Uusi tuote, uusi prosessi, uudet mahdollisuudet ja uudet haasteet Teollisen puurakentamisen kasvutarina Matti Mikkola, Toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry
Toimiala numeroina Tuotannon bruttoarvo Viennin arvo 6,5 Mrd 2,5 Mrd Työllisyys Puun käyttö 26 000 26 Mm 3
Puutuoteteollisuus ry Nyt 600+ yrityksen yhteinen ääni (2016) Metsäteollisuus ry Hirsitaloteollisuus ry (17) Stora Enso Wood Products Porrasvalmistajat ry (8) Metsä Wood Puusepänteollisuus ry (40) Kestopuuteollisuus ry (16) Puutuoteteollisuus ry Metsä Fibre Versowood Lämpöpuuyhdistys (17) UPM Plywood Puuteollisuusyrittäjät ry (500) UPM Timber Puuinfo Oy
Lainsäädäntö ja määräykset Eurooppa-yhteistyö Koulutus Tutkimus ja kehitys Tuotepohjainen edunvalvonta Neljä pääaluetta Turhien säädösten poistaminen ja kysynnän luominen Eurooppavaikuttaminen Osaamisvajeen poistaminen Puutuotteiden kilpailukyvyn vahvistaminen Hankintalaki ympäristö-kriteerit Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen palo energiatehokkuus elinkaari kaavoitus Yhteispohjoismainen työ Standardisointi EU Teollisuuden tarve Opetuksen muoto, suuntaus ja resursointi Tutkimusagenda resurssitehokkuus ympäristö materiaalikehitys loppukäyttö Hankekoordinointi
Puurakentamisen markkina
Puun markkinaosuus rakentamisessa ja rakentamisen volyymin kehitys 2010 2016. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 12000000 10000000 8000000 6000000 % m3 4000000 2000000 0 2010 (%) 2016 (%) 2016 (m3) 2010 (m3) 4.10.2017 (Lähde: Tilastokeskus, Forecon, Puuinfo)
Pien-, rivi- ja vapaa-ajan asuntojen rakentamismäärät indeksoituna vuodesta 2005 alkaen (Vuosi 2005 = 100) 120 100 Vapaa-ajan asunnot 80 60 40 20 Rivitalot Pientalot 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 PT RT Vapaa-ajan 4.10.2017 (Lähde: Tilastokeskus, Forecon, Puuinfo)
Puun markkinaosuus asuinkerrostaloissa 2010 2016 7 6 5 4 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Puun m-osuus kerrostalojen rungoissa (%) 4.10.2017 (Lähde: Tilastokeskus, Forecon, Puuinfo)
30% 25% Julkisen rakennuttajan toiminta Julkisen rakennuttajan toiminta 2014-2017 kuntien, valtion tai näiden omistamien liikelaitosten rakennuttamat kohteet Kuntien, valtion tai näiden omistamien liikelaitosten rakennuttamat kohteet Puurunkoisten rakennusten %-osuus talotyypeittäin, aloitetut rakennukset puunrunkoisten rakennusten %-osuus talotyypeittäin, aloitetut rakennukset muut 34 % viim. 06/2017 asuinrak. 17 % hoitoala 14 % 20% 15% opetus 20 % kokoont. 15 % 10% 5% 0% asuinrakennukset hoitoala kokoontumis opetus muut 2014 2015 2016 I-II/2017 Lähde: Tilastokeskus, Forecon Oy
Case Stora Enso Shaping the market for wooden multi-storey buildings
Brock Commons Tallwood House, Vancouver
Treet, Bergen
Banyan Wharf, London
INTERNATIONAL HOUSE SYDNEY 14 International house, Sydney, Australia
CLT
CLT-markkinan globaali kehitys 1995 2022 (arvio) Keskimäärin yli kymmenen prosentin vuosikasvu jatkuu 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1995 2000 2006 2008 2013 2016 2020 est 2022 est
CLT-kapasiteetin investointijulkaisut maittain 2016- Yli 700 km3 kapasiteetin kasvu 2017-2019 800 700 600 500 400 300 200 Suomi Norja Ruotsi Australia Itävalta UK Saksa Pohjoismaat 210 km3 Kokonaiskasvu 710 km3 100 0
CLT markkinan kehitys Pohjoismaissa 2016 2022 (est) Markkina kasvaa voimakkaasti lisääntyvän tuotannon myötä 60 Kaavion otsikko 50 40 30 20 10 0 2016 2018 2020 2022 Suomi Ruotsi Norja
Teollinen puurakentaminen
Teollisen puurakentamisen kasvutarina Yritysten pitää muokata markkinaa ei ennustaa Markkinan muokkausprosessi Teollisuuden muutosprosessi
Strategian kehittäminen Useita kysymyksiä Tie markkinoille Yleinen mielipide Määräysmaailma Mitä tapahtuu Kehitystarpeet Odotettu vaikutus markkinoilla Partnerit Mitä myydä Miten myydä Rooli
Megatrends Väestönkehitys Urbanization Kaupungistuminen Resurssitehokkuus Ilmastonmuutos
Läpimurto teollisessa puurakentamisessa Markkinan muokkaaminen edellyttää useita päätöksiä ja toimenpiteitä 10. Markkinoilletulo partnereiden kanssa Lakea, Skanska, SRV, Hartela, PEAB, Sisco, PRT Pro, Rkl Reponen, LappWall Yhteinen konseptikehitys 9. Ohjelma median hyödyntämiseen Printtimedia Digitaalinen media Sosiaalinen media 8. Määräyksien ja standardien muokkaaminen Poliittiset puolueet Virkamiehet T&K Yhteinen rintama 1. Megatrendit ja strategia Väestönkehitys Kaupungistuminen Resurssitehokkuus Ilmastonmuutos 7. Avoimen järjestelmän luominen Puutuoteteollisuus Suunnittelijat Rakennusliikkeet Rakennuttajat 2. Markkinan määrittely Asuinrakentaminen Kerrosrakentaminen kaupungeissa Julkinen rakentaminen Teollisuusrakentaminen 6. Verkoston kehittäminen Suunnittelijat Rakennusliikkeet Rakennuttajat Viranomaiset Kaupungit ja kunnat 3. Tuotteen valinta Puu (CLT, LVL, liimapuu, mitallistettu) Teollinen valmistus Projektirakentaminen 4. Tarjonnan kehittäminen Tuotteen optimointi Suunnittelu ja design Suurelementit, tilaelementit Toimitus- ja asennusprosessi 5. Oma rooli ja riski Tuotetoimittaja Tuoteosatoimittaja Pääurakoitsija Hankekehittäjä
Eri sidosryhmillä on eri prioriteetit Poliitikot ja päättäjät Ilmastonmuutos, kestävä kehitys, energiatehokkuus, kohtuuhintainen asuminen, rakentamisen laatu, sisäilma Rakennusliikkeet Riskien minimointi ja tuloksen maksimointi Ennakoitavuus, turvallisuus, työvoiman saatavuus, rakennuksen keveys Kiinteistökehittäjät Sijainti, nopeus (pääoman kierto), taloudellinen tulos Kuluttajat Viihtyisyys Turvallisuus Rakennuksen terveellisyys Laadukkaat ja kestävät materiaalit Asuinalueen viihtyisyys ja oma rauha
Markkinan muokkaus - kysymykset Mikä järjestelmä pitää olla toiminnassa, jotta saan maksimihyödyn omasta tuotteestani tai palvelusta Onko tässä järjestelmässä pullonkauloja, jotka rajoittaa arvonmuodostusta asiakkaalleni tai sidosryhmille Kenen kanssa voin tehdä yhteistyötä eliminoidakseni nämä pullonkaulat järjestelmässä Miten kaikki hyötyvät järjestelmässä Olenko yrityksenä valmis mukautumaan oppimiseni myötä osaksi järjestelmää Olenko valmis kehittämään järjestelmää pidemmän aikaa (useamman vuoden)
Case Kirkkonummi Kirkkonummi suunnittelee uutta suurkoulua kokonaan puurakenteisena rakennus olisi Suomen suurin puukoulu ja -päiväkoti Kirkkonummelle haluttaisiin rakentaa Suomen suurin puinen koulu ja päiväkoti. Jokirinteen uutta oppimiskeskusta lähdetään suunnittelemaan massiivipuusta. Jokirinteen yli 1 300 lapsen koulua ja päiväkotia on hahmoteltu jo varsin pitkälle ja urakoitsijoiden kanssa on neuvoteltu alustavasti hankkeesta. Kirkkonummen palvelutuotannon jaosto päätti yksimielisesti, että Jokirinnettä lähdetään suunnittelemaan massiivipuurakenteisena. Taustalla on muun muassa valtuustoaloite rakennusmateriaalista. Jokirinteen oppimiskeskusta on valmisteltu SRurakkana. Mukana on neljä isoa rakennusyhtiötä, joiden kanssa on pidetty hiljakkoin ensimmäinen neuvonpito.
Case Kirkkonummi Kirkkonummi rupesi empimään Suomen suurimman puunkoulun suunnitelmissaan Kunnanhallitus: Puu ei saa olla ainut vaihtoehto Kunnanhallituksen puheenjohtajan Timo Haapaniemen (kok.) mukaan päätöksen taustalla on pelko siitä, että hanke viivästyy ja tähän mennessä tehdyt suunnitelmat joudutaan laittamaan uusiksi, jos puurakentaminen on ainut vaihtoehto hankkeelle. Rakentajilta on tullut viestiä, että massiivipuurakentaminen toisi ainakin viivästyksiä suunniteluun ja mahdollisesti kustannuksetkin nousisivat Monia kuntapäättäjiä arveluttaa lähteä puurakentamiseen näin suuressa hankkeessa varsinkin, kun vastaavaa ei Suomessa tehty.
2 Teollisen puurakentamisen haasteet Kehitystyöstä tulovirtoihin - ansaintalogiikka Prosessiteollisuudesta projektiliiketoimintaan Yksittäiset projektit Toiston ja jatkuvuuden tarve Prosessikehitys ja nopeuden ulosmittaaminen Tuotannon organisaatiorakenne Tuotanto Myynti Hankekehitys? Tarvittavat taidot suunnittelu ja työmaaprosessit Mitä tehdä itse ja mitä ulkoistaa Miten ja kuka hallitsee kokonaisuutta Aikaviive projekti-ideasta projektin valmistumiseen WoodCity idea 2010 työmaa 2016 valmis 2019?
Teollisen puurakentamisen mahdollisuudet Määräyskehitys Palo, akustiikka Ilmastopolitiikka ja rakennuksen hiilijalanjälki Järjestelmä- ja konseptikehitys Tuotteiden ja materiaalien yhteispeli Arvoketjun yhteispeli Esivalmistuksen mahdollistama nopeus 20-70 % nopeammin kuin perinteiset menetelmät Kustannustehokkuus Kuluttajan arvot Terveellisyys ja turvallisuus Viihtyisyys ja kestävä kehitys 29
Skanskan konsepti 30
Siscon konsepti 31
Honkarakenteen konsepti 32