Tulevaisuuden kunnan rooli ja tehtävät. Mitkä ovat harvaan asutun kunnan mahdollisuudet järjestää palvelut tulevaisuudessa? Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä pj. Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä Yhteystiedot: tytti.maatta@vaala.fi 0400-855920
Sijainti Vaala sijaitsee Pohjois-Suomen AVI:n alueella Kainuun maakunnassa Matkaa maanteitse Ouluun ja Kajaaniin n. 93 km (matka-aikana n. 1h20min), Helsinkiin n. 580 km 3400 asukasta kylävaltainen asutus asukastiheys, jos vesi mukana pinta-alassa on alle 2 henkilöä km2.
Maaseututyypit 2006-2013: Kaupunkien läheinen maaseutu 89 kuntaa Ydinmaaseutu 142 kuntaa Harvaan asuttu maaseutu 143 kuntaa Kaupunkialueet 58 kuntaa Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina kilometriä 50 100 0 Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto Suomen Aluetutkimus FAR 3.4.2006
Lähtökohtani ajattelulle Uskon, että harvaan asutulla maaseudulla on sellaisia vahvuuksia, joiden hyödyntäminen palvelee koko yhteiskuntaa, sen kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia. Siis myös kaupunkeja ja kaupunkilaisia. Maaseutu ei ole riippakivi, reki jota vedetään perässä, vaan se on itsessään arvokas. Kilpailukykymme on aina syntynyt siitä, että olemme saaneet koko maan resurssit käyttöön. Harvaan asutulla maaseudulla on tarjota aineettomia ja aineellisia resursseja, joita ei muualla maassamme ole. Niiden kestävä hyödyntäminen vaatii myös osaavien ihmisten työpanosta.
Uusi Kunta 2017 -kehittämistyö Korostaa kuntien roolia elinvoimaa synnyttävinä ja ylläpitävinä itsehallintoyhteisöinä. Kun kunnilla on elävä itsehallinto ja tehtävien edellyttämät resurssit, vapaus ja vastuu tiivistyvät elinvoimaa generoivaksi toimintatavaksi, joka myös edistää kuntalaisten hyvinvointia Mutta, mitkä ovat ne tehtävät, jotka Uuden kunnan tulee täyttää?
Mitä sitten voimme tehdä? Leikata menoja Lisätä tuloja Verot, maksut, valtionosuudet
Mitä sitten voimme tehdä? Menot Lisätään tuottavuutta Tuotetaan palveluita uusilla tavoilla (mm. etä-, monimuoto-, liikkuvat palvelut, potilas tuki, paljon terveyskeskuspalveluita käyttävät potilaat, kotihoito) Lisätään itsepalvelua Hyödynnetään tietotekniikkaa ja tietojärjestelmiä Tehdään rakenteellisia muutoksia (yhteistoiminta, yhteistyö, kuntaliitos)
Mitä sitten voimme tehdä? Menot Karsitaan tehtäviä Kunnat ovat joutuneet karsimaan monia ei-lakisääteisiä tehtäviä. Onko poliittisesti edes mahdollista esittää saavutettujen etujen leikkaamista valtakunnan tasolla? Panostetaan ennaltaehkäisyyn Yhden euron panoksella 10 euron säästö. Mutta jos se 10 euroa menee jo, mistä löytyy tahto ja uskallus?
Mitä sitten voimme tehdä? Tulot Kiristää verotusta, mutta mitä veroja? Kuinka suuriksi veroprosentit voivat kasvaa? Korkein tuloveroprosentti on 21 ja sitä sovelletaan 17 kunnassa. Kaikkiaan 126 kunnan veroprosentti on 20 tai enemmän. Yleisin tuloveroprosentti on 19,50 ja se koskee asukkaita 68 kunnassa. Lapissa asuvat maksavat keskimäärin korkeinta tuloveroprosenttia ja Ahvenanmaalla asuvat alhaisinta. Jos kunnallisveroja kiristetään voimakkaasti eriarvoisuus kansalaisten kesken kasvaa (kuntien kesken, kansalaisten kesken) Ympäristöverot, tiettyjen verotulojen ohjaaminen kunnille, valtion metsien myyntitulosta osan ohjaaminen kunnille, joiden alueella metsät sijaitsevat Ottaa lisää velkaa Korottaa valtionosuuksia Kehittää elinkeinoja, työllistää, lisätä yritteliäisyyttä
Mutta onko tällä kansantalouden kannalta merkitystä? Siirtämällä rahaa taskusta toiseen, emme selviä, tulojen pitäisi lisääntyä kokonaisuudessaan Menoja voimme karsia ja tehostaa toimintaa Keskittäminen ei kuitenkaan saisi olla ainoa keino ja toimintatapa On löydettävä jotain UUTTA!
Pohdintaa Suomalainen elämäntapa vaikuttaa kunnan ja yhteiskunnan menoihin Harva-asutus, oma talo, yhdyskuntarakenteen hajanaisuus (kuljetukset, infra, rakennamme Suomea moneen kertaan) Elämäntavat vaikuttavat kunnan menoihin(erikoissairaanhoidon menot, sosiaalipuolen maksut, sijoitetut lapset) Ne vaikuttavat myös tuloihin (verotulot, valtionosuudet)
MUUTOS Mutta mihin suuntaan? Valtakunnallinen keskustelu keskittyy Suomalaisen elämäntavan murtamiseen - Tiivis yhdyskuntarakenne ja keskitetyt palvelut takaavat hyvän huomisen! Palveluiden laatu paranee, menot saadaan kuuriin, hallinto ohenee, yksikkökustannukset pienenevät. Saavutettavuus? Oikeus valita asuinpaikkansa? Ihmisten tasa-arvoisuus? Voit asua maalla, mutta maksa siitä enemmän!
Kasautuvan kehityksen prosessi Yritykset työvoima väestö Alue 2 Mittakaavaedut Markkinoiden läheisyys Alue 1 Kuljetuskustannukset Kysyntä ja markkinat
Yritysten keskittyminen Keskittymiskehityksen taustat liittyvät yritysten mittakaavaetujen hakemiseen ja kokonaistuottavuuden parantamiseen. Matalan tuottavuuden tai vakioskaalatuottoiset alat eivät välttämättä hyödy sijoittautumisesta ruuhkaisille alueille Osa keskittymisestä on voinut olla turhaa Alueiden kilpailusta seuraa tilanne, jossa yksi kunta hyötyy mutta kokonaistuotanto ei kasva vaan seurauksena on työllisten muuttoliikettä, joka kiristää kuntien ja alueiden välejä ja syö yhteiskunnan varoja
Väestön keskittymisen seuraukset Muuttovoittoalueet: Uudisrakentaminen, vuokrien nousu, palveluiden laajentaminen Melu, pienhiukkaset, ruuhkat, työvoiman heikko saatavuus, palkkojen nousu Muuttotappioalueet: Rakennuksia jää tyhjilleen ja jopa puretaan, palveluiden järjestämisen hinta asukasta kohden kallistuu aluksi ennen palvelun lakkauttamista, asuntojen hinnat laskevat!huomioitava, että kaikkien alueiden kehitys ei voi perustua jatkuvaan väestön määrän lisäykseen! Yleinen käsitys on, että tiivis yhdyskuntarakenne tarjoaa hyvät mahdollisuudet taloudellisesti ja ekologisesti kestävään asumiseen.
Meillä menee muuten hyvin, mutta kun ne erikoissairaanhoidonmenot Pieni väestöpohja Sairastavuus suurta Hallittavuus ja ennakoitavuus erittäin heikko erikoissairaanhoidon menojen vuoksi Muutaman 10 potilaan erikoissairaanhoidon menot aiheuttavat pienen kunnan kuntatalouden kriisiytymisen
Kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset 1997-2008, /as. /as. Lähde: Tilastokeskus. 17 25.2.2010 Timo Kietäväinen
Meillä menee muuten hyvin, mutta kun ne erikoissairaanhoidonmenot Pienten ja harvaan asuttujen kuntien kannalta todella haasteellinen tilanne: Erikoissairaanhoidonmenot, joita ei voi hallita Suuremmassa kokonaisuudessa hallittavuus kasvaa, mutta kuntaliitos hankala välimatkojen vuoksi, eikä väestöpohja siltikään riitä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisessä hallittavuus kasvaa ja ohjaus paranee Kainuun malli ja toisaalta se kritiikki
Timo Kietäväinen 14.4.2010 Kuntien tehtäviä ei lähivuosina voida nykyisestä lisätä. Jos valtio haluaa lisätä kuntien tehtäviä, on lisäykset rahoitettava kokonaan valtion varoista. Kuntien tehtäviä tulisi Kietäväisen mukaan päinvastoin vähentää esimerkiksi siirtämällä osa kuntien toimeentulotuesta Kelalle ja valtion rahoitusvastuulle. Tällöin kansalaisten yhdenvertaisuus paranisi ja kuntien sosiaalityö voisi keskittyä ennaltaehkäiseviin toimiin. Myös prosessikustannuksissa säästettäisiin.
Erikoissairaanhoidon tai sosiaalimenojen siirto valtiolle ei kuitenkaan riitä, koska Sairastavuus ei vähene Väestö jatkaa ikääntymistään Työttömyys aiheuttaa syrjäytymistä Alkoholin kulutus pysyy korkealla Lasten huostaanotot eivät vähene jne.
Pekka Puska,THL Terveyden edistäminen on avain kansanterveyden kohenemiseen ja palvelujärjestelmän kustannusten hallintaan. Kansalaisten tekemät valinnat voivat joko edistää tai haitata terveyttä. Kansalaisten oman vastuunoton tukeminen ja terveellisten valintojen mahdollisuuksien takaaminen ovat haaste. Terveyden edistämistyön tulokset ovat varsin pysyviä, ja laajalla yhteistyöllä voidaan kunnassa kustannusvaikuttavasti edistää kuntalaisten terveyttä, ja samalla hillitä terveydenhuollon menojen kasvua. Terve ja työkykyinen väestö on valtiolle, kunnalle ja elinkeinoelämälle kilpailuetu.
MUUTOS Mutta mihin suuntaan? Kansantalouden ja lähipalveluiden turvaamisen sekä kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta kunta- ja palvelurakenneuudistus nykymuodossaan ei ole riittävä ja tarkoituksenmukainen.
Tarvitaan tämän lisäksi: Suomalaisten elämäntaparemontti vastuu itsestä! Painopiste ennaltaehkäisyyn ja terveydenedistämiseen Keskusteltava: Uusi kunta, millainen se on? Pohdittava järjestämisvastuun ja toisaalta rahoitusvastuun siirtoa sekä sitä, minkälainen itsehallinnon ja lähidemokratian malli meille rakennetaan. Mitkä ovat peruskunnan tehtävät? Kenen hartioille mitäkin siirretään?
Jatkossa Kuntien roolia tulevaisuudessa on syytä kirkastaa ja pohtia aidosti, mitä asioita kuntien järjestämisvastuulle kuuluu. Nyt kun vain keskittämistä tarjotaan aitona vaihtoehtona ja kuntien tehtäviä jatkuvasti lisätään, on vaarana, että läheisyyteen perustunut kunnallinen itsehallinto romutetaan ja ihmisten vastuu itsestään jätetään takaalalle.