PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 1

Kunnanhallitus PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 1 Aika 19.06.2017 klo 17:00-19:50 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Jämsén Teppo kunnanhallituksen puheenjohtaja Parkkonen Kari kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Kahilainen Seppo jäsen Kananen Markku jäsen Kangasluoma Taina jäsen Logrén Marjo jäsen Närhi Sirpa jäsen Ylälehto Jani jäsen Räisänen Pentti kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hollanti Jyrki kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Tiainen Marko kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Saastamoinen Tapio varajäsen Heli Marttisen henk.koht.varajäsen Poissa Marttinen Heli jäsen Muut Kinnunen Ari esittelijä Vuopionperä Helena pöytäkirjanpitäjä Raatikainen Helena aluearkkitehti asiantuntija klo 17:05-17:31 Asiat 134-166 Allekirjoitukset Teppo Jämsén Puheenjohtaja Helena Vuopionperä Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pihtiputaalla 27. kesäkuuta 2017 Seppo Kahilainen Markku Kananen Pöytäkirjan nähtävilläolo Pihtiputaalla 27. kesäkuuta 2017 Pöytäkirjanpitäjä Helena Vuopionperä

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 2 Kunnanhallitus Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 134 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 135 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 136 Asematien ja sen ympäristön asemakaavan muutos / KAAVOITUSPÄÄTÖS 137 Saarijärven - Viitasaaren seutukuntien yhteisen rakennemallihankkeen käynnistäminen 8 kunnan alueelle eli ns. Pohjoisen Keski-Suomen rakennemallin laadinta 138 Pihtiputaan kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokousaikataulut vuonna 2017 139 Kunnanhallituksen edustajien valinta eri lautakuntiin vuosiksi 2017-2018 140 Kunnan edustajan nimeäminen kutsuntalautakuntaan vuosiksi 2017-2018 141 Pihtiputaan kunnanhallituksen sisäinen tarkastus valtuustokaudella 2017-2018 142 Pihtiputaan kunnan edustajien valitseminen yksityisoikeudellisiin yhteisöihin valtuustokaudeksi 2017-2021 143 Pihtiputaan kunnan elinkeinoryhmän valinta toimikaudelle 2017-2021 144 Kunnan edustajan nimeäminen seutuedustajistoon toimikaudelle 2017-2021 145 Pihtiputaan vanhusneuvoston jäsenten valitseminen uudelle toimikaudelle 146 Pihtiputaan kunnan edustaja Sydän-Suomen jätelautakuntaan vuosille 2017-2021 6 9 13 16 18 19 21 25 26 27 30 147 Voimaa vanhuuteen -yhteistyöryhmän edustajan nimeäminen 31 148 Kuntapäiväedustajan valinta Keski-Suomen vaalipiirin kuntapäiville ja seminaariin 3.10.2017 149 Lausunto Keski-Suomen Pelastuslaitoksen talousarvioesityksestä vuodelle 2018 34 36

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 3 150 Investointimäärärahan siirto / Putaanvirran koulun leikkipaikan kunnostukseen 38 151 Leader VIISARI ry:n kuntarahoitus vuosina 2014-2020 40 152 Äänekosken kaupungin liittyminen Sydän-Suomen jätelautakuntasopimukseen 153 Pihtiputaan Parhaaksi valtuustoryhmän valtuustoaloite Äänekosken pohjoispuolisten Pihtiputaan alueelle suunniteltujen ohituskaista- ja keskikaistaosuuksien rakentamisen loppuunsaattamiseksi 154 Kuntalaisaloite: "savuton alue" -merkkejä Putaanvirran koulun alueelle 155 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite tallentavan kamerajärjestelmän käyttöönotosta Pihtiputaalla 156 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite kirkonkylän keskeisten kulkuväylien liikenneturvallisuuden parantamiseksi 42 46 47 49 53 157 Kuntalaisaloite Sallilantien kaavan muuttamisesta 56 158 Kuntalaisaloite, koirapuisto Pihtiputaalle 59 159 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien kunnallisvalitusta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokousedustajan nimeämisestä ja valtuuttamisesta 160 Perusturvan valmiussuunnitelmien päivittäminen 2017 / kyberturvallisuus ja pandemiat 161 Kunnanvaltuuston päätösten laillisuus ja täytäntöönpano /29.5.2017 162 Kunnanvaltuuston päätösten laillisuus ja täytäntöönpano /5.6.2017 63 67 69 71 163 Tiedoksi menevät asiat 73 164 Tuotantotilan vuokrasopimus / Oy Windside Production LTD 75 165 Tuotantotilan vuokrasopimuksen päivittäminen / S & H Tmi Seppo Hämäläinen 166 Tuotantotilan vuokrasopimuksen päivittäminen / FM Timber Oy 78 81

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 4 Kunnanhallitus 134 19.06.2017 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallitus 19.06.2017 134 Kuntalain 103 :n mukaisesti muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. valtaisuuden toteaa kokouksen puheenjohtaja. Kunnanhallituksen ko kous kutsu ja esityslista on lähetetty 14.6.2017 sähköisesti. Kunnanhallituksen esityslista on samana päivänä asetettu nähtäville myös kunnan yleiseen tietoverkkoon. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 5 Kunnanhallitus 135 19.06.2017 Pöytäkirjantarkastajien valinta Kunnanhallitus 19.06.2017 135 Kuntalain 107 :n mukaisesti toimielimen kokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Hallintosäännön 171 :n mukaan pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Lisäksi pöytäkirjan tarkastavat kunnanhallituksen kyseistä pöytäkirjaa varten valitsemat pöytäkirjantarkastajat. Pöytäkirja tulee lain mukaan julkiseksi vasta sen jälkeen, kun se on tarkastettu ja allekirjoitettu tai varmennettu. Aakkosjärjestyksen mukaan kunnanhallituksen pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Kahilainen Seppo ja Kananen Markku. Kunnanjohtaja: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Seppo Kahilainen ja Markku Kananen.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 6 Kunnanhallitus 136 19.06.2017 Asematien ja sen ympäristön asemakaavan muutos / KAAVOITUSPÄÄTÖS 414/502/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 136 Keski-Suomen ELY-keskus ja Pihtiputaan kunta ovat sopineet Asematien (maantie nro 6571) kunnostuksesta, rahoituksen jakamisesta ja tien hallinnollisen luokan muuttamisesta maantiestä kaduksi. Muutos kaduksi edellyttää, että kunta tekee asiassa kadunpitopäätöksen. Asematien kunnostus on suoritettu yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja osittan myös EU-rahoituksella vuosina 2013-2014. Käytännössä kunnossapitotyöt Asematien (rautatien jälkeen Teollisuustie) ja Ruukintien (asemakaava-alueen osuus) ja näiden katujen kevyenliikenteen väylien osalta ovat siirtyneet kunnalle 23.10.2015 alkaen. Asematien kunnostuksen yhteydessä on samoin kunnan ja ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä ja myös EU-rahoituksella suoritettu Ruukintien kunnostus Asematiestä 1062 metriä ja Asematien loppuosa Ratatiestä edelleen rautatien yli jatkuen Teollisuustienä raviradalle johtavalle tielle eli Tarhantielle saakka. Alueen pohjoisosassa on voimassa Asematien ja Teollisuustien asemakaava, jonka kunnavaltuusto on hyväksynyt 24.6.2013 ja jossa Asematie ja Teollisuustie on osoitettu katualueiksi. Muulla osalla Asematietä on voimassa huomattavasti vanhempi asemakaava, vuodelta 1985, jossa Asematie on merkinnällä LYS eli yleisentien alue suoja- ja näkemaalueineen. Ruukintien ympäristön asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.8.2012 ja siinä Ruukintie on osoitettu katualueeksi. Maa-alueet koko Asematien osuudelta eli valtatiestä E75 Ratatiehen saakka, Ruukintien osuus Asematiestä 1062 metriä ja Asematie Ratatiestä rautatiehen saakka ja edelleen Tarhantiehen saakka, poislukien rautatiehen kuuluvat maa-alueet, ovat Pihtiputaan kunnan omistuksessa. Kunnalle on siirtynyt myös toimivalta katualueeseen (lupa-asiat ja sopimusasiat). Maantie (Asematie maantie nro 6571) lakkaa olemasta maantie ja muuttuu kaduksi kadunpitopäätöksen saatua lainvoiman. Viitasaaren tekninen lautakunta on kokouksessaan 23.3.2017 34 tehnyt jo MRL 86 ja 86 a :n mukaisen kadunpitopäätöksen koskien Asematietä, Teollisuustietä sekä Ruukintietä. Suurin osa Asematiestä on asemakaavassa vielä yleisen tien aluetta (LYS), joten siltä osin asemakaavaa tulee MRL 86 a :n mukaisesti muuttaa niin, että Asematie osoitetaan katualueena. Vasta senjälkeen kadunpitopäätös-prosessi voi edetä ja tarvittaessa kadunpitopäätös vaidaan käsitellä uudelleen teknisessä lautakunnassa kaavamuutosalueen osalta. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan kortteleiden ja Asematien

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 7 Kunnanhallitus 136 19.06.2017 katualueen väliset rajat vastaamaan ajantasaista kiinteistöjaotusta. Tästä johtuen katuelueeseen rajautuvat korttelialueet on jouduttu sisällyttämään kaavamuutosalueeseen. Kortteleiden osalta tarkistus koskee pääasiassa kortteliarajaa. Samalla on kuitenkin tarkoituksenmukaista tarkistaa kaava vastaamaan katujen, kevyenliikenteen väylien ja rakennusoikeuden sekä muutaman käyttötarkoituksen osalta vastaamaan jo toteutunutta tai muuttunutta tilannetta. Kaavamuutosalue on kooltaan noin 28,4 hehtaaria. Kaavamuutos koskee asemakaavan kortteleita 23, 23a, 25, 38, 39, 41 a, 43,44,44b, 48,49,50,51,56 ja 520 sekä niihin liittyviä maa- ja metsätalousalueita (M), puistoalueita (VL), katualueita sekä Asematien yleisentien aluetta (LYS). Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 :n mukaisesti asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Kaavoituspäätös Hallintosäännön 8 mom. 12 mukaan kunnanhallitus päättää kaikkien kaavojen osalta vireillepanosta ja muuttamisen vireillepanosta sekä kaavojen laatimisesta. Oheismateriaali: Liite 1 / Suunnittelualue Lisätiedot: asian valmistelija, aluearkkitehti puh. 044 459 7389.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 8 Kunnanhallitus 136 19.06.2017 Kunnanjohtaja: 1) Kunnanhallitus päättää käynnistää Asematien ja sen ympäristön asemakaavamuutoksen laatimisen. 2) Kaavan vireilletulosta kuulutetaan säädetyllä tavalla kunnanviraston ilmoitustaululla, Kotiseudun Sanomissa sekä kunnan internetsivuilla. Käsittely: Aluearkkitehti Helena Raatikainen esitteli asiaa kunnanhallitukselle klo 17:05-17:31. Toimenpiteet Hyväksyttiin. kielto (valmistelua) Ote: tekninen lautakunta, Keski-Suomen ELY-keskus / Minna Immonen, tied: yhdyskuntatekniikan päällikkö, aluearkkitehti

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 9 Kunnanhallitus 137 19.06.2017 Saarijärven - Viitasaaren seutukuntien yhteisen rakennemallihankkeen käynnistäminen 8 kunnan alueelle eli ns. Pohjoisen Keski-Suomen rakennemallin laadinta 413/501/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 137 Keski-Suomen liitto laatii parhaillaan maakuntakaavan tarkistusta ja lähtökohtana maakuntakaavoituksessa on, että kaava-aineistossa huomioidaan pääasiassa vain maakunnallisesti tärkeät kohteet. Paikallisesti tärkeitä kohteita poistuu siten maakuntakaavakartasta. Maakuntakaavan muuttuminen strategisempaan suuntaan on herättänyt keskustelua Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhteisen yleiskaavan tai kuntien rakennemallien laadinnan tarpeellisuudesta. Usean kunnan yhteinen yleiskaava/ rakennemalli on mahdollista laatia eri tavoin eli strategisesti tai yksityiskohtaisesti tai esim. joitakin teemoja painottaen. Viitasaaren ja Saarijärven kuntien alueelle ei ole laadittu kuntakohtaisia rakennemalleja tai rakenneyleiskaavoja ja näiden puuttuminen voitaisiin korvata yhdessä käynnistettävällä rakennemallihankkeella. Hankkeen tuotoksena jokainen kunta saisi oman rakennemallinsa ja työssä saataisiin tarkasteltua kuntien raja-alueet ja kuntien rajat ylittävät strategisesti tärkeät teemat. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta etenkin, mikäli yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat laaditaan usein yksityiskohtaisesti. Kuntien rakennemalleja ja strategisia yleiskaavoja laaditaan pääsääntöisesti oikeusvaikutuksettomina, jolloin myös laadintaprosessi on joustavampi. Rakennemalli ei ole oikeusvaikutteinen yleiskaava, vaan rakennemalli on strateginen aineisto kunnan (tai seutukunnan) kehittämiselle. Rakennemalli on osa kunnan maapolitiikkaa (mitä alueita kehitetään ja miten). Rakennemalli: on kaupunki- / kuntasuunnittelun yksi työkalu (kunnan kehityskuva) on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja kuntien ja seutukuntien tulevaisuudelle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava hyväksytään kuntakohtaisin päätöksin ohjaa hyväksymisen jälkeen kuntien yleiskaavatyötä ja muuta (maankäytön) kehittämistä Rakennemallin lähtökohtana on Keski-Suomen tarkistettu, strateginen maakuntakaava. Strateginen maakuntakaava antaa kunnan omalle suunnittelulle huomattavasti enemmän liikkumavaraa kuin aikaisemmat maakuntakaavat. Kahdeksan kunnan rakennemalli olisi myös ensimmäinen pilottiluonteinen hanke, jossa pohjoisen Keski-Suomen kunnat täsmentävät maakuntakaavan kehittämisajatuksia ja nostavat niistä omia tärkeinä pitämiään asioita esille. Kokemuksia voitaisiin levittää maakuntaan liiton maakuntakaavayhdyshenkilöiden tapaamisissa ja valtakunnallisesti maakuntakaavapäälliköiden tapaamisissa.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 10 Kunnanhallitus 137 19.06.2017 Hankkeessa on tavoitteena laatia 8 kunnan alueen kehittämiskuva (kuntakohtaisten kehittämiskuvien lisäksi), missä huomioidaan kuntakohtaiset että kuntien rajat ylittävät kehittämisteemat. Kehittämistarkastelussa huomioidaan asutusalueet ja niiden kehittymissuunnat, työmatka- ja asiointiliikenteen yhteydet, elinkeinotoiminnan vahvuus- ja kehittämisalueet, palveluverkkorakenne, matkailun kehittäminen, tieverkon palvelupisteet (esim. logistiikka-alueet), virkistysaluekokonaisuudet ja niiden kehittäminen. Lisäksi hankkeessa laaditaan yhdestä kehittämisteemasta tarkempi teemakartta. Kehittämispainotuksesta päättää kuntajohtajista koostuva ohjausryhmä. Mikäli Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa käynnistetään Pohjoisen Keski-Suomen rakennemallin laadinta, edellyttää prosessi kuntien välistä yhteistyösopimusta ja ohjausryhmän perustamista. Hankkeen sisällön osalta tulee myös yhteisesti linjata, mitkä ovat yhteisen rakennemallihankkeen tavoitteet. Näitä tavoitteita on kirjattu liitteenä olevaan hankekuvaukseen. Kuntien yhteisen rakennemallin laadinta edellyttää myös kaavakonsultin kilpailuttamista (Hilma) ja määrärahojen varaamista kuntien talousarvioon. Kuntien yhteistä kehittämishanketta varten on mahdollista hakea avustusta Keski-Suomen liiton Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Keski-Suomen liitto suhtautuu hankkeeseen myönteisesti, koska kuntien rakennemallien laadinta uuden strategisen maakuntakaavan ohessa olisi myös pilottihanke valtakunnallisesti. Mikäli avustusta haetaan, tulee hanke valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä, jotta avustus on käytettävissä. Alustava arvio hankkeen kustannuksista: Rakennemallihanke on tarkoitus kilpailuttaa ns. laatukilpailutuksena eli hinta on kiinteänä kokonaispalkkiona 120 000. Ilman avustusta kuntakohtainen osuus on n. 15000, mikäli kustannukset jaetaan tasan. Kuntakohtaiset kustannukset jakautuvat vuosille 2017 ja 2018. Keski-Suomen kehittämisrahastosta on aiemmin myönnetty Keski-Suomessa laadittuun rakennemallihankkeeseen avustusta 50 % kustannuksista. Mikäli avustusta saadaan Keski-Suomen kehittämisrahastosta, avustusta maksetaan muodostuneiden kulujen perusteella. Hankkeen yhteyshenkilöinä ja pääasiallisesti kuntien hallintovalmisteluista vastaavina toimivat Saarijärven kaavoitusarkkitehti ja Pihtiputaan aluearkkitehti. Saarijärven kaavoitusarkkitehdin työtunnit jaetaan Saarijärven kaupungin ja aluearkkitehtikuntien kesken siten, että aluearkkitehtikuntien työtuntiosuus laskutetaan normaalisti aluearkkitehtitoiminnan vuosilaskutuksen yhteydessä. Pihtiputaan aluearkkitehdin työtuntikustannuksista vastaa Pihtipudas ja Viitasaaren kaupunki.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 11 Kunnanhallitus 137 19.06.2017 Hankkeen käynnistämiseen liittyvät päätös- ja työvaiheet: Kuntien hallitukset päättävät hankkeen käynnistämisestä. Hankkeen avustusasian hoitaminen osoitetaan yhdelle kunnalle ja samalla päätetään siitä, mikä kunta toimii projektin rahaliikenteen hoitajana (avustuksen hakeminen, kuntien maksuosuuksien laskutus, konsulttipalkkioiden maksaminen ja saatujen avustusosuuksien palautus kuntiin vuosittain). Kunnat päättävät mikä kunta toimii hankintayksikkönä eli hoitaa sekä Hilma-kilpailuttamisen, tarjousten vertailemisen, tarjousten pisteytyksen sekä esittää ohjausryhmälle kilpailun voittajatahoa (ohjausryhmä päättää). Hilma-kilpailutuksen voi hoitaa myös eri kunta, joka hoitaa muutoin hankkeen rahaliikennettä ja avustuksen hakemisen. Avustushakemus laaditaan Keski-Suomen liitolle (Keski-Suomen liittoon lähetetään kuntien käynnistämispäätökset, hankekuvaus sekä avustushakemus) Kuntien valtuustot hyväksyvät yhteistyösopimuksen ja ohjausryhmän perustamisen. Ohjausryhmä allekirjoittaa suunnittelutyötä koskevan kuntien ja kaavakonsultin välisen sopimuksen. Pohjoisen Keski-Suomen seutujohtoryhmän kokouksessa on kertaalleen keskusteltu Pohjoisen Keski-Suomen rakennemallihankkeen käynnistämisestä ja hanketta kannatettiin. Siten hankkeen osalta on valmisteltu seuraavat aineistot: kuntien välinen yhteistyösopimusluonnos hankekuvaus suunnittelualuerajauskartta Valmistelija: (hankkeen yhteishenkilöinä Saarijärven kaupungin kaavoitusarkkitehti p. 044 4598405 ja Pihtiputaan aluearkkitehti Helena Raatikainen p. 044 4597389) Oheismateriaali: - Hankekuvaus (tarvitaan avustuksen hakemista varten) - Suunnittelualuerajauskartta - Kuntien välinen sopimus Kunnanjohtaja: Pihtiputaan kunnanhallitus päättää: 1. osallistua Pohjoisen Keski-Suomen rakennemallin laadintaan eli päättää hankkeen käynnistämistä Pihtiputaan kunnan osalta 1. hyväksyä, että Pihtiputaan kunta (aluearkkitehti) vastaa hankkeen suunnittelukilpailun hoitamisesta (Hilmassa). Pihtiputaan kunta toimii hankkeen hankintayksikkönä ja tekee esityksen ohjausryhmälle tarjouskilpailun voittajasta.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 12 Kunnanhallitus 137 19.06.2017 1. hyväksyä, että Saarijärven kaupunki (kaavoitusarkkitehti) vastaa avustuksen hakemisesta hanketta koskien Keski-Suomen liiton Keski-Suomen kehittämisrahastosta. 1. esittää että Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyy hanketta koskevan yhteistyösopimuksen (liite 1). Yhteistyösopimuksessa sovitaan mm. seuraavista asioista: kahdeksan kunnan rakennemallihankkeen projektin rahaliikenteen hoitaminen osoitetaan Saarijärven kaupungille ohjausryhmän perustamisesta; ohjausryhmä koordinoi ja valvoo hanketta, päättää kuntamaksuosuuksista (kustannusjaosta) sekä allekirjoittaa suunnittelutyötä koskevan konsulttisopimuksen kuntien puolesta. Käsittely: Aluearkkitehti Helena Raatikainen esitteli asiaa kunnanhallitukselle klo 17:05-17:31. Toimenpiteet 1. Hyväksyttiin. 2. Hyväksyttiin. 3. Hyväksyttiin. 4. Hyväksyttiin. kielto Ote Saarijärven kaupungin kaavoitusarkkitehti, aluearkkitehti Raatikainen, jatkokäsittelyyn kunnavaltuusto

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 13 Kunnanhallitus 138 19.06.2017 Pihtiputaan kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokousaikataulut vuonna 2017 386/011/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 138 Kokousaikataulut Hallintosäännön 150 :n mukaan toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja määrää tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Pihtiputaalla kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokoukset on perinteisesti järjestetty maanantaisin. Valtuusto kokoontuu perinteisesti kerran kuukaudessa ja kunnanhallitus kaksi kertaa kuukaudessa. Valtuuston kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo 18.00 ja kunnanhallituksen kokoukset pääsääntöisesti 17.00. Muutoksista ilmoitetaan kokouskutsun yhteydessä. Keskushallinnon kanslia on laatinut alustavan aikataulun, joka huomioi koulujen loma-ajat. Kunnanhallituksen kokousaikataulut 2017 (alustava aikataulu) 26.6.2017 (ennen valtuuston kokousta) 7.8.2017 (koulut alkavat 9.8.) 21.8.2017 4.9.2017 18.9.2017 2.10.2017 23.10.2017 6.11.2017 20.11.2017 4.12.2017. Kunnanvaltuuston kokousaikataulut 2017 (alustava aikataulu) 26.6.2017 28.8.2017 25.9.2017 30.10.2017 (veroprosenttikokous) 27.11.2017 18.12.2017 (talousarviokokous) Pöytäkirjojen tarkastaminen ja nähtävillä pitäminen Kuntalain 107 :n mukaisesti toimielimen kokouksesta pidetään

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 14 Kunnanhallitus 138 19.06.2017 pöytäkirjaa. Hallintosäännön 171 :n mukaan pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Saman pykälän mukaisesti pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja tulee lain mukaan julkiseksi vasta sen jälkeen, kun se on tarkastettu ja allekirjoitettu tai varmennettu. Hallintosäännön 172 :n mukaisesti pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kunnan verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä tarkemmin säädetään. Hallintosäännön 176 :n mukaisesti toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä tai arkistosihteeri. Otteiden jäljennökset oikeaksi todistaa pöytäkirjanpitäjä tai arkistosihteeri. Oheismateriaali: -Pihtiputaan kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokousaikataulut 2017 Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh. 044 459 68 05 Kunnanjohtaja: 1. Kunnanhallitus hyväksyy kunnanhallituksen kokousaikataulut loppuvuodelle 2017. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti kunkin kuukauden 1. ja 3. maanantaina klo 17.00 alkaen, lukuun ottamatta heinäkuuta. 2. Kunnanhallituksen puheenjohtajan harkinnan mukaan voidaan kokous jättää em. kokouspäivänä pitämättä tai kokous voidaan pitää muuna päivänä kuin varsinaisena kokouspäivänä. Lisäksi kunnanhallitus kokoontuu kuukauden muina maanantai-iltoina, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistä kunnanhallituksen jäsenistä on tehnyt hänelle esityksen sen pitämisestä. Puheenjohtaja voi määrätä kokouspaikaksi myös muun kuin kunnanviraston. 3. Kunnanhallituksen kokouksen kokouskutsuna toimii viimeistään neljä päivää ennen kokousta jäsenille lähetetty sähköinen esityslista tai muu kirjallinen kutsu. Kiireellisissä tapauksissa voidaan käyttää myös suullista kokoonkutsumista. 4. Kunnanhallituksen pöytäkirja tarkastetaan yleensä viimeistään kokousta

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 15 Kunnanhallitus 138 19.06.2017 Hyväksyttiin kohdat 1-6. seuraavana maanantaina ja pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville kunnan yleiseen tietoverkkoon kokousta seuraavan viikon tiistaina. 5. Kunnanhallituksen pöytäkirjanotteet oikeaksi todistaa hallintosäännön 176 :ssä nimettyjen lisäksi myös keskushallinnon kanslistit. 6. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy oman kokousaikataulunsa loppuvuoden 2017 osalta. Kunnanvaltuuston kokoukset järjestetään perinteisesti kuukauden viimeinen maanantai kello 18.00 alkaen valtuustosalissa. Esityslista ja kokouskutsu toimitetaan sähköisenä viimeistään 4 päivää ennen kunnanvaltuuston kokousta. Esityslista julkaistaan samana päivänä myös kunnan yleisessä tietoverkossa. 1-5: Oikaisuvaatimus 6: kielto Toimenpiteet Kohta 6 jatkokäsittelyyn kunnanvaltuuston kokoukseen 26.6.2017

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 16 Kunnanhallitus 139 19.06.2017 Kunnanhallituksen edustajien valinta eri lautakuntiin vuosiksi 2017-2018 388/010/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 139 Kuntalain 90 :n mukaan valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: - - - f) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa;" - - - Kuntalaki ei velvoita valitsemaan kunnanhallituksen edustajia lautakuntiin, vaan se on kunnan hallintosäännön perusteella kunnanhallituksen ratkaistavissa. Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin hallintosäännön 157 :n mukaan kunnanhallitus voi 2 momentista ilmenevin rajoituksin määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksissa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kunnanhallituksen varajäsen tai kunnanjohtaja. Kunnanhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan, valtuuston tilapäiseen valiokuntaan eikä vaalilaissa säädettyihin vaalitoimielimiin. Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus - valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla kunnanhallituksen kokouksessa kuntalain 18.2 :n mukaan sekä - kunnanhallituksen puheenjohtajalla muiden toimielinten kokouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielinten kokouksissa. - vaaleilla valitun nuorisovaltuuston puheenjohtajalla sivistyslautakunnan kokouksessa, lukuun ottamatta silloin kun käsitellään salassa pidettäviä asioita Toimielin päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Toimielimen kokouskutsu lähetetään toimielimen jäsenille ja muille, joilla on länäolo-oikeus tai -velvollisuus kokouksessa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus valitsee edustajansa perusturvalautakuntaan, sivistyslautakuntaan ja tekniseen lautakuntaan vuosiksi 2017-2018 sekä ympäristölautakuntaan vuosiksi 2017-2021.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 17 Kunnanhallitus 139 19.06.2017 Kunnanhallituksen edustajiksi eri lautakunnissa päätettiin seuraavaa: Perusturvalautakunta: Taina Kangasluoma Tekninen lautakunta: Jani Ylälehto Ympäristölautakunta: Markku Kananen Sivistyslautakunta: Kari Parkkonen Toimenpiteet Oikaisuvaatimus Ote: valitut, toimialajohtajat, lautakunnat Tied: Viitasaaren kaupunginhallitus, palkanlaskenta

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 18 Kunnanhallitus 140 19.06.2017 Kunnan edustajan nimeäminen kutsuntalautakuntaan vuosiksi 2017-2018 389/010/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 140 Juridinen tausta Asevelvollisuuslain (28.12.2007/1438) 19 :n mukaan aluetoimisto asettaa kut sun tojen toi mit tamista varten toimialueelleen vuodeksi kerrallaan vähintään yh den kut suntalautakunnan, jossa on puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Kutsuntalautakunnan puheenjohtajan tulee olla asevelvollisuusasioihin perehtynyt virassa oleva upseeri, jolla on kokemusta asevelvollisuusasioiden käsittelemisestä. Muista jäsenistä toisen tulee olla asevelvollisuusasioihin perehtynyt sotilasvirassa palveleva henkilö ja toisen jäsenen sen kunnan edustaja, jonka kutsunnanalaisia kutsuntatoimitus koskee. Lisäksi jäsenistä ainakin yhden tulee olla aluetoimiston virkamies. Asevelvollisuuslain 22 1 momentin mukaan kunnan tulee alue toi miston esityksestä järjestää: 1) asevelvollisten ennakkoterveystarkastus terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa; 2) tarpeellinen määrä lääkäreitä kutsuntaan; ja 3) soveltuvat tilat kutsuntojen toimittamista varten. Asevelvollisuuslain 22 2 momentin mukaan kunnan tulee lisäksi nimetä kutsuntalautakuntaan kunnan edustaja ja tälle tarpeellinen määrä varahenkilöitä. Kutsuntojen järjestäminen Pihtiputaan kunnassa Perusturvalautakunta huolehtii kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksen toimeenpanemisesta sekä lääkärin määräämisestä kutsuntaan. Kunnan keskustoimisto huolehtii kutsuntatilojen varaamisesta kutsuntatilaisuutta varten. Vuoden 2017 kutsunnat järjestetään 1.9.2017. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus nimeää toimikaudekseen 2017-2018 kutsuntalautakuntaan yh den jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Toimenpiteet Kutsuntalautakunnassa Pihtiputaan kuntaa edustaa Teppo Jämsén. Varajäseneksi valittiin Markku Kananen. Oikaisuvaatimus Ote: valitut, Keski-Suomen aluetoimisto, palkanlaskenta

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 19 Kunnanhallitus 141 19.06.2017 Pihtiputaan kunnanhallituksen sisäinen tarkastus valtuustokaudella 2017-2018 384/202/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 141 Sisäinen tarkastus Kuntaliiton mukaan sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Se on riippumaton hallituksen ja ylimmän johdon tukitoiminto. Se tukee objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan organisaation kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista.?sisäisen tarkastuksen työ kohdistuu koko organisaation toiminnan sisäiseen valvontaan, riskienhallintaan sekä johtamis- ja hallintoprosesseihin. Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että organisaation toiminta on tavoitteiden, päämäärien ja toimintaperiaatteiden sekä säädösten ja määräysten mukaista. Sisäinen tarkastus tukee toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittämistä. Sisäisen tarkastuksen työtä ohjaa alan kansainvälinen ammatillinen ohjeistus, johon sisältyvät muun muassa eettiset säännöt, ammattistandardit ja käytännön ohjeet. Wiitaunionin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksessa todetaan, että "Sisäisen valvonnan avulla on huolehdittava siitä, että kunnan toiminnan tulokset on määritelty organisaatioiden kaikilla tasoilla jokainen organisaation jäsen tietää kunnan toiminnan tarkoituksen ja toimii kuntalaisten tarpeet tyydyttävän palveluajattelun mallin mukaisesti toiminnan tavoitteet tulevat asetetuiksi ja toteutumista valvotaan organisaation kaikilla tasoilla kaikilla toiminnan tasoilla noudatetaan lakeja, säännöksiä ja johdon ohjeita" Kuntalaissa ei ole säädetty sisäisestä tarkastuksesta, sillä kuntien ja kuntayhtymien erilaisen koon ja organisoitumismuotojen vuoksi kaikille kunnille ja kuntayhtymille yhtenäisen sisäisen tarkastuksen järjestämismallia ei ole löydettävissä. Kunnanhallituksen on suositeltavaa järjestää sisäisen tarkastuksen toiminto, jos kunnan toiminnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt eivät ole riittäviä toimintaan ja talouteen liittyvien riskien hallitsemiseksi ja valvomiseksi. Tarve järjestää sisäinen tarkastus voi perustua myös

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 20 Kunnanhallitus 141 19.06.2017 kuntakonsernin organisoitumiseen, palveluiden järjestämis- ja tuotantotapoihin sekä johtamisjärjestelmän menettelyihin. Sisäisellä tarkastuksella tulisi olla oikeus saada salassapitoa koskevien säännösten estämättä kunnan toimintaan kohdistuvien tarkastustehtävien edellyttämät tiedot ja asiakirjat, kuulla tarvittavia henkilöitä sekä toimintavapaus päättää sisäisen tarkastuksen tehtävistä. Sisäisen tarkastuksen riippumattomuuden toteutumiseksi sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle sekä kunnanjohtajalle. Kunnanhallituksen sisäiset tarkastajat ja sisäinen valvonta Wiitaunionissa Wiitaunionissa sisäistä valvontaa ohjataan Wiitaunionin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeella sekä hallintosäännöllä. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksiä järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoi kunnanhallitukselle sekä asianomaiselle lautakunnalle, mikäli kyse on lautakunnan sisäisestä tarkastajasta. Valittavien sisäisten tarkastajien tulee laatia sisäistä tarkastusta käsittelevä suunnitelma ja toimitettava se ja sen tulokset kunnanhallitukselle. Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh. 044 459 68 05. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus valitsee keskuudestaan kaksi sisäistä tarkastajaa kunnanhallituksen toimikaudeksi 2017-2019. Käsittely: Teknisenä korjauksena muutettiin vuosiluvuiksi 2017-2018. Toimenpiteet Kunnanhallituksen sisäisiksi tarkastajiksi vuosille 2017-2018 valittiin Sirpa Närhi ja Marjo Logrén. Oikaisuvaatimus Ote: valitut, tarkastuslautakunta Tied: talousjohtaja

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 21 Kunnanhallitus 142 19.06.2017 Pihtiputaan kunnan edustajien valitseminen yksityisoikeudellisiin yhteisöihin valtuustokaudeksi 2017-2021 383/010/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 142 Juridinen tausta Hallintosäännön mukaan Pihtiputaan kuntakonserni koostuu kunnan omasta palvelutuotannosta, tytäryhteisöistä ja muista yhteisöistä. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Valtuusto määrittelee kuntakonsernin strategiat, tavoitteet ja omistajapoliittiset keskeiset linjaukset. Kunnanjohtaja vastaa konsernin operatiivisesta johtamisesta ja valvonnasta. Kuntalain 47 antaa säännökset kuntien tytäryhteisöjen toiminnasta ja kunnan konserniohjeen sisällöstä. Kunnan omistajaohjauksella tulee huolehtia siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa huomioidaan kunnan kokonaisetu. Kunnan tytäryhteisön hallitusten kokoonpanossa on huomioitava yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Pihtiputaan kunnassa sovelletaan kunnan omaa konserniohjetta sekä hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjetta. " Hyvä hallinto- ja johtamistapa-ohjeen mukaan "Kunnanhallitus nimeää osakeyhtiön hallituksen jäsenehdokkaat, mutta päätösvalta on yhtiökokousedustajalla. Hallituksen jäsenet valitaan yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yhtiön hallituksen jäsen voidaan kunnanhallituksen uudella ohjauksella ja yhtiökokouksen päätöksellä vaihtaa. Yhtiön hallituksen jäsen voidaan kesken toimikauden erottaa tai hän voi erota. " Tasa-arvolainsäädäntö Kuntaliitto ohjeistaa tasa-arvon huomioista kuntaenemmistöisissä yhtiöissä seuraavalla tavalla "tasa-arvolain 4 a :n 2 momentissa on mm. kuntaenemmistöisiä yhtiöitä koskeva säännös: Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 22 Kunnanhallitus 142 19.06.2017 Lähinnä säännös tulee sovellettavaksi osakeyhtiöissä. Kuntaenemmistöisiä yhtiöitä lienevät ne, joissa kunnalla tai usealla kunnalla yhdessä on osake-enemmistö eli yli 50 % yhtiön osakkeista. Lakiesityksen perusteluissa ei tältä osin selvitetä säännöksen soveltamista. Säännöstä sovelletaan luottamushenkilöistä koostuvaan johto- tai hallintoelimeen, esimerkiksi kuntaenemmistöisen osakeyhtiön hallitukseen. Tasa-arvovaatimus ei koske viraston tai laitoksen sisäisiä johtoryhmiä tai vastaavia, joihin henkilöt kuuluvat virka-asemansa perusteella. Osakeyhtiössä osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa myös hallintoelimet valitaan. Kunnanhallitus tai muu hallintosäännössä määrätty kunnan viranomainen antaa toimiohjeet yhtiökokousedustajalle. Tasa-arvolain vaatimus sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta on otettava huomioon hallituksen (ja hallintoneuvoston) jäsenten valintaa koskevissa toimiohjeissa, jotka eivät saa olla lain vastaisia. Yhtiökokousedustajan on toimittava lain mukaisesti ilman erityisiä toimiohjeitakin. Toimiohjeissa on myös otettava huomioon pykälän 3 momentin säännös tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Kuntaenemmistöisessä yhtiössä on usein myös yksityisiä omistajia, joilla on oikeus saada edustuksensa yhtiön hallitukseen tai muuhun toimielimeen. Tasapuolisuusvaatimus kohdistuu tässä tapauksessa vain kuntaa tai kuntia edustaviin jäseniin (PeVL 25/1994 vp). Jos asianomaisen toimielimen jäsenmäärä on vähintään neljä, ilmaus "tasapuolisesti" vaatii ainakin, että naisia ja miehiä on enemmän kuin aiemman säännöksen vaatima yksi. Tasapuolinen edustus edellyttänee yleensä, että naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon." Hallituksen jäsenten riippumattomuus Kunnan oma hyvä hallinto- ja johtamistapa ohje määrittää hallituksen jäsenten riippumattomuudesta seuraavalla tavalla: Yhtiön toimivan johdon toiminnan valvonta on hallituksen keskeinen tehtävä. Tämä edellyttää, että hallituksen jäsenten on oltava aidosti yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, lukuun ottamatta tilanteita, joissa tytäryhtiön konsernirakenteen vuoksi tämä on katsottu tarpeelliseksi. Jäsen ei ole riippumaton, jos - Jäsenellä on työ-, toimi- tai vähäistä suurempi toimeksiantosuhde yhtiöön - jäsen on ollut työ- tai toimisuhteessa yhtiöön viimeisen kolmen vuoden aikana ennen hallituksen jäsenyyden alkamista -jäsen kuuluu toimivaan johtoon toisessa yhtiössä ja yhtiöiden välillä on

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 23 Kunnanhallitus 142 19.06.2017 yhtiöön nähden asiakkuus-, toimittajuus- tai yhteistyösuhde, joka on merkittävä tuolle toiselle yhtiölle -ristikkäinen valvontasuhde (kahdessa yhtiössä jäsenet ovat ristikkäin toistensa toimivassa johdossa ja hallituksessa). Yhtiöt, joihin edustusta esitetään Kunta esittää omaa ehdokastaan / ehdokkaitaan kehittämisyhtiö Witas Oy:n, kunnan omiin konserniyhtiöihin ( Kiinteistö Oy Niemenharju, Kiinteistö Oy Putaanportti, Pihtiputaan Vuokra-Asunnot, Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy) sekä kunnan eri osakkuusyhteisöihin kuten Sammakkokangas Oy:n. Lisäksi ehdokkaita nimetään myös muihin yhtiöihin ja yhdistyksiin, kuten Nelostieyhdistys ry:een. Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh. 044 459 6805. Kunnanjohtaja: 1. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajansa toimikaudeksi 2017-2019 ja valtuuttaa kunnanjohtajan tai kunnansihteerin tarvittaessa nimeämään varaedustajan. 2. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajan niiden vapaarahoitteisten asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksiin, joissa kunta omistaa osakkeita. 3. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat seuraaviin: - Kehittämisyhtiö Witas Oy:n yhtiökokouksiin - Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry:n vuosikokouksiin - Nelostieyhdistys ry:n vuosikokouksiin - Pihtiputaan Vesi ja Lämpö Oy:n yhtiökokouksiin - Sammakkokangas Oy:n yhtiökokouksiin - Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asuntojen yhtiökokouksiin - Kiinteistö Oy Niemenharjun yhtiökokouksiin - Kiinteistö Oy Pihtiputaan Putaanportin yhtiökokouksiin -Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokouksiin -Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yhtiökokouksiin - Kuntien Tiera Oy yhtiökokouksiin

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 24 Kunnanhallitus 142 19.06.2017 -Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n yhtiökokouksiin ehdotusta muutettiin seuraavasti: 1. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajan vuosille 2017-2018 taloyhtiöihin, joissa kunta on mukana yksittäisenä osakkaanana Nimettiin edustajaksi kunnanjohtaja tai kunnansihteeri, jotka voivat tarvittaessa nimetä varaedustajan. 2. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat seuraaviin: - Kehittämisyhtiö Witas Oy:n yhtiökokouksiin kunnanjohtaja Ari Kinnunen - Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry:n vuosikokouksiin kunnansihteeri Helena Vuopionperä - Nelostieyhdistys ry:n vuosikokouksiin kunnanjohtaja Ari Kinnunen - Pihtiputaan Vesi ja Lämpö Oy:n yhtiökokouksiin kunnanjohtaja Ari Kinnunen - Sammakkokangas Oy:n yhtiökokouksiin talousjohtaja Ari-Jukka Käsmä - Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asuntojen yhtiökokouksiin kunnanjohtaja Ari Kinnunen - Kiinteistö Oy Niemenharjun yhtiökokouksiin kunnanjohtaja Ari Kinnunen - Kiinteistö Oy Pihtiputaan Putaanportin yhtiökokouksiin kunnanjohtaja Ari Kinnunen -Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokouksiin kunnanjohtaja Ari Kinnunen -Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yhtiökokouksiin kunnanjohtaja Ari Kinnunen - Kuntien Tiera Oy yhtiökokouksiin kunnanjohtaja Ari Kinnunen -Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n yhtiökokouksiin talousjohtaja Ari-Jukka Käsmä Toimenpiteet Oikaisuvaatimus Ote: valitut, yritykset ja yhdistykset Tied: arkistosihteeri, palkanlaskenta

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 25 Kunnanhallitus 143 19.06.2017 Pihtiputaan kunnan elinkeinoryhmän valinta toimikaudelle 2017-2021 385/010/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 143 Pihtiputaan kuntaan on vuoden 2012 alussa valtuustoaloitteen pohjalta perustettu elinkeinoryhmä. Elinkeinoryhmä valmistelee elinkeinojen kehittämisasioita sekä ajankohtaisia yritysasioita. Elinkeinoryhmään on kuulunut sekä valtuutettuja että Kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimitusjohtaja. Yhteensä elinkeinoryhmässä on ollut kuluneella valtuustokaudella 13 jäsentä. Puheenjohtajana ja kokoonkutsujana elinkeinoryhmässä on toiminut kunnanjohtaja ja sihteerinä kunnansihteeri. Myös asioiden valmisteluvastuu on ollut keskushallinnolla. Elinkeinoryhmän alkuperäisenä tavoitteena on ollut kokoontua kuukausittain, mutta viime valtuustokauden aikana se on kokoontunut tarpeen mukaan. Keväällä 2017 elinkeinoryhmän keskeisenä tehtävänä on ollut elinkeinokoordinaattorin palkkaamisen valmistelu sekä toimenkuvasuunnitelman laadinta. Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh. 044 459 6805 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus nimeää uuteen elinkeinoryhmään tarpeelliseksi katsomansa määrän jäseniä ja nimeää puheenjohtajaksi elinkeinoryhmään kunnanjohtajan ja sihteeriksi kunnansihteerin. Käsittely: Jani Ylälehto esitti, että asia jätetään pöydälle, kunnes elinkeinokoordinaattori on valittu. Seppo Kahilainen kannatti. Toimenpiteet Kunnanjohtaja muutti päätösehdotusta siten, että elinkeinoryhmän kokoonpanoon palataan elokuussa, kun elinkeinokoordintaattorin valinta on suoritettu. kielto Siirtyy seuraavaan 7.8. kokoukseen käsittelyyn.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 26 Kunnanhallitus 144 19.06.2017 Kunnan edustajan nimeäminen seutuedustajistoon toimikaudelle 2017-2021 353/010/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 144 Tausta Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat yhdistyivät 1.1.2005. Seutuedustajisto koontuu muutaman kerran vuodessa ja kuntayhteistyökysymyksissä sen rooli on valmisteleva. Seutuedustajiston asiat valmistelee seutujohtoryhmä, jonka jäseninä ovat seutukunnan kunnanjohtajat. Seutuedustajiston ja seutujohtoryhmän puheenjohtajuus on kiertävä. Pihtipudas oli puheenjohtajakuntana viimeksi vuonna 2016. Edellisellä valtuustokaudella seutuedustajistoon on nimetty kolme kunnan edustajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus nimeää Saarijärven-Viitasaaren edustajistoon toimikaudeksi 2017-2021 kolme jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Kunnanhallitus päätti nimetä kunnan edustajat seutuedustajistoon kahdeksi vuodeksi (2017-2018). Seutuedustajistoon tälle ajalle valittiin: varsinainen jäsen Pentti Räisänen Jyrki Hollanti Marko Tiainen varajäsen Kari Parkkonen Teppo Jämsén Tapio Saastamoinen Toimenpiteet Oikaisuvaatimus Ote: Anna Mikkonen, valitut Tied: palkanlaskenta

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 27 Kunnanhallitus 145 19.06.2017 Pihtiputaan vanhusneuvoston jäsenten valitseminen uudelle toimikaudelle 174/010/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 145 Vanhusneuvosto Uuden kuntalain 27 mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Hallintosäännön 15 :n mukaan kunnassa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kunnanhallitus. Nuorisovaltuuston vaalit on käyty keväällä 2017 ja Pihtiputaan vammaisneuvoston perustaminen käsitellään elokuun kunnanhallituksessa. Vanhusneuvostoa määritteleviä lakeja ovat myös laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.201/980, "vanhuspalvelulaki"), jossa vanhusneuvostoihin viitataan 11 :ssä sekä 28 :ssä. Laki on kuntalain säädöksiä täydentävä. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Vanhuspalveluoppaan mukaan vanhuspalvelulaki antaa lähinnä raamit vanhusneuvostojen toiminnan organisoinnille. Oppaan lähtökohtana on, että lainsäädännön väljyys on ennemminkin mahdollisuus. Väljyys antaa kunnille ja vanhusneuvostoille liikkumavaraa vanhusneuvostotoimintaa suunniteltaessa ja organisoitaessa. Vanhuspalvelulain puitteissa kunnan on verrattain helppo täyttää lain tarkoittamat vaatimukset. Laissa säädetään esimerkiksi toimintaedellytyksistä huolehtimisesta, mutta ei kerrota sen tarkemmin mitä se tarkoittaa. Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 :ssä säädetään kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvoston toimintaedellytyksiksi katsotaan muun muassa vanhusneuvoston sihteerin nimittäminen, maksuttoman kokoustilan

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 28 Kunnanhallitus 145 19.06.2017 järjestäminen, kokouspalkkioiden maksaminen, toimintabudjetin myöntäminen sekä pysyvän keskustelu- ja vuorovaikutusyhteyden luominen vanhusneuvoston ja kunnan johtavien viranhaltijoiden välille. Vanhusneuvostolle tulee antaa mahdollisuus ottaa kantaa ja vaikuttaa hyvissä ajoin, kun kunnassa valmistellaan ikäihmisiä koskevia asioita. Pihtiputaan vanhusneuvostossa on kaudella 2013-2017 toiminut seitsemän henkilöä. Vanhusneuvoston sihteerinä on toiminut Anni Sagulin-Raatikainen. Uuden vanhusneuvoston nimeäminen Uuden vanhusneuvoston nimeämistä varten kunnanhallitus on pyytänyt esitykset Pihtiputaan Eläkeläiset ry:ltä, Pihtiputaan Eläkeliitto ry:ltä sekä Pihtiputaan Eläkkeensaajat ry:ltä. Pihtiputaan Eläkeläiset ry esittää vanhusneuvoston jäseniksi vuosille 2017-2021 seuraavia hemkilöitä: Jäsen Väinö Aho Maire Varis Varajäsen Mikko Selin Maija Pulkkinen Pihtiputaan Eläkeliitto ry esittää vanhusneuvoston jäseniksi vuosille 2017-2021 seuraavia henkilöitä: Jäsen Juhani Krook Riitta Sutinen Varajäsen Vilho Tenhunen Sanni Luomala Pihtiputaan Eläkkeensaajat ry esittää vanhusneuvostoon jäseniksi vuosille 2017-2021 seuraavia henkilöitä: Jäsen Taina Toikkanen Veikko Puranen Varajäsen Annikki Sorri Irja Heinonen Lisätiedot: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh. 044 459 6805. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus nimeää vanhusneuvostoon kuusi jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi kunnanhallitus valitsee neuvostolle puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä sihteerin. Kunnanhallitus nimesi neuvoston jäsenet järjestöjen ehdotuksen mukaisesti Mikko Pullinen korjattiin nimelle Mikko Selin.

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 29 Kunnanhallitus 145 19.06.2017 Kunnanhallitus nimesi puheenjohtajaksi Juhani Krookin. Varapuheenjohtajaksi Väinö Ahon ja sihteeriksi Sari Nurmivaaran. Toimenpiteet Oikaisuvaatimus Ote: valitut, asumispalveluiden ja kotihoidon johtaja Anni Sagulin-Raatikainen Tied. perusturvalautakunta, perusturva taj Marja Laurila

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 30 Kunnanhallitus 146 19.06.2017 Pihtiputaan kunnan edustaja Sydän-Suomen jätelautakuntaan vuosille 2017-2021 436/010/2017 Kunnanhallitus 19.06.2017 146 Sydän-Suomen jätelautakunnan toimialue kattaa Sammakkokangas Oy:n osa kas kun nat: Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken (liittymässä kesällä 2017) kau pun git sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Pihti pu taan ja Uuraisten kunnat. Lautakunta toimii sopijakuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena siten kuin jätelaissa ja jätelautakunnan sopimuksessa säädetään. Sopimukseen voi liittyä uusia osakaskuntia lähialueelta. Lautakunnan isäntäkunta on Saari jär ven kaupunki. Lautakunnan esittelijänä toimii Saarijärven kaupungin mää rää mä viranhaltija, jonka lautakunta hyväksyy. Sydän-Suomen jätelautakunnan uuden 1.7.2017 voimaan astuvaksi tar koi tetun johtosääntöluonnoksen 4 :n mukaan "Isäntäkunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien val tuus to jen nimeämistä jäsenistä. Äänekoski nimeää lautakuntaan kaksi jäsen tä ja kukin muu kunta yhden jäsenen. Jokaiselle lautakunnan jäsenelle ni me tään henkilökohtainen varajäsen. Isäntäkunnan valtuusto valitsee lau takun nan puheenjohtajan." Lautakunta huolehtii sopijakunnille kuuluvista jätelain mukaisista jä te huollon viranomaistehtävistä siinä laajuudessa kuin sopijakunta on siirtänyt palve lu teh tä vi ään kuntien omistamalle yhtiölle. Jokainen kunta huolehtii itse jä te lain mukaisista jätehuollon valvontaan liit ty vis tä tehtävistä. Oheismateriaali: - Sydän-Suomen jätelautakunnan johtosääntö 1.7.2017 Lisätietoja: kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh 044 459 6805. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto valitsee Sydän-Suomen jätelautakuntaan toimikaudeksi 2017-2021 yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Hyväksyttiin. kielto /valmistelua Toimenpiteet Jatkokäsittelyyn kunnanvaltuustoon 26.6.2017

PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2017 31 Kunnanhallitus 75 04.04.2016 Kunnanhallitus 217 21.11.2016 Kunnanhallitus 147 19.06.2017 Voimaa vanhuuteen -yhteistyöryhmän edustajan nimeäminen 269/000/2016 Kunnanhallitus 04.04.2016 75 Ikäinstituutti kutsuu kuntia mukaan edistämään toimintakykyistä vanhuutta terveysliikunnan keinoin. Mukaan ohjelmaan valitaan kesäkuussa 6-10 uutta kuntaa kolmivuotiseen kehittämistyöhön. Voimaa vanhuuteen ohjelman työn tavoitteena on toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden, mutta vielä kotona itsenäisesti asuvien ikäihmisten toimintakykyä ja osallistumista edistävien terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotto. Työ toteutetaan julkisen sektorin, järjestöjen ja ikäihmisten yhteistyönä kunnissa. Ohjelmaan valitut kunnat saavat työnsä tueksi ikäinstituutin maksuttoman mentoroinnin. Kunnille ei myönnetä erillistä rahoitusta. Mentorointi sisältää tukea alkutilanteen kartoituksen ja kehittämissuunnitelman laadintaan, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin, Lisäksi kunnat saavat kuntakohtaista ohjausta, koulutusta eri ammattiryhmille, materiaalia sekä Voimaa vanhuuteen yhdessä oppimisen verkostot. Valintakriteereissä etusijalla ovat kunnat, joiden väestöennuste perustuu iäkkäisiin. Kunnan tulee sitoutua kolmivuotiseen kehittämistyöhön paikallisten järjestöjen kanssa (aiesopimukset eduksi). Kehittämistyö toteutuu sosiaali- ja terveystoimen, liikunta-/vapaa-aikatoimen, kulttuuri-/sivistystoimen ja teknisen toimen sekä järjestöjen yhteistyöllä. Kunnan tulee koota tai osoittaa poikkisektorinen työryhmä tähän työhön. Kunnan tulee nimetä yksi yhdyshenkilö sosiaali- ja terveystoimesta, liikunta- /vapaa-aikatoimesta, kulttuuri-/sivistystoimesta. Lisäksi kunnan tulee nimetä kaksi yhdyshenkilöä järjestökentästä. Lisätietoja: vapaa-aikatoimen koordinaattori Kati Laine-Rissanen, puh 040 714 3888 Kunnanjohtaja: 1. Pihtiputaan kunta päättää hakea Voimaa vanhuuteen -ohjelman kuntahakuun 2. Kunnanhallitus nimeää poikkisektorisen työryhmän (edustus sosiaali- ja terveystoimesta, liikunta-/vapaa-aikatoimesta, kulttuuri-/sivistystoimesta, teknisestä toimesta sekä järjestöistä) 3. Kunnanhallitus nimeää yhdyshenkilöt (sosiaali- ja terveystoimi ja liikuunta-/vapaa-aikatoimsesta, kulttuuri-/sivistystoimesta). Kaksi