Vammaiset maailman syrjityin vähemmistö

Samankaltaiset tiedostot
Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Työ kuuluu kaikille!

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Saavutettavuus esittävissä taiteissa

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen

Yhteenvetoa NUORISOPALVELUT. Vastaajien kokonaismäärä: 29

#lupakertoa - asennekysely

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Vammaispalvelulaki uudistuu

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

OHJAAMO STAGE HÄMEENLINNA Vuosi Veera Takala-Tikkanen/ Ohjaamokoordinaattori

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Perhe on enemmän kuin yksi

Uusien opiskelijoiden huomioiminen Sosiaalipoliittinen asiantuntija Ville Ritola

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Mitä, miksi ja miten tiedolla vaikuttaminen etsivässä nuorisotyössä. Veli Liikanen, Marja Moisala

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Muistikylä projekti

Suomen CP-liitto ry.

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa

Keski-Suomen vammaisstrategia

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

REDU ALKU-kysely KOONTI

YYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Sosiaalinen kestävyys ja esteettömyys

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

MIKSI ESTEETTÖMYYTTÄ OSAKSI TAVALLISIA LEIKKIPUISTOJA?

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Yhteenvetosivu. RUORI-itsearviointi

Cross-Border Move for Health Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Turun Ohjaamo

NUORISOPALVELUT. Tämä kysely on osa Lapsiystävällinen kunta -alkukartoitustyötä. Se toteutetaan Webropol-kyselynä PE mennessä.

Tulevaisuuskakku. Ryhmätöiden tuotoksia ja Sitran puheenvuorosta mieleen jääneitä asioita

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Lastenkirjastotyö ammattina - Kyselytutkimus Etelä-Savon kirjastoihin

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Transkriptio:

Vammaisnuoret

Vammaiset maailman syrjityin vähemmistö vammainen on henkilö, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista vamma voi olla syntymästä saakka tai se voi onnettomuuden seurauksena aiheutua, tai edetä vuosien varrella vamma voi olla näkyvä tai sitä ei voi suoraan havaita vammasta aiheutunut haitta voi olla suuri tai pienempi liikunta-, neurologinen-, kehitys-, aisti- vammaisnuoria on moninainen kirjo, joten kaikki etsivät tekevät jo työtä tämän asian kanssa.

Taustaa Oulun Seittinuorten toiminnasta Oulun Seittinuorten ryhmän koordinointi yhteistyössä invalidiliiton, cp-liiton ja nuorisoyhteistyö Seitin kanssa pitkäaikaissairaita ja vammaisia nuoria 16-29 vuotiaita, (kaikille vammaisille) vertaisryhmä ryhmä kokoontuu pääosin kerran kuukaudessa, välillä useammin ja välillä vähemmän nuorisotyössä tarvitaan myös nuorten integroimista olemassa oleviin palveluihin ja ryhmiin, nuoret tarvitsevat myös vertaistoimintaa - puhuvat asioista, jotka koskevat juurikin vammaisnuorten elämää esim. avustajaasiat, taksimatkat jne. osallisuus ja vaikuttaminen - ryhmässä noussut halu vaikuttaa asioihin, tulla osalliseksi ja näkyväksi esim. järjestötoiminnan kautta halu suunnitella pride -tapahtumaa, kouluttautuminen kokemuskouluttajaksi, hyväntekeväisyys, vammaisten päivän tapahtuma

Nuoret osa opiskelee, osa töissä, usein työttömänä kotona työllistyminen erityisen haastavaa, vaikka olisikin tutkinto ->uhka jäädä koulutuksen jälkeen kotiin ns. tyhjän päälle yksinäisyys masentuneisuus virastojen kanssa joutuu taistelemaan omista oikeuksistaan (kela, sosku) kulkemisen esteet, esteettömyys sosiaaliset esteet (pelko, ettei nähdä ihmistä vamman takana, asenteellisuus, erilaisuus verrattuna muihin) usea nuori on eläkkeellä, voivat tienata kuitenkin tietyn verran kuukaudessa (tullut olo, että 18v. = eläke, yhteiskunta tehnyt tehtävänsä ) nuoret ovat pääasiassa pienituloisia mahdollisuus avustajaan ja avustajatunteihin, taksimatkoihin on jonkin verran kuukaudessa (määrittää paljon kulkemista) tällä hetkellä heitä mietityttää maakuntauudistus ja mitä se tarkoittaa vammaisnuoren elämässä

Kysely vammaisnuorille (vko4) Tuen tarve Seuraaviin asioihin kaivataan tukea: Ohjausta omaan elämään liittyviin asioihin mm. työ, opiskelu - Ei ole saanut tukea tarpeeksi - sopivien mahdollisuuksien löytäminen oma toimintakyky huomioonottaen Tukea uusien ystävyyssuhteiden luomiseen - epäluuloisten asenteiden kohtaaminen saa vetäytymään ja siihen liittyen tukea voidaan tarvita Tukea vapaa-ajantoimintaan, harrastuksiin - harrastusmahdollisuuksista olisi enemmän tietoa nimenomaan erityisliikunnan osalta - tilojen esteettömyys Ryhmämuotoista toimintaa - yhteisten mielenkiinnonkohteiden löytäminen on tärkeää. - tekeminen voi olla jotain vähemmän fyysistä. esim. hippa-leikin sijaan suunnistusta esteettömässä maastossa

Mitä asioita tulisi huomioida vammaisnuorten kanssa toimiessa Esteettömyys esteettömyys on ensimmäinen asia mikä tulisi huomioida. esteettömyys ja vuorovaikutustaidot tukeminen palveluihin pääsemiseksi, motivointi, rohkaisu > kynnys osallistua on suuri koska on erilainen kuin muut nuoret Esteettömyyden huomiointi on tietysti tärkeää, mutta asenne on se mikä ratkaisee :) esteettömyyden mainitseminen esitteessä/mainoksessa. esteettömät tilat ja kulku + hyvien etäisyyksien päässä jottei tarvisi välttämättä käyttää invataksia

Nuoret tarvitsevat rohkaisua asioihin. Esim. opiskelupaikan suhteen (Onko minusta tähän? Olenko hyvä?) tai itsenäiseen asumiseen ja itsenäistymiseen liittyen. Usein nuorten viikonloppuleireillä puheenaiheiksi nousevat myös ystävyys- ja ihmissuhteet. Hienoa on, jos nuori kokee itsensä tervetulleeksi ja kaverisuhteiden muodostumisessa autettaisiin tarvittaessa. vammasta huolimatta kiinnostuksen kohteet usein ikäryhmää vastaavia, nuoren kohtaaminen omana itsenä tärkeää ja auttaa sopeutumisessa terveiden ihmisten ympäristöön Palvelut saatavilla myös sähköisesti. Kaikkea toimintaa voi soveltaa kullekin sopivaksi: törmäilyautojen sijaan voidaan ajaa radio-ohjattavilla, näytelmän voi tehdä käsinukeilla, älypelit voi haastaa kaikki fyysisestä toimintakyvystä riippumatta. ongelmana usein soveltamisen salliminen: ei ole hauskaa tehdä yksin eri tavalla kuin muut.

Erityisliikunnan ryhmien koonti (Oulussa) on tosi hyvällä mallilla, hienosti koottu eri toimijoita! > Miten sitten esim. Valve, tyttöjen/poikien talo, nuokkarit yms.? Esim. kesäfiiliksestä löytyy monenlaista toimintaa, mutta olisi hienoa, jos erityislapset ja nuoretkin olisivat huomioituna. Monelle (sekä nuorelle että vanhemmille) tieto paikan esteettömyydestä tai siitä, että voi tulla oman avustajan kanssa tai että kurssilla olisi riittävästi resurssia, on tosi tärkeä tieto. Lievästi vammaisella nuorella ei välttämättä ole omaa avustajaa, ja kynnys "normiryhmiin" osallistumisesta voi olla suuri, kun ei tiedä pärjääkö siellä, ymmärretäänkö siellä, saako tarvittaessa apua. "Kesäfiiliksen" kursseille olisi mahtava osallistua, jos jo ohjelmavihkosessa erityislapset/nuoret olisivat huomioituina (että apua saa, paikka on esteetön tms.).

Esteitä toimintaan osallistumiselle tarvitsen avustajaa Rohkeuden puute, tiedon puute, avustajan tarve, puhevamma, tilojen esteellisyys fyysinen ympäristön esteellisyys, epäluulo toiminnan sopivuudesta ja muiden asenteista Liikkuminen paikasta toiseen ja kotoa lähteminen. Ei ole helppoa lähteä "ihmisten ilmoille" jos ja kun kohtaa ennakkoluuloja. Tavoitteena on kuitenkin osallistaa nuoret yhteiskunnassa samalle viivalle. Myös avustaja voi olla kynnyskysymys joillekin. "Osaanko pystynkö, pärjäänkö" Esteettömyys pelko lähteä neljän seinän sisältä, pelko tulla kiusatuksi erilaisuutensa vuoksi.

Vammainen nuori voi kokea arkeen vaikuttavien asioiden selvittämisen raskaaksi. Esim. paikkojen esteettömyys, avustajan kulut, voi kokea syrjintää vamman takia, erilaisissa asiointitilanteissa puhuminen avustajalle, vammaisen henkilön ohi. Aiemmin on ollut ongelmana se, että nuoret haluaisivat mennä nuorisotilalle, mutta se ei onnistu, koska nuorisotiloilla ei ole huomioitu lainkaan esteettömyyttä. Itselläni on ollut samoin teini-ikäisenä. Olen kotoisin Kaarinasta, joissa ei ollut yhtään esteetöntä nuorisotilaa.

Tiedotus Miten tiedotusta voitaisiin parantaa? - Jakamalla sitä myös vammaisille nuorille "tulla sinne missä hekin ovat" Erityiskoulut ja tai palveluyksiköt ja osallistaa heidätkin toimintaan. - Enemmän ilmoituksia lehtiin ja mainostaa niin että kaikki pystyisivät osallistumaan - Tehdä esim. youtube-video palveluista, jossa nuori/ nuoret itse kertovat niistä. Linkkiä on helppo jakaa some-kanavissa sekä tarvittaessa esitteissä - Netti varmaan tavoittaa nuoret ja meidät ammattilaisetkin parhaiten :) - Kohdentamalla eri ikäryhmille ja erilaisiin sosiaalisen median kanaviin, kouluille, järjestöihin - tmv.

Kiitos