AMNESTY INTERNATIONAL, SUOMEN OSASTO TOIMINTASUUNNITELMA 2014 2015 1. Johdanto Amnestyn tärkein voimavara on järjestössä toimivat ihmiset, panostamme erityisesti uusien tukijoiden ja aktivistien löytämiseen. Lisäksi kehitämme mielekkäitä ja merkittäviä osallistumistapoja uusille ja jo mukana oleville ihmisille. Tarvitsemme sekä helppoja ja houkuttelevia toimintamuotoja kaikille että syvempää sitoutumista vaativien toimintamuotojen vahvistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa digitaalisen osaamisen kehittämistä: esimerkiksi verkkovetoomuksiin ja hätäviestiverkostoon osallistuvien sekä verkossa lahjoittajiksi liittyvien määrällistä kasvattamista. Uudistuvat verkkosivumme ovat tärkeä väline helpon ja houkuttelevan osallistumisen edistämiselle. Samalla vahvistamme paikallistoiminnan vapaaehtoisrakenteita ja ihmisoikeuskasvatusta. Järjestön perustan vahvistaminen toteutetaan seuraavien vaikuttamisen ja viestinnän viiden painopisteen kautta. Sisällöllisesti tulemme jatkamaan vuonna 2013 käynnistynyttä työtä Suomen turvapaikkalainsäädännön uudistamiseksi pikaisten lakimuutosten ja käytännön toimien kautta aina vuoden 2015 eduskuntavaaleihin saakka. Vaadimme edelleen sisäministeri Päivi Räsäseltä toivomiamme avauksia. Vaalien jälkeen toivomme, että uudella hallituksella on entistä konkreettisemmat, Amnestyn vaatimat tavoitteet työohjelmassaan. Seuraamme jatkuvasti sanan-, kokoontumis- ja järjestäytymisvapauksien alasajoa Venäjällä. Tätä työtä pyrimme tekemään syvemmässä yhteistyössä venäläisten aktiivien kanssa. Pyrimme myös keräämään tälle työlle laajaa verkostoa Suomessa. Amnestyn kansainvälisten painopisteiden mukaisesti kampanjoimme, jotta seksuaalioikeuksien vahvistaminen saa poliittista tukea osana käynnissä olevaa YK-prosessia. Lisäksi kampanjoimme lakimuutosten aikaansaamiseksi prioriteettimaissa. Suomen hallitus tukee jo nyt tavoitteitamme, mutta haluamme, että viranomaiset ovat entistä aktiivisempia. Kidutuksen vastainen yleissopimus täyttää 30 vuotta joulukuussa 2014. Silti ihmisiä kidutetaan laajasti kaikkialla maailmassa, eikä kidutus ole vähentynyt, päinvastoin. Toimintakauden aikana nostamme painokkaammin esille kidutusta ihmisoikeusongelmana. Omana teemana, mutta myös muussa vaikuttamistyössä poikkileikkaavasti, kerromme ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden ihmisten tarinoita ja pyydämme ihmisiä mukaan auttamaan uhreja ja aktivisteja ja toimimaan yhteistyössä heidän kanssaan. Jotta vaikuttaminen ja työmme kehittäminen olisi mahdollista, tarvitsemme lisää tukijoita ja taloudellisia resursseja. Säännöllinen lahjoittaminen pysyy osastomme luotettavimpana ja suurimpana tulonlähteenä. Monipuolistamme lahjoittajien rekrytointikanavia ja panostamme erityisesti kaksiportaiseen tukijahankintaan ja digitaalisten varainhankintakeinojen kehittämiseen. Tavoittelemme kuuden prosentin tulojen kasvua. Talous- ja henkilöstöhallintomme tulee olla mallikasta. Tämä toimintasuunnitelma on nykyisen strategiakauden viimeinen ennen uusia kansainvälisiä linjauksia ja siksi me valmistaudumme jo katsomaan pidemmälle eteenpäin.
2. Vaikuttamisen ja viestinnän pääpainopisteet Vuosina 2014 15 keskitymme ensisijaisesti viiteen teemakampanjaan. Kampanjat on valittu kansainvälisten painopisteiden, alueellisten painopisteiden ja kotimaan vaikuttamisen kautta. Teemakampanjoista tehdään kauden aikana useita integroituja kampanjanostoja. Integroitu kampanja tarkoittaa että vaikuttaminen, viestintä, varainhankinta ja ihmisoikeuskasvatus ovat kaikki otettu huomioon. Toimintamme kehittämishankkeet (katso alla luku 4) toteutetaan näiden integroitujen nostojen kautta. Niiden tarkoituksena on vahvistaa vaikuttavuuttamme ja tehdä työstämme helpommin lähestyttävää. 2.1. Turvapaikka- ja maahanmuuttotyö Kotimaan pääpainopisteemme on varmistaa, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja lainsäädäntö ja käytännöt noudattavat korkeimpia mahdollisia kansainvälisiä standardeja. Työ jatkaa ja laajentaa vuonna 2013 käynnistynyttä Säännöt säilölle -kampanjaa. Työssä näkyy myös vahvasti eurooppalainen ulottuvuus: vaikutamme samalla EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan säädöksiin ja käytäntöihin. Keskeiset tavoitteet: Vaadimme lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden säilöönoton nopeaa kieltämistä lailla. Vaadimme, että maasta poistettavien turvapaikanhakijoiden kohtelua valvotaan. Vaadimme oikeudenmukaista turvapaikkamenettelyä ja vaarassa olevien turvapaikanhakijoiden palautuksille ehdotonta kieltoa. Toimintamuodot: Integroitua kampanjointia, joka avaa vaikeaa aihetta ja innostaa mukaan toimintaan. Keräämme aiheesta omaa tietoa ja hyödynnämme sitä vaikuttamistyössä yhdessä muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Osallistumme myös eurooppalaisen säilöönottoa koskevan kampanjaraportin tekemiseen ja EU-toimiston rajavalvontaa koskevaan kampanjointiin. Päivätyökeräys jatkuu tällä teemalla kevään 2014 ja kouluvierailijoita koulutetaan aiheesta. Turvapaikanhakijoiden kohtelu on pääteemana vaikuttamistyössämme ja viestinnässämme vuoden 2015 eduskuntavaalien alla. 2.2. Sananvapaus Venäjällä Presidentti Vladimir Putinin uudelleenvalinnan jälkeen vuonna 2012 Venäjällä on säädetty useita lakeja, jotka rajoittavat paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen mahdollisuuksia tehdä työtään. Amnesty toimii yhteistyössä venäläisten järjestöjen kanssa saadakseen ongelmille mahdollisimman paljon näkyvyyttä Suomessa. Lisäksi Amnesty painostaa Venäjän hallitusta muutoksiin ja kannustaa myös muita maita vaatimaan Venäjältä muutoksia. Venäjä-työ on Amnestylle eurooppalainen pääpainopiste. Keskeiset tavoitteet: Syvennämme yhteistyötämme venäläisten järjestöjen kanssa ja tuomme suomalaisten järjestökumppaniemme kanssa heidän viestinsä julki Suomessa. Painostamme Suomen hallitusta nostamaan järjestelmällisesti esille sanan- ja järjestäytymisvapauden loukkauksia Venäjällä. Erityisesti nostamme esille ihmisoikeuspuolustajien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vaikean tilanteen. Vaadimme Suomelta EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevien suuntaviivojen todellista toimeenpanoa Venäjällä.
Toimintamuodot: Integroitua kampanjointia, joka herättää laajaa huomiota mediassa. Sotshin olympiakisat alkuvuodesta 2014 tarjoavat meille erityisen kampanjamahdollisuuden. Työhön sisältyy tiivistä yhteydenpitoa venäläisiin järjestöihin ja näiden edustajien vierailuita Suomeen. 2.3. Seksuaalioikeudet Naisten ja nuorten seksuaalioikeudet eivät toteudu maailmassa. Abortti on kriminalisoitu monessa maassa, ja seksuaalioikeuksien merkitystä vähätellään eri puolilla maailmaa. Vuonna 2014 YK:ssa päivitetään muun muassa naisten seksuaalioikeuksia koskeva ns. Kairon ohjelma. Vaarana on, että 20 vuotta sitten sovitut hyvät tavoitteet vesittyvät. Seksuaalioikeuksien puolesta tehtävä työ on osa Amnestyn talous- ja sosiaalioikeuksia koskevaa Kuuluu kaikille -kampanjaa ja yksi kansainvälisen liikkeen pääkampanjoista vuosina 2014 15. Suomen hallitus tukee Kairon ohjelman vahvaa päivitystä. Presidentti Tarja Halonen johtaa väestö- ja kehityskysymyksiä käsittelevää korkean tason työryhmää. Keskeiset tavoitteet: Haluamme varmistaa, että Suomen hallituksen tuki tälle työlle vahvistuu entisestään ja Suomi aktivoituu kansainvälisesti ja vaikuttaa epäröiviin maihin. Pyrimme tukemaan presidentti Halosen työtä seksuaalioikeuksien edistämiseksi. Maakohtaisessa työssä ja yksilöiden puolesta tehtävässä työssä tukeudumme kansainvälisen sihteeristön tuottamiin toimintapyyntöihin. Toimintamuodot: Integroitua kampanjointia, jossa ihmisoikeuskasvatuksella on näkyvä rooli. Vaikuttamistyö painottuu vuonna 2014 ns. Kairo+20 valmistelevaan kokoukseen keväällä ja varsinaiseen huippukokoukseen syksyllä. Teemme mahdollisimman laajaa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. 2.4. Kidutuksen vastainen työ Kidutuksen vastainen työ on yksi Amnestyn kansainvälisen suunnitelman pääpainopisteitä vuosina 2014 15. Kidutus on laajalle levinnyttä eikä tilanteen odoteta parantuvan nopeasti. Kidutus nousee esille lähes kaikessa työssä, jota teemme. Nyt tavoitteena on nostaa tämä ongelma esille entistä fokusoidummin. Keskeiset tavoitteet: Haluamme varmistaa, että Suomen viranomaiset toimeenpanevat aktiivisesti EU:n kidutuksen vastaisia suuntaviivoja. Keskitymme muutoksen aikaansaamiseen erityisesti kahdessa kansainvälisen kampanjan esille nostamassa maassa, Uzbekistanissa ja Meksikossa. Kidutuksen estäminen ja kidutuksen uhrien tukeminen ovat tavoitteena sekä yksilötyössä että turvapaikanhakijoita koskevassa työssä. Toimintamuodot: Integroitua kampanjointia. Kidutus nousee esille sekä reaktiivisessa että pitkäaikaisessa yksilötyössä (katso alla). Kidutuksen vastainen työ nousee esille erityisesti vuoden 2014 lopulla, jolloin YK:n kidutuksen vastainen sopimus täyttää 30 vuotta. 2.5. Yksilötyö Yksilötyön kehittäminen on ollut edellisten suunnitelmien keskeisiä tavoitteita. Jatkamme jo tehtyä työtä Amnestyn ydintoiminnan vahvistamiseksi eri osa-alueilla. Vuonna 2011 valmistunut yksilötyön linjauksia luova suunnitelma päivitetään (katso alla kohta 4.3.). 2.5.1. Reaktiivinen toiminta yksittäisten henkilöiden puolesta Nopea toiminta hädässä olevien ihmisten puolesta on keskeinen osa osaston työtä. Jatkamme vuonna 2013 kokeiltuja reaktiivisia kampanjoita, jossa kaikkia viestintäkanaviamme ja erityisesti sosiaalista mediaa hyödynnetään tehokkaasti.
Keskeiset tavoitteet: Tavoitteena on vetoomuksen kohteena olevan ihmisen välitön auttaminen. Haluamme tavoittaa toiminnalla paljon uusia ihmisiä, jotka haluavat toimia säännöllisesti Amnestyssa. Toimintamuodot: Nostamme esiin vuosittain useita ajankohtaisia henkilöitä, jotka ovat joutuneet ihmisoikeusloukkauksen uhriksi, ja viestimme henkilön tilanteesta hyvin. 2.5.2. Pitkäaikainen yksilötyö Paikallistoiminnan sekä verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kautta tapahtuva vetoomustoiminta ihmisoikeuspuolustajien, mielipidevankien ja muiden ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden henkilöiden puolesta on Amnestyn perustoimintaa. Paikallisaktiivit, maakoordinaatiot ja temaattiset ryhmät ovat keskeisiä toimijoita tässä työssä. Keskeiset tavoitteet: Ensisijainen tavoite on toiminnan kohteena olevan henkilön tilanteen paraneminen, mutta samalla tavoittelemme oman organisaatiomme vapaaehtoisrakenteiden vahvistamista. Toimintamuodot: Paikallisaktivistit, teemaryhmät, maakoordinaatiot ja yksittäiset aktivistit osallistuvat pitkäjänteiseen yksilötyöhön ja vetoomustoimintaan kirjoittamalla kirjeitä ja pitämällä henkilöitä julkisesti esillä. Yksilötyö on keskeinen teema varainhankinassa ja jäsenkoulutuksessa. Yksilötyön erityinen nosto tapahtuu aina loppuvuodesta, jolloin toteutamme kansainvälisen liikkeen kirjemaratonin. Tämä hanke toteutetaan integroidusti vahvalla viestinnän ja varainhankinnan painotuksella. Vuonna 2014 tapahtuman teema linkittyy kidutuksen vastaiseen työhön (katso yllä) ja tapahtumaa viedään laajemmin kouluihin. 2.5.3. Ihmisoikeuspuolustajat Jatkamme aiemmin käynnistynyttä työtä, jossa vaadimme Suomen hallitusta noudattamaan ja kehittämään aktiivisesti EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevia suuntaviivoja. Keskeiset tavoitteet: Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystöt aktivoituvat EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevien suuntaviivojen toteuttamisessa ja ottavat huomioon Amnestyn suositukset niiden toimeenpanosta 1 2 prioriteettimaassa (Venäjä ja/tai Meksiko). Pitkällä aikavälillä tavoitteena on luoda yhteyksiä ihmisoikeuspuolustajiin ja aktivisteihin eri maissa ja vahvistaa työskentelyä vaarassa olevien henkilöiden kanssa, ei vain heidän puolestaan. Toimintamuodot: Teemme vaikuttamistyötä ja tuomme Suomeen ihmisoikeuspuolustajia, joiden kanssa toimimme. Nostamme heidän profiiliaan ja tunnettuuttaan ja motivoimme ja koulutamme aktiivejamme. 3. Muu vaikuttamistyö Pääteemojen ulkopuolella olevista ihmisoikeusongelmista teemme ensisijaisesti vaikuttamistyötä. Tilanteen niin vaatiessa näistäkin aiheista voidaan tehdä lyhyitä kampanjanostoja. 3.1. Kriisityö Amnesty reagoi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti eri puolilla maailmaa tapahtuviin ihmisoikeuskriiseihin ja ylläpidämme kriisivalmiutta. Odotettavissa on, että Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan muutosprosessi jatkuu, ja siksi seuraamme erityisesti tätä aluetta.
Keskeiset tavoitteet: Tarkkojen suunnitelmien teko tässä työssä ei ole mahdollista. Lähtökohtana on reagoida nopeasti silloin, kun Amnestyn näkökulma tuottaa kriisissä eläville ihmisille tai julkiselle keskustelulle lisäarvoa tai vaikuttaa Suomen poliittiseen toimintaan. Toimintamuodot: Teemme median ja sosiaalisen median kautta tapahtuvaa reaktiivista työtä sekä strategista vaikuttamista Suomen ja joissain tapauksissa muiden maiden viranomaisiin. 3.2. Syrjinnän vastainen työ 3.2.1. Romaneja kohdellaan kuin roskaa Romanit ovat Euroopan syrjityin vähemmistö. Amnesty on kampanjoinut romanien oikeuksien puolesta jo muutamia vuosia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana EU:n romanipolitiikan kehittämisessä. Romanikerjäläisten kohtelu Suomessa on noussut esiin uutisissa. Keskeiset tavoitteet: Kannustamme Suomea jatkamaan aktiivisesti hyvien käytäntöjen edistämistä muissa maissa. Vaadimme konkreettisia parannuksia toimintamme kohteena olevien yksilöiden ja ryhmien asuinolosuhteisiin ja koulutukseen. Toimintamuodot: Teemme vaikuttamistyötä Suomen viranomaisiin sekä Romanian ja Italian suurlähetystöihin. Lisäksi teemme paikallistason yksilötyötä. Teemme myös reaktiivista kampanjointia ja osallistumme strategisesti erilaisiin tapahtumiin. Pyrimme luomaan yhteistyötä ja tekemään ihmisoikeuskasvatusta muiden järjestöjen, erityisesti romanijärjestöjen kanssa. 3.2.2. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä Amnestyn eurooppalainen tutkimus trans- ja interihmisten oikeuksista julkaistaan tammikuussa 2014. Jatkamme tutkimuksen pohjalta työtä transihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi Suomessa sekä muissa tutkimusmaissa. Lisäksi osallistumme pienimuotoisesti Prides@risk ja/tai viharikoksia koskevaan työhön EU-toimistomme painopisteiden mukaan. Keskeiset tavoitteet: Sukupuolen juridista vahvistamista koskevan lain (ns. translaki) muuttaminen transihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi Suomessa ja muissa tutkimusmaissa. Pridetapahtumien onnistuminen prioriteettimaissa. HLBTI-verkoston vahvistaminen. Toimintamuodot: Tuotamme tiiviin integroidun kampanjan Suomen Pride-tapahtumien aikana translaista. Muuten vaikuttamistyötä, jota vahvistetaan mediatyöllä. 3.3. Terrorismin ja sen vastaisten toimien ihmisoikeusvaikutukset Amnestyn Suomen osaston työn ansioista on paljastunut, että suuri määrä Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n käyttämiä lentokoneita on laskeutunut myös Suomeen. Näiden joukossa on mahdollisia laittomia vankikuljetuksia. Jatkamme työtämme näiden ja muiden terrorismiin ja terrorismin vastaisiin toimien ihmisoikeusongelmien paljastamiseksi ja syyllisten saamiseksi oikeuden eteen. Keskeiset tavoitteet: Vaadimme edelleen Suomen viranomaisilta täydellistä avoimuutta mahdollisten Suomen kautta kulkeneiden laittomien vankilentojen selvittämiseksi. Toimimme edelleen aktiivisesti Guantánamo Bayn vankileirin sulkemiseksi ja siellä olevien vankien vapauttamiseksi tai tuomiseksi oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Toimintamuodot: Etupäässä vaikuttamis- ja mediatyötä. Guantánamo Bayn vankilan vuosipäivän alla toteutamme tiiviin integroidun kampanjan. Teema on esillä myös kidutuksen vastaisessa kampanjassa sekä yksilötyössä.
3.4. Sananvapauden edistäminen Sanan-, kokoontumis- ja järjestäytymisvapauden loukkaukset ovat edelleen yleisiä eri puolilla maailmaa. Suunnitelmakauden aikana Suomen osaston työssä nämä ihmisoikeusloukkaukset ovat esillä sekä Venäjää koskevassa kampanjassa että yksilötyössä (katso yllä). 3.5. Kuolemanrangaistuksen poistaminen Kuolemanrangaistuksen vastustaminen on Amnestyn perinteistä vahvuusaluetta. Tälle suunnitelmakaudelle ei näillä näkymin kuitenkaan ole tulossa suurta satsausta. Keskeiset tavoitteet: Tähtäämme siihen, että kuolemanrangaistuksen poistaneiden maiden lista kasvaa. Erityisesti Valko-Venäjän tulee luopua kuolemanrangaistuksen käytöstä. Toimintamuodot: Etupäässä mediatyötä, ihmisoikeuskasvatusta ja reaktiivisia nostoja estääksemme teloituksia, myös vaikuttamistyötä. Julkaisemme vuosittaiset, luotettavat tilastot kuolemanrangaistuksesta maaliskuussa. Keväällä 2014 Valko-Venäjällä järjestettävät jääkiekon MM-kisat tarjoavat meille hyvän mahdollisuuden nostaa aihetta keskusteluun. 3.6. Rankaisemattomuuden vastainen työ Suuri syy ihmisoikeusloukkausten jatkumiseen on niihin syyllistyvien nauttima rankaisemattomuus. Tässä työssä seuraamme Suomen lainsäädännön kehittymistä ja esillä olevien konkreettisten oikeustapausten edistymistä Suomessa. Vaatimus rankaisemattomuuden lopettamisesta on keskeisesti esillä tekemässämme kriisityössä. Keskeiset tavoitteet: Suomen lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöä muutetaan siten, että Suomessa voidaan asettaa kansainvälisistä rikoksista epäiltyjä vastuuseen tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Ruandan joukkotuhontaa koskevaa oikeudenkäyntiä on arvioitava ja lainsäädäntöä ja käytäntöjä muutettava siten, että oikeudenkäynnit toimisivat vastaisuudessa paremmin. Toimintamuodot: Selvitystyö, jonka pohjalta tehdään vaikuttamistyötä. 3.7. Asevalvonnan vahvistaminen 3.7.1. Asekauppasopimus ja Suomen vientilainsäädäntö Suomen hallituksen tavoitteena on ratifioida kansainvälinen asekauppasopimus (ATT) mahdollisimman pian. Seuraamme aktiivisesti tätä prosessia ja siihen liittyviä mahdollisia lakimuutoksia. Keskeiset tavoitteet: Tavoitteemme on, että Suomesta ei päädy aseita ihmisoikeuksia loukkaaville tahoille. Ajamme Suomen asevientilainsäädännön muuttamista siten, että nykyinen, eri viranomaisten työnjakoon perustuva vientivalvonta keskitettäisiin tätä varten luodulle uudelle toimijalle. Toimintamuodot: Vaikuttamistyötä, jota tarvittaessa vahvistetaan mediatyöllä. Seuraamme toteutuneita vientilupapäätöksiä ja rahoitamme aiheesta tehtävää tutkimusta. 3.7.2. Etälamauttimien käyttö Suomessa Suomessa nousi vuonna 2013 kohu, kun poliisisäilössä pidetty mies kuoli, kun häntä oli lyhyen ajan sisällä ammuttu kahdeksan kertaa etälamauttimella. Amnestyn mielestä etälamautinta saa käyttää vain silloin, kun ainoana vaihtoehtona on tuliase. Putkassa etälamautinta ei saisi käyttää. Keskeiset tavoitteet: Mikäli aihe nousee uudelleen esille, reagoimme siihen. Pyrimme pitkällä tähtäimellä vaikuttamaan poliisin ohjeisiin näiden vahvistamiseksi.
Toimintamuodot: Vaikuttamistyötä, jota tarvittaessa vahvistetaan mediatyöllä. Seuraamme aiheesta käytävää keskustelua. 3.8. Maakohtainen erikoistuminen Seuraavan kaksivuotiskauden aikana tärkein maapainopisteemme on Venäjä. Yksilötyön painotusten ja temaattisten kampanjoiden maaesimerkkien myötä seuraamme myös mm. Meksikon ja Keski- Amerikan, Kiinan, Lähi-idän sekä Keski-Aasian / Uzbekistanin ihmisoikeuskehitystä. Mahdollisuuksien mukaan yksilötyön ja temaattisen työn kautta nostetaan tehokkaammin esiin myös Afrikan maiden ihmisoikeustilannetta. 3.9. Ihmisoikeuskasvatus Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen vahvistaminen on yksi pitkäaikaisista strategisista tavoitteistamme. Laadukas koulutus on yksi keskeisempiä tapoja sitouttaa ja palkita aktivistejamme. Tähän liittyy sekä säännöllisten koulutusten tehokkaampi markkinointi että niiden sisällöllinen vahvistaminen. Ihmisoikeuskasvatus on osa integroitua kampanjointia. Kouluvierailut ja päivätyökeräys toteutetaan kulloinkin esillä olevaa kampanjateemaa tukien. Keskeiset tavoitteet: Vahvistaa tukijoidemme ja aktivistiemme ihmisoikeusosaamista valtakunnallisesti. Vahvistaa aktivistien roolia ja erityisosaamista vaikuttamis- ja kampanjointityössämme sekä koulutuksen vahvempi sitouttaminen aktivismiin ja tiettyihin painopistekampanjoihin. Katso myös kohta 4.2. alla. Vahvistaa ihmisoikeuskasvatuksen asemaa opetussuunnitelmissa ja lisätä opettajien osaamista ihmisoikeuksista. Toimintamuodot: Kehitämme ja markkinoimme säännöllisiä koulutuksia (mm. syyseminaarin ja vuosikokouksen yhteydessä järjestettävät peruskoulutukset) entistä paremmin. Koulutamme aktivisteja ihmisoikeusosaajiksi painopistekampanjoissamme, erityisesti yksilötyössä ja turvapaikkatyössä. Kirjemaraton-vetoomustapahtuma viedään kouluihin. Vahvistamme kansainvälistä yhteistyötä tällä alueella. Vaikutamme ihmisoikeuskasvatuksen aseman vahvistamiseen opetussuunnitelmien uudistusprosessissa ja lisäämme opettajien osaamista ihmisoikeuksista Maailma koulussa -seminaarien avulla. Markkinoimme ihmisoikeuskasvatusmateriaalejamme opettajille Educa-messujen kautta. Osallistumme Nordic Youth Conferencen ja kokoamme sinne oman nuorten delegaation. Olemme edelleen mukana järjestöjen yhteisessä ihmisoikeudet.net hankkeessa. 3.10. Suomen ihmisoikeuspolitiikkaan vaikuttaminen 3.10.1. Joku raja! -kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Vuonna 2013 toteutetun Joku raja! -kampanjan arvioinnin mukaisesti jatkamme naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä Suomessa erityisesti Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen yleissopimuksen eli ns. Istanbulin sopimuksen onnistuneen ratifioinnin aikaansaamiseksi yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Osana Amnestyn kannanmuodostusta toteutamme keväällä 2014 konsultaation seksityöhön liittyvästä lainsäädännöstä ja seksityöläisten asemasta, ja teemme vaikuttamistyötä uuden/nykyisen kantamme puitteissa. Joku raja! 10 vuotta -tapahtumien kautta teemme näkyväksi kampanjan saavutuksia ja motivoimme ihmisiä mukaan seksuaalioikeuksia koskevaan kampanjointiin. Keskeiset tavoitteet: Istanbulin sopimuksen ratifiointi, jonka tärkeimpinä osa-alueina ovat väkivallan uhrien palveluiden rahoitus ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn koordinaatiokeskuksen
perustaminen. Sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistukseen vaikuttaminen niin, että lähisuhdeväkivallan uhrien oikeus apuun kirjataan lakiin. Toimintamuodot: Vaikuttamistyötä, jota vahvistetaan mediatyöllä. Istanbulin sopimuksen ratifioinnin tilanteesta riippuen tämä on mahdollinen eduskuntavaaliteema 2015. Joku raja! 10 vuotta - juhlatapahtumien järjestäminen. 3.10.2. Aseistakieltäytyjät Amnestyn mielestä asepalveluksen vaihtoehtona oleva siviilipalvelus on rangaistuksenomaisen pitkä. Siksi vaihtoehtoisesta palveluksesta kieltäytyvät ja tuomitut ovat mielipidevankeja. Keskeiset tavoitteet: Vaadimme siviilipalveluksen lyhentämistä. Toimintamuodot: Vaikuttamistyötä. Nousee vuosittain esille Amnestyn vuosiraportissa. 3.10.3. Kansallinen lainsäädäntö, ihmisoikeustoimintaohjelma ja UM:n ihmisoikeusstrategia Vuoden 2014 aikana laaditaan uusi valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko ja sen perusteella todennäköisesti kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma. Tätä on edeltänyt vuonna 2013 hyväksytty ulkoministeriön oma ihmisoikeusstrategia ja toimintaohjelma. Seuraamme ja kommentoimme tarpeen mukaan muita keskeisiä lainsäädäntöhankkeita, esimerkiksi yhdenvertaisuuslain muuttamista. Keskeiset tavoitteet: Haluamme varmistaa, että selonteko ja siihen liittyvä toimintaohjelma pitävät sisällään sellaisia ongelmia Suomessa, joihin Amnestyn mielestä viranomaisten tulee puuttua (ml. valtakunnallinen ihmisoikeuskasvatusohjelma). Lisäksi haluamme, että hallitus toimeenpanee ym. ohjelmia tehokkaasti ja edistää ihmisoikeuksia aktiivisesti kansainvälisissä yhteyksissä. Toimintamuodot: Aktiivista mediatyöllä tuettua vaikuttamistyötä, jossa Suomen viranomaiset pidetään hyvin informoituna Amnestyn kannanotoista keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin. Osallistumme UM:n kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukuntaan ja Kansallisen ihmisoikeuskeskuksen valtuuskuntaan. 3.10.4. Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalikampanja tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda siihen ihmisoikeusnäkökulmaa. Vaikuttaaksemme Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaan meidän on saatava mahdollisimman täsmällisiä kirjauksia uuden hallituksen ohjelmaan. Keskeiset tavoitteet: Haluamme, että ihmisoikeusnäkökulma on vahvasti esillä vaalien alla erityisesti turvapaikanhausta ja maahanmuutosta käytävässä keskustelussa. Mahdollisesti naisiin kohdistuva väkivallan vastaisten toimien puuttuminen on myös tässä esillä. Vaikuttamalla keskusteluun saamme ihmisoikeusmyönteisiä kirjauksia hallitusohjelmaan. Toimintamuodot: Katso yllä kohta 2.1. ja 3.10.1 3.10.5. Suomen ihmisoikeustilanteen kansainvälinen tarkastelu YK:n ja Euroopan neuvoston alaiset valvontaelimet arvioivat säännöllisesti Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa. Amnesty haluaa varmistaa, että esille ottamamme ongelmat nousevat arvioinnin kohteeksi. Keskeiset tavoitteet: Haluamme, että määräaikaistarkastelua Suomen ihmisoikeusongelmista tekevät kansainväliset elimet ovat tietoisia Amnestyn vaatimuksista ja että vaatimukset näkyvät niiden antamissa suosituksissa.
Toimintamuodot: Vaikuttamistyötä, jossa korostuu varjoraporttien tekeminen yhdessä Amnestyn kansainvälisen sihteeristön kanssa. Laadimme Suomea koskevan osuuden Amnestyn vuosiraporttiin. 4. Toimintamme vahvistaminen ja kehittäminen Kehityshankkeiden kautta parannamme työmme laatua ja vahvistamme läsnäoloamme yhteiskunnassamme. Tärkeimpänä painopisteenä toimintasuunnitelmakauden aikana on aktivismin kehittäminen digitaalisen osallistumisen, paikallistoiminnan ja jäsenkoulutuksen kautta. Suunnitelmakauden toisella puoliskolla jäsenistöä osallistetaan uuden strategian suunnittelussa. 4.1. Digitaalisen varainhankinnan ja osallistumisen kehittäminen Tavoitamme enemmän ihmisiä verkon ja sosiaalisen median kautta kuin mitään muuta kautta. Osallistuminen vetoomuksia allekirjoittamalla ja lahjoittaminen ovat yhä voimakkaammin yhteydessä toisiinsa. Keskeiset tavoitteet: Vahvistamme reaktiivisen kampanjoinnin kehittämistä pysyväksi tavaksi tavoittaa uusia osallistujia verkossa. Lisäämme Amnestyn näkyvyyttä verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kasvatamme verkko-osallistujien määrää merkittävästi ja täten myös kaksiportaisen tukijahankinnan kautta rekrytoituen säännöllisen lahjoittajien määrää. Tarjoamme entistä aktiivisemmin hätäviestiverkostoa ihmisoikeustyön tuki- ja toimintamuotona. Toimintatavat: Kokeilemme erilaisia verkkomarkkinoinnin kanavia uusien potentiaalisten osallistujien ja lahjoittajien tavoittamiseksi. Jatkamme omien verkkosivujemme vuonna 2013 alkanutta uudistusta. 4.2. Paikallistoiminnan ja koulutuksen kehittäminen Paikallistoiminnan tavoitteena on viestiä kampanjoistamme ja toimia osaston paikallisena edustajana. Ryhmät toteuttavat osastomme pitkäjänteistä työtä yksilöiden puolesta. Ryhmät tekevät yhdessä toimiston kanssa alueellista ja paikallista mediatyötä ja soveltuvissa kampanjoissa paikallista vaikuttamistyötä. Keskeiset tavoitteet: Syksyllä 2013 valmistuu kehityssuunnitelma, jonka perusteella vahvistamme paikallistoimintamme rakenteita niin, että ryhmien toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua ja niiden toimintakyky yksilötyön ja kampanjaviestinnän parissa vahvistuu. Tukijakoulutuksen, ihmisoikeuskasvatuksen ja ryhmätoiminnan rajapintojen kehittäminen on keskeinen tavoite. Toimintamuodot: Toimisto toteuttaa yhdessä 3 5 paikallisryhmän kanssa vuoden 2014 aikana pilottiprojektin, jossa etsitään uusia paikallistoiminnan toimintamuotoja. Hyväksi havaitut mallit otetaan laajempaan käyttöön vuoden 2015 aikana. 4.3. Yksilötyön ja maakohtaisen työn arvioiminen Amnestyn työ on perinteisesti painottunut yksilöiden auttamiseen, ja tutkimusta on tehty maakohtaisista lähtökohdista. Kampanjoinnin muuttuessa tämä lähtökohta on myös muuttunut. Haluamme tulevina vuosina arvioida, minkälaista yksilö- ja maakohtaista työtä olemme tehneet ja miten kehitämme niitä jatkossa.
Keskeiset tavoitteet: Vahvistamme yksilöitä ja ihmisoikeuspuolustajia koskevaa työtämme ja kohdennamme maakohtaista työtä sisäisen arvion perusteella. Toimintamuodot: Tuotamme arvion vuoden 2014 aikana ja toteutamme sen suosituksia. 4.4. Taiteilija- ja kulttuuriyhteistyö Onnistuessaan taiteilija- ja kulttuuriyhteistyö on yksi näkyvimpiä tapoja kertoa suomalaisille ihmisoikeuksista. Valtakunnallisesti tai paikkakunnallaan tunnettujen taiteilijoiden aktivoituminen huomataan usein myös mediassa. Saamme jatkuvasti yhteydenottoja taiteilijoilta ja tapahtumanjärjestäjiltä, jotka haluavat tukea ihmisoikeuksia. Tällä hetkellä pystymme hyödyntämään tätä vain yksittäistapauksissa. Keskeiset tavoitteet: Kehittää sellaisia osallistumismalleja, joilla saavutetaan selkeyttä kulttuuriyhteistyön tavoitteenasetteluun ja rooliin kampanjoinnissamme. Mallin pitää olla toteuttamiskelpoinen nykyisillä resursseilla. Toimintamuodot: Toimisto kehittää ja kirjaa toimintamallin vuoden 2014 aikana. Toimintamallia kehitetään paikallistoiminnan pilottiprojektien yhteydessä. 4.5. Projektisuunnittelu, -hallinta ja -arviointi Työmme muuttuessa yhä enemmän integroiduksi kampanjoinniksi ja kaikilla tasoilla entistä suunnitelmallisemmaksi tarvitsemme kipeästi parempia työkaluja projektisuunnitteluun, -hallintaan ja - arviointiin. Keskeiset tavoitteet: Toimivan työkalun kehittäminen ja käyttöönotto. Toimintatavat: Jatkamme syksyllä 2013 käynnistettyä prosessia, jossa esimiehiä koulutetaan paremmiksi projektijohtajiksi. Otamme asteittain käyttöön kansainvälisen liikkeen kehittämiä ja itse löytämiämme työkaluja. 4.6. Työ uuden strategian laatimiseksi Amnestyn kansainvälisessä edustajainkokouksessa vuonna 2015 hyväksytään liikkeelle uusi pitkän aikavälin strategia. Keskeiset tavoitteet: Olemme mukana vaikuttamassa kansainvälisen strategian tavoitteisiin ja varmistamme, että Suomen osaston toimijat osallistuvat strategian kehittämiseen. Toimintamuodot: Kutsumme kansainvälisiä vieraita puhumaan toimijoillemme, järjestämme useita avoimia työpajoja ja osallistumme strategiaa koskeviin kansainvälisiin koulutuksiin ja kokouksiin. 5. Talous ja varainhankinta Yksi Amnestyn keskeisiä strategisia tavoitteita on kasvu. Suomen osasto tavoittelee vakaata ja maltillista kasvua myös vuosina 2014 2015. Amnestyn pääasiallinen tulonlähde on säännöllinen lahjoitus yksittäisiltä tukijoilta. Kansallinen suoraveloitus päättyy tammikuussa 2014. Siksi kiinnitämme erityisesti huomiota e-laskutusjärjestelmän toimivuuteen ja kehitämme sitä tarvittaessa. Kehitämme ensisijaisesti kaksiportaista ja digitaalisia tukijahankintamuotoja katurekrytoinnin ja telemarkkinoinnin rinnalle.
5.1. Talous Amnestyn taloushallinnon tulee olla laadukasta, avointa ja päätöksentekijöiden tarpeita vastaavaa. Vuonna 2014 kiinnitetään erityisesti huomiota e-laskutusjärjestelmän toimivuuteen ja kehitetään sitä tarvittaessa. Hyödynnämme sähköisen kirjanpidon palveluita taloushallinnon tehokkuuden ja avoimuuden palvelemiseksi. Johtokunnan taloudenhoitaja tekee syksyisin sisäisen tarkastuksen, jossa hän tutustuu kirjanpitoon, taloushallinnon prosesseihin sekä niiden luotettavuuteen. Järjestö rahoittaa toimintansa suurimmaksi osaksi yksittäisten ihmisten lahjoituksilla ja jäsenmaksuilla. Tukijoille tullaan jatkossa tiedottamaan järjestön taloudellisesta tilasta ja varojen käytöstä myös tilikauden aikana. Taloushallinnon eri osa-alueista järjestetään tarpeen mukaan koulutusta johtokunnalle, toiminnanjohtajalle, tiimipäälliköille, Amnesty Storen aktiiveille sekä ryhmien taloudenhoitajille. Tarpeen mukaan syvennetään henkilökunnan tietämystä järjestön taloudesta. 5.2. Varainhankinta Kansallisen suoraveloituksen päättyminen tammikuussa 2014 tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia uustukijahankinnalle. Katurekrytoinnin ja telemarkkinoinnin lisäksi Suomen osasto panostaa erityisesti kaksiportaiseen tukijahankintaan ja digitaaliseen varainhankintaan. Amnestyn tavoitteena on kasvattaa jäsenten ja lahjoittajien määrää 46 000:een vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämä vaatii hyviä tukijapalveluja ja monipuolista viestintää olemassa oleville tukijoille, uusien kohderyhmien löytämistä, tehokasta uustukijahankintaa ja monipuolisia varainhankintakanavia. Alla on tiiviisti lueteltu varainhankintamme päätoimenpiteet. Tarkempi järjestön kansainvälisen sihteeristön vaatima toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain. 5.2.1 Säännölliset lahjoitukset Uustukijahankinnan merkittävimmät kanavat ovat katuvarainhankinnan lisäksi kaksiportainen televarainhankinta ja digitaalinen varainhankinta. Kuukausilahjoitus jatkaa Amnestyn merkittävimpänä lahjoitusmuotona. Lisäksi korotamme kuukausilahjoitusten keskilahjoitusta televarainhankinnan avulla ja tarjoamme aikaisempaa aktiivisemmin tuki- ja toimintamuotona tekstiviestillä toimivaa hätäviestiverkostoa. Nämä säännölliset lahjoitusmuodot ovat luotettavia, vakautta tukevia lahjoitusmuotoja ja mahdollistavat pitkäjänteisen ihmisoikeustyön. 5.2.2. Muut varainhankintamuodot Säännöllisten lahjoitusten lisäksi tarjoamme tukijoillemme ja kohdennetuille ryhmille muita tapoja tukea ihmisoikeustyötä kuten testamenttilahjoittamista ja merkkipäivälahjoittamista. Kehitämme aktiivisesti uusia, helppoja tapoja tukea ihmisoikeustyötä, esimerkiksi arpajaisia. 5.2.3. Markkinointi Menestyksellistä uustukijahankintaa edistää se, että Amnesty näkyy, työmme tunnetaan ja sekä osallistuminen että tukeminen on helppoa ja houkuttelevaa. Uusien kohderyhmien tavoittaminen vaatii kohderyhmien tuntemista ja sen mukaan laadittuja markkinointitoimenpiteitä. Suunnitelmakauden aikana vahvistamme markkinointiosaamistamme ja teetämme tarvittaessa markkinointitutkimuksia uusien varainhankinta keinojen kehittämisen tueksi.
6. Organisaatio ja toimiston hallinto Organisaatio: Osaston ylin päätösvalta on vuosikokouksella. Osaston toimintaa johtaa vuosikokouksen valitsema johtokunta. Sen vastuulla on valvoa tämän toimintasuunnitelman toteutumista ja laatia järjestölle uusi nelivuotisstrategia vuodesta 2016 eteenpäin. Vuosikokouksen lisäksi järjestetään vuosittainen syysseminaari. Molempien yhteydessä järjestetään koulutusta ja kampanjointiin liittyviä tapahtumia. Osaston toimiston työntekijät on jaettu neljään tiimiin: vaikuttaminen, viestintä, varainhankinta sekä talous ja hallinto. Tiimien päälliköt muodostavat yhdessä toiminnanjohtajan kanssa ns. tiimikoordinaation. Päätoimisten 25 työntekijän lisäksi toimistossa työskentelee myös muutama osa-aikainen tuntityöntekijä, teletiimin työntekijät ja keväästä syksyyn katuvarainhankkijat, joita on noin sata kauden aikana. Toimistossa työskentelee myös useita vapaaehtoisia ja harjoittelijoita. Vuosien 2014 2015 aikana toimiston vahvuutta on tarkoitus kasvattaa muutamalla työntekijällä. Tärkeän osan toiminnastamme muodostavat erilaiset vapaaehtoisrakenteet, kuten teemakohtaiset koordinaatiot ja maakoordinaatiot sekä paikallisryhmät. Henkilöstöhallinto: Henkilöstöhallinnossa keskitytään hyvien käytäntöjen ja yhtenäisten toimintatapojen vahvistamiseen. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään työntekijöiden yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen. Henkilöstöpoliittisia ohjeita ja linjauksia päivitetään kansainvälisen liikkeen velvoittavien ns. Core Standardsien mukaan. Henkilöstölle tarjotaan sekä yhteiskoulutuksia että henkilökohtaisia kursseja ammattitaidon ja työelämätaitojen kehittämiseksi. Kampanjateemoihin ja -menetelmiin tutustutaan ns. sisältöaamiaisilla noin joka kolmas viikko. Lisäksi toimiston henkilökunta pitää toimistokokouksia ja suunnittelupäiviä, joissa käsitellään osaston operatiivisia asioita. Henkilöstölle järjestetään vuosittain virkistyspäivä ja pikkujoulut. Osasto tarjoaa työntekijöilleen lounaskortit. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään palkallisella liikuntatunnilla sekä edullisella työpaikkahieronnalla. Informaatioteknologia: Suunnitelmakauden aikana IT-prosesseja järkeistetään, tehostetaan ja varmistetaan edelleen. IT-kulut pyritään minimoimaan, kuitenkin siten, että toimiston toimintakyky turvataan. Toimintaa myös kehitetään mahdollisuuksien rajoissa, esimerkiksi etätyön mahdollistamisen kannalta. Tukijarekisteriohjelman eli CRM:n kehittämistä jatketaan ja toimiston henkilökuntaa koulutetaan käyttämään sitä. Verkkoviestintää ja -aktivismia tuetaan resurssien mukaan. Toimiston infrastruktuuri: Amnestyn toimisto sijaitsee vuokratiloissa Helsingissä, Hietaniemenkatu 7 A:ssa. Tällä hetkellä käytössä on tilaa yhteensä 850 m². Toimistovapaaehtoistyötä jatketaan. Asiakaspalvelun ja -neuvonnan taso pidetään korkeana. Lisäksi asiakaspalvelua kehitetään yhteisten tavoitteiden, toimintamallien ja vastuualueiden määrittelyllä sekä niiden säännöllisellä arvioinnilla.
7. Yhteydet kansainväliseen liikkeeseen Osaston toimijat osallistuvat kansainvälisen järjestön päätöksentekoa, tutkimusta, kampanjointia ja varainhankintaa koskeviin kokouksiin ja koulutuksiin. Näistä vuosittain järjestettäviä ovat puheenjohtajien, osaston johtajien sekä talousvastaavien kokoukset. Amnestyn organisaatiouudistuksen myötä osaston johtajien globaaleissa ja Eurooppa-tason kokouksissa päätetään, millä tavoin osastot osallistuvat Amnestyn kansainvälisiin ja alueellisiin kampanjoihin. Seuraava kansainvälinen edustajainkokous (ICM) järjestetään vuonna 2015. Siinä päätetään Amnestyn tulevasta strategiasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Johtokunta päättää, ketkä edustavat kokouksessa osastoamme. Toimensa puolesta kokouksiin osallistuvat kuitenkin aina sekä puheenjohtaja että toiminnanjohtaja. Osaston äänioikeutettujen edustajien määrä perustuu osaston jäsenmäärään. Osallistumme entistä tiiviimmin Amnestyn yhteisen Eurooppa-työn suunnitteluun ja toteutukseen. Eri alueiden työntekijät tapaavat vuosittain ns. platform-kokouksissa. Toimiston työntekijät tapaavat myös säännöllisesti muiden pohjoismaiden osastojen kollegoitaan. Amnestyn kansainvälisen sihteeristön hajasijoittaminen jatkuu vuosina 2014 2015. Sen seurauksia omalle työllemme on vielä vaikea arvioida. Aiemmin hyväksytyn tulonjakomallin vaikutukset näkyvät Suomen osastossa kasvaneina kansainvälisinä jäsenmaksuina.