Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) Liikenteen parlamentaarinen työryhmä Merja Turunen, ympäristöneuvos, YM

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Lausunto ympäristöministeriölle Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Kunnat, ilmastosuunnitelma, ilmastoraportointi. Kuntien ilmastokampanjan tilaisuus Pirkko Heikinheimo

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun

Kuntien ilmastotyö osana Suomen ilmastotyötä

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

YHDYSKUNTASUUNNITTELUN ml. LIIKENTEEN NÄKÖKULMA

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Kunnianhimoa ilmastonmuutoksen hillintään

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Turun ruokapalvelut Hiilijalanjälki. Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 2/

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Transkriptio:

Akava ry Lausunto 18.05.2017 Asia: YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 1. Kommentoikaa suunnitelmassa linjattuja päästövähennystoimia tai ehdottakaa lisätoimia päästövähennyssektoreittain. Voitte tuoda esiin myös seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon linjausten toimeenpanon suunnittelussa. Liikenne Liikenne ja alueidenkäyttö ovat oleellisia päästövähennysten lähteitä. Taakanjakosektorin tärkein vähennyslähde onkin juuri liikenne. Akava ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt julkistivat alkuvuodesta omat näkemyksensä kaupunkiseutujen kehittämiseen. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille voi mahdollistaa ekologisen ja tiiviin asumisen ja vähentää liikkumisen tarvetta. Helsingin seutu kasvaa, ja tavoitteena on vielä jatkaa kasvua, mm. Helsingin uuden yleiskaavan viitoittamalla tiellä. Siksi Helsingin seudun kuntien tulee rakentaa 18 000 uutta asuntoa vuosittain: Helsinkiin 7 500, Espooseen 3 750 ja Vantaalle 3 000. Myös kohtuuhintaisia vuokraasuntoja on lisättävä. Akavan mielestä keskustaalueille, asemaseuduille ja joukkoliikenneyhteyksien lähistölle on rakennettava selvästi nykyistä enemmän asuntoja. Tonttien tehokkaampi rakentaminen alentaa asumisen hintaa, jättää tilaa viheralueille ja takaa paremmat palvelut. Hyvä ja asukkaita kuunnellen tehty täydennysrakentaminen on oleellinen osa uutta rakentamista. Asumisen on tukeuduttava joukkoliikenteeseen. Myös uusien asuinalueiden ensimmäisille asukkaille on turvattava toimivat joukkoliikenneyhteydet heti alusta asti. Akavasta on kannatettavaa, että tässäkin suunnitelmassa vahvistetaan MALsopimusmenettelyä ja kaupunkiseutujen liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta. Akava kannattaa tavoitetta, että kaupunkien liikennesuunnittelussa ja hankkeiden rahoituksessa priorisoitaisiin kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevia hankkeita. Onkin hienoa, että tavoitteena on toteuttaa valtion ja Lausuntopalvelu.fi 1/6

kaupunkiseutujen yhteinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma vuosina 2018 2022. Tähän toivottavasti tullaan varaamaan myös tarvittavat määrärahat. Maatalous On myös löydettävä keinoja, joilla autokannan uusiutumista ja sähköautojen yleistymistä vauhditetaan. Tulisiko Suomen tukea reippaammin liikenteen sähköistymistä ja ottaa mm. vahvemmat veroporkkanat käyttöön polttoaineiden kohdalla? Akava kannattaa sitä, että ruokahävikki otetaan mukaan yhtenä kehittämisen kohteena. On kunnianhimoinen tavoite, että ruokahävikki puolitetaan julkisissa keittiöissä vuoteen 2030 mennessä. Myös yhteistä mittaus ja seurantajärjestelmää tarvitaan. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta voidaan vahvistaa korkealaatuisten ruokatuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä markkinoilla. Ruoan tutkimus ja tuotekehityksen rahoitusta voisi suunnata myös ilmastoystävällisen ruoantuotannon innovaatioihin. Rakennusten erillislämmitys Jätehuolto Fkaasut Työkoneet Muut sektorit Työkoneet ovat mielenkiintoinen esimerkki sektorista, jolle nyt ensimmäistä kertaa linjataan konkreettisia CO2vähennyskeinoja. Keinot ovat kannatettavia, kuten bionesteen sekoitevelvoite ja EUtason säätelyn kehittäminen. Erityisen kannatettavaa on painopiste julkisten hankintojen kehittämisessä. 2. Kommentoikaa suunnitelmassa poikkileikkaaville sektoreille linjattuja päästövähennystoimia tai ehdottakaa näille uusia toimia. Voitte myös tuoda esiin seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon linjausten toimeenpanoa suunniteltaessa. Arjen ilmastopolitiikka kulutuksen näkökulma Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma (KULTU) voisi jatkossakin olla hyvä työväline, jolla ohjataan kohti kestävämpää kulutusta. Siksi sen pohjalta tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpiteet pitäisikin toteuttaa. Tämä koskee erityisesti taloudelliseen ohjaukseen liittyviä, periaatepäätöksessä ehdotettuja toimenpiteitä. Lausuntopalvelu.fi 2/6

Kuluttajan toimia pitäisi tarkastella muiden sektoreiden ohjaavien vaikutusten kautta. Tämä koskee vaikkapa ruoan tuotantoa ja markkinointia tai vaikkapa kasvisruokiin liittyvän tutkimus ja tuotekehityksen määrärahoja. Samoin liikkumisen ohjaaminen ja vaikkapa energian säästäminen ovat osa tätä kehitystä. Kunta ja aluetason ilmastopolitiikka Ilmastonmuutoksen torjunnan kysymykset ratkaistaan viime kädessä kunnissa ja kaupungeissa, joissa liikenteen ja maankäytön kysymyksiä ratkotaan joka päivä. Akavasta on kannatettavaa, että tässäkin suunnitelmassa vahvistetaan MALsopimusmenettelyä ja kaupunkiseutujen liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta. Akava kannattaa tavoitetta, että kaupunkien liikennesuunnittelussa ja hankkeiden rahoituksessa priorisoitaisiin kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevia hankkeita. Julkiset hankinnat Akavan mielestä julkiset hankinnat ovat yksi avain päästöjen vähentämiseen. On löydettävä oikeat kriteerit, jotka ovat ympäristökriteerejä tai vaikkapa päästöjen vähentämiseen tähtäävien kriteerejä. Julkisen sektorin ilmastotalkoot pitäisi käynnistää kaikissa Suomen kunnissa, ja myös valtion toimissa. Vahvalla julkisen sektorin panostuksella voidaan luoda referenssejä cleantechille. Nykyistä suurempi panostus tutkimus ja tuotekehitykseen, myös julkisella sektorilla, tuottaisi tulosta. 3. Kommentoikaa ilmastosuunnitelman vaikutuksia, osallistamista ja seurantaa. Voitte myös kertoa, miten organisaationne osaltaan voi edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Ilmastosuunnitelman vaikutukset Ilmastosuunnitelman osallistaminen ja seuranta Akava pitää tärkeänä, että sidosryhmät ja kansalaisjärjestöt, ympäristöjärjestöt ja ammattiyhdistystoimijat otetaan osaksi ilmastosuunnitelman tekoa ja seurantaa. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat mukana kansainvälisten ilmastoneuvottelujen kehikossa kiinteästi ja ovat osaltaan olleet mukana tuomassa kestävän työn käsitettä niihin. Ammattiliitot pystyvät tekemään työstä ja tuotannosta kestävämpää ja ilmastoystävällisempää. Tätä osaamista ja linkkiä työpaikkojen arkeen kannattaa käyttää hyväkseen suunnitelmia laadittaessa. Organisaationi voi osaltaan edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista: Lausuntopalvelu.fi 3/6

Akava on osana hallituksen kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta laatinut oman sitoumuksensa tehdä työstä kestävämpää Suomessa. Puolustamalla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää työtä, puolustetaan samalla tulevaisuuden työtä ja työpaikkoja. Työhyvinvoinnin edistäminen ja omien sosiaalisten oikeuksien tuntemisen rinnalla työpaikoilla on huomioitava energian ja veden kulutuksen tehostaminen, jätteiden kierrätys ja jätteen vähentäminen. Nämä prosessit koskettavat kaikkia työn vaiheita aina suunnittelupöydältä tuotantoon ja tuotteen tai palvelun tarjoamiseen ja myyntiin asti. Näin toimiessa parannetaan työpaikan taloudellisuutta ja tehokkuutta paremman viihtymisen ja yhteistoiminnan lisäksi. Akava on osaltaan mukana tekemässä työstä ja tuotannosta kestävämpää ja ilmastoystävällisempää Suomessa. Yleinen lausunto tai ilmastosuunnitelmaan liittyvät kommentit, jotka eivät tulleet esiin yllä. Yhteenveto On tehtävä mittavia toimia nyt, jotta kansainvälisissä ilmastosopimuksissa asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan. On löydettävä keinoja, joilla autokannan uusiutumista ja sähköautojen yleistymistä vauhditetaan. Akavan mielestä julkiset hankinnat ovat yksi avain päästöjen vähentämiseen. On löydettävä oikeat ympäristökriteerit, jotka tähtäävät päästöjen vähentämiseen Julkisen sektorin ilmastotalkoot pitäisi käynnistää kaikissa Suomen kunnissa, ja myös valtion toimissa. Nykyistä suurempi panostus tutkimus ja tuotekehitykseen, myös julkisella sektorilla, tuottaisi tulosta. Akavan mielestä keskustaalueille, asemaseuduille ja joukkoliikenneyhteyksien lähistölle on rakennettava selvästi nykyistä enemmän asuntoja, myös tiivistämällä Asumisen on tukeuduttava joukkoliikenteeseen. Valtion ja kaupunkiseutujen yhteiseen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaan vuosina 2018 2022 pitää varata tarvittavat määrärahat. Akava toivoo muutoksia kappaleeseen 11.2 Osaaminen ja koulutustarpeet. Korkean osaamisen tuottamissa teknologiaratkaisuissa on ilmastonmuutoksen torjunnan perusta. Ne synnyttävät uusia työpaikkoja kaikilta koulutusasteilta valmistuneille. Tutkimus ja innovaatiomäärärahoilla on myös oleellinen merkitys. Ympäristö ja ilmastoosaaminen pitää kytkeä kiinteäksi osaksi kaikkia tutkintoja ja kaikkea koulutusta. Lausuntopalvelu.fi 4/6

Ruokahävikin vähentämisen osana ruoan tutkimus ja tuotekehityksen rahoitusta voisi suunnata ilmastoystävällisen ruoantuotannon innovaatioihin. Julkisen sektorin hankinnoista yritykset saisivat tärkeitä kotimaisia referenssejä, jotka ovat tärkeitä cleantechin kehittymisen ja kansainvälistymisen kannalta Akava on osaltaan mukana tekemässä työstä ja tuotannosta kestävämpää ja ilmastoystävällisempää Suomessa. Akava kiittää mahdollisuudesta lausua Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Akava kannatti aikoinaan ilmastolain säätämistä ja on hienoa, että sen säädökset muuttuvat näin käytännöksi. KAISUn linjaukset täydentävät Energiaja ilmastostrategiaa. Mikäli päästövähennyksiä katsoo kauempaa nykyhetkeä kohden, on selvää, että on tehtävä mittavia toimia nyt, jotta kansainvälisissä sopimuksissa asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan. Päästökauppasektorin toimista päättää EU. Suomen olisi syytä olla edistyksellisten maiden joukossa viemässä EU:ta kohti johtajuutta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Kivihiilestä luopuminen on yksi sellainen tavoite, jota kohden EU:n pitäisi pyrkiä. Taakanjakosektorilla on hyvin tunnistettu oleelliset kohdat tässä Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Liikenne ja yhdyskuntarakenne sekä asuntojen lämmitys ovat tärkeitä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Autokanta uusiutuu, hitaasti mutta koko ajan kiihtyvällä tahdilla kohden vähäpäästöisempiä autoja sähköautoja. On kysyttävä itseltään, miten uudistusta vauhditetaan? Tulisiko Suomen tukea reippaammin liikenteen sähköistymistä ja ottaa mm. vahvemmat veroporkkanat käyttöön polttoaineiden kohdalla? Kuten ohjelmassa todetaan: On selvää, että Pariisin sopimuksessa määritellyt pitkän aikavälin tavoitteet edellyttävät lisää päästövähennyksiä, ja monet tarvittavat toimet kohdistuvat taakanjakosektorille. Näiden sektoreiden jälkeen jäljelle jäävät päästöt muodostuvat maataloudesta ja erilaisista teollisuusprosesseista. Lopuksi Akava haluaa kiinnittää huomiota kappaleeseen 11.2. Osaaminen ja koulutustarpeet. Akava ehdottaa, että kappale työstetään uudelleen opetus ja koulutusalan ammattilaisten tai ministeriön kanssa. Kappale ei ole nyt ymmärrettävä ja sotkee erilaisia koulutukseen sekä koulutusjärjestelmään liittyviä termejä ja sisältöjä. Samoin siitä kuultaa läpi tietämättömyys eri koulutusasteiden työllistyvyyden perustoista. Akavan mielestä kappaleessa tunnistetaan huonosti ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien koulutusasteiden ja koulutusalojen tehtävät ja erityispiirteet. Lausuntopalvelu.fi 5/6

Toisin kuin tekstissä annetaan ymmärtää, ilmastomuutoksen torjunnan kärjessä kulkevat uudet tiedon tuottajat eli korkein tutkimus ja koulutus korkeakouluissa. Ammatilliseen koulutukseen syntyvät työpaikat ovat pitkälti kiinni siitä, syntyykö meillä korkeaan osaamisen perustuvaa osaamista, jonka avulla luomme uutta ilmastonmuutokseen torjuntaan niveltyvää teknologiaa vientiin ja kotimarkkinoille. Korkean osaamisen tuottamissa teknologiaratkaisuissa on myös ilmastonmuutoksen torjunnan perusta. Ilman muuta ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteissa on huomioitava läpäisyperiaatteella ilmastonmuutoksen torjunnasta tulevat osaamistarpeet. Kokonaisuudessaan tässä ketjussa tutkimus ja innovaatiomäärärahoilla on myös oleellinen vaikutus. Koulutuksen ennakointi ja suunnittelu ovat pitkäjänteistä työtä. Korkeakouluihin syntyi muutama vuosi sitten trendi, jossa perustettiin Ympäristö alkuisia koulutusaloja. Nämä ovat kuitenkin osoittautuneet aloiksi, joilla on ollut yllättävän heikko työllisyys. On ilmeistä, että ympäristö ja ilmastoosaaminen kytkeytyy tiukasti kaikkien alojen perusteisiin siten, että niiden tulisi läpäistä koulutusalojen sisällöt. Akava kiittää sitä, että suunnitelmasta on tehty sukupuolivaikutusten arviointi. Joivio Arja Akava ry Lausuntopalvelu.fi 6/6