Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 5/2015

Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 5/2015

PUHEENJOHTAJALTA Tervehdys Simppu, Siivo hylky on ollut muutaman vuoden ajan yleisesti sukeltajien tiedossa. Myös Simput ovat sukeltaneet hylyllä useampaan kertaan vuodesta 2013 lähtien. Kohteena Siivo on loistava. Alus on ehjä, joten ero osat ovat helposti tunnistettavissa. Kansilaudoitus on sopivasti levällään, aluksen lasti ja irtaimisto on hienosti sukeltajien nähtävissä. Tai ainakin oli nähtävissä... Sama kaava toistuu muuallakin aluksen sisäosissa. Näiden kuvien perusteella noin kahdessa vuodessa suurin osa näkyvillä olevasta esineistöstä on kadonnut. Asioiden julki tuominen ja keskustelun aloittaminen osaltaan auttaa ehkäisemään vastaavia tapauksia. Simput voivat julkaista havaintoja ja kuvia sivuillaan, sekä sukellus aiheisilla foorumeilla. Olkaa aktiivisia ja kertokaa havainnoistanne. Terveisin Marko Ohessa on kaksi kuvaa Siivon sisältä. Vuoden 2013 kuvassa on esillä runsaasti esineistöä, myös ehjänä. Kun taas vuonna 2015 otetussa kuvassa... varmaan parempi kun vertailette kuvia itse. UUSI NORPPAKAUSI KÄYNNISTYI Siivo ennen tyhjennystä (kuva Suomen sukelluskuvaus Oy, Stig Gustavsson) Norppien, kuuttien ja hylkeiden harjoituskausi 2015 2016 käynnistyi sunnuntaina 27.9. Syyskausi jatkuu 13.12. asti. Sunnuntaina 11.10. uimahalli on suljettu, joten silloin ei ole harjoituksia. Kausi aloitettiin kuuteille, norpille, hylkeille ja heidän vanhemmilleen järjestetyllä infotilaisuudella. Siivo on siivottu veikö joku astiat tiskiin? (kuva Lasse Pekkinen) Kansikuva: Räpylöintiä (kuva Jesse Böös)

HALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ Tämänvuotiset Diversnight ja Novemberfest tapahtumat yhdistetään. Päivämäärä ei ole vielä tiedossa, mutta se on todennäköisesti marraskuun ensimmäinen lauantai. Seuran syyskokous järjestetään pumppuhuoneella torstaina 19.11. klo 19:00. Käsiteltävänä ovat sääntömääräiset asiat, mm. talousarvion hyväksyminen ja uusien hallituksen jäsenten valinta. Turvallisuuden lisäämiseksi päätettiin, että kaudesta 2016 eteenpäin Agonuksella tapahtuvien simppureissujen minimiosanottajamäärä on kuusi. Turvallisuussuunnitelmaan kaupungin liikuntatoimen pyynnöstä tehdyt muutokset hyväksyttiin. Muutokset koskevat uimahallilla järjestettävää toimintaa. Uusin turvallisuussuunnitelman versio on luettavissa nettisivuillamme osoitteessa: http://simppu.net/data/documents/turvallisuussu unnitelma 6.0.pdf Palotarkastaja on edellyttänyt, että pumppuhuoneen kompressorikopin ovi on pidettävä auki silloin, kun kompressori ei ole käynnissä. Näin varmistetaan tilan palohälytinjärjestelmän toiminta. Jos Agonuksella ollaan reissujen aikana maksullisissa vierasvenesatamissa, satamamaksua ei saa maksaa reissujen osallistumismaksuista, vaan osallistujat maksavat sen erikseen. Keskiviikkona 7.10. järjestetään pumppuhuoneen siivoustalkoot. KOULUTUKSIA Tänä syksynä ei ole enää suunniteltuja koulutuksia. Jos kysyntää on, voidaan syksyn ja talven aikana kuitenkin tarvittaessa järjestää jääsukellus ja kuivapukusukelluskoulutusta samoin kuin DAN ensiapukoulutuksia. Jos nämä koulutukset kiinnostavat, ota yhteyttä koulutusvastaava Mika Böösiin: 040 8363600 tai koulutusvastaava@simppu.net. UIMAHALLILLA TOIMIMISESTA Allasvuoromme alkaa tiistaina ja torstaina klo 20:35. Sitä ennen altaisiin ei saa mennä, vaikka ne olisivatkin tyhjinä. Torstaisin pesu, puku ja saunatiloja ei saa käyttää klo 21:00 21:45. Kuntosalille saa mennä vasta, kun vuoromme alkaa: tiistaisin ja torstaisin 20:35, sunnuntaisin 17:30. Kokonaisuudessaan ohjeet uimahallilla toimimisesta voit lukea nettisivuiltamme: http://simppu.net/data/documents/uimahallintoimintaohjeet.pdf UUSIA JÄSENIÄ Esa Areva ja Marko Saarinen ovat liittyneet takaisin seuran jäseniksi. KIRJASTO SULJETTU MARRASKUUSSA Salon kirjastossa uusitaan syksyn aikana tietojärjestelmiä, joten kirjasto on suljettu 9. 23.11. Kirjaston ollessa suljettuna, pumppuhuoneen avaimet saa Scandinavian Outdoor Storesta. AGONUS TELAKALLE Agonus nostetaan talveksi telakalle Navigaatioseuran yhteisnoston yhteydessä lauantaina 10.10. Talkoot alkavat klo 9. Samalla viedään tavarat pumppuhuoneelle.

SIMPPUILUA SILLOIN ENNEN Merellä ollessa on syytä aina varautua nopeisiin säätilan muutoksiin. Sumu voi nousta yllättäen, eivätkä tuuletkaan aina ole ennakoitavissa. Tosin nykyteknologia auttaa tässäkin. Sääennusteet ovat entistä tarkempia ja ennen kaikkea ne ovat saatavilla reaaliaikaisesti. Toisin oli tämän kertaisen lokikirjamuistelun aikaan reilut kolmekymmentä vuotta sitten. klo 6.00 lähdimme ajamaan takaisinpäin ja samalla pohjoisessa alkoi taivaanrannalla häämöttää kirkasta taivasta ja päätin mennä odottelemaan ilman selkenemistä Högskärin eteläpuolelle. Ankkuroimme klo 7.00. Klo 14.00 lähdimme kohti Saloa. Klo 19.00 Salossa. Elokuun puolivälissä 1983 tehtiin Clausin lokikirjaan seuraavat merkinnät: pe 12.8. Lähtö Salosta klo 18:20, tuuli n. 5 m/s, vettä satoi täydeltä taivaalta. Mukana oli Sirpa Jokiniemi, Jarmo Jokiniemi ja Retva. Vuohensaaren luona sade loppui ja alkoi pikku hiljaa tuulemaan, heivasimme hetkeksi ja nostimme kumiveneen kannelle. klo 22.30 oltiin Stubkullin kohdalla ja yritimme hakea vasenta merkkiä, mutta emme löytäneet, myrsky oli noussut jo aika kovaksi ja valonheitin sanoi taas itsensä irti samoin kuin ajohytin ja konehuoneen valo. Ajoin Stubkullin etelärannalle ja heitimme ankkurin ja vein kumiveneellä meloen keulaköyden maihin, klo 23.00. Konehuoneessa oli startista irronnut sininen piuha ja laturin takaa oli irronnut pikku punainen piuha. la 13.8. klo 5.00 aamulla huomasin keulaköyden rannalta hankautuneen poikki, tuuli koillisesta 15 20 m/s, pilvistä. Aloimme harkitsemaan lähdemmekö Saloon takaisin, koska ilma näytti vain pahenevan. Lisäsin kytkimeen tippakannullisen öljyä. Merellä säätilan vaihtelut voivat olla yllättävänkin nopeita. Simppujen edellinen tukialus, Claus, oli tehty sietämään kovempiakin kelejä. Edellisten muistiinpanojen mukainen 15 20 m/s tuuli ei ollut sille vielä mahdoton keli. Koska alus oli kooltaan varsin pieni, ei matkanteko noissa tuulissa ehkä ollut kovinkaan mukavaa. Tässä suhteessa Agonus on toista maata valitettavasti. Veneen rungon muotoilu aiheuttaa sen, että alus keikkuu ja heiluu melko pienessäkin tuulessa. 10 m/s alkaa olla rajana sille, kannattaako lähteä lainkaan merelle. Yli 12 m/s tuuli pakottaa jo hakeutumaan suojaan. Vaikka ei kovasti tuulisikaan, ovat myös myrskyjen jälkeiset mainingit myrkkyä tukialuksellemme etenkin, jos aallokon tai maininkien suunta on väärä. Hieman etuviistosta tuleva merenkäynti sopii Agonukselle parhaiten. Tilannetta ei helpota yhtään se, että Agonuksen korkeudesta johtuen sillä on melkoinen tuulipinta ala. Tästä huolimatta asiantuntevissa käsissä Agonuskin on turvallinen alus.

Esityslista: 1. Kokouksen avaus. 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. 3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 5. Todetaan äänioikeutettujen jäsenten läsnäolo. 6. Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksusta. 7. Hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaa vuotta varten. 8. Päätetään muista jäseniltä perittävistä maksuista. 9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, joka nimetään myös yhdistyksen puheenjohtajaksi. 10. Valitaan hallituksen muut varsinaiset sekä varajäsenet sääntöjen 9 :n mukaisesti. Erovuorossa ovat: Timo Karjalainen, Saara Silfver ja Tuukka Virtanen 11. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa. 12. Käsitellään hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat. Mahdolliset asiat esityslistalle on ilmoitettava puheenjohtajalle lokakuun loppuun mennessä

KOKO PERHEEN SUKELLUSKAUDEN PÄÄTTÄJÄISTAPAHTUMA NOVEMBERFEST JA KANSAINVÄLINEN YÖSUKELLUSTAPAHTUMA DIVERSNIGHT NYT YHDESSÄ PAKETISSA LAUANTAINA 7.11.2015 KLO 16 NUMMIJÄRVELLÄ

DIVERSNIGHT 2015 Tänä vuonne vietetään kansainvälisen yösukellustapahtuman, Diversnightin, kymmenvuotisjuhlaa. Tapahtuma sai alkunsa norjalaisten sukeltajien ideasta kutsua sukelluksen harrastajia eri puolilta maata veteen samalla kellonlyömällä. Sana lähti kiertämään sosiaalisen median kautta ja heti ensimmäisellä kerralla 40 kohteessa eri puolilla Norjaa sukelsi kaikkiaan 351 innokasta yösukeltajaa. Tapahtumasta muodostui perinne. Joulukuun ensimmäisenä torstaina vuosiluvun mukaisella kellonlyömällä painuivat sukeltajat pinnan alle vuosi vuodelta useammassa sukelluskohteessa vuosi vuodelta useammassa maassa. Näin sukellukset jatkuvat, kunnes vuonna 2010 säiden haltija yllätti pohjoismaat. Lähes kaikki sukelluskohteet jäätyivät juuri ennen Diversnightia ja merkittävä osa tapahtumista jouduttiin perumaan. Ongelmaan löytyi helppo ratkaisu. Heti seuraavasta vuodesta alkaen tapahtuma päätettiin järjestää marraskuun ensimmäisenä torstaina. NOVEMBERFEST Koko perheen sukellustapahtuma Novemberfest järjestetään taas lauantaina 7.11. Novemberfest yhdistää perinteisen suomalaisen pikkujouluperinteen ja saksalaisen Oktoberfestin parhaat puolet. Tarjolla on grilliruokaa, arpajaisia, pientä kisailua, saunomista, uimista, sukeltamista ja menneen sukelluskesän muistelua. Kyseessä on koko perheen tapahtuma, jonne ovat tervetulleita kaikki Simput kuutista kurnuun perheineen. Nummijärven sauna on lämmin klo 16 alkaen. Grilliruokaa tarjoillaan pitkin iltaa, mutta toiveena on, että mahdollisimman moni olisi valmiina sukeltamaan edes hetkeksi Nummijärveen Diversnightin aikaan eli klo 20:15. Jotta osaamme varata sopivan määrän tarjottavaa, toivomme ennakkoilmoittautumista simppujen nettisivun kautta www.simppu.net/novemberfest. Mukaan mahtuvat kaikki. Tilaisuus on maksuton. Koska arki illat eivät aina sovi kaikille, päättivät tapahtuman norjalaiset järjestäjät Facebookissa toteutetun äänestyksen jälkeen siirtää tapahtuma marraskuun ensimmäiseksi lauantaiksi. Simppuja on sukeltanut Diversnightissa vuodesta 2008 lähtien, eli nyt olemme mukana kahdeksatta kertaa. Koska samaan aikaan Diversnightin kanssa järjestetään sukelluskauden päätöstapahtuma Novemberfest, voisimme ottaa tavoitteeksi saada mahdollisimman monta sukeltajaa veteen. Tähän asti mukana on ollut vain laitesukeltajia, mutta nyt, kun sauna on lämmin, voi mukaan tulla myös vapaasukeltajia. Eli jokainen Novemberfestiin saapuva voisi ottaa mukaansa perusvälineet ja varautua käymään uimassa ja sukeltamassa illalla klo 20:15. Novemberfestia vietetään jälleen Nummijärvellä. Tällä kertaa ei toivottavasti aivan yhtä talvisissa tunnelmissa kuin viime syksynä. www.simpuu.net www.facebook.com/sukellusseurasimppu

VALOKUVAAMINEN VEDEN ALLA Vedenalainen valokuvaaminen Suomen kylmissä ja sameissa vesissä on haastavaa mutta samalla myös palkitsevaa. VA valokuvaamisen oppimisprosessi on sama kuten muissakin taitolajeissa eli se tapahtuu vain ja ainoastaan ahkerasti harjoittelemalla. Nopeita pikavoittoja ei ole tiedossa. Mielestäni tässä onkin lajin suola. Valokuvaaminen veden alla opettaa malttia, pitkäjänteisyyttä sekä pettymyksien hyväksymistä. Laji itsessänsä haastaa valokuvaajaa kehittymään sekä parantamaan omien kuviensa tasoa. Lopputuloksena saattaa toisinaan olla hienoja sukelluksia sekä onnistuneita valokuvia. Itse käytän Canon 7D järjestelmäkameraa ja linssinä on useimmiten 10 17mm polttovälillä varustetut Tokinan tai Sigman kalansilmäobjektiivit. Muita veden alla käyttämiäni objektiiveja ovat 100mm makro sekä 17 40mm laajakulma zoom. Kotelona minulla on Ikeliten polykarbonaatista valmistettu malli jolle luvataan max. toimintasyvyydeksi 60 m. Settiin kuluu kelkka, kupu, kellukkeet, portit sekä Aquatica hiilikuituvarret, joiden päissä on kaksi Ikeliten ulkoista salamaa. Hyvä valinta sukelluskalustoksi on kamera ja koteloyhdistelmä jossa manuaaliset säädöt pystyy vaivattomasti tekemään. Kalusto jossa valotuksia yms. säätöjä ei saa kunnolla tehtyä on hyödytön. Tietysti voit kuvata pelkästään kameran omilla automaattiasetuksilla mutta lopputuloksena on silkkaa sontaa. Moni kiinnittää yleensä liikaa huomiota kameran ominaisuuksiin ja megapikseleihin. Kerron teille salaisuuden. Objektiivi tekee kuvan. Kiinnitä huomiota siis mieluummin kunnon linssiin sekä valitse kamera johon saat vaihdettua sen kunnollisen linssin. Oskari Sundholm aurinkokylvyssä kesällä 2015. Käyn lyhyesti läpi kalustoon liittyviä asioita sekä yleisimpiä virheitä, joita aloittelevat valokuvaajat tekevät. Asiat ovat minun näkemyksiäni. Ne ovat syntyneet vuosien harjoittelun, kuvaamisen sekä lukuisien epäonnistumisien myötä. Esittämäni asiat eivät ole absoluuttisia totuuksia. Tunnen kuvaajia, jotka ottavat maailmanluokan kuvia vanhoilla digipokkareilla kameroilla joille moni nauraa. Kyseenalaista siis lukemasi ja tee asiat vielä paremmin. Yleistä kalustosta Kalustosta on tullut yllättävän paljon kyselyitä joten kerron lyhyesti omasta kalustostani sekä seikoista jotka tulisi huomioida kun kalustoa valitaan. VA kuvaajan kalustoa. Vedenalainen kuvaaminen Minulla ei ole tarjota yleispätevää nyrkkisääntöä millaisilla asetuksilla pitäisi kuvata. Suomessa ja eritoten hylkyjen valokuvaamisessa olosuhteet vaihtelevat suuresti. Valoa tarvitaan kuitenkin mahdollisimman paljon. Oikeat säädöt ovat siis aukon, valotusajan ja valoherkkyyden kompromissi yhdistettynä salamoiden asentoihin sekä tehoon.

Kamerasta yritetään saada mahdollisimman paljon irti kuvan laadun kärsimättä. Esimerkiksi liian pitkä valotus johtaa tärähtäneisiin kuviin, liian suuri valoherkkyys johtaa rakeisiin kuviin ja täydellä aukolla kuvatessa syväterävyys saattaa kärsiä. Tämä on parempi kuin edellinen kuva. Kuva on kuitenkin ripauksen alivalottunut ja vasemman puoleinen salama hieman väärässä asennossa jolloin keila tulee liian voimakkaana kohteeseen. Käydään kuvaparien kautta läpi yleisimpiä virheitä ja kuinka niitä olisi voinut välttää tai korjata. Ladogan 75mm keulatykki. Taavetin pyörä Ladogalla. Virheet: Ylivalottunut kuva, jossa salamat on suunnattu kohteeseen väärässä asennossa. Virheet: Liian ahdas polttoväli. Huonolaatuinen ja ylivalottunut kuva tykistä. Kaiken lisäksi salamat on väärin suunnattu. Korjaus: Tästä ei saa hyvää enää tekemälläkään. Korjaus: Huono sakkainen näkyvyys joten salamoiden tehoista heti pois 30 50 %. Salaman keilojen uudelleen suuntaus varsia kääntämällä jolloin hiutalevaikutusta saataisiin eliminoitua. Valoherkkyyttä (ISO) pois noin 30 50%. Ladogan 75mm keulatykki. Taavetin pyörä Ladogalla. Veden alla kuvaamisen lyhyt oppimäärä Pekin kanssa Tämä on parempi kuin edellinen kuva. Säädöt ja salamoiden suuntaus ovat kohdillaan, eikä kohtalaisen huonosta näkyvyydestä huolimatta näy juurikaan hiutale efektiä. Kaipaisin sukeltajaa piipun taakse poseeraamaan, jolloin tykki saisi mittasuhteet. Sommittelussa on parantamisen varaa, koska lukkopesää jää pois kuvasta ja kuva on otettu liikaa ylhäältä alaspäin. Dokumenttikuvana menettelee.

olisi saatu rakeilua ja aukon arvo oli suurimmalla mahdollisella. Jääsukellus. Virheet: Alivalottunut kuva jossa on myös sommittelussa parantamisen varaa. Tässä on haluttu tallentaa jään alle tuleva luonnon valo mahdollisimman hyvin joten salamat on kytketty pois päältä. Korjaus: Valotusaikaa ja valoherkkyyttä kasvattaen saisi kuvasta paremman. Toisenlaisella sommittelulla saisi jään läpi tulevasta valosta enemmän irti. Salamoita ei tarvitse kytkeä päälle tunnelmaa pilaamaan. Luonnonvalolla pärjää, kunhan asetukset ovat kohdillaan. Sukellusparin sijoittaminen kuviin. Virheet: Kuvan asetukset ovat suhteellisen kohdallaan pientä salamoiden säätövirhettä lukuunottamatta. Kuvan sommittelu ei toimi millään tasolla. Sukeltaja vie kaiken tilan kuvasta, eikä kuvaamisen kohteena ollut telegrammi pääse oikeuksiinsa. Kuva otettu ylhäältä alaspäin, mikä ei tässä toimi. Ylhäältä alaspäin kuvat voivat olla hyviäkin, mutta silloin on oltava ajatus mukana. Korjaus: Valokuvaajan sijoittuminen vastakkaiseen suuntaan sukellusparia vastaan. Tällöin olisi saatu telegrammi ja sitä tutkiskeleva sukeltaja paremmalla sommittelulla kuvaan: telegrammi etualalle ja sukeltajan poseeraus sen takana rintamasuunta kameraan päin. Jääsukellus. Tämä on parempi kuin edellinen kuva. Säädöt ovat melkein kohdillaan, jolloin jäänalainen tunnelma välittyy katsojalle. Sommitelma toimii ja sukeltajien sijoittuminen hyvä. Valotusaikaa olisi voinut hieman kasvattaa. Valoherkkyys ja aukko ovat niin sanotusti tapissa koska valoherkkyyttä lisäämällä Sukellusparin sijoittuminen kuviin.

Tämä on parempi kuin edellinen kuva. Säädöt kohdillaan ja Reunasen Vesku juuri siellä missä pitää. Kohde, eli Siivon laivakello, on etualalla ja sukelluspari valaisemassa kohdetta takana rintamasuunta kuvaajaan päin. Nyt katsojan huomio kohdistuu ensin laivakelloon, josta ankkuripeliä pitkin katse siirtyy luontevasti sukeltajaan. Oikeanpuolimmaisen salaman keilassa on pientä sakkaa, mutta kokonaisuuden kannalta sillä ei ole merkitystä. Kuvasta ilmenee, kuinka sukellusparin oikeaoppinen sijoittuminen vaikuttaa oleellisesti kuvan onnistumiseen. Melkuttimen Hauki vuodelta 2008. Annan katsojalle tehtäväksi arvioida kuvan ja sen puutteet. Yleisimmät aloittelijan tekemät virheet Edellisistä kuvapareista löytyy konkreettisia esimerkkejä, joita aloittelija yleensä tekee. Näitä virheitä ovat: Yli tai alivalottuneet kuvat. Väärät kameran säädöt joita ei korjata sukelluksen aikana. Toisinaan luotetaan kameran omaan automatiikkaan, joka ei tulkitse samalla tapaa kuin ihmisen omat silmät. Liian ahtaan polttovälin linssi. Digipokkareiden omat linssit ovat yleensä polttovälillä 28 35mm. Nämä eivät ole käyttökelpoisia, kun halutaan tallentaa esim. hylyllä laajempaa kokonaisuutta. Ahtailla linsseillä saa hyviä lähikuvia. Huono sommittelu. Huonolla sommittelulla voidaan pilata hyvä kuva. Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota taustaan sekä varsinaisen kohteen sijoittumiseen valokuvassa. Salamoiden väärä asento ja teho. Vedessä olevat partikkelit saadaan esille väärällä salamoiden sijoittamisella. Pitkillä salamavarsilla ja tehoja säätämällä saadaan hiutaleefekti eliminoitua. Salaman suorasuuntaus itse kohteeseen toimii harvoin Suomen olosuhteissa. Näkemyksen ja suunnittelun puute. Kokeneella valokuvaajalla on jo ennen sukellusta näkemys siitä, mitä halutaan taltioida ja miten. Yhteistyön puute sukellusparin kanssa. Sukellusparilla on toisinaan ratkaiseva merkitys kuvien onnistumisen kannalta. Kommunikointi, oikea sijoittuminen ja valaisu ovat tärkeitä. Kun sukellusparin yhteistyö toimii, se näkyy välittömästi myös kuvien tasossa. Luova valokuvaaminen ja hyvän kuvan kriteereitä Parempi kuin edellinen. Kuva on otettu samasta paikasta kuin edellinenkin. Valokuvaaja painaa laukaisinta ja kamera ottaa kuvan. Helppoa, eikö? Vai onko asia niin että ajatteleva valokuvaaja ottaa kuvan. Kamera toimii ainoastaan kuvallisen ilmaisun välikappaleena. Lisää kuvia: https://www.flickr.com/photos/lassepekkinen Kuka tahansa pystyy ottamaan valokuvan.

Moni pystyy ottamaan teknisesti kelvollisen valokuvan. Harva pystyy ottamaan teknillisesti kelvollisen ja hyvän valokuvan. Ajatteleva valokuvaaja pystyy ottamaan valokuvan, joka luovuudellaan erottuu massasta. Hyvän kuvan kriteerejä ovat: Hyvä kuva puhuttelee katsojaa, WOW reaktio. Huomion kerääjiä kuvassa: värit, kontrasti, kirkkaus, terävä kuvan osa, sommittelu, erilaiset efektit. Kuvan tunnelma, toiminta ja huumori. Kuva, joka vaatii oivalluksen katsojalta. Taustalla on suuri merkitys (tausta tärkeämpi kuin itse kohde?) Sukellustiimin saumaton toiminta osana luovaa valokuvaa. Mitä haluan kuvalla viestittää? UUSIA SUKELTAJIA Laitesukelluksen peruskurssin ovat suorittaneet P1 sukeltajat: Martti Kuivanen, Jari Vienonen, Eetu Vienonen, Kimmo Etsalo, Marius Hartman, Juuso Haapaniemi, Maija Lehtonen, Aleksi Laiho, Nuutti Pihakivi. Laitesukelluksen jatkokurssin (P2) on suorittanut Taru Juhantila. Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin (P3) ovat suorittaneet Riitta Djupfors, Päivi Liuska Kankaanpää ja Vesa Reunanen. Lisäksi Mika Oksan P3 kortti on uusittu (aikaisemmin laitesukelluskortit olivat määräaikaisia). Sukellusturvallisuuskurssin (Rescue Diver) ovat suorittaneet Seppo Laine ja Veera Luhtala. DAN ensiapukurssikokonaisuuden ovat suorittaneet: Veera Luhtala, Janne Torkkel, Jarmo Ahokas, Tuukka Virtanen, Reijo Laakso, Sisko Ruokonen, Matti Hovi, Vesa Reunanen, Teppo Reunanen, Riitta Djupfors, Mika Oksa, Olli Pekka Juhantila, Veli Pekka Paatero ja Simo Luhtala. SS Belliver Telegrammi. Lopuksi Harjoittele ja totuttele sukeltamaan kameran kanssa. Tunne varusteesi ja opettele käyttämään niitä. Tarpeeksi harjoiteltuasi tiedät miten kamerasi toimii ja valottaa. Tiedät mitkä säädöt toimivat erilaisissa olosuhteissa. Tapahtumasta tulee vähitellen automaatio. Harjoittele, sukella ja ota kuvia. Harjoittele lisää, sukella lisää ja ota kuvia lisää. Tee se paremmin kuin aikaisemmin, opi ja kehity. Tässä lajissa ei ole pikavoittoja. Peruskurssilaisia harjoittelemassa veteenmenoa.

KAKSI PERUSKURSSIA Tänä kesänä testattiin peruskurssien järjestämisessä uutta systeemiä. Perinteisen keväällä pidettävän kurssin sijaan toteutettiin kaksi pienemmälle ryhmälle suunnattua kurssia. Toinen oli vanhaan tuttuun aikaan teoriat ja allasharjoitukset huhtikuussa, avovesileiri ennen juhannusta. Toinen kurssi pidettiin tiiviimmällä aikataululla kahden viikon aikana elokuussa. Osanottajamäärä kursseilla oli tavallista pienempi, mikä mahdollisti tavanomaista yksilöllisemmän opetuksen. Elokuun kurssille sattui osanottajiksi suunnilleen saman ikäisiä nuoria, joten kouluttajan kannalta opetettavana oli hyvinkin yhtenäinen ryhmä. Maskin tyhjentäminen erilaisissa tilanteissa on ensimmäisiä kurssilla harjoiteltavia taitoja. Avovesisukellukset jaetaan nykyisin kahteen tapahtumaan. Ensimmäinen sukellus tehdään Salon lähivesissä. Silloin varmistetaan, että kaikilla on varusteet kunnossa ja haetaan jokaiselle sopiva määrä painoja. Viikonlopun avovesileirin neljällä sukelluksella keskitytään sukellustaitojen hiomiseen. Teoriakoulutus päättyy kokeeseen. Se ei ole vaikea, mutta vaatii tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Ensimmäinen sukellus tehtiin Kiskossa. Laitepaketit on koottu. Kurssilaiset valmistautuvat allasharjoituksiin. Loput neljä sukellusta tehtiin Agonuksella (kuva Jesse Böös)

KALUSTEITA JYSKIN NÄYTTELYYN Jo toisena kesänä peräkkäin Simput ovat olleet kokoamassa Halikossa Jysk myymälään esille tulevia uusia kalusteita. VEIKKAA, NIIN SIMPPU VOITTAA Simput, kuten moni muukin liikuntaseura on Veikkauksen verkkokumppani. Se tarkoittaa, että nettisivuiltamme on linkki, jonka kautta pääsee pelaamaan Veikkauksen pelejä. Tämän linkin kautta pelatuista peleistä saamme palkkion, joka vaihtelee pelistä riippuen välillä 1,1 % 3,0 % pelaamiseen käytetystä summasta. Esimerkiksi linkin kautta pelatusta lottorivistä saamme kolme prosenttia. Kun lottorivin hinta on euron, tulee tästä seuralle kolme senttiä. Jos jokainen täysi ikäinen simppu pelaisi viikoittain yhden lottorivin, kertyisi seuralle tästä tuloja lähes 250 euroa. Kokoamisohjeet on syytä lukea tarkkaan. Homma on helppoa, klikkaat www.simppu.net etusivulla olevaa Veikkauksen mainosta ja käyt sitä kautta pelaamassa. Linkki on ollut toiminnassa viikosta 10, eli maaliskuun alusta asti. Tähän mennessä sen kautta on pelattu 2 784 eurolla, josta on kertynyt palkkioita 66 euroa. Kyllä se kaapilta näyttää. NORPILLE OHJAAJIA Norppa ja kuuttitoimintamme ovat olleet jo pitkään voimakkaassa kasvussa. Tänä talvena mukana on yli 80 lasta ja nuorta. Jotta kaikki sujuu mallikkaasti, tarvitaan heille ohjaajia. Jos norppien ohjaaminen sunnuntai iltojen harjoituksissa kiinnostaa, ota yhteyttä norppavastaava Jarmo Ihanderiin norpat@simppu.net tai 0400 817096. Nettisivumme kautta pelatut Veikkauksen pelit ja niistä kertyneet palkkiot. Viimeisten viikkojen aikana summat ovat kasvaneet varsin mukavasti.

NORPPARALLI SALOON Sukeltajaliitto on antanut tämän syksyn norpparallin järjestelyvastuun Sukellusseura Simpulle Saloon. Ralli järjestetään yksipäiväisenä lauantaina 28.11. Tapahtumaan odotetaan osanottajiksi yli sataa norppaa sukellusseuroista eripuolilta Suomea. Tapahtuman ideana on yhdistää hauskanpito sukellusaiheiseen kilpailemiseen. Simput eivät ole aikaisemmin olleet rallin järjestäjinä, mutta ralleihin on osallistuttu vuosien varrella useita kertoja aina, kun siihen on tarjoutunut mahdollisuus. Osa ralleista on ollut koko viikonlopun mittaisia, jolloin niihin on kuulunut myös muuta ohjelmaa. Erityisesti viime aikoina ralleja on järjestetty myös yksipäiväisinä. Rallin suola ovat erilaiset sukellustehtävät, kuten 2014 Kouvolassa järjestetyssä rallissa. Tapahtuman järjestely vaatii melkoisen määrän suunnittelua ruokailuista tehtäviin ja rallilaisten liikutteluun paikasta toiseen. Kauempaa tuleville osallistujille on myös järjestettävä majoitus. Itse rallipäivänä tarvitaankin mahdollisimman moni simppu ja norppien vanhempi mukaan uimahallille toteuttamaan niin tehtäviä kuin rallin huoltoakin. Jo pelkkä tehtävien ideointi ja toteutus on vaativa urakka, jossa suunnittelijoiden mielikuvitus on koetuksella. Oheisohjelma on koko viikonlopun kestävissä ralleissa usein jotain liikunnallista toimintaa tai paikallisiin nähtävyyksiin tutustumista. Hämeenlinnassa 2007 järjestetyssä Dive Äksönissä käytiin mm. katsomassa, millainen linna kaupungista löytyy. Jokaisen rallin pitäisi olla oman itsensä näköinen. Siksi ralli rakennetaan jonkin teeman ympärille. Meillä teemana on Punainenmeri, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Vuoden 2006 norpparallisssa kisailtiin viikinkiteemalla. Jyväskylän uimahallin kylmäaltaassa saattoi kohdata jääkarhunkin. Tavoitteena on saada aikaiseksi hyvin järjestetty, positiivisella tavalla mieleenpainuva ja ainutlaatuinen sukellustapahtuma, jonka osanottajille jää hyvä mieli ja mukavia muistoja vierailustaan Saloon.