1907. V. M. Esit. N:o 21. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen osottamista kansakoululaitosta varten vuodeksi 1908. Pöytäkirjan otteella viime kesäkuun 20 p:ltä on Eduskunta lähettänyt tämän armollisen esityksen Valtiovarainvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ja on Valiokunta tätä varten Keisarillisesta Senaatista saanut esitystä siellä valmisteltaessa syntyneet asiakirjat sekä pöytäkirjan otteen niistä äänestyksistä, joita asian käsittely Senaatissa on aiheuttanut. Tämän armollisen esityksen yhteydessä on otettu harkinnan alaisiksi edustajain Mikael Soinisen y. m. allekirjoittama anomusehdotus kansakoulunopettajani taloudellisen aseman parantamisesta (Valtiopäiväin asiakirjain Liitteet II siv. 33 36) ja edustajain Oskar Nix'in y. m. allekirjoittama anomusehdotus valtion avustuksen myöntämisestä kansanluentojen, raittiustyön ja nuorisoseurain edistämiseksi (Valtiopäiväin asiakirjain Liitteet II siv. 37), mitkä Eduskunta pöytäkirjan otteilla kesäkuun 17 prltä 1907 on Valtiovarainvaliokunnan käsiteltäviksi lykännyt. Ryhtyessään esillä olevaa tehtäväänsä täyttämään, Valiokunnan ensinnäkin on merkittävä, että armollisen esityksen johdanto, jossa luodaan lyhyt silmäys kansakoulu-asian kehitykseen maassamme ja huomautetaan sen edistämiseksi lähimmässä tulevaisuudessa tarvittavista suurista rahamääristä sekä samalla ilmoitetaan, että Keisarillinen Majesteetti, helpottaakseen lainojen ^saantia kansakoulurakennuksia varten, armossa on mää- Vattiavarainvaliokunnan mietintö N:e 6.
2 1907. V. M. Esit. N:o 21. rännyt 2,000,000 markkaa valtiorahaston varoista siirrettäväksi lainausrahastoon, ei Valiokunnan puolelta anna aihetta erikoiseen lausuntoon. 1. Apumaksun suorittamista varten kaupunkien kansakoululaitokselle ehdotetaan armollisessa esityksessä vuodeksi 1908 kaikkiansa 875,000 markkaa. Tarkastaessaan tätä ehdotusta sekä niitä perusteita, joihin se nojaa, ei Valiokunta ole huomannut aihetta muistutukseen. Näin ollen Valiokunta pyytää kunnioittaen esittää, että mainittu ehdotus semmoisenaan hyväksyttäisiin. 2. Apumaksua maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen harkitessansa Valiokunta on tosin havainnut, että mainitun opettajiston nykyisiä palkkaetuja ei enää voi pitää täysin tyydyttävinä. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan ole katsonut saattavansa yhtyä kannattamaan mitään niistä kolmesta ehdotuksesta, jotka armollisessa esityksessä ovat tavattavina. Hallituksen omakin ehdotus, joka mainituista ehdotuksista sisältää vähimmän palkkojen korotuksen, nostaisi tähän tarkoitukseen tulevana vuonna tarvittavan menoerän 1,350,400 markkaa suuremmaksi kuin se tulisi olemaan nykyistä palkkausjärjestelmää noudattamalla. Nykyään, kun runsaita varoja kysytään uudistusten toimeenpanemiseen yhteiskuntaelämän eri aloilla, ei Valiokunnan enemmistö ole pitänyt mahdollisena puheenalaiseen palkkausasiaan käyttää noin suurta, vuosittain yhä kohoavaa summaa, varsinkin kun kansakoulu-asia laajemmassa muodossa piakkoin tullee käsittelyn alaiseksi ja se seikka saattanee vaikuttaa opettajien palkkoihinkin. Valiokunta sentähden on katsonut asiaksensa,
1907. Y. M. Esit. N:o 21. 3 hyväksymällä armollisen esityksen omaksuman opettajien perheellisyyteen tai perheettömyyteen nojautuvan maksuperustan, ehdottaa, että naisopettajan ja naimattoman miesopettajan valtiovaroista suoritettava pohjapalkka määrättäisiin 800 markaksi ja naineen miesopettajan sekä leskeksi jääneen naisopettajan, jolla on lapsia, ynnä naimisissa olevan naisopettajan, joka on perheensä ainoana elättäjänä, 1,000 markaksi. Tämän mukaan ja olettaen, että naimattomain miesopettajien luku on likimäärin yhtä suuri kuin niiden naisopettajien, jotka perheenelättäjinä tulisivat samoin kuin naineet] miesopettajat saamaan korkeamman peruspalkan, tulisi, kun koko maalais-opettajiston lukumäärä puheenalaisena vuonna on arvioitu 3,376:ksi, kutakin opettajaa kohden 200 markan lisäys, siis yhteensä 675,200 tai tasaluvuin 676,000 markkaa. Ja kun nykyistä palkkausjärjestelmää noudattaen valtio-apu esillä olevaan tarkoitukseen olisi tulevaa vuotta varten laskettava 2,390,000 markaksi, niin Valiokunta edellä esitettyä palkkojen korotusta huomioon ottamalla pyytää kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta apumaksun suorittamista varten maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen vuodeksi 1908 myöntäisi 2,390,000 + 676,000 eli yhteensä 3,066,000 markkaa. 3. Apumaksu opettajain Ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja nais-käsitöiden opetusta varten on armollisessa esityksessä ehdotettu laskettavaksi edelleen samojen perusteiden mukaan kuin nykyäänkin. Asiaa käsitellessään Valiokunta kyllä on havainnut, että korjaus mainituissa maksuperusteissa olisi tarpeen. Mutta (huomioon ottaen ne syyt tämän korjauksen siirtämiseen Valtiovarainvcdiokunnan mietintö N:o 6.
4 1907. V. M. Esit. N:o 21. tuonnemmaksi, mitkä armollisessa esityksessäkin ovat esiintuodut, Valiokunta yhtäpitävästi armollisen esityksen kanssa pyytää kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta apumaksuksi opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies-ja naiskäsitöiden opetusta varten vuodeksi 1908 myöntäisi 132,000 markkaa. 4. Määrärahaa palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsinaiselle opettajistolle arvioidessaan on Valiokunnan enemmistö päättänyt ehdottaa nykyisen laskuperusteen, 20 /o pohjapalkasta 5, 10, 15 ja 20 vuoden palvelusajan kuluttua, edelleen pysytettäväksi. Jos siis pohjapalkka Valiokunnan toisessa paikassa tekemän ehdotuksen mukaisesti järjestetään, tulisi palkankorotus naisopettajille ja naimattomille miesopettajille olemaan 160 markkaa sekä naineille miesopettajille ja leskeksi jääneille naisopettajille, joilla on lapsia, niin kuin myös naimisissa oleville naisopettajille, jotka ovat joutuneet perheensä ainoiksi elättäjiksi, 200 markkaa kerrallaan 5, 10, 15 ja 20 vuoden nuhteettomasta" palveluksesta. Sovittamalla tämän laskuperusteen niihin tietoihin, joita armollinen esitys vuonna 1908 palkankorotukseen oikeutettujen opettajien lukumäärästä sisältää, sekä edellyttäen tässäkin, että naimattomien, palkankorotukseen oikeutettujen miesopettajien lukumäärä on yhtä suuri kuin niiden naisopettajien, jotka perheen-elättäjinä saisivat korkeamman palkankorotuksen, on Valiokunta laskenut ensi vuodeksi puheena olevaan tarkoitukseen tarvittavan summan 759,280 markaksi, ja pyytää tämän perusteella kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta määrärahaksi palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsinai-
1907. V. M. - Esit N:o 21. 5 selle opettajistolle myöntäisi vuodeksi 1908 tasaisin luvuin 770,000 markkaa. 5. Määrärahaa maalaiskansakoulujenopettajiston eläkkeisiin ensi vuotta varten arvioidessaan käyttää armollinen esitys laskuperusteena nykyisiä eläkemääriä. Se periaatteellinen ristiriita, joka täten haittaa armollista esitystä, siinä kun puheena olevan opettajiston pohjapalkkaa määrättäessä on perustaksi pantu perheellisyys, eläkkeiden laskuperustana sitä vastoin on säilytetty sukupuoli, ei Valiokunnalta ole voinut jäädä huomaamatta, Valiokunnan enemmistö, joka myöskin on pohjapalkan perustaksi hyväksynyt*perheellisyys-periaatteen, on kuitenkin, siihen katsoen, että maalaiskansakoulujen opettajiston palkkaus oppivelvollisuus-asian yhteydessä todennäköisesti ennen pitkää tulee uudistetun käsittelyn alaiseksi, luullut tällä kertaa voivansa eläkkeiden suhteen yhtyä armolliseen esitykseen ja pyytää siis kunnioittaen ehdottaa, että määrärahaksi maalaiskansakoulujen opettajiston eläkkeisiin myönnettäisiin vuodeksi 1908 kaikkiansa 131,000 markkaa. 6. Armollisessa esityksessä ehdotetaan vuodeksi 1908 apumaksua kaupunkien kansakoulunopettajien eläkkeiksi 40,275 markkaa. Kun Valiokunnalla tätä ehdotusta vastaan ei ole muistuttamista, pyytää se kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta puheenaolevaksi määrärahaksi hyväksyisi tasaisin luvuin 41,000 markkaa. 7. Määräraha sairaitten kansakoulunopettajaan ja *-opettajatarten avustamiseen on armollisessa esityksessä
6 1907. V. M. Esit. N:o 21. ehdotettu pysytettäväksi samana kuin mitä vuodeksi 1907 on myönnetty, eli 55,000 markan suuruisena. Kun tämän avustuksen tarve on ollut kasvamassa ja määrärahan tarkoitus ansaitsee kannatusta senkin vuoksi, että sairaille aikanansa suotu tehokas avustus on omiansa vähentämään niiden lukua, jotka ovat pakoitetut ennen määräaikaa siirtymään eläkeluokkaan, on Valiokunta yhtynyt ehdottamaan, että tähän tarkoitukseen vuodeksi 1908 myönnettäisiin 70,000 markkaa. 8. Apumaksuksi kansakoulutalojen ja käsityöhuoneiden rakentamiseen tarvittavan rahamäärän suuruutta harkitessansa on Valiokunta ollut sitä mieltä, että nykyänsä tähän tarkoitukseen käytettävänä oleva määrä on aivan riittämätön, ja että armollisen esityksen ehdottama summa on myös liian pieni. Puheena olevien apumaksujen suuruus on viime aikoma vaihdellut 2,000 3,000 markkaan koulua kohti. Ainoastaan poikkeustapauksissa on jonkun verran suurempia apuja voitu myöntää. Samaan tarkoitukseen ulkomailla annettu valtion avustus on monin paikoin vastannut suurinta osaa rakennuskustannuksista. Ja kuitenkin lienee epäilemätöntä että kuntien varallisuussuhteet ovat siellä meikäläisiä melkoista paremmat. Meidän olomme, joissa uusien kansakoulutalojen rakentamisesta koituva rasitus tätä nykyä on pahimmillansa, vaativat sitä paitsi jo tästäkin syystä erityisemmin korkeata avustusta valtion puolelta puheena olevaan tarkoitukseen. Varsinkin syrjäisemmillä seuduilla, joissa kansanvalistus on kovin alhaisella kannalla, voisi tämä avustus kohota poikkeustapauksissa aina 75 /o:iin rakennuskustannuksista. Huomattava tämän ohessa on, että moni kunta ja nimenomaan edistyshaluisemmat ovat jo järjestäneet kansa- Valiiovarainvaliofcunnan mietintö N:o 6.
1907. Y. M. Esit. N:o 21. 7 kouluolonsa kutakuinkin tyydyttävälle kannalle saamatta sanottavia rakennusapuja, mutta joutuen tämän harrastuksensa johdosta suuriin velkoihin, jotka niitten sisällistä elämää tuntuvasti lamauttavat. Sitä vastoin ne kunnat, jotka enimmin ovat laiminlyöneet puheenalaisen velvollisuutensa, saisivat tästä palkinnoksi runsaimmat avustukset. Valiokunta on sen tähden sitä mieltä, että Hallitus olisi oikeutettava ainakin poikkeustapauksissa antamaan avustusta myös kansakoulurakennuksista aiheutuneiden lainojen maksamiseen, ja pyytää edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta apumaksun suorittamista varten kansakoulutalojenja käsityöhuoneiden rakentamiseen vuodeksi 1908 myöntäisi 500,000 markkaa. Edelliseen liittyen on Valiokunnassa herännyt kysymys kansanopistojenkin avustamisesta rakennus-avuilla. Nämä laitokset, joiden merkitystä kansallemme ei voi liian korkealle arvostella, saavat rakennuksiinsa uhrata verraten suuria summia. Niiden 24 opiston rakennukset, joilla nykyään jo on omat talot, ovat maksaneet 1,117,000 markkaa eli noin 50,000 markkaa opistoa kohti. Mutta ne ovat vielä yleensä vaillinaiset. Kokemus on osottanut että ajanmukaisen, tarkoitustaan vastaavan kansanopistotalon rakennuskustannukset ovat nousseet keskimäärin 80,000 markkaan. Pienempikin avustus tuntuisi jo epäilemättä suurelta huojennukselta opistojen monasti hyvinkin ahtaissa taloudellisissa oloissa; ja on Valiokunta sitä mieltä että avustuksia olisi Hallituksen harkinnan mukaan annettava sekä uutisrakennuksiin että rskennuslainain lyhennykseen. Edellä olevan nojalla saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta rakennusavuiksi kansanopistoja varten vuodeksi 1908 myöntäisi 50,000 markkaa. r l un/nan mietintö N:o 6.
8 1907. V. M. Esit. N:o 21. 9. Määrärahaksi kirjastoja varten maalaiskansakoulujen opettajille ja opettajattarille armollinen esitys ehdottaa 30,000 markkaa ensi vuodeksi ja kaappien hankkimiseen samoille kirjastoille kerta kaikkiaan 30,420 markkaa. 10. Myöskin on armollisessa esityksessä ehdotettu määrärahaksi maalaiskansakoulujen jatkokursseihin tulevaa vuotta varten 90,000 markkaa. Näitä ehdotuksia vastaan Valiokunnalla ei ole mitään muistuttamista, minkä johdosta Valiokunta pyytää kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta ne muuttamatta hyväksyisi. 11. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten on nykyänsä yksinomaan maalaiskansakoulun opettajain ja opettajatarten käytettävänä. Valiokunnan mielestä olisi kuitenkin suotavaa, että kansanopistojenkin opettajat ja opettajattaret siitä pääsisivät osallisiksi. Olisi varattava heitä varten l ulkomainen 800 markan suuruinen ja 2 kotimaista 200 markan suuruista matkarahaa. Sitä vastoin olisi pidettävä riittävänä määrärahaksi kansakoulun-opettajille ja opettajattarille kuuntelua varten 14,300 ja opintomatkoja varten 4,500 markkaa. Valiokunta sentähden pyytää kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta stipendeiksi maalaiskansakoulujen ja kansanopistojen opettajille ja opettajattarille kuuntelua ja opintomatkoja varten myöntäisi vuodeksi 1908 kaikkiansa 20,000 markkaa. 12. Määräraha havainto-välineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin olisi myös, samoin kuin edelli-
1907. V. M. Esit. N.o 21. 9 nenkin, ulonnettava kansanopistojenkin tarpeisiin käytettäväksi ja arvelee Valiokunta, että 10,000 markan lisäys olisi tähän tarkoitukseen riittävä. Tämän johdosta Valiokunta pyytää kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta havainto-välineiden hankkimista varten maalaiskansakouluihinja kansanopistoihin myöntäisi vuodeksi 1908 kaikkiansa 60,000 markkaa. 13. Määrärahaksi yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemista varten kansakoulunopettajille ja -opettajattarille on Valiokunta katsonut voitavan tällä kertaa ja kunnes näistä kursseista on enemmän kokemusta saatu, puoltaa armollisessa esityksessä ehdotetut 35,000 markkaa. Nämä varat olisivat jätettävät asianomaisen valtuuskunnan täydellä valtuudella puheena olevaan tarkoitukseen käytettäviksi, ja niiden osallisuuteen olisivat myös harjoituskoulujen opettajat maamme seminaareissa päästettävät. Näistä näkökohdista huomauttaen Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta tässä kohden hyväksyisi armollisen esityksen. 14. Armollisessa esityksessä on apumaksuksi oppikirjojen ostoon maalaiskansakoulujen varattomille oppilaille ehdotettu vuodeksi 1908 samansuuruinen määräraha kuin vuodeksi 1907 on myönnetty, eli 20,000 markkaa. * Oppikirjojen puute on ollut monelle kouluopetuksen saamisen esteenä. Sen kautta, että kirjat annetaan oppilaiden omiksi, herätetään oppilaissa suurempaa huolellisuutta kirjain käyttämisessä, jotapaitsi oppilailla koulun päätettyäänkin olisi tilaisuus tietojensa ylläpitämiseen. Kirjain omiksi antaminen on terveydenhoidonkin 'kannalta suotavampi kuin lainaaminen.
10 1907. V. M. Esit. N:o 21. Valiokunta on senvuoksi katsonut olevan syytä entistä tehokkaammin edistää omain kirjain hankkimista kansakoulunoppilaille, minkä vuoksi Valiokunnan enemmistön mielestä valtio varoi sta olisi suoritettava 40 / 0 niiden kirjain hinnasta, mitkä kuntain varoilla oppilaiden omiksi hankitaan. Toiselta puolen olisi kuntain omaan harkintaan jätettävä, olisiko kirjoja täten hankittava kaikille vai ainoastaan vähävaraisille oppilaille. Tähän nähden Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta apumaksuksi oppikirjain ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille vuodeksi i908 myöntäisi 100,000 markkaa. 15. Apumaksuiksi kansanopistoille armollisessa esityksessä ehdotettu määrä on epäilemättä liian alhainen. Valiokunnan tietämän mukaan meillä tätä nykyä on 26 vanhaa kansanopistoa, joille valtioapua olisi annettava 6,000 markkaa vuodessa opistoa kohti. Tähän jo tarvitaan 156,000 markkaa. Mutta lisäksi olisi 8 uudelle kansanopistolle varattava 3,000 markkaa kullekin perustamiskustannuksiin. Valiokunta sentähden pyj T tää kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta apumaksun suorittamiseen kansan-opistoille vuodeksi 1908 myöntäisi 180,000 markkaa. Säädyt viime valtiopäivillä myönsivät erinäisiä määrärahoja yhteiskunnallista valistustyötä varten, nim.
1907. V. M. Esit. N:o 21. 11 raittiustyön kannattamiseksi 20,000 markkaa, nuorisoseurojen avustamiseen 30,000 markkaa ja helppotajuisiin luentoihin&bfiqq markkaa kumpaiseksikin vuodeksi 1906 ja 1907. Tämä päätös julaistiin 13 p. Marraskuuta 1906 Keisarillisen Majesteetin hyväksymänä, joten ei vielä ole täyttä vuotta kulunut,' siitä kuin varoja ruvettiin tarkoitukseensa käyttämään. Vaikka tosin] Valiokunnalle on annettu tietoja varojen tähänastisesta käyttämisestä, näyttää asianmukaiselta, että tarkempi selvitys jätetään valtiopäiväin Valtiovarainvaliokunnalle 1908, jolloin paremmalla vakuudella voipi arvostella sitä tapaa ja menestystä, millä valistustyötä näillä varoilla on koetettu edistää. Yhä edelleen ovat olemassa ne tarpeet, jotka aiheuttivat mainitut rahamääräykset, mihin nähden Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta raittiustyön kannattamiseksi ja Raittiuden Ystäväin päätoimi kunnan yksissä neuvoin Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisen yhdistyksen kanssa käytettäväksi myöntäisi 20,000 markan määrärahan vuodeksi 1908; maamme nuorisoseuroja varten myöntäisi 30,000 markkaa vuodeksi 1908, niin että 25,000 markkaa annettaisiin Suomen Nuorison Liiton toimikunnan käytettäväksi suomenkielisten nuorisoseurain hyväksi ja 5,000 markkaa käytettäisiin ruotsinkielisten nuorisoseurain avustamiseksi; sekä myöntäisi 25,000 markkaa vuodeksi 1908 Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans Vänner nimisen yhdistyksen yhteisesti asettaman valiokunnan käytettäväksi sellaisten helppotajuisten luentokurssien kannattamiseen, joiden katsotaan sitä ansaitsevan.
12 1907. Y. M. Esit. N:o 21. Sen perusteella mitä edellä on kansakoulunopettajiston palkkauksen parantamisen suhteen esitetty, saa Valiokunta lopuksi kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta puolestaan hyväksyisi seuraavan lain: Laki maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta. Muuttaen armollisia julistuksia 19 päivältä Maaliskuuta 1886 ja 12 päivältä Maaliskuuta 1901, mikäli ne koskevat kansakoulujen opettajiston palkkausta, säädetään : 1. Valtio varoista maalaiskansakoulujen opettajiston palkkaukseksi suoritettava apuraha on 1908 vuoden alusta oleva 800 markkaa niinhyvin miespuoliselle kuin naispuoliselle opettajalle; mutta korotetaan tämä yleinen peruspalkka 1,000 markaksi naimisissa olevalle miesopettajalle ja leskeksi jääneelle naisopettajalle, jolla on lapsia elätettävänä, kuin myöskin naimisissa olevalle naisopettajalle, jonka mies on kykenemätön pitämään huolta perheensä elatuksesta. Opettaja tai opettajatar, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa sitä loput virka-aikaansa nauttia. 2. Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan, joka kerran 160 markan suuruisen palkanlisäyksen, jos peruspalkka on 800 markkaa, ja 200 markan suuruisen, jos peruspalkka on 1,000 markkaa. 3. Näitä määräyksiä sovellutettaess*a otetaan huomioon, että korkeampi peruspalkka lasketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta sanottuun etuun, on sisään jätetty, sekä että se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virkavuosien johdosta. saanut, samalla korotetaan kuten 2 :ssä säädetään.
1907. V. l». Esit. N:o 21. 13 Siinä tapauksessa että Eduskunta hyväksyy Valiokunnan tekemät ehdotukset tulisivat puheenaolevat menot kansakoululaitosta varten ynnä erinäisiin ^sivistystarkoituksiin vuonna 1908 olemaan seuraavat: 1. Apumaksu kaupunkien kansakoululaitokselle (arviomääräraha) 875,000 mk. 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen (arviomääräraha) 3,066,000 > 3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten (arviomääräraha).. 132,000 * 4. Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsinaiselle opettajistolle (arviomääräraha) 770,000» 5. Määräraha saman opettajiston eläkkeiksi (arviomääräraha) 131,000» 6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi (arviomääräraha) 41,000» 7. Määräraha sairaitten kansakoulunopettajien ja -opettajatarten avustamiseen. 70,000 > S. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneiden rakentamiseen 500,000» S a. Määräraha rakennusavuiksi kansanopistoja varten 50,000 > 9. Määräraha kirjastoja varten maalaiskuntien kansakoulunopettajille ja -opettajattarille ynnä kirjastokaappeja varten (rajaton siirtomääräraha)... 60,420 t 10. Määräraha maalaiskansakoulujen jatko. kursseja varten 90,000» 11. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten 20,000»
14 1907. V. M. Esit. N:o 21. 12. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin (rajaton siirtomääräraha) 60,000 mk. 13. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille 35,000» 14. Apumaksu oppikirjojen ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille 100,000» 15. Apumaksu kansanopistoille (rajaton siirtomääräraha) 180,000» 16. Määräraha raittiustyön kannattamiseksi (rajaton siirtomääräraha) 20,000 > 17. Määräraha nuorisoseurain avustamiseksi (rajaton siirtomääräraha)... 18. Määräraha luentokurssien kannattamiseksi 30,000» (rajaton siirtomääräraha)... 25,000» Summa 6,255,420» Tämän asian käsittelyyni ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Paimen, jäsenet Ahmavaara, v. Alfthan, Antila (osittain), Hakulinen, Heimonen (osittain). Kallio, Koskelin, Koskinen, Lagerlöf (osittain), A. Neovius (osittain, Partanen (osittain), Rapola (osittain), Rissanen, Tainio (osittain), Tanner, Tokoi (osittain), Wiitanen (osittain), W. Wuolijoki ja Y. K. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Arajärvi (osittain), Kanervo (osittain), Olkkonen, Raatikainen (osittain), Riihelä (osittain), Schultz (osittain) ja A. Suomalainen. Helsingissä, lokakuun l p:nä 1907.
1907. V. M. - Esit. N:o 21. 15 Vastalauseita, l. Yhtyen pääasiassa niihin perusteihin ja mielipiteisiin, joita edustaja Soininen y. m. ovat anomuksessaan esiintuoneet, olemme samoin kuin anomuksentekijätkin sitä mieltä, että maalaiskansakoulun mies- ja nais-opet tajalle valtio varoista maksettava pohjapalkka olisi määrättävä 1,000 markaksi, mutta korotettava naineelle mies-opettajalle sekä leskeksi jääneelle nais-opettajalle, jolla on yksi tai usempia lapsia elätettävinä, samoin kuin naimisissa olevalle nais-opettajalle, jonka mies on kykenemätön pitämään huolta perheensä elatuksesta, 1,500 markaksi. Palkankorotusta olisi 5, 10 ja 15 vuoden nuhteettomasta palveluksesta myönnettävä edellisen ryhmän opettajille 200 markkaa ja jälkimäisen ryhmän opettajille 300 markkaa. Pyydämme sentähden, viitaten niihin laskelmiin, joita armollinen esitys sisältää, kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1908 apumaksun suorittamista varten maalaiskansakoulujen opettajiston palkkaamiseen 4,265,000 markkaa; sekä määrärahaksi palkankorotuksiin mainitulle opettajistolle 954,000 markkaa.
16 1907. V. M. Esit N.o 21. Lisäksi pyydämme sen nojalla, mitä edellä olemme esittäneet, kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta puheena olevassa asiassa hyväksyisi näin kuuluvan lain: -Laki maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta. Muuttaen armollisia julistuksia 19 päivältä Maaliskuuta 1886 ja 12 päivältä Maaliskuuta 1901, mikäli ne koskevat kansakoulujen opettajiston palkkausta, säädetään : 1. Valtiovaroista maalaiskansakoulujen opettajiston palkkaukseksi suoritettava apuraha on 1908 vuoden alusta oleva 1,000 markkaa niinhyvin miespuoliselle kuin naispuoliselle opettajalle; mutta korotetaan täinä yleinen peruspalkka 1,500 markaksi naimisissa olevalle miesopettajalle ja leskeksi jääneelle naisopettajalle, jolla on yksi tai useampia lapsia elätettävinä, kuin myöskin naimisissa olevalle naisopettajalle, jonka mies on kykenemätön pitämään huolta perheensä elatuksesta. Opettaja tai opettajatar, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa sitä loput virka-aikaansa nauttia. 2. Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen ja viisitoista (poist.) vuotta palveltuaan, joka kerran 200 markan suuruisen palkanlisäyksen, jos peruspalkka on 1,000 markkaa, ja 300 markan suuruisen, jos peruspalkka on 1,500 markkaa. 3. Näitä määräyksiä sovellutettaessa otetaan huomioon, että korkeampi peruspalkka lasketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta sanottuun etuun, on sisäänjätetty, sekä että se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virkavuosien johdosta saanut, samalla korotetaan kuten 2 :ssä säädetään.»
1907. V. M. - Esit. N:o 21. 17 Mitä sitten tulee kansakoulun-opettajiston eläkkeeseen, olisi se opettajalle, joka täysinpalvelleena eroo virastansa, korotettava 1,000 tai 1,500 markaksi aina sen mukaan kuinka suurta pohjapalkkaa hän virasta erotessaan nauttii. Kun asia kuitenkaan meistä ei näytä valmiilta jo näillä valtiopäivillä päätettäväksi, ehdotamme kunnioittaen, että Eduskunta anoisi yllämainittuun suuntaan käyvää armollista esitystä ensi helmikuussa kokoontuville valtiopäiville. Edellyttämällä, että Eduskunta hyväksyy edelläolevan lakiehdotuksen ja suostuu muuten myöntämään Valiokunnan ehdottamat rahaerät, tulevat puheenaolevat kansakoululaitosta varten suoritettavat määrärahat vuonna 1908 olemaan seuraavat: 1. Apumaksu kaupunkien kansakoululaitokselle (arviomääräraha).... 875,000 mk. 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen (arviomääräraha) 4,265,000» 3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja nais-käsitöiden opetusta varten (arviomääräraha) 132,000» 4. Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsinaiselle opettajistolle (arviomääräraha) 954,000» 5. Määräraha saman opettajiston eläkkeiksi (arviomääräraha) 131,000» 6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi (arviomääräraha) 41,000»
18 1907. V. M. Esit N:o 21. 7. Määräraha sairaitten kansakoulunopettajien ja -opettajatarten avustamiseen 70,000 mk. 8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneiden sekä kansanopistohuoneistojen rakentamiseen 550,000» 9. Määräraha kirjastoja varten maalaiskuntien kansakoulunopettajille ja -opettajattarille ynnä kirjastokaappeja varten (rajaton siirtomääräraha)... 60,420» 10. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten 90,000 * 11. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten 20,000» 12. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin (rajaton siirtomääräraha) 60,000» 13. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille 35,000 > 14. Apumaksu oppikirjojen ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille 100,000 > 15. Apumaksu kansanopistoille (rajaton siirtomääräraha) 180,000» 16. Määräraha raittiustyön kannattamiseksi (rajaton siirtomääräraha)... 20,000» 17. Määräraha nuorisoseurain avustamiseksi (rajaton siirtomääräraha)... 30,000» 18. Määräraha luentokurssien kannattamiseksi (rajaton siirtomääräraha).. 25,000» Summa 7,638,420 mk. K. von Alfthan. J. E. Antila. Juhani Arajärvi. J. H. Hakulinen. E. G. Paimen. F. 0. Rapola. Y. K. Yrjö-Koskinen.
1907. V. M. Esit N:o 21. 19 II. Ehdottaessaan vaiti on varoista avustusta nuorisoliikkeen hyväksi entisen jakosuunnitelman mukaan, ei Valiokunnan enemmistö ole ottanut huomioon niitä vaihteluita, mitä tämän liikkeen alalla viimekuluneen vuoden aikana on tapahtunut. Ennen olemassa olevan Suomen Nuorison Liiton ja ruotsinkielisten nuorisoseurain lisäksi on tällä työmaalla ryhtynyt toimimaan uusi voimakas liike, sosialidemokratinen nuorisoliike, joka aivan yhtä hyvällä syyllä kuin edellisetkin ansaitsee saada kannatusta valtionvaroista. Sosialidemokratisen nuorisoliikkeen on aiheuttanut se voimakas yhteiskunnallinen virtaus, joka parin viime vuoden kuluessa on maassamme vaikuttanut. Nuorisossammekin on se herättänyt vastakaikua, samalla kuitenkin jakaen sen eri mielipideryhmiin. Maamme entiset nuorisoseurat eivät kuitenkaan osottaneet sitä mukautuvaisuutta ajan vaatimuksiin, jota niiltä olisi voinut odottaa. Yhteiskunnallisten asiain harrastamiselle ei niissä ole omistettu riittävää huomiota; se on joko kokonaan lamassa tai aivan syrjäseikkana. Sosialidemokratisia aatteita kannattavalle nuorisolle kävi niin ollen mahdottomaksi ajanpitkään löytää tyydytystä jo olemassa olevissa nuorisoseuroissa. Läheisempää yhteenliittymistä varten samoin ajattelevien kesken perustettiin tämän vuoksi viime vuonna joulukuun 10 päivänä Tampereella»Suomen Sosialidemokratinen Nuorisoliitto». Liiton tarpeellisuutta todistaa osaltaan sekin *että siinä nyt jo, näin lyhyen toimintakauden kuluttua, Valtiovavainvcdiokunnan mietintö N:o 6.
20 1907. V. M. Esit. N:o 21. on eri osissa maata 40 osastoa ja niissä yhteensä noin 5,000 jäsentä. Osastojen toiminta on ollut vilkasta ja niissä kasvatetaan jäseniä etupäässä esitelmien, kirjallisuuden ja keskustelujen avulla. Joillakuilla on nyt jo oma kirjastonsa ja yhteisen äänenkannattajan saanee liitto ensi vuoden alusta. Keskustelun alaisina osastoissa ovat etupäässä olleet yhteiskunnalliset kysymykset, kunnalliset asiat, yleinen kieltolaki ja antimilitarismi, rauhan aatteen edistäminen. Sitäpaitsi harrastetaan niissä urheilua ja taide-aistin kehittämistä etupäässä laulun ja näytelmien avulla. Voitanee väittää tämän liiton toimivan puoluetarkoituksissa ja myönnettävä onkin, että se koettaa kehittää nuorisoa määrättyyn suuntaan. Mutta ei voi myöskään sulkea silmäänsä siltä tosiseikalta, että muutkin nuorisoseurat ovat enemmän tai vähemmän puoluelaitoksia. Päätarkotuksena Sosialidemokratisella Nuorisoliitolla, samoinkuin toisillakin nuorisoseuraliikkeillä, on kuitenkin nuorison kehittäminen itsekasvatuksen avulla kunnon kansalaisiksi ja siinä niillä on kaikilla työala, joka ansaitsee kaikinpuolista tukemista valtion puolelta. Jos kerran valtioapua siis annetaan nuorisoseuraliikkeelle, on kohtuutonta sulkea siitä osattomaksi niin tärkeätä ja huomattavaa haaraa kuin sosialidemokratinen nuorisoliike. Pidämme senvuoksi kohtuullisena, että Eduskunta tähän tarkotukseen myöntää 5,000 markkaa vuodeksi 1908, jonka vuoksi ehdotamme nuorisoseuraliikkeelle annettavaa valtioavustusta koskevan ponnen hyväksyttäväksi seuraavassa muodossa: että Eduskunta maamme nuorisoseuroja varten myöntäisi 35,000 markkaa vuodeksi 1908, niin että 25,000 markkaa annettaisiin Suomen Nuorison Liiton toimikunnan käytettäväksi suomenkielisten nuorisoseurain hyväksi, 5,000 markkaa Suomen Sosialidemo-
1907. Y. M. Esit. N:o 21 21 kratisen Nuorisoliiton Liittotoimikunnan käytettäväksi j a 5,000 markkaa käytettäisiin ruotsinkielisten nuorisoseurain avustamiseen. Helsingissä, 2 päivänä lokakuuta 1907. Mimmi Kanervo Frans Koskinen. A. J. Partanen. T. Rissanen. A. Suomalainen. Taavi Tainio. Väinö Tanner. 0. Tokoi. Wäinö Wuolijoki