Paperipuiden runkoina koriuu harvennusleimikoissa

METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Paperipuiden runkoina koriuu harvennusleimikoissa TREE-LENGTH LOGGING OF PULPWOOD IN THINNINGS MIKKO KAHALA ja JAAKKO SALMINEN HELSINKI 1968 272

Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 272 M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Woodworking Industries P A P E R I P U I D E N RUNKOINA K 0 R J U U H A R V E N N U S L E I M I K 0 I S S A Tree-Length Logging of Pulpwood in Thinnings Mikko Kahala ja Jaakko Salminen s i s ä 1 1 y s Tiivistelmä 0 Johdanto........ Työmenetelmät.... 1 Kuusipaperipuun runkoina korjuu..... 2 Kuusipaperipuun korjuu määrämittaan katkottuna Tutkimusaineisto................. Tutkimustulokset.... Hakl{uu.......... Sivu Juonto........................................... 11 Runkoina korjuun ja katkottuna tavarana korjuun vertailu......... 19 Summa r y (in English).... 21 2 3 3 3 4 4 5 5

- 2 - T i i v i s t e l m ä Metsäteho suoritti kesällä ja syksyllä 1967 Kymin Osakeyhtiön Mäntyharjun työmailla harvennusleimikoissa vertailevia tutkimuksia paperipuiden runkoina korjuun ja määr ämittaiseksi katkottuna tavarana korjuun välillä. Määrämittainen (4. 4 m) tavara hakattiin kourakasoihin palstatien varteen. Kustannuksia laskettaessa käytettiin perustana kouranosturilla varustetulla metsätraktoril la suoritettua juontaa. Rungot kaadettiin suunnaten juonnon kannalta sopivaan kulmaan tieuraan nähden. Rungot juonnettiin Farmi- juontolaitteella varustetulla maataloustraktorilla. a Hakkuun työmaa-ajan rakenne ja menekki eri menetelmin on esitetty piirroksissa 1 ja 2 (s. 6 ja 8). Hakkuun suhteelliset tuotokset on esitetty taulukossa 1 (s. 9). Sen mukaan hakkuutuotos oli runkoina hakkuussa yli kaksinkertainen palstatien varteen tehtyyn määrämittahakkuuseen verrattuna. Sadan metrin ajomatkaa vastaavan runkojuonnon työmaa-ajan rakenne ja menekki on esitetty taulukossa 2 (s. 14). Runkoina korjuun juontotuotoksen r11ppuvuus ajomatkasta ja runkojen koosta on esitetty asetelmassa 7 ja piirroksessa 3 (s. 16 ja 15). Piirroksissa 4 ja 5 (s. 17 ja 18) on esitetty sekä runkoina että määrämittaisena korjuun juontotuotosten ja - kustannusten rllppuvuus runkojen koosta ja ajomatkasta. Piirroksen 5 mukaan kouratraktorijuonta oli paperipuiden harvennusleimikoissa lyhyilläkin matkoilla runkojuontaa taloudellisempaa. 0 Piirroksessa 6 (s. 20) on esitetty sekä hakkuuta että juontaa koskevien korjuukustannusten riippuvuus korjuumenetelmästä 1 ajomatkasta ja rungon koosta. Siitä nähdään, että paperipuiden runkoina korjuu harvennusleimikoissa oli määrämittaisena korjuuta kannattavampaa vain lyhyillä (alle t km: n) ajomatkoilla. Runkoinakorjuumenetelmän lopullista kannattavuutta laskettaessa on otettava huomioon myös varastotyö, kaukokuljetus ja tehdaskäsittely. Niitä ei tässä tutkimuksessa ole käsitelty.

- 3 - J o h d a n t o Paperipuiden tavanomaisen korjuumenetelmän ohella on Kymin Osakeyhtiön Mäntyharjun työmailla harvennusleimikoissakin kokeiltu kokonaisten runkojen korjuuta. Metsäteho suoritti näitä menetelmiä koskevia vertailevia tutkimuksia hakkuusta ja juonnosta. Sen sijaan varastolla tapahtuvia töitä ja kaukokuljetusta ei tutkittu. Tutkimustuloksia on hakkuun osalta selostanut Mikko Kahala ja juonnon osalta Jaakko Salminen. T y ö m e n e t e 1 m ä t 1 KUUSIPAPERIPUUN RUNKOINA KORJUU Hakkuu Kaato tapahtui suunnaten siten, että rungot tulivat noin 45 asteen kulmaan tieuraan nähden. Pienimmät rungot siirrettiin käsin juonnon helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi isompien viereen. Varastokatkontaa ja kasausta ei suoritettu. Karsinta suoritettiin kirveellä tavanomaisten laatuvaatimusten mukaisesti. Minimiläpimitta oli 5 cm. Juonta J uonta suoritettiin David Brown 990 -maataloustraktorilla, joka oli varustettu Farmi-juontolaitteella. Tässä juontalaitteessa on takasiltaan kiinnitetty juontovintturi ja traktorin hydraulisiin nostovarsiin asennettu, juontoketjujen kiinnitykseen tarkoitettu lovellinen juontopankko. Vintturissa on juontaköyttä noin 50 m. Runkojan juonnossa oli vain yksi työntekijä, traktorinkuljettaja. Rungot ja kasat kiinnitettiin ketjuilla vintturiköyteen ja vinssattiin trak-

- 4 - torin luo, jossa ne kiinnitettiin ketjuilla lovipankkoon. Vinssattaessa traktori oli juontourall~ ja vinssaus tapahtui pystypuuston vahingoittumista välttäen. Traktorinkuljettaja joutui liikkumaan edestakaisin taakan kiinnityspaikan ja traktorin väliä. Kuormauksen jälkeen rungot juonnettiin laahuskuormana juontouria pitkin varastolle, missä puut purettiin kasaan ja kuormausketjut irrotettiin. 2 KUUSIPAPERIPUUN KORJUU MÄÄRÄMITTAAN KA TKOTTUNA Hakkuu Kuusipaperipuu hakattiin kourakasoihin palstatien varteen. Päämitta oli 4.4 m ja apumitta 2.2 m + 2 m ohutpuu. Paperipuun miniidiläpimitta oli 7 cm, ohutpuun 5 cm. laatuvaatimusten mukaan. Karsinta suoritettiin kirveellä tavanomaisten Juonta Määrämittaiseksi katkotun tavaran juontaa ei tutkittu Mäntyharjulla, vaan vertailuaineistona käytettiin aikaisempien tutkimusten tuloksia. f T u t k i m u s a i n e i s t o Tutkimusaineistoa kerättiin touko-kesäkuussa kolmelta palstalt~juonnosta kerättiin lisäaineistoa syyskuussa kahdelta pals talta. ~ouko-kesäkuun hakkuun ja juonnon aineistot oh yhdistetty. Tutkimusaineisto ja tutkimusolosuhteet eri palstoilla esitetään asetelmassa 1. Hakkuun vertailuaineistoksi kerätyn määr ämitta i sen 4. 4 m paperipuun määrä oli 7.50 k-m3, rungon keskikoko 0.05 k-m3 j a oksai suusluokka III. Hakkuuaineistoa kerättiin kahdesta miehestä ja juonnos sa s eurattiin yhtä traktoria.

~ 1 Kuva 1. Taakkojen kuormaan vetoa Iraktoriin asennetulla Farmijuontovintturilla. - Kaikki kuvat Metsätehon. Photo 1. Pulling of bunches into the load by a tractor-mounted Farmi skidding winch. - Ali photos by Metsäteho. Kuva 2. Ajo kuormattuna juontouria pitkin. Photo. 2. Driving loaded along skidding tracks. Kuva 3. Kuorman purkaminen ka aan autotien varteen. Photo 3. nloading into a rock alongside the motor road.

- 5 - Asetelma 1 Leimikon tiheys, " " Tutkimusolosuhteet runk.jha k- m3 jha Keskimääräinen oksai suusluokka Rungon keskikoko, k- m3 Hakattu yhteensä, k- m3 Pystyyn jääneen metsikön tiheys, runk./ha II 11 Vinssaustaakan Traktorikuorman Runkoa/ taakka, Runkoa/kuorma, 11 k- m3 /ha keskikoko, k- m3 keskikoko,k- m3 kpl kpl Taakan keskim. vinssausma tka, m Miehen keskim. kulkenisma tka työmaatunnissa, m Maaston ajovaikeus touko-kesäkuu 1-3 670 37 III 0.05 86.1 8 800 110 o.n 1.00 3.0 19 8 247 keskinkert ainen Keskim. ajomatka tyhjänä, m 135 11 II kuorma ttuna, m 11 2 11 11 kuormati:aessa, m 31 Kuormia, kpl 86 Tutkimusaika Palsta 4 630 38 III 0.06 36. 98 1 000 120 0.18 0. 86 14 8 206 syyskuu 5 175 48 III 0. 28 61.71 600 170 0. 29 1.21 1.1 4 4 9 220 keskinkertainen 120 120 13 43 131 105 24 51 T u t k i m u s t u 1 o k s e t HAKKUU Työajanmenekit kiintokuutiometriä kohti rungonsuuruusluokittain esitetään piirroksessa 1. Kuten käyristä ilmenee, oli kummankin hakkuumiehen ajankäyttö työmenetelmittäin hyvin samansuuruista. Ajanmenekkikäyrät esittävät työmaa- aikaa. iihin siis sisältyvät keskeytykset, joiden

180 -Ul... Ei 160 ::::1 ~. s::1 ~ 140 -... (!) s rl.p _ --,.,-:_ '- '-~~,_ ' - "C - ' - ' ~~"' '.---~ -~-'" '~~, "' ~-. Piirros 1. Työmaa-aika, min/k -m~ E'le. 1. Vlorldn3 sj.tu t imo, IJi.n./sJli.d c -:1. n. Hakkuumies 1 Logger 1 ----- Hakkuumies 2 Logger 2 (!).p 120 rl Ul 1 ~ rl ~ ~ 100 r; t(" s 1 80 ~ s::1 g... t1 ~ 60 rl t1 1 a :o {;: 40 T '-lj'r-, l 1...J.i. 1 4. 4 m paperipuu kourakasoihin 4. 4- m. pulpwood into grapple st ac ks ronrnl1j]~ ~~f~~:s, -. hakkuu lr II 1JT'rrr, to tyo.. tä: - ' '-.!.l 1 -lllljl: --.1..c u [1 Dl!Jt'D:r<:J'l:'O:n th f e 1 h ng 0 0. 025 0. 05') 0. 0/5 0. 100 -.). 12? 0. 150 0. 175 0, 200 Käyttöosr.n lcuutio, k-n.3 - VolULlc of t hc utilisable part of stem, ~U. L1., (s) Tree- leng. obs ) (no storage J 0 -...

- 7 - osuutena on käytetty 20 %, joka on suurempi kuin esimerkiksi hakkuun p& rustutkimuksen vastaava sadannes. Keskeytysten todellinen aineiston mukainen osuus työmaa-ajasta esitetään asetelmassa 2. Asetelma 2 Keskeytykset (% työmaa-ajasta) Runkoina hakkuu 4 4 m paperipuun hakkuu kourakasoihin Hakkuumies 1 20.7 28.2 Hakkuumies 2 26.6 31 9 Keskimäärin 23.6 30.0 Työajan keskimääräinen rakenne tutkituissa hakkuumenetelmissä ilmenee piirroksesta 2. Piirros kuvaa tehotyöajan rakennetta rungonsuuruusluokassa 0.125 k-m3 kummankin hakkuumiehen keskiarvona. Miesten väliset erot olivat tässä suhteessa hyvin pienet. Suhteelliset tuotokset samoin kuin ajanmenekit ilmenevät taulukosta 1 (s. 9). Hakkuutuotos ja ajanmenekkihän ovat toistensa käänteisarvoja. Taulukossa on 4.4 m kuusipaperipuun hakkuutuotosta (ja ajanmenekkiä) merkitty 100 :lla. Taulukosta 1 ilmenee, että lukuun ottamatta pienimpiä rungonsuuruusluokkia on hakkuutuotos runkoina hakkuussa ollut 2 2.3-kertainen verrattuna 4 4 m paperipuun kourakasoihin hakkuuseen. Pienimmissä rungonkokoluokissa, 0.025 k- m3 ja 0. 050 k- m 3 (13+ runkoa/p-m 3), on hakkuutuotos runkoina h~kkuussa noussut huomattavasti vähemmän eli 45 60 ~. Syynä tähän on se, että runkoina hakkuusaa pienimmät rungot siirrettiin suurempien viereen juonnon helpottamiseksi. Hakkuumiehille ei ollut annettu varsinaisesti muuta ohjetta runkojen kasaarniseksi kuin se, että pienimmät rungot on siirrettävä isompien viereen. He harkitsivat siis itse, mikä oli se raja, jota suurempia runkoja ei siirrelty. Tuloksena oli, että molemmat miehet siirtelivät kaikki rungot, joiden koko oli 0.050 k- m3 tai sitä pienempi. Hakkuumiehellä 2 tämä (tai oikeammin 0. 060 k-m3 ) oli

,, I'8.kn ~> oihin 4. 4 m kuusipaperipuun hakkuu kou- Kuusipaperipuun runkoina hakkuu Tree -length 4. 4- m. spruce :F. e ll ix.~: of pulpwood into spruce pulpwood grapp.le stacks r r r 1 ~ }' Ji 7 7 j 1JO Karsinta Limbing 48 % 80 _, 60 - -;~~:t:= -~~~;~~-l'f~ l ',,,, '- ////./~/~ '" - - - - - ----~-----1. --- " Varastointi Storing into stacks 2H % " " " " " " " " " " - - -------- ".". ';o.j,,,. ~,1 79 % 20 CP Piirros 2. Fig. 2. Työajan keskimääräinen jakautuma ja ajnnmenekkien suhteet. Rungon koko 0. 125 k- m3. Average distribution of the working time and the time expenditure rat i~s. Steo niz0 0. 125 s~lid cu. m.

Taulukko - Tnble 1 Suhteelliset hakkuutuotokset ja ajanmenekit rungonsuuruusluokittain Relative f ~ lling outputs and time expenditures by stem size classes Erittely Specifico.tion 4. 4 m kuusipaperipuun hakkuu kourakasoihin 4. 4- m. spruce pulpwood into grapple stc.cks 0.025 100 1-- ------- Runkoina hakkuu - ------ Tree-length f alling Hakkuumies - Logger 1 143 Hakkuumies - Logger 2 145 ---------------------+-- Keskim ~~rin- Average 144 1 1------------ 1 Rungon k~yttbosan kuutio, k-~ 3 Volume of the utilisnble part of stem, cu.m. (s) o.o5o 1 ~~5-T~oo_ [ o._1_25-[0. 150 [_o_:_~~5_] -~.200 Suhteellinen tuotos - Relative output -T ------------r------------,---------- 100 100 100 100 100 100 100 153 194 215 l 225 164 199 200 203 --- -- ----+--~--- - +----- --- --+ - --... _ ~--- '" - - -- --- -- - - --- - 232 236 240 2 11 225 22;--+~~: -T-~;--3-159 197 208 214 1 1 --1.--------L-- -- l.. Suhteellinen ajanmenekki- Relative time expenditure --- -- _l_ -- ----------.0 (~~o~n~u~:~~~~. ~~~k=m~- ~~~n 69 63 r-5-1-l ---~:-r--:- - --~-:- - - : 4 1 - -43. Tree-lcngth fell1ng, average (4. 4-m. spruce pulpwood = 100).. L-----L------

- 10 - raja, jota suurempia runkoja hän ei siirrellyt, kun sen S1Jaan hakkuumies 1 siirteli vielä osan, noin 25 %, rungonsuuruusluokan 0.075 k-m3 rungoista. Wåmä olivat luonnollisesti tähän kokoluokkaan kuuluvien puiden pienimpiä, ts. 0.063 0.075 k-m3 :n kokoisia. Onkin ilmeisesti niin, että hakkuumiehen kannalta raja, jota suurempia run.koja ei o~ mielekästä siirrellä, on suunnilleen 0.075 k-m3 :n kokoinen runko. Tämä rungonkoko vastaa 8 9 runkoa/p-m3 riippuen puulajista ja siitä, minkäpituisen tavaran pinotiheyslukua käytetään muuntokertoimena. Jos pienimmät rungot jätetään huomioon ottamatta, on hakkuutuotos runkoina hakkuusaa siis noussut 108 133 %, eli runkoina hakkuun ajanmenekki on alle puolet 4 4 m kourakasoihin hakatun kuusipaperipuun ajanmenekistä. Tärkein syy työn nopeutumiseen on tietenkin ollut se, että runkoina hakkuusaa ei ollut katkontaa eikä varastointia. Tutkitussa runkoinahakkuumenetelmässä ei hakkuumies tehnyt varastolla mitään, vaan rungot kuljetettiin kokonaisina jalostuspaikalle. Katkonnan ja varastoinnin poisjäänti ei kuitenkaan täysin selvitä työn nopeutumista. Runkoina hakkuusaa on vain kaatotyö säilynyt täysin samansuuruisena kuin normaalissa paperipuun hakkuussa. Moottorisahan huoltotyöt (jotka sisältyvät muuhun tehotyöhcn) ovat runkoina hakkuusaa vieneet vähemmän aikaa kuin tavanomaisessa paperipuun hakkuussa. Syynä on se, että runkoina hakkuusaa moottorisahaa käytettiin vain puiden kaatoon. Mlehethän suorittivat karsinnan kirveellä. Karsintatyö on valmistusyksikköä kohti tapahtunut runkoina hakkuusaa myös hieman nopeammin kuin katkotun tavaran teossa. ( Hakkuutuotos on siis siirtymällä kuusipaperipuun valmistuksessa runkoina hakkuusaan mahdollista nostaa yli kaksinkertaiseksi verrattuna tavanomaiseen katkotun paperipuun valmistukseen. Tutkitussa tapauksessa työ tehtiin kuitenkin täysin traditionaalisella tavalla, ja pääsyynä tuotoksen nousuun oli eräiden työvaiheiden poisjäänti. Runkoina hakkuun tuotaksia voidaan tästä vielä helposti parantaa muuttamalla työtapoja ja työn laatuvaatimuksia (ks. Metsätehon tiedotusta 267 ja HTT:n tutkimusselos~ ta n:o 77). Työtavan muuttaminen merkitsee siirtymistä käyttämään karsintavälineenä kirveen asemesta moottorisahaa. Moottorisahan käyttö karsintavälineenä nostaa myös katkotun tavaran hakkuun tuotoksia, mutta tuotoksen nousun

- 11 - on todettu olevan sitä suurempi, mitä pitempiä valmistettavat yksiköt ovat. Ihanne tältä kannalta on luonnollisesti kokonainen runko. Moottorisahan käyttö karsintavälineenä mahdollistaa toisen hakkuutuotosta kohottavan muutoksen, nimittäin karsinnan laadusta tinkimisen, ts. vajaakarsinnan käytön. Jo siirtymällä käyttämään ns. tappikarsintaa voidaan tuotosta merkittävästi nostaa. Mikäli on mahdollista soveltaa ns. puolikarsintaa, jossa rungon alapuoli jätetään karsimatta, nousee runkoina hakkuun tuotos verrattuna tavanomaiseen määrämitoilla katkotun kuusipaperipuun hakkuuseen suunnilleen nelinkertaiseksi. Tämä merkitsee sitä, että näin menetellen voitaisiin tämän tutkimuksen tulosten mukainen hakkuutuotoksen nousu vielä kaksinkertaistaa. JUON'ro K.uormaus Runkoina korjuun kuornausajan rakenne esitetään asetelmassa 3. Asetelma 3 Kuormausajan rakenne Kuormausajan % jakaantuoinen, Palsta Varsinainen kuormaus 1-3 4 5 Köyden veto ulos ja taakan sitooinen 37 32 29 Miehen siirtyminen traktorin luo 9 8 8 Taakan veto kuormaan 30 39 34 Kuorman järjestely 2 10 2 Kuormauksen valmistelu 4 1 8 Taakan kiinni juuttuminen 3 1 2 Uudelleen kuormaus 6 2 1 Kuormausajo 9 7 16 Kuormausaika yhteensä 100 100 100

- 12 - Purkaminen Runkoina korjuun purkamisajan rakenne esitetään aseteloassa 4 Aseteloa 4 Purkamisajan r akenne Varsinainen purkaminen Varastojärjestely Purkamiaaika yhteensä 93 7 100 Pu.rkamisajan jakaantuminen,% Palsta 80 20 100 5 81 19 100 Sataa metriä vastaavan runkoina korjuun ajoajanrakenne esitetään asetelmassa 5 Asetelr:la 5 Ajoajan rakenne Ajoajan jakaantuminen, % Palsta 1-3 4 5 ( Ajo tyhjänä maastossa 38 34 39 II kuormattuna II 43 39 41 Ajoneuvon kääntyily 11 23 14 II kiinni juuttuminen 5 1 3 II korjaus 3 3 3 Ajoaika yhteensä 100 100 100 Ajonopeudet esitetään asetelmassa 6.

- 13 - Asetelma 6 Keskimäär ä i set aj onopeudet ilman keskeytyksi ä ja keskeytyksineen Ajonopeus, km/h ilman keskeytyksiä keskeytyksi neen Pal sta 1-3 4 5 1-3 4 5 Ajonopeus tyhjänä 2. 45 3.00 2, 24 1 l II kuormat tu.."la 2. 25 2.39 2. 01 J 1. 75 r 1. 96 J 1.87 II kuormattaessa 1 o94 1. 37 1. 23 1 94 1.37 1.23 Levon tarpeesta johtuvia keskeytyksiä oli keskimäärin 14 % koko työmaa- ajasta. Työmaa- aika Sadan metrin ajomatkaa vastaavan r unkoina korjuun työmaa- ajanrakenne ja menekki esi tetään taulukossa 2. Tuotos Sadan metrin ajomatkaa vastaavan runkoina korjuun tuotos oli keskimäärin eri palstoilla 2. 6 4.0 k- m3jh. Tuotoksen riippuvuus ajomatkasta on eri ~alstojel roksessa 3 (s. 15). kasvaessa. osalta esitetty~ Piirroksen mukaan tuotos laskee jyrkästi ajomatkan Tämä johtuu ennen kaikkea pienestä kuorman koosta. Tuotos riippuu oleellisesti kuorman koosta, mikä puolestaan riippuu rungon koosta. Niinpä piirroksen 3 mukaan palstalla 5, jolla rungon koko oli suurin, tuotoskin oli suurin. Asetelmasta 7 (s. 16) nähdään yksityiskohtaisesti, miten rungon koko vaikuttaa tuotokseen.

..., ~ Taulukko - Table 2 Runkoina juonnon työmaa-aika juontamatkan ollessa 100 metriä Working- site tioo of trec-length skidding wh e: n tho drivi. ng distnncc is 100 metres Palsta - Strip - - ---- Erittely 1-3 4 5 Specification Työmaa-aika- Wo r king-site time min/kuorma l oad % min/kuorma load % min/ kuorma load % Kuormaus - Leading 10. 98 48 7. 69 40 7. 37 40 Purkaminen - Unloading 2. 18 10 2.31 12 1. 76 10 Ajo - Driving 6.34 28 6.42 34 6.58 36 Lepo - nest 3. 17 14 2. 67 14 2. 56 14 -- ->. -P> 1 Työmaa-aika, yhteensä Working- site timc, total Työmaa- aika, min/k- m3 Working-site time, uin/cu. m.(s) 22. 67 100 19.09 100 18. 27 100 22. 67 22.20 15. 10 - -- - --- - - - -- - -

6 ~ 5 0 ~... UJ... =! 4 ;:j 0.. +" ;:j P. +" 3 ;:j 0 ~ r<' s 2 - ~ '.. UJ 0 +" g 1 8 ~ ' ~...... :::- -~ ~~.. Palsta Strip ----------=-- - - --~ - -~ ~. - ---- 4 ------ -- -~---------- ---- 5 ------ -- ~--- ~-~----------------- --------1-3... Vl 0 ----------- - JL 1 1 1 100 200 300 400 Ajomutka Driving distancc, m 500 Piirros 3. Runkoina korjuun juontatuotakoen riippuvuus ajomatkasta. Fig. 3. Correlation between the skidding output and the driving distance in tree-length logging.

- 16 - Asetelma 7 Tuotoksen riippuvuus rungon koosta eri ajomatkoilla Rungon koko, k-m3 0.05 o.o6 0.28 Matka, m Tuotos, k-m3 /h 50 3.04 3.08 4. 82 100 2. 57 2. 69 4.05 200 1 97 2.1 5 3.06 300 1o59 1 79 2.46 400 1.34 1.49 2.06 500 1-15 1. 34 1. 77 ( Metsikkövahingot Koska kysymyksessä oli kokonaisten runkojen juonta lievähköissä harvennushakkuissa, oli odotettavi ssa pystyyn jääv~en puiden vahingoittumista. Touko- kesäkuun aikana vahingoittui pystyyn jääneistä rungoista 3 %. Vahingoittuneista rungoista 2/3:ssa oli runkovikoja ja 1/3:ssa juurivikoja. Syyskuun tutkimuksissa vahinkojen määrä oli palstalla 4 noin 4 % ja palstalla 5 noin 17 %. Jälkimmäisen luvun suuruus johtui siitä, että ( palstan rungot olivat pitkiä ja tiheässä, joten vioittumismahdollisuudet olivat tavallista suuremmat. Vertailu runkoina ja katkottuina tavaroina juonnon välillä Katkotun tavaran juonnon oletetaan tässä tapahtuvan kuten tavallisesti kouranosturilla varustetulla metsätraktorilla kourakasoista palstatien varresta. Kouratraktorijuonnon tuotosten ja kustannusten on oletettu olevan aikaisempien tutkimusten tulosten mukaiset. Ne on laskettu Etelä-suomen olosuhteita silmi:i.llä pitäen 4 4- L:I, t rirolle iuor celle, h.:.or:::-1- liselle pinotavaralla tiheyden ollessa 1. ja maaston 2. luokkaa. Runkojuonnon tuotoksina on pidetty tässä tutkimuksessa saatuja. Runkojuonnon

- 17 - yksikkökustannukset on laskettu 10 mk gn ja 12 mk gn tuntihinnan mukaan. Näillä perusteilla lasketut juontotuotokset ja - kustannukset on esite t ty piirroksissa 4 j a 5 Piirroksen 4 perusteella todetaan, että kouratraktorijuonnon tuotos on 2. 5 o 6- kertainen runkojuonnon tuotokseen verrattuna. Tuotosero on sitä suurempi, mitä pitemmistä ma t koista j a mitä pienemmistä rungoista on kys ymys..s::....--.. (!)...... s. ;::s () - +' ;::s p. +' ;::s 0 r<'l s 1 ~... (!) 0 +' 0 ;::s E-l 10 5 r l 1 l 1 Ajomatka, Driving distance, m ---------------------------------------------- 100 4. 4 ~-~ PAPERIPUUN KOURATRAKTORIJUONTO -----------------------------------------------200 Porwar ding 4. 4- m. pulpwood with grappl e loader tractor -----------------------------------------------500 100 200 ------------~T~ r~e~e~-~l~c~n=e~t~h~s~l~c~i~d~d=i~ng~---------------500 0 0. 1 Rungon koko, k- m3 0. 2 Stern size, cu. m. (s) 0. 3 Piirros 4 Juontotuotoksen r11ppuvuus 4 4 m määr ämittai sta tai r unkotavaraa käsittelevästä juontomenetel mästä, r ungon koosta ja ajomatkasta harvennuslei mi koi ssa. Fi g. 4 Correlation be~veen the skiddi ng output and the skidding method and the stem size and driving di stance i n thinnings, for 4. 4- m. standard- length and tree- length timber.

- 18-9 8 Matka, Tuntikust., (suluissa) Distanoe, Cost/hour, (in paren. ) m mk 500 500 _j_10) -- 200 12) 200 (10) -- ---- - 1 100~--~--- ------~-- /' RUNKOJUONTO Tree- length skidding l t /! 1 -:--1- - --- -./! / natka,. Distance, m 100--(1Q) - ~ ---- - ~--~- 500 200 100 KOURATRAKTORIJU0NTO Fonvarding with grapple loader tractor --- ( 0 o. 1 3 Rungon koko, k - m - 0. 2 Stern size, cu. m. (s) 0. 3 Piirros 5. Juontakustannusten riippuvuus määrämittaista ~ runkotavaraa käsittelevästä juontamenetelmästä ja rungon koosta sekä ajomatkasta harvennusleimikoissa. Fig. 5. Correlation between skidding costs and the skidding method and the s t em size and driving distance in thinnings, for standard-length and tree- length timber. ( Piirroksen 5 mukaan eri menetelmien juontakustannusten ero on sitä suurempi, mitä pitemmästä matkasta ja mitä piene~~istä rungoista on kysymys. Kuva osoittaa, että esimerkiksi 100 m:n matkalla runkojen olisi oltava vähintään 0. 23 0. 30 k- m3, jotta runkojuonta olisi yhtä taloudellista kuin kouratraktorijuonto. Sen sijaan harvennushakkuissa tavallista kokoa olevien paperipuurunkojen osalta kouratraktorijuonta on taloudellisinta lyhyilläkin matkoilla.

- 19 - RUNKOINA KORJUUN JA KATKOTTUNA TAVARANA KORJUUN VERTAILU Piirroksessa 6 esitetään korjuukustannusten riippuvuus käytetystä korjuumenetelmästä, rungon koosta ja ajomatkasta. Piirroksen arvot on laskettu seuraavin perustein. Hakkuu - Metsätyöpalkkojen taulukot 1.1.- 31.5.1968 Sosiaalikustannukset 15 % - 4o4 m kuorellisen kuusipaperipuun hakkuu kourakasoihin Runkoina hakkuun kustannukset on laskettu tämän tutkimuksen ajanmenekkisuhteiden perusteella - MiniiDiläpimitta 5 cm Tiheysluokka 1 - Oksaisuusluokka III Traktoripalstatie, tientekoluokka II (otettu huomioon ainoastaan 4.4 m paperipuun hakkuussa) Juonto - 4o4 m pinotavaran kourakasoista tapahtuvan kuljetuksen ohjemaksu Etelä-suomessa 1o1o1968 alkaen Runkojuonnon yksikkökustannukset tämän tutkimuksen tulosten mukaiset (traktorin tuntihinta 12 ok) - Maastoluokka II - Tiheys luokka 1 Piirroksesta nähdään, että paperipuiden runkoina korjuu harvennusleimikoissa näyttää olevan kannattavaa määrämittaan katkotun tavaran korjuuseen verrattuna lyhyillä (alle 0.5 km~n) matkoilla. Runkoinakorjuumenetelmän lopullinen kannattavuus riippuu menetelmien valisestä kustannusten erosta välivarastotyössä, jatkokuljetuksessa ja tehdaskäsittelyssä.

!'< El... 1 U'J ~"-;' -...s i1 ::i C).. -... ~il U'J '3; ~.p ~ U'J Cll 0.p C) U'J ;::$ b.o -3.~ ;::$ b.o.., b.o H 0 OH l!~ 16 14 12 ' ' ' "-,., '.,. _,... 10 ' ' ' ' ' " ' 8,_ 6 ""' ~: '-......... '-...... Katkotun paperipuun menetelmä Standard-length pulpwood system Runkomenetelmä Tree-length system '--..._ '... ~-----------~:- ~. --- -----~ =---= =--~::..:-_; - "' - -------- - - Ajomatka, Driving distance, m 500 100 500 100 [) 0 ~ ( '~ 1 0 o. 1 0. 2 Rungon koko, k-m3 - Stern size, cu. m. (s) 0. 3 Piirros 6. Metsävaiheen (= hakkuun ja juonnon) kustannusten riippuvuus korjuumenetelmästä, ajomatkasta ja rungon koost~ Fig. 6. Correlation between the costs of the forest phase (= felling and skidding ) and the logging method, driving distance and stem size.

- 21 - Tree- Length Logging of Pulpwood i n Thinni ngs 11 1111111111 II II 111111111111 II II 1111 II II 1111 II 1111111111111111111111111111111111 II II II II By Mikko Kahala and Jaakko Salminen S~~RY Comparative studies betwaen the tree- length and standard-lengthmethods of logging pulpwood were conducted by Metsäteho in summerand autumn 1967 at the working sites of Kymi Osakeyhtiö in South Finland. The standard- length (4. 4 mo) pulpwood was cut into grapple stacks ab~ side the strip road. Skidding by forest tractor equipped with a grapple loader was the basis used for calculating the costs. The stems were to fall at an angle to the road suitable for skidding. The tree- lengths were skidded by farm tractor equipped with a Farmi skidding device. The composition and expenditure of the working- site felling time wi th the diffarent methods are shown in Figs. 1 and 2 (pp. 6 and 8). The relative felling outputs are given in Table 1 (p. 9), which shows that the felling output with the tree- length system was over double that with standard- length system alongside the strip road. Table 2 (p. 14) shows the composition and expenditure of working-site time expended on tree- length skidding for a driving distance of 100 m. The correlation between the skidding output and the driving distance and stem size for the tree- length system is given in Fig. 3 (p. 15). Figs. 4 and 5 (pp. 17 and 18) present the correlation between skidding outputs and costs and the stem size and driving distance for both systems. According to Fig. 5, fo~1arder skidding was more economical than tree-length skidding even over short distances in pulpwood thinnings. the

- 22 - Fig. 6 (p. 20) shows the correlation be~veen the logging costs for both felling and skidding and the logging method, driving distance and stem size. It shows that tree-length logging of pulpwood in thinnings was more profitable than standard-length logging only overshort ~ving dist~nces (under 0.5 km.). In calculating the final profitability of the tree- length logging method, storage work, long- distance transport and mill handling must also be taken into consideration. These points were not considered in the present study.

(