Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Samankaltaiset tiedostot
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

TOPINOJAN UOMAKUNNOSTUS

Kolmen helmen joet hanke

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kunnostusten alkuun. J. Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Lasihytti, alue Asukastilaisuus Asukastilaisuus

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

1 1 T I PAS OJ Y1M M Yksityistiealueen raja 4.1. M1 suunnitelma alkaa pl Liittymän rakennettava pituus 14,5 m

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Panumaojan kunnostusraportti

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Sulkavan Uitonvirran kautta Saimaaseen laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen,

Virtaveden toiminta ja kunnostus

VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Kunnostettavista koskista Tuhankoski sijaitsee Hirvensalmella. Kaivannonkosken sivuhaara ja Pyhäkoski sijaitsevat Mäntyharjulla.

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

ristöjen hoito - Vesilinnut

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Lapinlahden Savonjärvi

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

PAKKA-hanke Yleistötilaisuus. Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskus

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry. ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry.

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Tausta ja tavoitteet

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Transkriptio:

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät

2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn parantaminen/ylläpito Luontoarvoja parantavat toimenpiteet Virkistyskäytön kehittäminen ja maisema arvojen säilyttäminen Suunnittelualue Turunväylältä Lasihytille, noin 6,8 km Tarkennetut toimenpide ehdotukset liitekartoilla Suunnitelmakartta 7060 / 1 Koontikartta Koostekartta, jonka paalutus vastaa aiemmin laadittua HEC RAS mallia Karttaan koottu tarkempien 1:1000 mittakaavassa esitettyjen suunnitelmakarttojen luonnosten sijainnit (7 kpl) Esitetty myös alueet joista tulee puhdistaa kiintoaines ja mahdollisuuksien mukaan vähentää kiintoaineskuormitusta Kartalla hulevesiviemärit, niiden purkupisteet sekä purkupisteisiin liittyvien valumaalueiden koko. Suunnitelmakartat 7060/2 7060/8 1:1000 mittakaavassa toimenpidekartat

Toimenpide ehdotukset Uoman vedenjohtokyky 3 Maastohavaintojen perusteella selkeimpien kiintoaineiskasautumien ja niihin juurtuneen vesikasvillisuuden poistaminen Turun moottoritien alapuolen lenkki umpeenkasvanut, kiintoaineista kertynyt paikoin runsaasti Oikaisu uoma/tulvareitti länteen Lenkin perkaus ja virtausalan ylläpito työlästä Paikoin pajukoiden poisto tai leikkaaminen Ruovikon poistaminen, etenkin ~ plv 2350 2700 Varmistetaan ettei kalataloudelliset kunnostukset heikennä haitallisesti virtauskapasiteettia Pelto ojista tulevan kiintoaineskuormituksen vähentäminen

Toimenpide ehdotukset Uoman vedenjohtokyky Pelto ojista tulevan kiintoaineskuormituksen vähentäminen Ennaltaehkäistään kiintoaineksen kulkeutumista pelloilta Espoonjoen pääuomaan Ravinnekuormitus Kaventaa uoman virtausalaa Kalojen kutupaikkojen liettyminen Laskeutusallas/lietepesä noin 10 15 Espoonjokeen purkavan pelto ojan yhteyteen (Esitetty koostekartalla). Tavoite pidättää kiintoaine ennen Espoonjoen pääuomaa Altaat tulee sijoittaa siten että säännöllinen puhdistaminen on mahdollista Koko riippuu valuma alueen pinta alasta, min. 0,1 0,2 % valuma alueesta. 4 Esimerkki mittaluokasta. Kuvan vihreä viivytysallas vastaa noin 1 % valuma alueen pintalasta. Myös pienempi muotoiset toimenpiteet tulevat kyseeseen. Esimerkiksi Luonnonkivistä ja sorasta tehtävillä pohjakynnyksillä voidaan padottaa uomaan vettä, mikä lisää uomassa olevaa vesitilavuutta ja uomassa tapahtuvaa kiintoaineksen laskeutumista. Uoman yhteyteen kaivettavat useammat laskeutusaltaat ja lietekuopat edistävät kiintoaineksen laskeutumista, mikä vähentää uomassa alempana tapahtuvaa liettymistä ja monipuolistaa uomarakennetta (SYKE 21/2007)

5 Toimenpide ehdotukset Luontoarvot Turvataan arvokkaan eläin ja kasvilajiston säilyminen, parannetaan lajien elinmahdollisuuksia Espoonjoen pääuoman kovapohjaiset virta alueet kunnostetaan. Alueelle on kunnostettavissa noin 0,2 0,3 hehtaaria vaelluskalojen poikastuotantoon sopivaa aluetta jo aiemmin kunnostetun Kauklahdenkosken lisäksi. Espoonjokeen laskevan taimenen kutupuron Muuralanpuron alajuoksua kunnostetaan. Kosteikoilla/lietealtailla vähennetään kalojen kutupaikkojen liettymistä Saukkojen liikkumista turvaa kuivahyllyn asennus kulkutieksi VT1 sillan alle Töiden ajoituksessa ja jaksottamisessa otetaan huomioon Espoonlahden luonnonarvot. Ei aiheuteta haitallisen voimakasta kiintoaineskuormitusta alajuoksulle. Vieraslajitilannetta tarkkaillaan ja tarpeen mukaan torjutaan

Toimenpide ehdotukset Virkistyskäytön kehittäminen ja maisema arvojen säilyttäminen 6 Lähtökohtana Espoonjoen varren maisema arvojen säilyttäminen Pyritään välttämään maisemaa muokkaavien toimenpiteiden osoittamista esim. Espoon tuomiokirkon kulttuurihistorialliseen lähiympäristöön, myös Bensulsin silta Näkymien avaaminen esim. rantapajukon poistaminen (lähtöaineisto: Espoon keskus Kauklahti Luonnon ja maisemanhoitosuunnitelma 2004 2033 ja Kirkkosillanpuiston kunnostus ja hoitosuunnitelma, 2012) Virkistyskäytön kehittäminen Espoonjoen merkitys virkistyskäytön kannalta parantuu, kun veden äärelle pääsy ja veden näkyminen maisemassa paranevat Toimenpiteiden edellyttämiä työmaateitä pyritään hyödyntämään virkistys ja huoltoreittien pohjissa (virkistysreittiverkoston pohjana Espoonjokilaakson esiselvitys, 2009) Espoonjoen käyttö esim. melomiseen, mm. vesikasvillisuuden ja kaatuneiden puiden poisto

7 Toimenpiteiden alustava laajuus Sedimentin poisto/ylläpitoperkaus noin 2 km yhteensä Pelto ojien lietepesät/laskeutusaltaat noin 10 15 kohteeseen Kalataloudelliset kunnostuskohteet 8 kappaletta.