METSO-petolintuhanke:

Samankaltaiset tiedostot
METSO-petolintuhanke:

Petolintuseuranta. Heidi Björklund Tutkimuskoordinaattori, Luomus. Laskijatapaaminen Lammin biologinen asema Hiirihaukka.

Haukkojen pesäpuita. Kanahaukka

Pesäpuita. Hiirihaukka

seuranta 2017 Kaisu Aapala, Susanna Anttila & Marjatta Hytönen

Kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesät

Kuvia haukanpesiltä. Kanahaukka. Kanahaukan munat ovat lähes valkoiset. Tämä pesye on epäonnistunut. Juuka

METSOyhteistoimintaverkostojen. seuranta 2016 Saija Kuusela & Terhi Koskela. Suomen ympäristökeskus & Luonnonvarakeskus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsäohjelman seuranta

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsäohjelman seuranta

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Metsäohjelman seuranta

Metsänhoito sääksen pesäpuun. lähiympäristössä UPM METSÄ. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2012 Tuomo Ollila

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2018

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2014

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen talousmetsien metsänkäsittelyssä yksityismetsissä

Monimuotoisuuden suojelu

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

METSO-ohjelma :

Metsäohjelman seuranta

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2017

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2016

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Luonnonhoidon hankehaku

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

METSO-ohjelma

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2013

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2011

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Metsäohjelman seuranta

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

NATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Silja Nupponen KANA- JA HIIRIHAUKAN PESIMÄMETSÄT PAIKKATIEDOSSA

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Metsäohjelman seuranta

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2010

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2015

Kuukkeli. kaveri. Mutta miten kuukkeli voi auttaa metsänomistajaa? KARI LEO

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT

Transkriptio:

METSO-petolintuhanke: Suuret petolinnut metsien monimuotoisuuden osana työkaluja metsänomistajille ja metsäammattilaisille Heidi Björklund, hankekoordinaattori Jari Valkama, hankkeen johtaja Aleksanteri-seminaari, Luomus 23.11.2016

Jukka Haapala Taustaa Metsäpetolinnut vähentyneet (Luomus, petolintuseuranta) Varttuneen metsän lajeja Uhanalaisuusluokittelu

Riskit Pesintä hakkuuikäisessä metsässä Kanahaukan pesintä paranee, kun reviirillä on enemmän varttunutta kuusimetsää Heidi Björklund

Riskit Pesintä hakkuuikäisessä metsässä Pesä ei tiedossa, menetetään hakkuussa Hiirihaukan pesä löytyi pesäkuusta kaadettaessa. Haukka hautoi pari päivää hakkuutähteiden päällä, kunnes hylkäsi pesän. Keski-Suomi Tero Muhonen

Riskit Pesintä hakkuuikäisessä metsässä Pesä ei tiedossa, menetetään hakkuussa Pesä tiedossa, ei huomioida riittävästi Hiirihaukan poikaset Jani Suua

Hannu S. Virtanen Kanahaukan pesä 2006 ja 2007. Lintu reviirillä hakkuun jälkeen 2007, pesinnät loppuneet (Sastamala)

Hiirihaukan pesä (Lammi) Kalevi Eklöf Pekka Raukko Kanahaukan pesiä, pesinnät edellisvuonna (Lappajärvi, Kouvola) Mikko Hänninen

Mikko Hänninen Kanahaukan pesä, Lappajärvi. Kesähakkuu, pesintä keskeytyi. Pesäkuusi kaatui pian tuulessa. Kaksi pesintäyritystä nuoremmassa metsässä epäonnistui pesän pudottua.

Riskit Pesintä hakkuuikäisessä metsässä Pesä ei tiedossa, menetetään hakkuussa Pesä tiedossa, ei huomioida riittävästi Pieni suojavyöhyke Hakkuun ajankohta Ohjeistus

Riskit Pesintä hakkuuikäisessä metsässä Pesä ei tiedossa, menetetään hakkuussa Pesä tiedossa, ei huomioida riittävästi Niukasti sopivia pesäpuita talousmetsissä Suositaan suorarunkoisia ohutoksaisia puita Karsitaan kasvuvikaiset puut, pesäpuiksi sopivia

Pekka Raukko Mehiläishaukan pesä valumassa oksalta. Heinola Heidi Björklund

Riskit Pesintä hakkuuikäisessä metsässä Pesä ei tiedossa, menetetään hakkuussa Pesä tiedossa, ei huomioida riittävästi Niukasti sopivia pesäpuita talousmetsissä Kilpailu elintilasta varttuneiden metsien vähentyessä

Viirupöllön poikasen jalka kanahaukan pesällä Kanahaukka (punainen) hallitsee metsälaikkuja, muille haukoille (sininen) vähän elintilaa? Pekka Raukko

Haukkojen huomiointi tärkeää Taantuvia Mehiläishaukka lisääntyy hitaasti Tukee metsäluonnon monimuotoisuutta Kanahaukan pesä Pekka Raukko Mehiläishaukka Heidi Björklund

METSO-petolintuhanke Alkoi elokuussa 2016, rahoittaa ympäristöministeriö Yhteistoimintaverkostohanke Mukana: Luomus (koordinointi), Suomen metsäkeskus, Jyväskylän yliopisto, rengastajia Tavoite: Edistää keinoja, joilla tuetaan petolintujen esiintymistä talousmetsämaisemassa Metsäpetolintujen ja muiden metsälajien elinolojen paraneminen

METSO-petolintuhanke Kolme keinoa ja osahanketta: 1) Haukkojen pesäpaikkojen säästäminen 2) Pesäpuiksi sopivien puiden jättäminen 3) Haukkametsän tunniste, haukkametsäverkosto Pirkka Aalto Hiirihaukka, Kemijärvi

1) Haukkojen pesäpaikkojen vapaaehtoinen säästäminen Pesäpaikan säilyttäminen pesimiskelpoisena Metsänomistaja säästää korvauksetta metsää pesän ympärillä Metsänomistaja päättää säästöalueen koon Osallistuminen vapaaehtoista Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitohanke

1) Haukkojen pesäpaikkojen vapaaehtoinen säästäminen Pohjois-Karjalan malli (2002 2006 ja 2008 2014) Hyödyt: Santangeli ym. 2012, Anim. Conserv. Luomme yleiset ohjeet haukan pesäalueen vapaaehtoisesta säästämisestä Ohjeet metsäammattilaisille, maanomistajille Testaus, Keski-Suomi Pesätiedon oheen? Kanahaukka, Kouvola Pekka Raukko

2) Pesäpuiksi sopivien puiden jättäminen metsiin Yleensä poistetaan kasvuvikaiset mutta terveet puut, jotka sopisivat pesäalustaksi Monilatvaiset puut, haarukkapuut, tuulenpesäpuut Luomme ohjeet tällaisten puiden jättämisestä metsiin harvennusvaiheissa Pekka Raukko

2) Pesäpuiksi sopivien puiden jättäminen metsiin Kuvamateriaalia sopivista puista Pasi Makkonen Jari Valkama Pirkka Aalto

2) Pesäpuiksi sopivien puiden jättäminen metsiin Miten puut säilyvät? Metsähallituksen säästöpuuryhmien kokeilu Sopivat puut säästöpuuryhmiin jo harvennusvaiheissa? Tekopökkelöt Riistanhoidollinen harvennus, Metsähallitus Juri Laurila

3) Haukkametsän tunniste, haukkametsäverkosto Varttunutta metsää maisemassa eri lajeille

3) Haukkametsän tunniste, haukkametsäverkosto Kolme vaihetta:?? 1. Haukkametsän tunnisteen luonti - Pesätiedot ja Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedot, Keski-Suomi 2. Haukkametsäverkoston luonti - Lajien vuorovaikutukset - Lisärahoitusta haettu? 3. Haukkametsäverkoston kohteiden säästäminen; vapaaehtoiset toimet? - Lisärahoitusta haettu

METSO-petolintuhanke, toteutus Hankkeen käynnistys - www.luomus.fi/fi/metso-petolintuhanke

METSO-petolintuhanke, toteutus Hankkeen käynnistys - www.luomus.fi/fi/metso-petolintuhanke - Hankekuvaus - Verkostoitumista Monimetsä-hanke

METSO-petolintuhanke, toteutus Hankkeen käynnistys - www.luomus.fi/fi/metso-petolintuhanke - Hankekuvaus - Verkostoitumista Monimetsä-hanke Osahankkeet: 1) Haukkojen pesäpaikkojen säästäminen - Ohjeiden laadinta menossa 2) Pesäpuiksi sopivien puiden jättäminen - Kuvamateriaalin keruu rengastajilta - Säästöpuuryhmiin? Lahopökkelöt? 3) Haukkametsän tunniste, haukkametsäverkosto - Gradutyön tekijä, Jyväskylän yliopisto - Pesäaineisto ja metsävaratiedot saatu - Lisärahoitusta haettu haukkametsäverkostoon Jukka Haapala

Hanke jatkossa Hankekoordinaattori 31.7.2017 asti, hankkeen kesto 30.9.2018 asti Ohjeiden laatiminen Pesäalueen säästäminen Kasvuvikaiset puut Lisärahoitusta tarvitaan Haukkametsäverkosto Ohjeet toimivat, kun hanke päättyy Seppo Aspelund Hiirihaukka, Korppoo

Kiitos! Mehiläishaukka Pekka Raukko