Esteettömyyden edistäminen

Esteettömyyden edistäminen 2009-2016 Vammaisneuvosto 21.3.2017/Jukka Kaukola 1 21.3.2017 Jukka Kaukola

Mistä esteettömyydessä on kysymys? (1) Esteettömyydellä tarkoitetaan tiloja, ympäristöjä ja palveluja, jotka eivät erottele ihmisiä heidän liikkumis- ja toimimiskykynsä perusteella. Kullakin on omat yksilölliset edellytyksensä osallistua yhteiskuntaan. Niiden huomioon ottaminen yhteiskunnassa on arvo ja velvollisuus= Mahdollisuuksien tasa-arvo 2 21.3.2017 Jukka Kaukola

Mistä esteettömyydessä on kysymys? (2) Tasoerot esim. portaat, hissi, luiska; Tilantarve esim. pyörätuolin käyttäjät, lastenvaunujen kanssa liikkujat; Etäisyydet esim. palvelujen sijoittuminen, levähdysmahdollisuudet, kuljetuspalvelut Tilojen hahmottaminen esim. suojatien reunatuki tai varoituslaatat näkövammaisille, opasteet (symbolit) ; Tasapaino esim. portaat, luiskat, käsijohteet, kaiteet; Ulottuminen lapset, lyhyet henkilöt, pyörätuolin käyttäjät; 3 21.3.2017 Jukka Kaukola

Mistä esteettömyydessä on kysymys? (3) Voimattomuus esim. raskaat ovet, kynnykset, korkeat reunakivet; Käytettävyys automaatit, laitteet, välineet; Turvallisuus Viestintä esim. talvikunnossapito, katutyömaat, suojatiet, pyöräilyn ja jalankulun erottelu; esim. saavutettavuus (esim. näkövammaiset, kuurot), opasteet; Allergiat, aistiyliherkkyys esim. pöly, kasvit, home, hajusteet, hajut, tekstiilimatot; Kuuleminen ja näkeminen akustiikka, kaikuisuus, induktiosilmukat ; DIGITALISAATION SAAVUTETTAVUUS! Kaikilla on esteetön mahdollisuus asioida palveluissa, joiden käyttö edellyttää tieto- ja viestintäteknologian käyttämistä. värimaailma, valaistus, kontrastiraidat portaiden reunassa, varoituslaatat ja äänirasiat suojateiden reunassa. 4 21.3.2017 Jukka Kaukola

Miksi tarvitaan esteettömyyttä? Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden määrä kasvaa nopeasti väestön ikääntymisen myötä; väestöstä on nyt yli 65 vuotiaita noin 1.5 miljoonaa; erityisen paljon lähivuosikymmeninä kasvaa yli 75-vuotiaiden henkilöiden määrä; esteettömiä asuntoja on nyt 300 000, vuonna 2030 tarvitsemme ympäristöministeriön mukaan 1 000 000 esteetöntä asuntoa! Väestörakenteen muutoksen myötä esteettömyydestä tulee suuri haaste; Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan esteettömyys on välttämätöntä 10%:lle suomalaisista kaikille muille esteettömyys luo sujuvaa asiointia ja toimivaa elämisympäristöä; LVM:n mukaan jokainen tarvitsee esteettömyyttä elinvuosiensa aikana (40%); 5 21.3..2017 Jukka Kaukola

Esteettömyys ja etiikka Esteettömyydessä on kysymys kaikkia ihmisiä koskevasta ihmisarvosta; Esteettömyys on osallisuuden mahdollistamista; Esteettömyyden puolesta puhuminen on solidaarisuutta; Esteettömyyden lisääminen on syrjimisen vähentämistä; Esteettömyys on hyvän elämän mahdollistamista; Esteettömyys on priorisointia niiden ihmisten puolesta, jotka ovat jäämässä syrjään tai joutuvat käyttämään takaovea. 6 21.3.2017 Jukka Kaukola

Esteettömyyttä määrittelevät lait, asetukset, määräykset ja ohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999) rakentamisen soveltuvuus liikkumisesteisille Suomen rakentamismääräyskokoelma: Julkiset rakennukset (F1, 2005) soveltuvuus liikkumisesteisille; esteetön pysäköintipaikka; esteetön väylä sisäänkäynnille; esteetön sisäänkäynti; hissi, jos vähintään 3-kerroksinen talo; sisäänkäynnin ovien leveydet >850 mm, sisäovet >800mm; kynnykset <20 mm korkeita; Asuntorakentaminen (G1,2005) ovien leveydet 800 mm; hissi, jos kolmikerroksinen tai korkeampi asuinrakennnus; sisäänkäynnin esteettömyys myös pientaloissa; Yhdenvertaisuuslaki 2015; YK:n vammaissopimuksen ratifiointi 2016; EU:n direktiivi sähköisten palveluiden saavutettavuudesta 2016 7 21.3.2017 Jukka Kaukola

Esteettömyysohjelma 2009-2016 Esteettömyyden edistämisessä tavoitellaan hyvin suunniteltua, esteetöntä, turvallista, terveellistä ja saavutettavissa olevaa ympäristöä ja saavutettavia palveluja; tasa-arvoisia, kaikille käyttäjille soveltuvia liikkumisen, osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksia; katkeamattomia kulkureittejä, rakennusten, pysäkkien ja julkisten alueiden helppoa saavutettavuutta; kaikille avointa joukkoliikennettä, esteetöntä ja turvallista kalustoa ja esteettömiä pysäkkejä sekä koulutettua ja palveluhenkistä kuljetushenkilökuntaa; hyvin järjestettyä palvelubussiliikennettä sekä toimivia yksilöllisiä kuljetuspalveluja; 8 21.3.2017 Jukka Kaukola

Esteettömyysohjelma 2009-2016 Esteettömyyden edistämisessä tavoitellaan kiinteistöjä ja rakennuksia, jotka ovat helppokulkuisia, rakennukseen sisälle ja sieltä ulos päästäviä, käytettäviä, toimivia ja kaikille käyttäjille soveltuvia; esteetöntä asuntotuotantoa; kaupungin tieto- ja viestintäteknologian käytettävyyttä ja saavutettavuutta eri käyttäjäryhmille; tietoa esteettömistä palveluista; palautejärjestelmää esteistä. 9 21.3.2017 Jukka Kaukola

Tampereen kaupungin esteettömyyden edistämisen välineet ja laadun varmistaminen Esteettömyys on osa kaupunkistrategiaa 2025, pormestariohjelmaa ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa; Esteettömyysohjelma 2009-2016; Varmistamalla uusien rakennus-, kaavoitus-, katu- ja muiden julkisten tilojen suunnitelmien esteettömyys (rava) sekä osallistamalla asiamies ja vammaisneuvosto julkisten kohteiden suunnitelmien arviointiin; Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän esteettömyyskartoitukset merkittävissä valmistuneissa julkisissa kohteissa (kartoituksia ja arkkitehtitapaamisia noin 150 vuosina 2009-2016); Esteettömyyteen liittyvät koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatapaamiset; Verkostoituminen kansallisten esteettömyysasiantuntijatahojen kanssa; Neuvonta esteettömyyteen liittyvissä asioissa (asuntotoimi, rakennusvalvonta, esteettömyysasiamies); Vammais- ja esteettömyysasiamies koordinoimassa esteettömyyden edistämistä; 10 21.3.2017 Jukka Kaukola

Suojatiet ja jalkakäytävät Suojateiden rakentamista ohjaavat tyyppipiirustukset, joissa esteettömyys on otettu huomioon - 2016-2017 tyyppipiirustukset päivitetään (viimeksi vuonna 2013) - Tässä yhteydessä erikoistason suojateitä esitetään rakennettavaksi/korjattaviksi vanhus- ja vammaisympäristöihin, keskustaan ja aluekeskuksiin sekä erityiskouluihin johtaville reiteille; - Raideliikenteen laitureille johtavien katujen suojatiet tulevat olemaan esteettömyyden erikoistason suojateitä; - Raideliikenteen laiturialueet on myös suunniteltu täyttämään esteettömyyden erikoistason vaatimukset; - Keskeistä erikoistason suojateissä on varoittavat ja ohjaavat laatat sekä pystysuoran reunakiven osuus näkövammaisille; Ohjelmakauden aikana tehdyt jalkakäytävien esteettömyyskartoitukset: - Hervanta, Tammela, Kaleva, keskusta, Tesoma, Härmälä, Linnainmaa, Kaukajärvi; - kaikkien raideliikenteen laitureille johtavien jalkakäytävien esteet on kartoitettu Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömyysohjeiden mukaisia (esim. Tampella, Vuores, Niemi); Katujen peruskorjausten yhteydessä reunakivet on laskettu ohjeiden mukaisiksi; Yksittäisiä suojateiden esteettömyyskorjauksia on tehty ohjelmakauden aikana arviolta (arvio myöhemmin) Pyöräilyn pääreiteillä reunakivet on laskettu ohjeiden mukaisiksi; Ohjelmakauden aikana arviolta noin esteettömyyttä on parannettu ja rakennettu noin uutta esteetöntä suojatietä (arvio myöhemmin); 11 21.3.2017 Jukka Kaukola

Suojatieympäristöjen ja jalkakäytävien haasteet -Keskusta-alueella, Tammelassa ja Kalevassa vielä paljon korkeita suojateiden reunakiviä; -Hämeenkadun talvikunnossapidon huonosta laadusta tulee toistuvasti runsaasti palautetta; - Jalkakäytävillä, joissa rakennusaikaisia toimenpiteitä, unohdetaan usein esteettömyys; - liikkeiden jalkakäytäville avautuvat ovet, portaat ja mainokset, ohjaavien materiaalien puute jalkakäytäviltä sekä huonosti merkityt suojatiet haittaavat näkövammaisia liikkujia; -Tyyppipiirustusten mukaisissa toleransseissa vaikea pysyä - 10 mm virhe ylöspäin eli 4 cm:iin on jo merkittävä haitta pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjille, kun reunakivi on pystysuora. - Pystysuora reunakivi tulisi viistää yläreunasta 10mmx10mm alueelta. 12 21.3.2017 Jukka Kaukola

Julkiset rakennukset Ohjelmakauden aikana rakennetut uudet rakennukset (esim. liikehuoneistot, toimistorakennukset, sairaalat, oppilaitokset) täyttävät esteettömyysmääräykset; Peruskorjauksien yhteydessä harkitaan rakennusvalvonnassa tapauskohtaisesti esteettömyyden taso, koska määräykset eivät edellytä esteettömyyttä yksiselitteisesti; Kaupungin hallinnoimien tilojen peruskorjauksissa ja uusissa palvelurakennuksissa (esim. koulut. Päiväkodit, sosiaali - ja terveysasemat, vanhuksille ja vammaisille tarkoitetut tilat) liikkumisen esteettömyys on ohjelmakauden aikana otettu hyvin huomioon; Esimerkkejä: Tesoman palloiluhalli, Monitoimitalo 13, Milavida, Sarvis, Hatanpään sairaala, Pyynikin uimala, Kalevan uintikeskus, Santalahden Tredun sosiaali- ja terveysosasto, Tredun tekninen lukio ja sähkötalo, Tredun Pitkäniemen yksikkö, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tammelan sosiaali- ja terveysasema, Vuoreskeskus, Klassillinen lukio, Sampolan työväenopisto, keskusvirastotalo, uudet ja peruskorjatut päiväkodit ja koulut, Metso, Tampere-talo; Vammaisten ja vanhusten erilaiset asuin- ja palveluyksiköt ovat lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin museot ja kirjastot; 13 21.3.2017 Jukka Kaukola

Julkiset rakennukset Haasteet kaupungin hallinnoimissa tiloissa: Perusopetuksen tiloista vielä noin kolmasosassa ja päiväkodeista noin kolmasosassa on esteettömyyspuutteita; Tredun useimmissa vanhoissa ammattiopetuksen tiloissa on vielä esteettömyyspuutteita; Pienemmissä sosiaali- ja terveysyksiköissä monessa on vielä esteettömyysongelmia kuten esim. päihdehuollon palveluyksiköissä; Nuorisotiloista noin kolmasosassa on esteettömyysongelmia (esim. Antaverkan leirikeskus); Muut kuin kaupungin hallinnoimat julkiset rakennukset: Useissa vanhoissa pienissä myymälöissä, ravintoloissa ja kahviloissa esteettömyysongelmia, koska esteettömyysmääräykset ulottuvat niihin ainoastaan peruskorjauksen ja käyttötavan muutoksen yhteydessä, suurissa liikekeskuksissa liikuntavammaisuus otettu hyvin huomioon, mutta puutteita näkövammaisten kannalta (kontrastien puuttuminen, suuret lasipinnat), 14 21.3.2017 Jukka Kaukola

Asuinrakennukset Ohjelmakauden aikana Tampereelle on valmistunut noin 8000 uutta kerrostaloasuntoa, joita voidaan luonnehtia esteettömiksi; Vammaispalvelulain mukaisia asuntojen esteettömyyskorjauksia on kohdistettu ohjelmakauden aikana noin. 2500 asuntoon; Vanhusten ja vammaisten asuntojen esteettömyyskorjauksia on myönnetty ohjelmakauden aikana noin 200 asuntoon; Avustuksia taloyhtiöille esteiden poistamiseen (Ara) on myönnetty ohjelmakauden aikana noin 100 asuntoon; Avustusta jälkiasennushissien asentamiseen on myönnetty vuosien 2000-2016 välillä 117 hissiin (v. 2009-2016: 73 hissiin); Suurimmat haasteet: Hissittömät kerrostalot (asukkaita noin 25 000) sekä talot joissa hissitasanne portaiden takana; Saada esteettömyys osaksi taloyhtiöiden peruskorjauksia. 15 28.3.2017 Jukka Kaukola

Joukkoliikenne Ohjelmakauden aikana joukkoliikenteeseen on hankittu noin 140 EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset täyttävää bussia; Joukkoliikenteessä on arvioitu, että kaikki bussit täyttävät vuoteen 2020 mennessä direktiivin vaatimukset; Pysäkkejä on korotettu kohteessa (arvio puuttuu vielä). Haasteet: Kuulutukset puuttuvat autoista, tiedotus esteettömistä linjoista on saatava toimimaan; Maksutapahtuma keskiovesta nouseville rollaattorin käyttäjille on hankala; Pysäkkien korotuksia on jatkettava suunnitelmallisesti; Luiska bussiin nousua ja sieltä poistumista varten on toimittava automaattisesti. 16 28.3.2017 Jukka Kaukola

Sähköiset palvelut ja viestintä Haasteena digitalisaation saavutettavuus: Annanpura Oy:n selvityksen (2016) mukaan Tampereen kaupungin wwwsivut toimivat tyydyttävästi saavutettavuuden näkökulmasta, mutta erityisesti erilaiset kyselyt eivät toimi ruudunlukulaitteilla; EU:n sähköisten palveluja koskevan direktiivin (2016) mukaan sähköiset palvelut on oltava saavutettavia kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen (uudet palvelut) ja neljän vuoden siirtymäajan jälkeen (vanhat palvelut); Haasteena viestinnän saavutettavuus Kuulonäkövammaisille ja viittomakielisille ei ole tarjolla riittävästi tietoa kaupungin toiminnasta ja tapahtumista. 17 21.3.2017 Jukka Kaukola

Tampereen esteettömyystyö 2017 Esteettömyysohjelman 2009-2016 toteutumisen arviointi; Päivitetään suojateiden tyyppipiirustukset; Päivitetään esteettömyyden erikoistason alueet SURAKU-ohjeistuksen mukaisesti; Raitiotiekatujen ja laitureille johtavien katujen peruskorjaukset alkavat. Niissä toteutetaan esteettömyyden erikoistasoa mukaan lukien Hämeenkadun peruskorjaus; näiden katujen jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyyskartoitukset on suoritettu syksyllä 2016 Rambollin johdolla; Raideliikenteen esteettömyyssuunnitelmien (laiturialueet) arvioinnit Rambollin konsultoimana; Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmää kuultu aktiivisesti raidehankkeen aikana; Sähköisten palveluiden saavutettavuustoimenpiteet (tietohallinto) aloitettu asiaa koskevan EU:n direktiivin pohjalta (Annanpura Oy tietohallinnon konsulttina); Uusi yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin 20.2. 2017 kaupunginhallituksessa: vahva painotus esteettömyyteen; Esteettömyystyöryhmän kartoitukset ja arkkitehtitapaamiset esiintyvän tarpeen mukaan (esim.metso, Tampere-talo, Klassillinen lukio, Santalahden Tredu) 18 21.3.2017 Jukka Kaukola

Sitoutuminen esteettömyyden edistämiseen ohjelmakauden jälkeen Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: Esteettömyyden edistäminen ei ole ohjelma tai projekti, vaan se on luonnollinen kaupunkimme tapa toimia ja suunnitella kaupunkimme kehitystä. Olemme vasta alussa, työtä on paljon, mutta olemme erityisen sitoutuneita esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden edistämiseen. Jo ikääntyvä väestömme asettaa suuren haasteen pyrkimyksillemme esteettömyyden edistämiselle. Esteettömyyden ja vammaispoliittisen ohjelmamme yhteisenä visiona vuodelle 2020 on, että Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän elin- ja toimimisympäristön. (Access City Award 2014 hakemus) 19 21.3.2017 Jukka Kaukola

Keskeiset esteettömyyshaasteet, tiivistelmä 1. Jalkakäytävät ja suojatiet korjausvelka on vielä suuri erityisesti Tammelassa, Kalevassa ja keskustassa; 2. Asumisen esteettömyyttä on parannettava Tampereella tarvitaan vuoteen 2030 mennessä arviolta 30000-40000 esteetöntä asuntoa sekä uudistuotantona että vanhojen asuntojen peruskorjauksina (suhteutettuna ympäristöministeriön koko maata koskevaan arvioon, jonka mukaan tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä, nykyinen luku on noin 300000) Tampereella asuu noin 20 000 asukasta hissittömissä kerrostaloissa, heistä on yli 65-vuotiaita arviolta 5000-6000 asukasta. 3. Julkisten rakennusten peruskorjauksissa esteettömyys otettava huomioon jatkossakin (kaupunki liike-elämä) Erityisesti oppilaitoksissa ja pienissä kivijalkaliikkeissä vielä suuri korjausvelka; 3. Sähköiset palvelut on saatava esteettömiksi Digitalisaation edetessä ei saa unohtaa sitä, että sähköisten palvelujen tulee olla käytettäviä mahdollisimman monelle käyttäjäryhmälle ja monilta puuttuu mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa. 4. Viestintää palveluiden esteettömyydestä on kehitettävä Palveluiden käyttäjillä on oltava tietoa siitä, ovatko palvelut käytettäviä. 5. Joukkoliikenteen esteettömyyden edistämistyötä on jatkettava Joukkoliikenteen tulee olla kaikille soveltuvaa sisältäen kaikki matkustamiseen liittyvät osa-alueet: tiedotus, maksutapahtuma, pysäkit, ajoneuvot, kuljettajan osaaminen 6. Vammais- ja vanhusneuvostot on osallistettava jatkossakin kaupungin esteettömyyden edistämiseen. 20 28.3.2017 Jukka Kaukola

Vammaisneuvoston esteettömyyspalkinnon saajat 21 28.3.2017

Rautatieaseman laiturit 2013 22 3.12.2016 Vammaisneuvosto

23 3.12.2016 Vammaisneuvosto

Portaat laitureille: vanhaa ja uutta ilmettä 25 3.12.2016 Vammaisneuvosto

Monitoimitalo 13 v. 2014 26 3.12.2016 Vammaisneuvosto

Jälkiasennushissi vanhaan kerrostaloon v. 2015 Villa Amadeus 27 3.12.2016 Vammaisneuvosto

Tampereen kaupungin liikennevalosuunnittelijat Kulmala/Puupanen 2016 28 3.12.2016 Vammaisneuvosto