) = 27 /kiinto-m 3 Pilkonta maataloustraktori + pilkekone = 17,4 /kiinto-m 3 Yhteensä hakkuu + metsäkuljetus + pilkonta = 44,4 /kiinto-m 3 (17,76 /irto-m 3 ) Lähde: TTS-tuotostutkimus / Arto Mutikainen

ã Syntyvä pilke muistuttaa giljotiinipilkekoneen tuotosta, seassa on jonkin verran säleitä. Koska pilkkeet tehdään kaatotuoreesta puusta, se vähentää irtokaarnan/tuohen määrää säkissä. Kuljetuksen jälkeen täydet säkit voi laskea trukkilavoille kuivumaan, tai odottamaan jatkokuljetusta. ã kaisuvarustuksen saa 4 euron lisähinnalla. Säkkitelineistä on kaksi versiota, tutkimuksessa käytetty kiinteä malli maksaa 75 euroa ja säkkien mukaan korkeussäädettävä versio 95 euroa. Halkaisuvarustuksen hinta on niin vähäinen, että se kannattaa hankkia jo vähäisemmänkin puumäärän tekoon. Nostolaitekiinnitteinen säkkiteline on mielenkiintoinen innovaatio, se toimii etukuormaajan korvikkeena pilkekoneen yhteydessä. n KOMMENTTI Vaihtoehto pilkekoneelle? Vertailu kokeilun yhdistelmän ja perinteisten menetelmien välillä on hieman vaikeaa. Pienikin muutos olosuhteissa kääntää tehokkuutta suuntaan tai toiseen. Jos käytettävissä on runkosovitteisella nosturilla varustettu traktori, ja pilkkeiden laaduksi riittää giljotiinikoneille tyypillinen karskimpi pilke on kokeilun menetelmä on vahvimmillaan. Naarva S23:n ja säkkitelineen hinnalla saa keskikokoisen pilkekoneen, joka on erittäin tehokas rangannielijä. Rankojen valmistus omatoimisesti vaatii sille kuitenkin useampia työvaiheita, jotka sitovat kalustoa ja työaikaa. Tutkimuksen käyriä katsellessa havaitsee, että runkojen keskikoon noustessa yli 11 sentin, muuttuu kokeilun menetelmä kustannustehokkaammaksi. Naarva S23 käsittelee runkoja aina reiluun 2 senttiin, mutta silloin vain keskeltä halkaisevana pilkkeiden koko jää suureksi. Kokeilupalstalla ajomatka oli alle 1 metriä. Kooltaan 1,5 irtokuution säkkien pidemmät siirrot nostanevat myös nopeasti kustannuksia. Pidemmillä ajomatkoilla ja olosuhteiden salliessa, tehostaisi suoraan kipilliseen perävaunuun valmistus varmasti toimintaa. Menetelmän etuna on joustavuus. Pilkkeiden valmistusta voidaan tehdä vaikka yksittäisinä luppohetkinä, pihan läheistä istutuskoivikkoa harventaen, eikä valmista rankaa seiso pinossa pehmenemässä. Tämä tekeekin menetelmästä sopivan kotitarvepilkkeiden valmistukseen. Hakkuuta voi tehdä vain sen verran kuin tyhjiin säkkeihin sopii. Myyntipilkkeiden tekoon menetelmä on vain rajoitetusti sopiva. Giljotiinilla valmistetuista pilkkeistä kun ei voi pyytää liikoja. Toisaalta talven kovat pakkaset ja pilkekauppiailta lopputalvesta loppuneet pilkkeet tekevät ostajista vähemmän kranttuja. Tommi Hakala ã Siirtyminen on tehtävä varoen, sillä korkealla heiluva nosturi osuu pystypuihin ja säkin pohja voi ottaa kiinni risuihin. 66 METSÄ NRO 5 27. 3. 214