Kari Kuusela Verkkkotoimikunnan kokous 12.-13-9.2017 Fingridin ajankohtaiset ja Pohjois-Suomen verkon kehittäminen
Fingridin investointisuunnitelma ja rajasiirtoyhteyksien merkitys
Verkkoinvestoinnit 2000-2027 Verkkoinvestointeja noin 1,2 miljardilla eurolla vuosina 2017-2027 50 % 50 % 300 Sähköasemien ja voimajohtojen uusinvestoinnit Sähköasemien ja voimajohtojen korvausinvestoinnit 250 200 Reservivoimalaitokset Rajasiirtoyhteydet Kotimaan verkko M 150 100 50 0
Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Rannikkolinja Lieto - Forssa Hikiä - Orimattila Oulujoen verkon kehittäminen Metsälinja Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen Merenkurkun DC Helsingin seudun verkon kehittäminen 2017 2027: 400 kv voimajohtoja noin 900 km Alle 400 kv voimajohtoja noin 800 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen
Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017-2028 Kantaverkon kehittämissuunnitelman 2017-2027 luonnos julkaistiin kesäkuussa ja lausuntoaika päättyi 8.9.2017. Varaudutaan vaikeasti ennustettavaan tulevaisuuteen energia-alan murroksessa Perustuu alueellisiin verkkosuunnitelmiin
Katse tulevaisuuteen Metsälinja 400 kv Oulusta Petäjävedelle. Arvioitu valmistuminen 2022, 85 miljoonaa euroa Kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsista Suomeen viimeistään vuonna 2025, 200 miljoonaa euroa Merenkurkun tasasähköyhteys Vaasan seudulta Ruotsiin. Arvioitu valmistuminen 2020 luvun loppuun mennessä, arviolta 350-410 miljoonaa euroa Järvilinjan tuplaamista alettu suunnitella, realisoituu Fennovoiman tai pohjoisen tuulivoiman kehittymisen myötä Muutokset kunnossapidossa tekeminen muuttuu, laitekanta muuttuu
Ruotsin ja Suomen rajasiirtokapasiteettia tarvitaan lisää 2011 SYS 47,1 22% Huom. Ruotsi jaettiin neljään hintaalueeseen marraskuussa 2011 2014 SYS 29,6 4 2 1-11/2016 SYS 24,2 48% 35% 11 3 5 6 Aluehinta-erot ja pullonkaulatunnit ovat lisääntyneet tuotantorakenteen muuttuessa ja Venäjän tuonnin vähentyessä. Suomen ja Ruotsin välinen rajayhteys on yksi Euroopan ruuhkaisimmista. Rajasiirtokapasiteetin niukkuus on nostanut Suomen sähkön hintaa suhteessa Ruotsiin. Aluehinnat ( /MWh): Siirtoyhteyden pullonkaulat Vallitseva siirtosuunta ja < 20 20-25 25-30 30-35 (% tunneista) nettoenergia (TWh/a) 35-40 40-45 45-50 > 50 2 22 %
Kolmas Ruotsin vaihtosähköyhteys on erittäin tärkeä kansantaloudellisesti Syksyllä 2016 saatiin päätökseen Fingridin ja Svenska kraftnätin (Svk) välinen selvitys rajasiirtokapasiteetin kehittämisestä. Selvityksen mukaan kolmas vaihtosähköyhteys ja Fenno-Skan 1 tasasähköyhteyden uusiminen on kannattavaa sähkömarkkinoiden kannalta myös pitkällä tähtäimellä. Fingrid ja Svk jatkavat selvityksiä tasasähköyhteyksien kehittämisestä. Sähkömarkkinoiden lisäksi kolmannella vaihtosähköyhteydellä on merkittävä rooli koko Suomen voimajärjestelmän käyttövarmuuden kannalta. Tehokkaammat reservimarkkinat Pienempi todennäköisyys Suomen irtoamisesta pohjoismaisesta sähköjärjestelmästä Tehonriittävyys Suomessa, myös huoltotilanteissa. Messaure 220 km Keminmaa 154 km Kolmannen vaihtosähköyhteyden rakentaminen edellyttää myös uuden pohjois-etelä-suuntaisen 400 kv yhteyden rakentamisen Pyhänselkä
Fingrid ja Svenska kraftnät allekirjoittivat sopimuksen Suomen ja Ruotsin välisen kolmannen vaihtosähköyhteyden, RAC3:n, toteuttamisesta
HVDC-yhteyksien luotettavuutta parannettu vuonna 2016 huomattavasti Häiriöden määrä lähes puolittui 2014-15 tasosta Häiriöden kokonaiskesto alle 10% 2014-15 tasosta
Hankintapäätökset 3.5.2017 jälkeen Hankintapäätökset Olkiluodon 400 kv kytkinlaitoksen uusiminen, Siemens Inkoon 110kV kytkinlaitoksen uusiminen ja 400kV laitevaihdot, Infratek Finland Hikiä-Orimattila 400 kv ja 110 kv voimajohto, Empower PN Jyväskylän 110kV uusi GIS-laitos, Siemens Oy Porvoo
Pohjois-Suomen verkon kehitys
Pohjois-Suomessa valmistui vuonna 2016 useita sähköasemahankkeita Tuulivoimatuotannon ja sähkönkulutuksen kasvun takia 2015-2016 Pohjois-Suomessa rakennettiin ja perusparannettiin seitsemän sähköasemaa Hankkeiden yhteenlaskettu arvo oli noin 52 milj. Petäjäskosken urakoitsijana Infratek Finland Oy Kuolajärven ja Isokankaan urakoitsijana ABB Pirttikosken, Taivalkosken ja Ossauskosken urakoitsijana Siemens Oy Vajukosken urakoitsijana Empower PN Oy Petäjäskoski
Isokankaan uusi muuntoasema Laajuus 400 kv duplex-kytkinlaitos, jossa 3 katkaisijakenttää 110 kv 2-pääkisko+apukisko kytkinlaitos, jossa 6 katkaisijakenttää ja kiskokatkaisija 400/110 kv muuntaja sekä reaktorilaitos 9 km pituinen 110 kv kaksoisjohto ja aseman johtojärjestelyt Investointiperusteet: Parannetaan koko Oulun alueen käyttövarmuutta Mahdollistetaan uuden tuuli-, vesi- ja lämpövoiman rakentaminen Varmistetaan verkon käyttövarmuus myös kulutuksen kasvaessa.
Taivalkosken ja Ossauskosken asemien peruskorjaus ja laajennus Laajuus Molempien asemien 220kV primäärilaitteiden uusinta Taivalkosken 110 kv primäärilaitteet, putkikiskot, yksi uusi pääkisko Taivalkosken 110 kv uusi katkaisijakenttä Molempien asemien toisiojärjestelmät uusittu Uudet asemarakennukset ja asema-alueiden kunnostaminen Investointiperusteet Pohjois-Suomen käyttövarmuuden parantaminen Tuulivoiman kantaverkkoon liittymisen mahdollistaminen Asemien laitteet elinkaarensa päässä
Kuolajärven GIS kytkinlaitos Laajuus Greenfield 220 kv GIS kytkinlaitos, 3 katkaisijakenttää Investointiperusteet Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimapuiston liityntä kantaverkkoon
Vajukosken toinen muunto ja kiskojärjestelyt Laajuus Uusi muuntajainfra liityntäkenttineen ja Kalajoen muuntajan siirto asemalle Toinen pääkisko 110 kv PK+AK laitokselle ja 220 kv pääkiskon jakaminen erottimilla kahteen osaan Investointiperusteet Vajukosken muuntajavika ei täyttänyt N-1 ehtoja, 110 kv jännite olisi laskenut viassa liian alas Parannettiin koko alueen käyttövarmuutta
Petäjäskosken GIS kytkinlaitos ja muunto Laajuus Uusi 400/220 kv muuntaja Kaksi reaktorilaitosta Vanhan 220 kv kytkinlaitoksen korvaaminen kaasueristeisenä (GIS). Voimajohtojärjestelyt Investointiperusteet Lapin sähkönkulutuksen ja tuotannon kasvuun vastaaminen, muuntokapasiteettia tarvittiin lisää Petäjäskosken 220 kv kytkinlaitos oli tullut elinkaarensa päähän
Pirttikosken kytkinlaitoksen uusiminen ja toinen muunto Laajuus 400 kv laajennus dublex, jossa 4 katkaisijakenttää ja yksi muuntajalähtö Päämuuntaja ja sammutusvesien viivästysallas 400kV voimajohto ja 220kV voimajohto ja kiskosto 220 kv kentän laiteuusinnat ja yksi muuntajalähtö Investointiperusteet Lapin alueen tuotannon vaihtelu (vesivoima, tuulivoima) ja siitä johtuva tarve siirtokapasiteetille Lapin ja muun Suomen välillä Lapin alueen sähkönkulutuksen nousuun (matkailu, asutuskeskukset, kaivosteollisuus) vastaaminen
Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax. 030 395 5196