TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA

TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA VUOSIKERTOMUS 2013

Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Infografiikka... 4 3. Avainlukuja... 6 4. Toimitusjohtajan katsaus... 7 5. Hallinto... 10 6. Tilinpäätös... 15 7. Yhteystiedot... 46 Toimitusjohtaja Jari Sokka Lue lisää s. 7 Hyvä vuosi Tulostavoitteet ylitettiin vuonna 2013. Markkinakorot nousivat, ja yhtiön markkinaehtoinen tulos oli hyvä. Se oli paljon parempi kuin edellisvuonna, jolloin sijoitustuotot olivat korkeammat, mutta markkinakorot laskivat. Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konsernin tase oli 5,7 miljardia euroa, käyvin arvoin 6,2 miljardia euroa, ja vakavaraisuusaste 25 prosenttia. Lue lisää sivu 15 Lisäetuja 43 miljoonaa euroa Asiakkaille yhtiön hyvä vuosi näkyi asiakashyvityksissä. Lisäetuja annettiin yhteensä 43 milj. Parhaimmillaan asiakkaat saavat säästöilleen tuottoa 8,2 %. Edut vuodelta 2013 annetaan vakuutuksenottajille vuoden 2014 aikana. Tilinpäätös Vuosikertomukseen 2013 sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Kokonaisuuden hallinta keskeistä Asiakkaille annettujen korkeiden korkolupausten rahoittaminen on yhtiölle vaativaa. Yhtiö ei hae toiminnassaan ensisijaisesti kovia sijoitustuottoja, vaan sellaista kokonaistulosta että velvoitteista selviydytään vakavaraisuutta vaarantamatta. Keskeistä on taseen kokonaisvaltainen hallinta. Vuonna 2013 tässä onnistuttiin hyvin. 2 Vuosikertomus 2013

LYHYESTI Hyvä vuosi Keskinäiselle Henkivakuutusyhtiölle Suomelle (Suomiyhtiö) vuosi 2013 oli hyvä. Siksi asiakkaille voitiin antaa lisäetuja miltei kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Yhtiön toiminnassa on nykyään keskeistä hallita sitä kokonaisvaikutusta, jonka markkinakorkojen liikkeet aiheuttavat yhtiön taseen kummallekin puolelle. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että yhtiöllä on vaativat velvoitteet rahoittaa asiakkaiden vakuutussäästöille luvatut korkeat vuosituotot. Tavoitteena on tasapaino, jota kuvataan infografiikalla sivuilla 4 5. Vuonna 2013 markkinakorot nousivat hieman. Korkomuutosten vaikutukset olivat yhtiölle kokonaisuutena positiiviset. Markkinaehtoinen eli toiminnallinen tulos oli hyvä, vaikka sijoitustuotto oli matala. Tulos oli parempi kuin edellisvuonna, jolloin korot laskivat ja yhtiön sijoitukset tuottivat hyvin. Suomi-yhtiö hoitaa 200 000 asiakkaansa vakuutuksia. Yhtiö ei myönnä uusia vakuutuksia vaan toimii ns. run off -yhtiönä ja keskittyy yhtiössä olevan vakuutus- ja sijoituskannan hoitoon. Tilivuonna suomalaisten vakuutussäästöistä oli Suomi-yhtiön hoidossa 11,1 prosenttia. Laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä Suomiyhtiön osuus oli 21,6 prosenttia. Suomi-yhtiö kuuluu yli 6 miljardin euron sijoitusomaisuudellaan maan suurimpiin sijoittajiin. Toimintansa ohjauksessa Suomi-yhtiö määrittää vastuuvelan arvon markkinaehtoisesti, EU:n Solvenssi II -direktiiviä ennakoiden. Tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan edelleen nykysäännöin kiinteällä korolla. Lisäetuja annettiin 43 miljoonaa euroa, vakuutussäästöjen tuotto jopa 8,2 prosenttia Vuodelta 2013 Suomi-yhtiö jakoi asiakkailleen lisäetuina yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin yhtiö jakoi lisäetuja 23 miljoonaa euroa. Lähes kaikille säästöä sisältäville vakuutuksille annettiin tilivuodelta 1,0 prosentin asiakashyvitys. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotuksia ja vakuutusmaksujen alennuksia jatkettiin edellisvuoden tasolla. Ns. vanhojen vakuutusten pysyväisluonteiset edut, kuten vuotuinen 2,7 prosentin erityisetu säästöille, jatkuvat aiempien päätösten mukaisin ehdoin. Nämä vanhat vakuutukset ovat olleet Suomi-yhtiössä voimassa jo 1.7.1997 ja ovat edelleen voimassa. Vuodelta 2013 vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan 8,2 prosenttiin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, 2,7 prosentin erityisedusta sekä tilivuoden 1,0 prosentin asiakashyvityksestä. Muiden vakuutussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2013 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,5 5,5 prosenttia. Lisäedut vuodelta 2013 annetaan vakuutuksenottajille vuoden 2014 aikana. Valtaosa toiminnoista ulkoistettu, oma henkilöstö pieni Suomi-yhtiössä työskenteli tilivuoden lopussa 11 henkilöä. Yhtiö on ulkoistanut pääasiassa OP-Pohjola-ryhmään vakuutuskantansa ja sijoituskantansa käytännön hoidon sekä hallintopalvelut. Vakuutusasioissa asiakkaita palvelee OP-Henkivakuutus Oy. Suomi-yhtiön asiakkaiden omat palvelunumerot ovat 010 253 6110 (suomi) ja 010 253 6111 (ruotsi). Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat täydentävät yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Omistajapolitiikkansa yhtiö on julkistanut sivustollaan www.suomi-yhtio.fi. Lääketieteen palkinto merkittävästä elämäntyöstä Suomi-yhtiö on yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa jo vuodesta 1981 palkinnut vuosittain lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Vuoden 2014 tammikuussa Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto myönnettiin 34. kerran, kun valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä palkittiin professori Inkeri Elomaa pitkäjänteisestä ja erittäin ansiokkaasta elämäntyöstä syöpäpotilaiden hyväksi. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Palkinnonsaajan valitsevat keskeisten lääketieteen järjestöjen edustajat. Taidetta esillä Suomi-yhtiö kuuluu Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen (STSY). Yhdistyksen tavoitteena on suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja jäsenyhteisöjen taideteosten esitteleminen yleisölle. Vuonna 2013 Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä oli STSY:n jäsenten taidetta esillä koko perheen näyttelyssä Metsäretki. Lisätietoja yhdistyksestä löytyy sivuilta www.stsy.fi. Vuosikertomus 2013 3

Suomi-yhtiön sijoitukset ja vastuuvelka 2013 TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA SIJOITUKSET VASTUUVELKA 15 % 85 % OSAKKEET KORKOSIJOITUKSET YM. KOROT Vakuutussäästöt TUOTTO Vuonna 2013 Korkolupaukset 1,7 % 3,5 7,2 % Lisäedut 2013 lisäetu on 1,0 % 200 000 ASIAKASTA Suomi-yhtiön vastuuvelka tarkoittaa asiakkaiden vakuutussäästöistä muodostuvaa yhtiön velkaa vakuutuksenottajille. Sen suuruus on nyt noin 5 miljardia euroa. Vakuutussäästöille on luvattu 3,5 7,2 prosentin vuotuiset korot, mikä on huomattavasti viime vuosien alhaista markkinakorkotasoa enemmän. Yhtiön sijoitusten arvo on noin 6 miljardia euroa, eli sillä on miljardi euroa vakavaraisuuspääomaa. Vakavaraisuuspääoma toimii puskurina, joka turvaa asiakkaiden varat vaikeinakin aikoina. Suomi-yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve alenee vakuutuskannan pienenemisen myötä. Vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan vakuutuksenottajille lisäetuina. Lisäeduista päätetään vuosittain yhtiön tuloksen ja vakavaraisuuden perusteella, ja ne saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. EU-säännöksiä ennakoiden Suomi-yhtiö on viime vuosina vähentänyt osakesijoituksiaan ja lisännyt korkosijoituksiaan. Sijoitusten turvaavuus on näin parantunut, mutta samalla tuottojen odotusarvo on laskenut. 4 Vuosikertomus 2013

Tavoitteena tasapaino Suomi-yhtiön asiakkaiden vakuutussäästöille on vakuutussopimuksissa luvattu 3,5 7,2 prosentin vuotuinen korko markkinakorkojen tasosta riippumatta. Yhtiön sijoitustuotot sekä pääoma- ja velkaerien arvot sen sijaan vaihtelevat markkinakorkojen muutosten mukaan. Näiden muutosten vaikutusta Suomi-yhtiön vakavaraisuus- ja riskiasemaan tasapainotetaan asiakkaille maksettavien lisäetujen määrää säätelemällä. Korkoliikkeiden taseelle aiheuttaman kokonaisvaikutuksen hallinta on keskeistä Suomiyhtiön nykyisessä toiminnassa. Vapautuva vakavaraisuuspääoma Sijoitustoiminnan tuotto Vastuuvelan arvonmuutos Korkolupaukset Lisäedut Lisäetuja voidaan maksaa Vuoden aikana saatujen sijoitustuottojen, vapautuvan vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan arvonmuutoksen yhteismäärä ylittää asiakkaille annetut korkolupaukset. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen maksettavien lisäetujen suuruudesta. Yhtiö ei suoriudu sitoumuksistaan Sijoitustuottojen, vapautuvan vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan arvonmuutoksen yhteismäärä ei riitä asiakkaille annettujen korkolupausten täyttämiseen. Tässä tilanteessa yhtiön toiminta ei voisi jatkua. Pienentääkseen sijoitustensa arvon heilahteluihin liittyvää riskiä Suomi-yhtiö on viime vuosina lisännyt matalariskisten korkosijoitusten osuutta sijoitussalkussaan. Lisäksi yhtiö suojautuu tase-eriensä arvonmuutoksilta koronvaihtosopimuksilla. Vuosikertomus 2013 5

AVAINLUKUJA 2013 2012 Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa 323 484 Liikevoitto/-tappio, milj. euroa 44 92 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 50 56 Liikekustannussuhde, % 100 100 Toimintapääoma, milj. euroa 1 180 1 344 Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa 1 185 1 349 Vakavaraisuusaste, % 25 28 Tase käyvin arvoin, milj. euroa 6 150 6 372 Henkilöstö vuoden lopussa 11 10 Suomi-yhtiö Markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 11,1 11,3 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % 1,7 8,7 Sijoitusten jakauma Korkosijoitukset, milj. euroa 4 237 4 518 Osakesijoitukset, milj. euroa 1 021 835 Kiinteistösijoitukset, milj. euroa 694 701 Muut sijoitukset, milj. euroa 61 189 Sijoitusten jakauma milj. euroa Korkosijoitukset 4 237 Osakesijoitukset 1 021 Kiinteistösijoitukset 694 Muut sijoitukset 61 6 Vuosikertomus 2013

Lisäetuja asiakkaille edellisvuotta enemmän Hyvän toiminnallisen tuloksen ansiosta asiakkaille voitiin antaa huomattavasti edellisvuotta paremmat lisäedut. Toimitusjohtaja Jari Sokka TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuodesta 2013 muodostui Suomi-yhtiölle ja sen asiakkaille erittäinkin hyvä, vaikka joillain mittareilla tarkastellen voisi arvella toisin. Sijoitustuotto jäi vaatimattomaan 1,7 prosenttiin, mikä johtui ennen muuta korkosijoitusten negatiivisesta tuotosta. Salkustamme on korkosijoituksiin sijoitettu lähes kolme neljännestä, eikä osakesijoituksille saatu yli 16 prosentin tuotto riittänyt nostamaan sijoitusten tuottoa kovin korkealle. Korkosijoitusten negatiiviseen tuottoon vaikutti keskeisesti kaksi asiaa: Yhtäältä yleinen korkotaso nousi vuoden aikana, jolloin salkussa olevien korkosijoitusten arvo aleni. Toisaalta salkun suojaaminen korkojen laskun varalta niiden ollessa nousutrendillä oli tappiollista, vaikkakin välttämätöntä. Korkotason nousulla on kaltaisellemme henkivakuutusyhtiölle kuitenkin positiivinen vaikutus, tilivuonna sijoitustappioita merkittävämpi. Vastuumme asiakkaille ovat pitkäaikaisiin korkosijoituksiin verrattavia sitoumuksia. Siksi niiden arvo yhtiön markkinaehtoisessa taseessa pieneni merkittävästi korkojen nousun seurauksena. Lopputulos olikin yhtiömme kannalta alhaisesta tuottoprosentista huolimatta parempi kuin edellisvuonna, jolloin sijoitustuotto oli lähes 9 prosenttia. Markkinaehtoinen tuloksemme nimittäin nousi käyttämiemme laskentaperiaatteiden mukaan 158 miljoonaan euroon, kun se vuotta aikaisemmin oli 56 miljoonaa euroa. Asiakkaillemme tuloksen parantuminen näkyi asiakashyvityksissä, joita annoimme vuodelta 2013 lähes kaksinkertaisen määrän edellisvuoteen verrattuna. Edellä kertomani kuvaa sitä melko ristiriitaiselta vaikuttavaa tilannetta, jonka kanssa joudumme päivittäin toimimaan. Henkivakuutusyhtiön ei voi ajatella olevan tuottoa maksimoimaan pyrkivä rahakasa. Yhtiömme toiminnassa nousee keskeiseksi taseen kokonaisvaltainen hallinta. Taseen vastattava ei ole vain omaa pääomaa vaan hyvin tiukoin ehdoin asiakkailta otettua velkaa. Tämän vastuuvelan ominaisuudet sanelevat pitkälti myös sen, kuinka sitä vastaava omaisuus pitää sijoittaa. Käytännössä Suomi-yhtiöllä ei ole enää mahdollisuutta kasvattaa voimakkaasti osakeriskiä, vaikka markkinatilanne näyttäisi houkuttelevalta. Sen sijaan tehtävämme on maksaa luvatut etuudet täsmällisesti ja sovitun mukaisesti. Haastetta totta kai riittää myös sijoitustoiminnalle, sillä valtaosaan vakuutussopimuksista on kirjattu 4,5 prosentin ja Suomi-yhtiön erityisedun kanssa jopa 7,2 prosentin korkolupaus. Kokonaisuutena hyvä vuosi Vuosi 2013 oli siis yhtiöllemme hyvä, vaikka vuoden varrella tilanne vaihteli. Keväällä markkinatilanne oli pahimmillaan varsin heikko, mutta erityisesti loppukesä pelasti paljon. Syksyllä tunnelmat taloudessa ja markkinoilla taas synkentyivät, mutta erityisesti joulukuussa usko palasi ja vuosi päättyi valoisasti. Sen sijaan vuoden 2014 alettua korkotaso on laskenut melko reippaasti, mikä on tuloksemme kannalta ikävää. Yleisesti on kuitenkin vallalla usko korkotason nousuun talouden Vuosikertomus 2013 7

elpyessä, joten olemme edelleen toiveikkaita myös kuluvan vuoden suhteen. Tosin tätä kirjoittaessani Euroopan geopoliittinen tilanne on Ukrainan tapahtumien seurauksena jonkin verran järkkynyt, ja sen vakiintuminen lienee edellytys myös talous- ja markkinanäkymien paranemiselle. Tasapuolisuus edellyttää maksunkorotuksiakin Suomi-yhtiö on jo kymmenettä vuotta run off -tilassa. Tänä aikana ei ole myyty uusia vakuutuksia, mutta vakuutuskannassamme on edelleen pyöreästi 200 000 vakuutusta. Osa niistä on hyvinkin kauan sitten otettuja. Tällaiset vakuutukset sisältävät etuja, jollaiset ovat käytännössä jo poistuneet aktiivisesti toimivien yhtiöiden myyntivalikoimista. Vakuutustoiminnan alasajovaihe olisi teknisesti helpoin hoitaa siten, että mitään ei muuteta. Tällöin kuitenkin voi käydä niin, että vakuutuskannan eri osien kohtelu ei enää olisikaan tasapuolista. Periaate on, että jokainen vakuutuskannan osa vastaa omasta osuudestaan yhtiön menoista. Suomi-yhtiön vakuutuksista erityisesti ryhmäeläkevakuutuksissa ja sairauskuluvakuutuksissa ei edellä mainittu periaate ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Ryhmä eläkevakuutuksissa etuutta maksetaan usein eläkkeelle jäämisestä eliniän loppuun, joten yleinen elinajan piteneminen heikentää tämän kannan osan kannattavuutta merkittävästi. Vastaavasti sairauskuluvakuutus on osoittautunut jatkuvasti tappiolliseksi. Siksi yhtiö on pyrkinyt korjaamaan tilannetta korottamalla maksuja siltä osin kuin vakuutusehdot sen mahdollistavat. Osa asiakkaistamme on luonnollisesti ollut päätöksiimme tyytymättömiä, mutta valitettavasti tämä on ainoa tapa, jolla voidaan varmistaa erityyppisten vakuutusten tasapuolinen kohtelu. Suomi-yhtiöhän on keskinäisenä yhtiönä asiakkaidensa omistama eikä sillä ole muuta varallisuutta kuin asiakkaiden varat. Yhden asiakkaan vakuutuksen subventoiminen on siis pois muilta asiakkailta. Matala korkotaso vaikeuttaa korkeiden korkolupausten täyttämistä Suomi-yhtiö jakoi vuodelta 2013 lähes kaikille vakuutussäästöille yhden prosentin ylimääräisen asiakashyvityksen. Yhdessä laskuperustekoron ja vanhoille vakuutuksille aikanaan annettujen pysyvien erityisetujen kanssa vakuutussäästöjen tuotto saattaa tilivuodelta nousta jopa yli kahdeksan prosentin. Nykyisessä matalien korkojen ympäristössä tällaisen tuotteen menekki olisi varmasti hyvä, mutta yhtiön näkökulmasta se on erittäin vaativa hoitaa ja ennen kaikkea rahoittaa. Matalan korkotason jatkuminen tekee ylimääräisten lisäetujen maksamisen koko ajan vaikeammaksi. Asiakkaidemme kannalta tilannetta kylläkin parantaa se, että yhtiön kannan pienentyminen vapauttaa pikku hiljaa pääomaa, jota voidaan jakaa lisäetuina vakuutuksille. Käytännössä nytkin asiakashyvitykset jaetaan pääomasta eikä sijoitusten tuotosta. Jatkossa tätäkin mahdollisuutta rajaa kuitenkin vakavaraisuus- ja pääomavaateiden kiristyminen. Lisäongelmia aiheuttaa se, että asiakashyvitysten myöntäminen vakuutussäästöille kasvattaa samalla yhtiön vastuuvelkaa eli velkaa asiakkaille. Työlistallamme vuodelle 2014 onkin miettiä, olisiko olemassa tapa myöntää asiakashyvitykset asiakkaille ilman samanaikaista vastuuvelan kasvua. Haasteita ja huolenaiheita Vaikka Suomi-yhtiön toiminta on pääpiirteissään vakaata ja ennakoitavaa, joitakin huolenaiheita on syytä nostaa esille. Yksi niistä on henkivakuutustoimintaa koskevan viranomaissääntelyn murrosvaihe. Vuosia valmisteltu EU-tason vakavaraisuussäännöstö Solvenssi II nytkähti viime vuoden aikana eteenpäin ainakin yhden askeleen, kun lopulliseksi voimaantuloajaksi vahvistui vuoden 2016 alku. Varsinainen sisältökin hahmottui jossain määrin, mutta epävarmuutta on edelleen tarkkojen määräysten ja myös niiden kansallisen soveltamisen suhteen. Yleispiirteenä on vakavaraisuutta koskevien 8 Vuosikertomus 2013

määräysten kiristyminen. Tämä tuottaa yhtiöllemme melkoisesti päänvaivaa, kun ottaa huomioon Suomiyhtiön korkeat tuottolupaukset. Toinen maininnan arvoinen huoli liittyy vakuutuskantamme hoitojärjestelmiin. Suomi-yhtiön vakuutuskantaa hoitaa OP-Henkivakuutus, mutta ryhmäeläkevakuutuksia lukuun ottamatta vakuutusten hoitojärjestelmät ovat Suomi-yhtiön omistuksessa ja peräisin 1980-luvulta. Vaikka järjestelmät ovat varmatoimisia, ne ovat väistämättä tulossa elinkaarensa päähän. Kuriositeettina todettakoon, että henkivakuutusjärjestelmällämme on aivan aidosti ns. viimeinen käyttöpäivä. Muutosten tekeminen järjestelmän käyttöiän pidentämiseksi maksaisi asiantuntijoiden mukaan enemmän kuin kokonaan uusi järjestelmä. Edessä on siis laaja savotta järjestelmien uusimiseksi. Tähän liittyvä selvitystyö aloitettiin vuoden 2013 lopulla, ja ratkaisuja asiassa toivotaan saatavan vielä vuoden 2014 aikana. Sijoitustoiminnan alueella haasteet liittyvät ennen kaikkea sijoitussalkun muokkaamiseen taseen pienentyessä. Osa varoistamme on edelleen sijoitettuna varsin epälikvideihin kohteisiin, joista tärkeimpiä ovat kiinteistöt sekä pääomaja kiinteistörahastot. Nämä sijoitukset tarjoavat toki pitkällä aikavälillä kohtuullisen korkeaa tuottoa, mutta niiden osuutta sijoitussalkusta tulisi pienentää sitä mukaa kuin yhtiön alasajovaihe etenee. Toisaalta niiden myyminen ei aina ole ongelmatonta varsinkaan silloin, kun tuotosta ei haluta liiaksi tinkiä. Tärkeää onkin suunnitella ja toteuttaa sijoitussalkun muokkaaminen huolellisesti. Asiaa korostaa tietenkin vakavaraisuussääntelyn tiukentuminen ja sen aiheuttamat rajoitukset riskinkantokykyyn. Uusi edustajisto toiminut yli vuoden Suomi-yhtiössä edustajisto käyttää yhtiökokouksena ylintä päättämisvaltaa. Vuoden 2012 syksyllä pidettyjen edustajiston vaalien jälkeen yhtiömme hallituksen jäsenten lukumäärää kasvatettiin viidestä seitsemään ja samalla hallituksen jäsenistä neljä aloitti uusina vuoden 2013 keväällä. Yhtiön johdon ja henkilöstön puolesta voin todeta, että toiminta on ollut erittäin hyvähenkistä ja sujuvaa. Toivoakseni myös hallituksen jäsenet ovat kokeneet työskentelyn asiakkaitamme ajatellen mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Haluan myös esittää lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta yhtiömme osaavalle henkilöstölle, jonka määrä vuoden 2013 aikana kasvoi kymmenestä yhteentoista. Samoin esitän parhaat kiitokset hallitukselle, nimitysvaliokunnalle ja edustajistolle sekä yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat hyvin huolehtineet yhtiön toimintojen käytännön ylläpitämisestä. Jari Sokka Vuosikertomus 2013 9

Hallinto Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Suomi-yhtiö antaa toimintakertomuksesta erillisenä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Yhtiökokous Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Suomiyhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan vaaleilla valitsema edustajisto. Edustajisto on 40-jäseninen. Yhtiökokous käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Edustajiston kokoonpano on sivulla 12. Nimitysvaliokunta Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajasta ja heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on sivulla 13. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Vuonna 2013 hallituksen jäsenmäärä oli 23.4.2013 pidettyyn yhtiökokoukseen saakka viisi jäsentä ja mainitusta yhtiökokouksesta alkaen seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on sivulla 14. Toimitusjohtaja ja yhtiön johto Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hoitamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja huolehtia, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön muu johto. Toimitusjohtaja ja muu johto on sivulla 14. 10 Vuosikertomus 2013

Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi edelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Markku Marjomaa. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2013 palkkiota tilintarkastuksesta 109 000 euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista 166 000 euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Finanssivalvonta. Lisätietoja: www.finanssivalvonta.fi Tiedottaminen Suomi-yhtiö viestii toiminnastaan avoimesti ja luotettavasti. Olennaiset tiedot kerrotaan yhtiön internetsivuilla. Vuosikertomus sekä tilinpäätös- ja puolivuotistiedotteet julkaistaan yhtiön internetsivuilla suomeksi ja englanniksi. Sivustolla kerrotaan myös muun muassa yhtiön sijoitustoiminnasta ja asiakkaille annettavista lisäeduista ja niiden määrittelyperiaatteista sekä annetaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Internet-tiedottamisen lisäksi yhtiö kertoo lisäeduista asiakkaille normaalien vuosipostitusten yhteydessä. Mediasuhteissaan yhtiö on avoin, mutta luottamuksellisia tai keskeneräisiä asioita ei kommentoida. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta. Ulkoistetun palvelun tuottajalla tulee olla toimiva sisäisen valvonnan järjestelmä sekä sisäinen tarkastus, jotka valvovat, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä on myös omat sisäisen valvonnan menettelyt sekä sisäinen tarkastus, jotka seuraavat yhtiön omien toimintojen lisäksi ulkoistettuja palveluja. Suomi-yhtiöllä, sen sisäisellä tarkastuksella ja tilintarkastajalla on oikeus saada sisäisen valvonnan sekä tarkastusten tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Vuosikertomus 2013 11

Edustajiston kokoonpano Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 40-jäseninen edustajisto, jonka vakuutuksenottajat ovat valinneet keskuudestaan vaaleilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. Edustajiston kokoonpano on seuraava: I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Eero Akaan-Penttilä, LKT Espoo; 1994 2018 Kari Hakala, ekonomi, varatuomari Espoo; 2006 2012, 2013 2018 Lotta Hakala, KTM Espoo; 2009 2018 Eero Heinäluoma, kansanedustaja Helsinki; 2009 2018 Hanna-Leena Hemming, FM, MBA Helsinki; 2003 2018 Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä Helsinki; 2012 2018 Raili Leppiniemi, yrittäjä Helsinki; 2000 2018 Kimmo Lundén, VTM, taloustoimittaja Espoo; 2012 2018 Suvi Rihtniemi, DI, toimitusjohtaja Helsinki; 1982 2000, 2003 2018 II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Kaija Hartiala, lastenlääkäri Turku; 1997 2018 Ulla Huittinen, maatalousyrittäjä Salo; 2013 2018 Pentti Huovinen, professori Turku; 2009 2018 Ilkka Kanerva, kansanedustaja Turku; 1976 1989, 1997 2018 Jaana Laitinen-Pesola, terveydenhuollon maisteri Pori; 1991 2000, 2003 2018 Sirkka Penttilä, sijoitusasiantuntija Turku; 2012 2018 Outi Rannikko, aluejohtaja Rusko, 2003 2012, 2013 2018 Erkki Saario, agrologi Vihti; 2003 2018 III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Mikko Akselin, toimitusjohtaja Laukaa; 2012 2018 Timo Ansiomäki, maanviljelijä, urakoitsija Kuhmoinen; 2012 2018 Hannu Kopola, rakennustarkastaja Lempäälä; 2012 2018 Kirsi Koski, konsernijohtaja, Tampere; 2012 2018 Paula Kurki-Suonio, asianajaja Lahti; 1997 2018 Timo Lehtinen, yhteyspäällikkö Tampere; 2012 2018 Reino Ojala, kaupunkineuvos Nokia; 1988 2005, 2012 2018 Reijo Savolin, diplomivälittäjä, yrittäjä Jyväskylä; 2009 2018 12 Vuosikertomus 2013

IV Vaalipiiri Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Juha Hälikkä, sijoitusneuvoja Mikkeli; 2012 2018 Edustajiston keskuudestaan valitseman nimitysvaliokunnan kokoonpano Paula Kurki-Suonio, puheenjohtaja Kari Hakala Paula Sihto Margit Hänninen, assistentti Liperi; 2006 2018 Raija Kantanen, aluekoordinaattori, sairaanhoitaja Kuopio; 2009 2018 Katri Komi, kansanedustaja, MMM Joroinen; 2003 2018 Markku Laukkanen, toimittaja, YTM Kouvola; 2009 2018 Ulla Miettinen, YTM, emäntä Vieremä, 2009 2018 V Vaalipiiri Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Niilo Keränen, lääkintöneuvos Taivalkoski; 2009 2018 Markku Koski, talousjohtaja Seinäjoki; 2012 2018 Antti Liikkanen, erikoislääkäri Rovaniemi; 2009 2018 Arja Lämsä, opettaja, KM Oulu; 2012 2018 Tapio Pajunpää, maanviljelijä Kokkola; 2012 2018 Jyrki Ristiluoma, varatuomari Oulu; 2012 2018 Paula Sihto, osastonhoitaja Seinäjoki; 2006 2018 Helena Tuuri-Tammela, sisäinen tarkastaja Isokyrö; 2009 2018 Jouni Vihervalli, varatuomari Sodankylä; 2012 2018 Vuosikertomus 2013 13

HALLITUKSEN KOKOONPANO Pekka Kantanen Vesa Puttonen Arja Alho Timo P. Nieminen Mari Kiviniemi Jarmo Leppiniemi Esko Kiviranta *1953, VTM Hallituksen jäsen 2010 *1966, professori, KTT Hallituksen jäsen 2004 2005, 2013 *1954, VTT Hallituksen jäsen 2008, varapuheenjohtaja 2008 2013 *1944, kaupunkineuvos Hallituksen jäsen 2007, puheenjohtaja 2013 *1968, kansanedustaja, VTM Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 2013 *1948, professori, KTT Hallituksen jäsen 2013 *1950, kansanedustaja, varatuomari, MMM Hallituksen jäsen 2013 YHTIÖN JOHTO Timo Hukka *1952, ekonomi Sijoitusjohtaja, sijoitustoiminta Toimitusjohtajan sijainen Toiminut vakuutusalan johtotehtävissä vuodesta 1979, Suomi-yhtiössä vuodesta 2003. Finsilva Oyj:n, Sato Oyj:n ja Aberdeen Asset Management Finland Oy:n hallitusten jäsen. Jari Sokka *1961, filosofian kandidaatti, SHV Toimitusjohtaja Toiminut vakuutusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1988, Suomi-yhtiössä 1988 1991 sekä vuodesta 2011. Yhtiön toimitusjohtaja vuodesta 2012. Finsilva Oyj:n hallituksen jäsen. Kai Niemi *1971, filosofian maisteri, SHV Talousjohtaja, aktuaaritoiminta ja talous Toiminut vakuutusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1995, Suomi-yhtiössä vuodesta 2004. Henkivakuutusosakeyhtiö Retron hallituksen puheenjohtaja. 14 Vuosikertomus 2013

TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liikevoitto vuodelta 2013 oli 44 miljoonaa euroa (vuonna 2012 liikevoitto oli 92 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen voitto oli 0 miljoonaa euroa vuonna 2013. Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 273 miljoonaa euroa, mikä oli 154 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2012. Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli 105 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 vastaava tuotto oli 516 miljoonaa euroa. Konsernin vakuutusmaksutulo laski 56 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli 1 185 miljoonaa euroa (1 349 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,6 prosenttia (27,6 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 24,6 prosenttia. Vakuutustoiminta Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin 200 000 vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:hyn. Suomi-yhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2013 oli 50 miljoonaa euroa (56 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 14,0 miljoonaa euroa (14,5 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 36,2 miljoonaa euroa (41,9 milj. euroa). Vakuutusmaksutulon lasku selittyy yhtiön vakuutuskantojen kehityksellä, sillä yhä useammat vakuutussopimukset siirtyvät säästöjen kartutusvaiheesta kertyneiden etuuksien nostamiseen. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 374 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 440 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 99 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja eläkevakuutuksen osalta 276 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 20 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä laski ollen 61 miljoonaa euroa (129 milj. euroa). Vertailuvuoteen sisältyi huomattava määrä kapitalisaatiosopimusten erääntymisiä. Emoyhtiön liikekulut olivat 12,2 miljoonaa euroa vuonna 2013. Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna 2013. Vastaava luku vuonna 2012 oli 100 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitokuluveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon, ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2013 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 112 prosenttia (111 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorot vaihtelevat 3,5 prosentin ja 4,5 prosentin välillä eli ne ovat markkinakorkoihin verrattuna korkeita. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden lopussa vastuuvelkaansa 175 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 449 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö jatkoi tilivuoden aikana varautumista ryhmäeläkevakuutusten osalta eliniän odotteen kasvuun täydentämällä vastuuvelkaansa 13 miljoonalla eurolla. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 9 miljoonaa euroa ylijäämäinen (9 milj. euroa). Tämä ei sisällä edellä mainittua eliniän odotteen kasvusta johtuvaa täydennystä. Tilivuoden aikana yhtiö päätti ryhmäeläkevakuutussopimusten maksunkorotuksista vuoden 2014 alusta alkaen. Kyseisissä vakuutussopimuksissa yhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusmaksuja tietyin ehdoin. Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka laski 4 826 miljoonaan euroon (4 896 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 11,1 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 11,3 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli tilivuoden lopussa 21,6 prosenttia. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2013 lopussa 6 013 miljoonaa euroa (6 243 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 17,0 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 13,4 prosenttia. Vuosikertomus 2013 15

Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2013 lopussa 42,7 prosenttia (45,3 prosenttia). Samaan aikaan 27,8 prosenttia (27,1 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Kiinteistösijoitusten osuus oli 11,5 prosenttia (11,2 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Absoluuttisen tuoton rahastojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 1,0 prosenttia (3,0 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 105 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 1,7 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli 8,7 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto ylitti yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetun kokonaistavoitteen. Tuottovaateeseen vaikuttavat markkinakorkojen muutokset, ja tilivuoden aikana tapahtunut markkinakorkojen nousu laski tuottovaadetta. Tämä puolestaan heijastui alentavana tekijänä yhtiön sijoitustoiminnan kokonaistavoitteeseen. Yhtiön sijoitustoimintaa on viime vuosina ohjannut sijoitussalkun riskiohjattavuuden parantaminen, esimerkiksi epälikvidejä omaisuuseriä mukaan lukien pääomarahastot on vähennetty. Tämän taustalla ovat olleet sekä kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Riskin vähentäminen näkyy parantuvana turvaavuutena, mutta samalla tulevien tuottojen odotusarvo pienenee. Keskinäiselle run off -yhtiölle on tärkeää, että operatiivisessa toiminnassa otetut riskit ovat hallittavissa ja että merkittävästä osasta riskejä voi tarpeen tullen päästä nopeastikin eroon. Yhtiön sijoitustoimintaan ja omaisuusallokaatioon vaikuttaa myös yhtiön liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa oleva tasehallintariski. Kyseinen tasehallintariski syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Tämän seurauksena korkosijoitusten rooli on kasvanut tasehallintariskin hallinnassa yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Tilivuoden aikana tämä alensi yhtiön sijoitustoiminnan tulosta, kun korkotaso nousi tilivuoden alkuun verrattuna. Toisaalta markkinalähtöisesti lasketun vastuuvelan arvo vastaavasti alentui (vrt. yhtiön vastuuvelan tuottovaateen lasku tilivuonna). Edellä mainittu vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla. Vallitsevan korkotason ja vakuutussopimusten korkolupausten suuren eron johdosta yhtiö jatkoi edelleen tilinpäätöksen vastuuvelan turvaavuuden parantamista täydentämällä olemassa olevaa perustekoron täydennysvastuuta 175 miljoonalla eurolla. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutuksien etuuksia eikä tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Tilivuodelta 2013 yhtiö päätti antaa säästöä sisältäville vakuutuksille 1,0 prosentin asiakashyvityksen. Tästä pääsäännöstä poikettiin jättämällä ko. hyvitys maksamatta muutaman pienemmän kannanosan kohdalla erityisistä syistä. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Yleinen periaate lisäetuja jaettaessa on, että niitä määritettäessä otetaan huomioon vakuutusten laatu, kesto ja koko. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä oli tilivuonna 43 miljoonaa euroa (23 milj. euroa). Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä 1.7.1997 voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso tulee lähivuosina rajoittamaan yhtiön kykyä maksaa asiakashyvityksiä siinäkin tapauksessa, että korkotaso jonkin verran nousisi. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Sijoitustoimintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määritettäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2013 lopussa olleet 11 henkilöä (10) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. 16 Vuosikertomus 2013

Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat kaupunkineuvos Timo P. Nieminen, puheenjohtajana, kansanedustaja VTM Mari Kiviniemi, varapuheenjohtajana, VTT Arja Alho, VTM Pekka Kantanen, kansanedustaja VT MMM Esko Kiviranta, professori KTT Jarmo Leppiniemi ja professori KTT Vesa Puttonen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön sijoitusjohtaja Timo Hukka. Tulevaisuuden näkymät Vuosi 2014 on alkanut sijoitusmarkkinoilla hermostuneesti. Tämä on tavallaan ollut odotettavaakin vahvan edellisvuoden jälkeen. Markkinatoimijat ovat enenevästi alkaneet kiinnittää huomiota Yhdysvaltain keskuspankin toimenpiteisiin likviditeetin asteittaisen kiristämisen suhteen. Nähtäväksi jää se, onko alkuvuoden osakemarkkinoiden kehitys vain markkinoiden normaali korjausliike vahvan nousun jälkeen vai ennakoiko se jotakin muuta. Osakemarkkinoiden suotuisan kehityksen edellytys on kuitenkin se, että yritysten tulokset paranevat eli arvostustasot pysyvät houkuttelevina. Siihen asti kunnes tulosparannuksista saadaan näyttöjä, riskisijoitusten heilunta säilyy viime vuotta korkeampana. Vuodelle 2014 on melko vahva konsensus ollut se, että Yhdysvaltain keskuspankin vähittäinen velkakirjojen osto-ohjelman alasajo nostaisi korkoja, myös euroalueella. Suomi-yhtiön kaltaiselle sijoittajalle vallitseva alhainen korkotaso ei välttämättä ole paras mahdollinen ympäristö se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakavaraisuudestaan korkeiden korkolupausten vakuudeksi tulevaisuutta varten. Tässä mielessä ennakoitu korkojen nousu vaikuttaisi yhtiön kannalta myönteisesti. Toki vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa se, jos odotukset yritysten tulosparannusten osalta johtavat pettymykseen ja jopa osakemarkkinoiden nousutrendin kääntymiseen. Oman haasteensa yhtiölle asettavat tulevaisuudessa myös kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksiin. Nyt on kuitenkin vihdoin aiempaa selkeämpi näkyvyys tuleviin muutoksiin, koska Solvenssi II -säännöksistä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys vuoden 2013 lopulla. Toki niiden suhteen on vielä paljon yksityiskohtia auki, mutta tulevaa on kuitenkin aikaisempaa helpompi suunnitella. Hallituksen ehdotus voiton ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Suomi-yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 719 562 358,54 euroa ja konsernin 733 696 045,53 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden voittoa käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia 30 273,83 Käyttörahastoon siirretään 3 512 026,84 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan 30 000,00 Tilikauden voitto 3 572 300,67 Vuosikertomus 2013 17

TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Liikevaihto milj. 323 484 195 320 493 192 Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj. 50 56 53 50 56 53 Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta milj. 12 13 13 12 13 13 Korvaustoiminnan hoitokulut milj. 2 2 2 2 2 2 Kuormitustulo milj. 15 16 15 15 16 15 Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,2 100,1 100,3 99,9 100,1 100,0 Liikekustannussuhde taseen loppusummasta % 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Liikevoitto/-tappio milj. 44 92-109 47 107-107 Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos milj. -168 88-55 -165 79-53 Kokonaistulos milj. -124 181-164 -118 186-160 Korkokulut ja muut rahoituskulut milj. 0 0 0 0 0 0 Perustekorkokulu milj. 222 345 249 222 345 249 Kokonaispääoman tuotto ilman sij.sid.vak. (käyvin arvoin) % 1,6 8,3 1,3 1,7 8,4 1,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 1,7 8,7 1,4 1,7 8,7 1,4 Toimintapääoma milj. 1 180 1 344 1 134 1 179 1 344 1 134 Tasoitusmäärä milj. 5 5 6 5 5 6 Vakavaraisuuspääoma milj. 1 185 1 349 1 140 1 185 1 349 1 140 Vakavaraisuusaste prosentteina vastuuvelasta % 24,6 27,6 23,1 24,6 27,6 23,1 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 10 10 10 10 10 10 TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj. 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Vakuutusmaksutulo 50 56 53 50 56 53 Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset 273 427 142 270 437 139 Maksetut korvaukset -374-440 -412-374 -440-412 Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta 113 68 127 113 68 127 Liikekulut -12-13 -13-12 -13-13 Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta 50 97-104 47 107-107 Muut tuotot ja kulut -5-5 -5 0 0-1 Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta 0 0 0 Liikevoitto/tappio 44 92-109 47 107-107 Tasoitusmäärän muutos 0 0 23 0 0 23 Lisäedut (asiakasedut) -43-23 -82-43 -23-82 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2 69-168 4 84-166 Tuloverot -1 1-2 0 0 0 Tilikauden voitto/tappio 0 71-170 4 84-167 18 Vuosikertomus 2013

SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Perusjakauma Riskijakauma Emoyhtiö 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2013 2012 2011 milj. % milj. % milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä 4 237 70,5 4 518 72,4 2 609 43,4 53,7 43,5 Lainasaamiset (1 1 0,0 1 0,0 1 0,0 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainat 2 567 42,7 2 828 45,3 1 488 24,8 44,9 47,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 (2 1 670 27,8 1 689 27,1 1 120 18,6 8,8-3,6 Osakesijoitukset yhteensä 1 021 17,0 835 13,4 919 15,3 14,4 10,4 Noteeratut osakkeet (3 808 13,4 586 9,4 706 11,7 10,4 4,9 Pääomasijoitukset (4 207 3,4 242 3,9 207 3,4 3,9 5,4 Noteeraamattomat osakkeet (5 6 0,1 7 0,1 6 0,1 0,1 0,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä 694 11,5 701 11,2 694 11,5 11,2 12,1 Suorat kiinteistösijoitukset 376 6,3 399 6,4 376 6,3 6,4 6,5 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 318 5,3 302 4,8 318 5,3 4,8 5,6 Muut sijoitukset yhteensä 61 1,0 189 3,0 61 1,0 3,0 2,8 Hedge-rahastosijoitukset (6 3 0,0 153 2,5 3 0,0 2,5 2,3 Muut sijoitukset (7 59 1,0 36 0,6 59 1,0 0,6 0,6 Sijoitukset yhteensä 6 013 100,0 6 243 100,0 4 283 71,2 82,3 68,9 Johdannaisten vaikutus 1 730 28,8 17,7 31,1 Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä 6 013 100,0 100,0 100,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 4,5 5,7 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Sij.t. nettot. markk.a. (8 Sitoutunut pääoma (9 Emoyhtiö 31.12.2013 2013 2012 2011 Tuotto sitoutuneelle pääomalle milj. milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä -78 4 373-1,8 8,7 3,8 Lainasaamiset (1 0 1 5,0 5,3 5,0 Joukkovelkakirjalainat -84 2 819-3,0 12,9 5,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 (2 6 1 553 0,4 1,1 1,3 Osakesijoitukset yhteensä 126 895 14,0 10,9-13,1 Noteeratut osakkeet (3 107 664 16,0 15,8-25,1 Pääomasijoitukset (4 19 225 8,2 2,3 21,2 Noteeraamattomat osakkeet (5 1 6 12,0 14,1 12,6 Kiinteistösijoitukset yhteensä 51 675 7,6 7,5 10,7 Suorat kiinteistösijoitukset 5 388 1,2 9,9 7,5 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 47 288 16,2 4,5 15,1 Muut sijoitukset yhteensä 17 126 13,7 9,4 2,9 Hedge-rahastosijoitukset (6 12 72 17,0 11,1 3,2 Hyödykesijoitukset - - - - - Muut sijoitukset (7 5 54 9,3 2,7-0,7 Sijoitukset yhteensä 117 6 069 1,9 8,9 1,5 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -12-0,2-0,2-0,1 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 105 6 069 1,7 8,7 1,4 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin / kuukausittain aikapainotetut kassavirrat Vuosikertomus 2013 19

VAKUUTUSMAKSUTULO Konserni Emoyhtiö milj. 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Henkivakuutus 14 15 15 14 15 15 Eläkevakuutus 36 42 38 36 42 38 Yhteensä 50 56 53 50 56 53 KORVAUSKULUT Konserni Emoyhtiö milj. 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Maksetut korvaukset Henkivakuutus 83 151 131 83 151 131 Eläkevakuutus 269 268 259 269 268 259 Takaisinostot 20 20 20 20 20 20 Korvausten selvittelykulut 2 2 2 2 2 2 Yhteensä 374 440 412 374 440 412 Korvausvastuun muutos 11 23 24 11 23 24 Korvauskulut yhteensä 386 463 436 386 463 436 VAKAVARAISUUS Solvenssi I Konserni Emoyhtiö milj. 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Toimintapääoma Oma pääoma 739 739 668 723 720 636 Sijoitusten arvostuserot 490 658 570 471 636 557 Laskennalliset verot 2 1 2 0 0 0 Aineettomat hyödykkeet -38-43 -47-2 -1-1 Muut erät -13-10 -58-13 -10-58 1 180 1 344 1 134 1 179 1 344 1 134 Tasoitusmäärä 5 5 6 5 5 6 Vähemmistöosuus 0 0 0 Vakavaraisuuspääoma 1 185 1 349 1 140 1 185 1 349 1 140 Vakavaraisuusaste, % 24,6 27,6 23,1 24,6 27,6 23,1 Vakuutusyhtiölain toimintapääomavaatimus 203 207 212 203 207 212 20 Vuosikertomus 2013

TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. 1 000 2013 2012 2013 2012 Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo (4) Vakuutusmaksutulo 50 246 56 415 50 246 56 415 Jälleenvakuuttajien osuus -49-201 -49-201 50 197 56 214 50 197 56 214 Sijoitustoiminnan tuotot (5) 470 528 767 157 476 332 782 295 Sijoitusten arvonkorotus (5) 58 899 58 899 Korvauskulut Maksetut korvaukset (6) -374 343-440 173-374 343-440 173 Korvausvastuun muutos -11 361-23 003-11 361-23 003 Korvauskulut yhteensä -385 704-463 176-385 704-463 176 Vakuutusmaksuvastuun muutos 81 735 67 621 81 735 67 621 Liikekulut (7, 8) -12 271-13 383-12 225-13 387 Sijoitustoiminnan kulut (5) -256 589-340 303-265 417-345 384 Vakuutustekninen tulos 6 795 74 130 3 817 84 183 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot 2 2 2 2 Muut kulut -5 241-5 230 0 0 Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta 197 475 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -154-307 -277-387 Laskennalliset verot (9) -1 206 1 706 - - -1 360 1 399-277 -387 Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta 393 70 776 3 542 83 798 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 30-312 Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden voitto/tappio 393 70 775 3 572 83 486 Vuosikertomus 2013 21

TASE Konserni Emoyhtiö 1 000 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2012 Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet - 0-0 Konserniliikearvo 36 205 41 447 Muut pitkävaikutteiset menot 1 513 1 356 1 513 1 356 37 718 42 803 1 513 1 356 Sijoitukset (12 a, 12 b) Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 296 621 305 923 122 428 128 883 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 192 250 199 830 296 621 305 923 314 678 328 713 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä (14, 16) 7 405 6 698 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä (14) 7 373 7 372 Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä (15, 16) 1 657 1 690 514 514 1 657 1 690 15 292 14 584 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet (16) 1 832 143 1 934 930 1 816 943 1 920 546 Rahoitusmarkkinavälineet 3 236 947 3 187 640 3 236 947 3 187 640 Muut lainasaamiset 504 504 504 504 Muut sijoitukset 50 000 30 000 50 000 30 000 5 119 594 5 153 074 5 104 394 5 138 690 Sijoitukset yhteensä 5 417 872 5 460 687 5 434 364 5 481 987 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta 305 396 305 396 Jälleenvakuutustoiminnasta 40 76 40 76 Muut saamiset 42 986 28 477 45 308 29 081 Laskennalliset verosaamiset (9) 1 684 2 069 - - 45 015 31 018 45 653 29 553 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 239 335 239 335 Rahat ja pankkisaamiset 134 261 146 297 134 260 146 189 Muu omaisuus 344 347 344 347 134 844 146 979 134 843 146 871 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat 24 450 31 947 24 909 32 552 Muut siirtosaamiset 29 332 21 291 24 479 32 279 24 930 32 843 Vastaavaa yhteensä 5 659 928 5 713 766 5 641 303 5 692 610 22 Vuosikertomus 2013