SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2003



Samankaltaiset tiedostot
TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2007

Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2015 ISSN

julkaisija: suomen kesäyliopistot ry Taitto: Atomi, Paino: Cityoffset Oy, Tampere 2006 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 5/2006 ISSN

Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2011 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2011 ISSN

Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2013 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2013 ISSN

Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2016 ISSN

SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2011

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2012 TOIMINNASTA

SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2013

Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2018 ISSN

Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2017 ISSN

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

TAMPEREEN KESÄYLIOPISTO

Idealismia ja sivistystalkoita? Yhteistyötahon näkökulma avoimen yliopiston toimintaan

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti

Kysely korkeakoulutustarpeista

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2014

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2012

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

MAAHANMUUTTAJA = ulkomailla syntynyt, Suomeen muuttanut, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö.

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Tampereen kesäyliopisto

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Avoimien yliopistoopintojen

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Mitä peruskoulun jälkeen?

VST vapaa sivistystyö. OAO AKOL ry vst-tiimi

Yliopistokoulutus 2009

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus


Kysely Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen koulutus

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Salpaus enemmän kuin koulu

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

Oulun yliopiston koulutustarjonta. Oulun yliopisto

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen

Viite: Opetusministeriön päätökset ja (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Omaehtoinen opiskelu

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen

Tampereen kesäyliopisto

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista.

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vastausohje

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje

Transkriptio:

SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2003 60,0 % 50,0 % 50,9 % 40,0 % 30,0 % 22,9 % 20,0 % 16,8 % 10,0 % 2,0 % 1,6 % 2,0 % 2,2 % 1,5 % 0,0 % AVOIN YLIOPISTO-OPETUS MUU OPETUS OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS TYÖVOIMAHALLINNON OSTAMA KOULUTUS LÄÄNINHALL. OSTAMA AMM. LISÄKOULUTUS TYÖNANTAJIEN TILAAMA KOULUTUS KV-, EU-RAH. TAI VAST. KOULUTUS OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSTAMA KOULUTUS

SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY... 3 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA... 3 2.1. Kesäyliopistolaitoksen kasvu... 3 2.2. Kesäyliopistojen hallinto... 3 2.3. Kesäyliopistojen toiminta-ajatus... 3 2.4. Opetusohjelmat ja yhteistyötahot... 4 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2003... 5 3.1. Opetustoiminta... 5 3.2. Opettajat... 5 3.3. Opiskelijat... 5 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET... 6 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS... 6 5.1. Tulot... 7 5.2. Menot... 7 6. TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2003... 8 Taulukko 1 Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet 2003...9 Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä... 10 Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta... 11 Taulukko 4 Annetut opetustunnit pääasiallisen sisällön mukaan... 12 Taulukko 5 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä korkeakouluittain... 13 Taulukko 6 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot... 14 Taulukko 7 Ammatillinen täydennyskoulutus... 15 Taulukko 8 Työvoimakoulutus ja ammatillinen täydennyskoulutus sekä muu opetus... 16 Taulukko 9 Opetushenkilökunta... 17 Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa 1993-2003 sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet 2003... 18 Taulukko 11 Opiskelijoiden sukupuoli, ammatti ja kieli... 19 Taulukko 12 Opiskelijoiden ikä ja koulutustausta... 20 Taulukko 13 Opiskelijoiden kotipaikka... 21 Taulukko 14 Opintojen tarkoitus... 22 Taulukko 15 Tulot... 23 Taulukko 16 Eräitä suhdelukuja vuoden 2003 toiminnasta... 24 Suomen kesäyliopistot ry:n toimisto Pääsihteeri Mika Nirvi Yhteys- ja koulutusassistentti Pirita Posti Os. Rautatienkatu 26 A 4, 33100 TAMPERE Puh. (03) 2147 626 Faksi (03) 2147 629 info@kesayliopistot.fi :: www.kesayliopistot.fi Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2004

1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity 20.1.1972), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2003 oli 19 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen - suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2003 kuuluivat: opetusneuvos Pentti Silvennoinen (puheenjohtaja), professori, tiederehtori Aarre Heino (vpj.) sekä jäseninä rehtori Anneli Hietaluoma, sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen, kaupunginjohtaja Martti Jalkanen ja toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen. Yhdistyksen pääsihteerinä toimi YM Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään, toinen 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin 1950- ja 1960- luvuilla, kun taas 1970- ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. Vuonna 2003 Suomessa toimi 21 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 45 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 139 paikkakunnalla. 2.2. KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2003 neljäntoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopisto- tai korkeakouluyhdistys, kolmen alueellinen kuntaliitto. Kahden kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö ja yhden kaupunki. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Yli 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Entisistä rehtoreista käytetään nykyään nimitystä tiederehtori. Halutessaan kesäyliopisto on voinut myös pitäytyä rehtori-nimikkeessä. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallintoja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2003 niiden palveluksessa oli yhteensä 140 vakinaista toimihenkilöä. 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA AJATUS Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. 3

Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: - alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) - avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) - korkea-asteen oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) - keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin - nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) - virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) - verkottuneisuus - joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) - kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) - omistuspohja kunnallinen tai yksityinen. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat kiinteä osa Suomen avointa yliopistojärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Erityisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelutoteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistojärjestelmä on osa avointa yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmää, joka täydentää alueellisesti ja joissakin tapauksissa myös sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisää näin alueellisesti koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: - avoimia yliopisto-opintoja ja muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta - ammatillis-sivistävää koulutusta - yleissivistävää koulutusta - luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta - koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa - ikäihmisten koulutustoimintaa - tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta. 2.4. OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin yliopisto-opetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan korkeakoulun opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta korkeakouluissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista annettavat todistukset ovat samanarvoisia kuin korkeakoulujen antamat vastaavat todistukset. Kesäyliopistot tuovat paikkakunnalleen useamman korkeakoulun opetusta. Ammatillinen lisäkoulutus toteutetaan joko lääninhallitusten ostamana tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena tai omaehtoisena koulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten Työvoima- ja elinkeinokeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taideja kulttuurialojen koulutusta. Kahdeksan kesäyliopistoa järjestää ikääntyvien yliopistotoimintaa. Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toimintaalueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat 4

ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymisym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2003 3.1. OPETUSTOIMINTA Vuonna 2003 kesäyliopistot järjestivät yhteensä 5 015 kurssia/opintojaksoa 112 721 opetustuntia 100 583 osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden (1.5.-30.9.) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 16 eri korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen yliopiston aineet muodostivat yhteensä n. puolet oppiaineista. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista opintojaksoista oli 58 % ja opetustunneista 51 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopistoopetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2003 kaikkiaan 2 911 kpl, lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Opetus oli tasoltaan pääasiassa alempia aineopintoja. Opintoviikkosuorituksia kertyi yhteensä 55 420. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntimäärä oli yhteensä 57 373 ja opetukseen osallistumisia kertyi 34 705. Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja järjestettiin 1254 kpl, joka on 25 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin 29 492 tuntia, joka on 26 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä 40 663. Muuta koulutusta järjestettiin 3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia oli kesäyliopistoissa vuonna 2003 yhteensä 4 203 henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ero sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 36 % toimi avoimessa yliopisto-opetuksessa ja 64 % ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 14 % oli professoreita ja dosentteja, 24 % korkeakoulun jatkotutkinnon (vähintään lisensiaattitutkinnon) suorittaneita ja 51 % korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta hieman yli neljäsosa asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 2,5 % oli ulkomaalaisia. 3.3. OPISKELIJAT Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2003: yhteensä 64 335 opiskelijaa, joista 14 274 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista 4 464 oli korkeakoulussa kirjoilla. Opiskelijamäärän kehitystä kuvaa kaavio 2. Kaavio 2. 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 71 0 73 75 Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä 1971-2003 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 850 kurssia 25 856 opetustuntia 25 215 osallistujalle. Muu koulutus sisältää harrastustavoitteiset kielikurssit, lukiolaiskurssit, ikääntyvien yliopistotoiminnan sekä yleisötilaisuudet. 5

Opiskelijoiden ikäjakauma vuonna 2003 oli seuraava: alle 25-vuotiaita 15 % 25-39-vuotiaita 24 % yli 40-vuotiaita 49 % ei tietoa 12 % Opiskelijoiden yleissivistävä pohjakoulutus oli seuraava: 32 % kansakoulu, keskikoulu tai peruskoulu 54 % lukio 14 % ei tietoa Opiskelijoiden ammatillinen koulutus jakaantui seuraavasti: 28 % korkeakoulututkinnon suorittaneet 6 % osa korkeakoulututkintoa 31 % keskiasteen tutkinnon suorittaneet 17 % ilman ammatillista koulutusta 17 % ei tietoa Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 20 % opiskelijat ja koululaiset 12 % terveydenhuoltoalan työntekijät 13 % opettajat 13 % muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 11 % sosiaalialan työntekijät 8 % palvelualojen, teollisuuden ja maatalousalan työntekijät 10 % muut 12 % ei tietoa. Naisten osuus kesäyliopistojen opiskelijoista vuonna 2003 oli edelleen korkea, 76 %. Opiskelijoista 52 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Eli lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,1 %. Vuonna 2003 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 708. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Korkeakouluopiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Kesäyliopistot voidaan nähdä osana avoimen yliopisto-opetuksen yhteistyöverkostoa. Toiminnan tuloksellisuuden yksi tae on vapaaehtoisuus sekä opiskelijoiden että opettajien osalta. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopisto-opinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla tentteihin sekä luento- ja seminaariopetukseen kesäaikaan. Kesäyliopistot järjestävät useamman korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Kesäyliopistot voivat toimia yhteistyössä tenttitilaisuuksien järjestämisessä. Esimerkiksi Lapissa kesätöissä oleva Turun yliopiston opiskelija voi osallistua oman tiedekuntansa kesätenttiin Rovaniemellä, koska Turun kesäyliopisto ja Lapin kesäyliopisto sopivat järjestelyistä. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2003 yhteensä 55 420 opintoviikkosuoritusta, joka merkitsee lähes 350 yliopistollista perustutkintoa (á 160 ov). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat toiminta-alueensa kansainvälistymistarpeisiin tähtääviä koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (49 %) vuonna 2003 nimesi opintojen ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 17 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 8 %:lla. 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään ole ollut omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty vuokratiloissa. Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2003 olivat yhteensä 13 767 134 euroa (v. 2002 yhteensä 13 576 703 euroa). 6

5.1. TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien maksuosuuksista ja valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut suhteellisen vähäinen, joten toiminnan rahoitus on pääasiallisesti opiskelijamaksujen ja kuntien maksuosuuksien varassa. (Ks. Kaavio 3) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2003 yhteensä 6,5 miljoonaa euroa (v. 2002 6,6 Meur.), joka on 47 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. Valtionavustuksia (mm. opetusministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 3,9 miljoonaa euroa, joka oli n. 28 % kesäyliopistojen tuloista. 5.2. MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen tiedot. Lääninhallitusten, TE-keskusten, opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2003 oli yhteensä 706 775 euroa eli 5,1 % kaikista tuloista (v. 2002, 6,5%). Muut tulot olivat yhteensä 360 250 euroa eli 2,6 % kaikista tuloista (v. 2002, 2,3%). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2003 yhteensä 6,2 Meur eli 45 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v. 2002 yhteensä hieman vajaat 5,8 Meur, l. 42%). Kuntien maksuosuudet/avustukset olivat yhteensä 2,1 Meur eli 15 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v. 2002 16%). KAAVIO 3: Kesäyliopistojen tulorakenne v.2003 OPISKELIJAMAKSUT 47 % OPPISOP.TOIMISTOJE N OSTAMA KOULUTUS 1 % TE-KESKUSTEN KOUL.OSTOT 1 % EU- YM. KANS.VÄL. RAHOITUS SEKÄ MUUT TULOT 5 % MUUT AVUSTUKSET 2 % KUNTIEN AVUSTUKSET 15 % OPH:N OSTAMAT TÄYD.KOUL.PALV. 1 % VALTION AVUSTUKSET 28 % 7

6. TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2003 21 kesäyliopistoa 140 vakinaista työntekijää 4 203 tuntiopettajaa 64 335 opiskelijaa 100 585 osallistujaa 5 015 opintojaksoa/kurssia 112 721 opetustuntia 13,8 Meur tulot yhteensä KAAVIO: Annetut opetustunnit vuonna 2003 60,0 % 50,0 % 50,9 % 40,0 % 30,0 % 22,9 % 20,0 % 16,8 % 10,0 % 2,0 % 1,6 % 2,0 % 2,2 % 1,5 % 0,0 % AVOIN YLIOPISTO-OPETUS MUU OPETUS OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS TYÖVOIMAHALLINNON OSTAMA KOULUTUS LÄÄNINHALL. OSTAMA AMM. LISÄKOULUTUS TYÖNANTAJIEN TILAAMA KOULUTUS KV-, EU-RAH. TAI VAST. KOULUTUS OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSTAMA KOULUTUS 8

TAULUKKO 1 KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2003 Perus- Toimi- Henkilö- Vakinaiset Yksitt. tamis- YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ henkilöt työvuodet toimi- kurssien vuosi * ** paikat pitopaikat*** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 9 7,1 2 2 Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 6 4,2 5 7 Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1,6 1 6 Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäyliopiston säätiö 7 10,6 1 1 Häme 1972 Hämeen liitto 7 5,6 1 8 Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys r.y. 6 7,0 2 11 Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 5 4,6 3 4 Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 6 4,2 3 8 Kuopio 1956 Kuopion Yliopistoseura r.y. 11 9,7 4 4 Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 5 5,6 2 13 Lappi 1962 Lapin Korkeakouluseura r.y. 5 4,3 3 14 Länsi-Suomi 1965 Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys r.y. 6 6,7 4 4 Mikkeli 1970 Mikkelin kesäkauppakorkeakoulun 4 4,0 1 5 kannatusyhdistys r.y. ***** Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 3 3,5 1 1 Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura r.y. 31 28,6 5 14 Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys r.y. 7 5,3 1 4 Savonlinna 1965 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys r.y. 3 4,5 1 5 Tampere 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys r.y. 7 12,0 1 12 Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 7 7,1 2 11 Vaasa 1960 Vaasan Kesäyliopisto - 3 5,0 2 5 Vasa Sommaruniversitet r.y. Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä 140 141,1 45 139 Keskimäärin 7 7,1 2 7 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä. ** Sisältää harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja ***** 1.1.2004 alkaen Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys ry. 9

TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ Kaikkien Kaikkien Kaikkien Kaikkien kurssien kurssien opetus- opiskelijamäärä osallistum. tuntien tuntimäärät määrä määrä yhteensä Etelä-Karjala 153 4 402 5 883 180 184 Etelä-Pohjanmaa 102 2 391 2 416 49 891 Hangö 98 1 373 2 969 47 897 Helsingin seutu 423 11 960 16 937 341 669 Häme 207 5 949 6 558 104 050 Jyväskylä 398 7 079 5 962 124 169 Kainuu 199 2 848 6 258 178 182 Keski-Pohjanmaa 141 2 565 2 400 28 866 Kuopio 632 12 115 7 466 162 830 Kymenlaakso 158 3 510 2 715 49 808 Lappi 152 2 705 3 527 55 232 Länsi-Suomi 224 5 268 3 799 67 969 Mikkeli 122 2 819 1 813 46 412 Pohjois-Karjala 96 2 409 3 192 58 160 Pohjois-Pohjanmaa 1 013 12 488 19 602 284 454 Päijät-Häme 182 3 648 2 616 48 992 Savonlinna 120 3 444 2 606 43 629 Tampere 271 4 420 7 598 264 080 Turku 173 5 361 5 161 81 166 Vaasa 151 3 829 3 243 67 410 Åland * * * * Y H T E E N S Ä 5 015 100 583 112 721 2 285 050 Keskimäärin 251 5 029 5 636 114 252 * Ei tilastoituja tietoja 10

TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA Kurssien / Osallistu- Naisia Annetut opintojaksojen misia opetuslukumäärä % yhteensä % % tunnit % yhteensä 1. Avoin yliopisto-opetus 2 911 58,0% 34 705 34,5% 10 600 * 19,2% 57 373 50,9% 2. Työvoimahallinnon ostama koulutus 8 0,2% 73 0,1% 45 * 0,1% 2 258 2,0% 3. Lääninhallitusten ostama ammatillinen lisäkoulutus 35 0,7% 1182 1,2% 969 * 1,8% 1 851 1,6% 4. Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 14 0,3% 759 0,8% 715 * 1,3% 1 673 1,5% 5. Työnantajien tilaama koulutus 121 2,4% 4 989 5,0% 3 121 * 5,7% 2 199 2,0% 6. EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella 60 1,2% 1 640 1,6% 1 061 * 1,9% 2 522 2,2% rahoituksella järjestetty koulutus 7. Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 1016 20,3% 32 020 31,8% 21 647 * 39,2% 18 989 16,8% 8. Muu opetus 850 16,9% 25 215 25,1% 17 008 * 30,8% 25 856 22,9% Yhteensä 5 015 100 % 100 583 100 % 55 166 * 100 % 112 721 100 % * Luvusta puuttuvat Etelä-Pohjanmaan sekä Tampereen kesäyliopiston tiedot. 11

TAULUKKO 4 ANNETUT OPETUSTUNNIT PÄÄASIALLISEN SISÄLLÖN MUKAAN * Koulutuksen pääasiallinen Opetus- 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. sisältö tunnit Avoin Työvoima- Läänin- Oppisopimus- Työnan- EU-tai muulla Oma- Muu yhteensä yli- hallinnon hallitusten toimistojen tajien kansainvälisellä, ehtoinen opetus opisto- ostama ostama ostama tilaama kansallisella tai ammatillisopetus koulutus ammatillinen koulutus koulutus alueellisella sivistävä lisäkoulutus rahoituksella koulutus järj. koulutus 11. Taide- ja taitoaineet - musiikki, näyttämötaiteet, esittävä tanssi, kuvataiteet, muotoilu, käden taidot, sanataide 6 778 2 745 14 100 0 24 190 1 267 2 438 12. Kielet 32 356 11 491 2 142 0 0 1 202 511 1 504 15 506 13. Humanistiset ja esteettiset aineet - historia, kulttuuri, kirjallisuus, uskonto, filosofia 8 609 6 455 0 139 0 40 161 806 1 008 21. Opetus, kasvatus 12 621 7 439 0 171 1 368 4 780 2 762 97 31. Liiketalous, markkinointi, toimistoala - kauppa, mainonta, laskentatoimi, yrittäjä 2 117 1 481 0 0 0 19 53 439 125 32. Oikeus-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet - oikeus-, talous- ja sosiaalitieteet, psykologia, ihmissuhteet, kirjastotyö, järjestökoulutus 18 979 14 949 0 485 292 277 69 2 770 137 33. Johtaminen, esimiestaidot 4 103 2 073 0 503 0 98 210 1 219 0 34. Tietotekniikan hyväksikäyttö - ml. tietoliikenne, tietoverkot 5 633 1 252 40 227 0 185 287 2 461 1 181 41. Matematiikka, luonnontieteet - fysiikka, kemia, biologia, geotieteet, ympäristötiede 5 961 2 337 0 0 0 0 160 305 3 159 42. Tekniikka, tuotanto, rakentaminen tutkimus, tuotekehitys - tekniikan perusteet ja sovellukset, valmistus, kunnossapito 110 0 0 0 0 0 0 96 14 51. Kuljetus, liikenne, huolinta 115 0 0 0 0 0 94 21 0 61. Sosiaali- ja terveydenhuolto 8 790 4 308 0 226 13 84 4 3 912 243 71. Maa-, metsä-, puutarhatalous 177 71 0 0 0 0 0 106 0 81. Palveluala - majoitus- ja ravitsemisala, koti- ja laitostalous, puhtaanapito, kauneudenhoito 327 124 0 0 0 112 0 88 3 82. Työsuojelu, vartiointi, palopelastus- ja sotilastyö 190 0 0 0 0 14 0 176 0 83. Liikunta, terveys, urheiluvalmennus 2 565 2 061 0 0 0 3 0 277 224 99. Muu sisältö 3 290 587 62 0 0 137 3 780 1 721 OPETUSTUNTEJA YHTEENSÄ 112 721 57 373 2 258 1 851 1 673 2 199 2 522 18 989 25 856 * Taulukosta puuttuu Högskolan på Åland tiedot. 12

TAULUKKO 5 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ KORKEAKOULUITTAIN HY = Helsingin yliopisto OY = Oulun yliopisto JoY = Joensuun yliopisto TaY = Tampereen yliopisto JY = Jyväskylän yliopisto TY = Turun yliopisto KuY = Kuopion yliopisto VY = Vaasan yliopisto LaY = Lapin yliopisto ÅA = Åbo Akademi HY JoY JY KuY LaY OY TaY TY VY ÅA Muu Yhteensä Etelä-Karjala 2 3 6 4 - - 1 2 - - 1 19 Etelä-Pohjanmaa 1 1 8-2 - 6-4 - - 22 Hangö 1 - - - - - - - - 13 1 15 Helsingin seutu 31 2 3 2-1 - 2 - - 8 49 Häme 4 2 3 2 1-15 4 - - 1 32 Jyväskylä 3 2-2 5 2 4 - - - 4 22 Kainuu 1 2 4 2 1 8 - - - - - 18 Keski-Pohjanmaa - - - - - 7 - - 1-1 9 Kuopio - 18 16 2 1 3 2 - - - 2 44 Kymenlaakso 3 3 3 2-1 - - - - 4 16 Lappi 1 2-2 19 6 1 - - - - 31 Länsi-Suomi 1-6 1 1 1 2 17 - - 1 30 Mikkeli 2 1 8 5 - - 1 - - - - 17 Pohjois-Karjala - - 2 8-2 - 1 - - - 13 Pohjois-Pohjanmaa 13 4 29 2 8 57 - - - - 3 116 Päijät-Häme 4-8 8 - - 7 - - - 3 30 Savonlinna 1 8 3 1 - - 1 - - - - 14 Tampere 5-1 - - 2 27 - - - 2 37 Turku - - - 2-1 - 16 - - 4 23 Vaasa 1 1 4 1 - - 2-14 14 5 42 Åland * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä 74 49 104 46 38 91 69 42 19 27 40 599 * Ei tilastoituja tietoja 13

TAULUKKO 6 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opinto- Osallistu- Opetus Suoritettuja Opiskelijajaksojen miset tunnit opinto- tuntimäärät lkm lkm yhteensä viikkoja yhteensä Etelä-Karjala 70 569 4 041 893 68 852 Etelä-Pohjanmaa 56 369 1 781 * 30 147 Hangö 54 605 1 153 * 16 345 Helsingin seutu 135 4 384 5 158 4 336 114 548 Häme 90 1 495 2 686 2 766 35 109 Jyväskylä 284 1 870 3 024 3 794 35 118 Kainuu 152 1 354 4 659 7 791 136 668 Keski-Pohjanmaa 61 927 904 401 7 463 Kuopio 403 5 620 4 241 6 041 95 712 Kymenlaakso 71 705 939 1 079 12 344 Lappi 72 440 1 823 1 110 19 852 Länsi-Suomi 175 2 615 2 978 6 284 43 288 Mikkeli 69 1 028 1 076 1 292 19 555 Pohjois-Karjala 39 1 155 1 388 1 929 20 196 Pohjois-Pohjanmaa 734 4 521 11 127 10 692 112 169 Päijät-Häme 86 1 176 1 265 1 764 22 697 Savonlinna 72 895 1 184 881 9 573 Tampere 106 2 240 3 182 * 133 516 Turku 76 1 034 2 268 1 624 24 130 Vaasa 106 1 703 2 496 2 743 44 594 Åland * * * * * YHTEENSÄ 2 911 34 705 57 373 55 420 1 001 876 Keskimäärin 146 1 735 2 869 2 771 50 094 * Ei tilastoituja tietoja 14

TAULUKKO 7 AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Lääninhallitusten ostama Oppisopimustoimistojen Työnantajien tilaama koulutus EU- tai muulla kansainväl., kansallisella ammatillinen lisäkoulutus ostama koulutus tai alueellisella rahoituksella järj. koulutus Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tuntise- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä Etelä-Karjala 1 15 12 180 - - - - - - - - - - - - Etelä-Pohjanmaa - - - - - - - - 2 155 6 420 2 60 4 240 Hangö - - - - - - - - - - - - - - - Helsingin seutu 1 236 28 3304 - - - - - - - - - - - - Häme 6 80 439 5300 - - - - 4 25 97 608 - - - - Jyväskylä - - - - - - - - 5 58 108 1102 17 575 302 5265 Kainuu - - - - - - - - 1 88 8 704 2 57 230 7050 Keski-Pohjanmaa - - - - - - - - 7 235 47 1584 - - - - Kuopio - - - - - - - - 6 158 47 870 1 21 24 588 Kymenlaakso - - - - - - - - 4 113 42 1054 5 46 36 270 Lappi 8 481 149 9713 - - - - 5 46 119 1405 5 63 202 2564 Länsi-Suomi - - - - - - - - 3 1287 136 11942 - - - - Mikkeli - - - - - - - - 5 159 45 1215 - - - - Pohjois-Karjala - - - - 1 31 596 18476 4 107 20 469 3 50 360 6000 Pohjois-Pohjanmaa 10 197 544 5190 4 97 409 10160 27 859 780 25860 15 570 991 24202 Päijät-Häme 1 25 - - - - - - 18 640 135 4629 - - - - Savonlinna - - - - - - - - 2 139 18 1251 9 168 163 2951, Tampere 4 72 215 3809 1 15 300 4500 6 78 195 2658 1 30 210 6300 Turku 4 76 464 2867 8 616 368 8281 22 842 396 7408 - - - - Vaasa - - - - - - - - - - - - - - - - Åland* Y H T E E N S Ä 35 1182 1851 30363 14 759 1673 41417 121 4989 2199 63179 60 1640 2522 55430 Keskimäärin 2 59 93 1518 1 38 84 2071 6 249 110 3159 3 82 126 2772 * Ei tilastoituja tietoja 15

TAULUKKO 8 TYÖVOIMAKOULUTUS JA AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS SEKÄ MUU OPETUS Työvoimahallinnon ostama koulutus Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus Muu opetus Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tuntise- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä Etelä-Karjala - - - - 49 2882 1191 92472 33 936 639 18680 Etelä-Pohjanmaa - - - - 18 1399 143 9533 24 408 482 9551 Hangö - - - - 31 587 1194 21372 13 181 622 10180 Helsingin seutu - - - - 45 1035 1229 22304 242 * 6305 * 10522 * 201513 * Häme - - - - 85 3978 2445 51683 22 371 891 11350 Jyväskylä - - - - 16 1369 90 10956 76 3207 2438 71728 Kainuu - - - - 32 731 605 15315 12 618 756 18445 Keski-Pohjanmaa - - - - 41 956 357 7698 32 447 1092 12121 Kuopio - - - - 96 2274 1122 24429 126 4042 2032 41231 Kymenlaakso - - - - 66 2000 1579 31898 12 646 119 4242 Lappi - - - - 16 345 347 5520 46 1330 ** 887 ** 15658 Länsi-Suomi - - - - 27 938 416 7698 19 428 269 5041 Mikkeli - - - - 37 1318 446 19411 11 314 246 6231 Pohjois-Karjala - - - - 32 730 547 7823 17 336 281 5196 Pohjois-Pohjanmaa 7 57 2244 25675 155 4298 1902 44259 61 1889 1605 36939 Päijät-Häme 1 16 14 224 46 1236 774 14495 30 555 428 6948 Savonlinna - - - - 15 605 271 13607 22 1637 970 16247 Tampere - - - - 152 1968 3471 112897 1 ** 17 ** 25 ** 400 ** Turku - - - - 31 1701 624 12583 32 1092 1041 25897 Vaasa - - - - 26 1670 236 11930 19 456 511 10886 Åland *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** Y H T E E N S Ä 8 73 2258 25899 1016 32020 18989 537883 850 25215 25856 528484 Keskimäärin 0 4 113 1295 51 1601 949 26894 43 1261 1293 26424 * Sisältää avointa ammattikorkeakouluopetusta 21 kurssia, 538 osall., 1382 opetustuntia ja 19604 opiskelijatuntia ** Avointa ammattikorkeakouluopetusta *** Ei tilastoituja tietoja 16

TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA Yhteen- Avoimes- - joista - joista - joista - joista Muussa kesäyli- talous- muu muu sä sa yliopis- prof. toht. kk-tutk. muun opetuk- opisto alue alue maa to-opetuk- ja dos. ja suorit- tutk. sessa paikka- Suomessessa lis. taneita suor. kunta sa Etelä-Karjala 278 59 10 5 44 0 219 63 23 176 16 Etelä-Pohjanmaa 73 51 5 11 29 6 22 7 9 56 1 Hangö 130 45 6 4 33 2 85 7 59 50 14 Helsingin seutu 250 113 12 24 68 9 137 122 61 55 12 Häme 557 88 11 24 40 13 469 62 20 457 18 Jyväskylä 275 123 24 35 29 35 152 101 11 161 2 Kainuu 125 77 7 12 58 0 48 23 5 97 0 Keski-Pohjanmaa 116 38 3 10 22 3 78 23 12 81 0 Kuopio 406 135 16 20 76 23 271 72 14 313 7 Kymenlaakso 176 41 9 11 16 5 135 27 17 130 2 Lappi * * * * * * * * * * * Länsi-Suomi 147 80 14 18 43 5 67 48 12 86 1 Mikkeli 99 33 5 6 21 1 66 13 2 84 0 Pohjois-Karjala 81 24 5 8 7 4 57 32 8 41 0 Pohjois-Pohjanmaa 575 253 45 68 116 24 322 183 165 227 0 Päijät-Häme 161 68 8 15 31 14 93 41 6 106 8 Savonlinna 119 48 7 19 21 1 71 20 6 90 3 Tampere 278 88 13 32 40 3 190 155 53 67 3 Turku 198 71 6 21 35 9 127 90 27 74 7 Vaasa 159 68 6 22 36 4 91 41 19 87 12 Åland * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä 4203 1503 212 365 765 161 2700 1130 529 2438 106 Keskimäärin 210 75 11 18 38 8 135 57 26 122 5 * Ei tilastoitua tietoa 17

TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA 1993-2003 SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN OSALLISTUNEET VUONNA 2003 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneet **** Korkea- Yht. Miehiä Naisia koulussa kirjoilla ** *** Etelä-Karjala 3 056 3 694 3 395 3 448 3 822 3 887 4 437 3 363 4 180 3 659 3 701 311 79 232 * Etelä-Pohjanmaa 2 355 2 677 1 892 1 936 2 476 1 810 1 881 1 643 2 110 2 144 2 237 328 63 265 * Hangö 747 752 730 623 620 600 673 803 726 713 799 242 36 206 * Helsingin seutu 10 068 9 538 9 325 8 687 6 480 6 683 7 377 7 756 8 005 7 338 7 241 1 646 420 1 226 1 111 Häme 3 468 3 141 3 277 3 731 3 776 4 077 4 171 3 888 4 089 3 961 3 742 583 104 479 127 Jyväskylä 3 111 3 284 3 067 3 422 3 627 4 310 4 108 4 263 4 964 3 721 4 423 759 180 579 359 Kainuu 2 637 2 587 2 808 3 108 2 228 1 864 1 711 2 061 3 295 3 605 2 848 1 354 339 1 015 400 Keski-Pohjanmaa 2 068 2 067 1 298 1 061 1 708 1 636 1 809 2 484 1 752 1 374 1 623 194 32 162 8 Kuopio 4 233 4 454 4 740 6 382 6 352 5 619 4 854 5 503 4 474 4 810 4 693 1 387 304 1 083 625 Kymenlaakso 2 567 2 223 3 521 3 264 3 183 4 132 3 960 3 411 3 481 3 051 2 971 284 53 231 17 Lappi 2 922 2 839 2 631 2 569 2 595 3 226 3 144 3 070 2 632 3 237 2 185 453 65 388 * Länsi-Suomi 2 397 2 469 2 669 2 399 2 413 2 617 2 621 2 866 3 010 2 733 2 752 998 154 844 196 Mikkeli 2 487 2 683 3 047 2 940 2 388 2 319 2 465 3 670 2 219 2 089 2 003 553 68 485 84 Pohjois-Karjala 1 651 1 607 1 298 2 271 2 195 1 568 3 214 3 810 2 060 1 712 1 331 196 17 179 * Pohjois-Pohjanmaa 5 390 5 347 5 909 7 340 7 328 8 039 8 959 7 779 8 438 7 370 7 964 2 034 414 1 620 415 Päijät-Häme 2 958 2 024 2 588 2 116 1 949 3 021 2 227 2 204 1 977 1 787 2 545 409 72 337 207 Savonlinna 2 001 2 021 1 040 894 1 146 1 570 1 199 1 707 2 000 2 375 2 522 245 58 187 49 Tampere 5 277 4 750 4 664 4 048 3 048 2 898 1 909 2 304 2 289 2 710 3 089 898 * * 328 Turku 3 607 3 739 3 264 4 147 3 781 2 672 3 263 3 498 2 744 2 912 3 670 637 130 507 197 Vaasa 2 881 2 201 2 277 2 444 2 484 2 266 1 881 2 553 1 937 1 766 1 996 763 188 575 341 Åland 399 447 603 1 078 845 1 150 1 072 901 876 933 * * * * * Y H T E E N S Ä 66 280 64 544 64 043 67 908 64 444 65 964 66 935 69 537 67 258 64 000 64 335 14 274 2 776 10 600 4 464 Prosenttia (%) 100 % 22 % 19 % 74 % 31 % Keskimäärin 3 156 3 074 3 050 3 234 3 069 3 141 3 187 3 311 3 203 3 048 3 217 714 139 530 223 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** Kaikista kesäyliopistoissa opiskelleista 22% olivat avoimessa yliopistossa, joista 19% on miehiä ja 31% on kirjoilla korkeakoulussa. 18

TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN SUKUPUOLI, AMMATTI JA KIELI 1 = koululaiset ja opiskelijat 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 2 = opettajat 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä maatalouden työntekijät 3 = terv.hoitoalan työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät ja eläkeläiset) 4 = sosiaalialan työntekijät 8 = ei tietoa 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) Opisk. Sukupuoli Ammatti Kieli yht. Miehet Naiset 1 2 3 4 5 6 7 8 9 suomi ruotsi muu Etelä-Karjala 3 701 1 229 2 472 383 462 520 445 764 365 208 554 * 3 652 1 48 Etelä-Pohjanmaa 2 237 399 1 838 246 917 380 22 67 0 45 560 * 2 227 10 0 Hangö 799 147 652 109 240 74 128 20 80 46 102 * 72 721 6 Helsingin seutu 7 241 1 847 5 394 3 312 577 366 302 368 1 386 552 378 1 111 6 017 311 913 Häme 3 742 1 132 2 610 511 943 510 191 1 007 153 408 19 127 3 684 39 19 Jyväskylä 4 423 1 046 3 377 680 235 241 158 378 176 1 493 1 062 359 4 262 52 109 Kainuu 2 848 769 2 079 535 379 250 101 214 126 17 1 226 400 2 835 6 7 Keski-Pohjanmaa 1 623 452 1 171 248 190 139 149 360 168 173 196 8 1 498 116 9 Kuopio 4 693 883 3 810 961 873 528 728 530 358 451 264 625 4 624 17 52 Kymenlaakso 2 971 508 2 463 189 314 609 802 597 267 193 0 17 2 920 0 51 Lappi 2 185 432 1 753 459 227 251 223 503 164 306 52 198 2 156 27 2 Länsi-Suomi 2 752 619 2 133 346 368 462 543 549 66 343 75 196 2 733 13 6 Mikkeli 2 003 550 1 453 320 129 473 218 274 239 175 175 84 1 890 0 113 Pohjois-Karjala 1 331 321 1 010 236 221 236 161 223 84 112 58 * 1 329 1 1 Pohjois-Pohjanmaa 7 964 2 269 5 695 1 495 997 761 948 1 198 574 754 1 237 415 7 621 11 332 Päijät-Häme 2 545 383 2 162 203 265 625 353 381 195 424 99 207 2 539 4 2 Savonlinna 2 522 784 1 738 232 194 99 102 350 100 69 1 376 49 2 498 15 9 Tampere 3 089 927 2 162 938 498 513 324 376 199 118 123 328 3 016 26 47 Turku 3 670 578 3 092 661 388 735 780 241 670 129 66 0 3 524 74 72 Vaasa 1 996 364 1 632 571 99 225 387 225 35 96 358 341 1 349 631 16 Åland * * * * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä 64 335 15 639 48 696 12 635 8 516 7 997 7 065 8 625 5 405 6 112 7 980 4 465 60 446 2 075 1 814 Prosenttia (%) 100 % 24 % 76 % 20 % 13 % 12 % 11 % 13 % 8 % 10 % 12 % 35 % 94 % 3 % 3 % * Ei tilastoituja tietoja. 19

TAULUKKO 12 OPISKELIJOIDEN IKÄ JA KOULUTUSTAUSTA AMMATILLISESTI ERIYTYNYT KOULUTUS: 1 = ei ammatillista koulutusta 2 = keskiasteen ammatillinen koulutus 3 = korkeakouluopintoja, ei tutkintoa 4 = korkeakoulututkinto 5 = lisensiaatti- tai tohtorin tutkinto K o u l u t u s t a u s t a Ikä Yleissivistävä Ammatillisesti eriytynyt * ei perus- lukio ei ei -24 25-29 30-39 40-49 50-59 60 - tietoa koulutaso tietoa 1 2 3 4 5 tietoa Etelä-Karjala 338 151 520 1007 1023 279 383 1256 1729 716 412 1150 176 1180 95 688 Etelä-Pohjanmaa 224 89 313 447 336 179 649 291 1208 738 224 134 67 1029 9 774 Hangö 74 66 134 162 103 44 216 140 399 260 86 258 50 246 12 147 Helsingin seutu 2158 1130 1369 1093 897 333 261 2237 4598 406 2672 1499-2426 - 644 Häme 405 280 810 1136 851 260-910 2797 35 472 899 419 1780 140 32 Jyväskylä 410 395 397 594 682 1253 692 1007 2126 1290 409 1021 122 1013 53 1805 Kainuu 436 196 272 440 268 32 1204 399 1205 1244 445 512 13 585 24 1269 Keski-Pohjanmaa 253 82 161 394 360 142 231 674 749 200 325 658 8 442 2 188 Kuopio 722 398 817 1160 840 418 338 1680 2719 294 938 1516 254 1455 82 448 Kymenlaakso 212 203 661 990 665 240-1130 1841-345 1451 220 923 32 - Lappi 448 66 328 604 325 284 130 1051 961 173 437 874 328 306 65 175 Länsi-Suomi 349 189 490 840 765 119-746 2006-431 1164 122 961 17 57 Mikkeli 312 72 274 529 572 79 165 859 809 335 314 812 48 459 14 356 Pohjois-Karjala 256 58 263 354 208 19 173 530 701 100 199 462 101 354 13 202 Pohjois-Pohjanmaa 1167 459 1245 1784 1502 363 1444 2810 3784 1370 1217 3076 278 1833 61 1499 Päijät-Häme 193 171 469 756 667 139 150 1117 1200 228 291 1296 170 504 31 253 Savonlinna 236 65 135 296 280 108 1402 495 610 1417 304 368 150 255 10 1435 Tampere 666 303 666 787 454 151 62 998 2025 66 651 940 518 760 72 148 Turku 620 242 765 1070 806 167-1392 2262 16 650 1473 291 1214 42 - Vaasa 398 255 317 437 343 49 197 618 1002 376 253 539 285 371 6 542 Åland ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Y H T E E N S Ä 9877 4870 10406 14880 11947 4658 7697 20340 34731 9264 11075 20102 3620 18096 780 10662 Prosenttia 15 % 8 % 16 % 23 % 19 % 7 % 12 % 32 % 54 % 14 % 17 % 31 % 6 % 28 % 1 % 17 % * Sisältyy edelliseen lukuun. ** Tietoa ei ole tilastoitu. 20

TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäyliopisto- Talousalue Muu Suomi Muu maa Ei tietoa Total paikkakunta Etelä- Karjala 1 566 565 1 520 50 0 3 701 Etelä-Pohjanmaa * * * * * * Hangö 160 485 141 13 0 799 Helsingin seutu 4 185 2 418 406 232 0 7 241 Häme 802 682 2 249 9 0 3 742 Jyväskylä 2 214 1 785 261 163 0 4 423 Kainuu 1 934 418 488 8 0 2 848 Keski-Pohjanmaa 846 517 254 6 0 1 623 Kuopio 3 040 1 008 614 31 0 4 693 Kymenlaakso 1 434 1 298 188 51 0 2 971 Lappi 1 497 549 109 30 0 2 185 Länsi-Suomi 1 215 993 544 0 0 2 752 Mikkeli 940 545 518 0 0 2 003 Pohjois-Karjala 528 565 123 0 115 1 331 Pohjois-Pohjanmaa 5 054 2 178 703 8 21 7 964 Päijät-Häme 1 206 925 412 2 0 2 545 Savonlinna 921 285 1 277 39 0 2 522 Tampere 1 685 744 619 41 0 3 089 Turku 1 843 1 566 241 20 0 3 670 Vaasa 1 482 335 174 5 0 1 996 Åland * * * * * * Y H T E E N S Ä 32 552 17 861 10 841 708 136 62 098 * Ei tilastoituja tietoja 21

TAULUKKO 14 OPINTOJEN TARKOITUS * 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillinen täydennyskoulutus 8 = ei tietoa 1 2 3 4 5 6 7 8 Total Etelä-Karjala 266 13 73 1 707 322 158 190 972 3 701 Etelä-Pohjanmaa 228 1 63 1 632 134 0 1 178 2 237 Hangö 25 0 116 408 169 0 0 81 799 Helsingin seutu 1 381 103 970 1 759 2 392 0 371 265 7 241 Häme 246 22 128 2 781 381 31 133 20 3 742 Jyväskylä 188 2 487 878 1 926 2 25 915 4 423 Kainuu 55 1 559 782 232 1 7 1 211 2 848 Keski-Pohjanmaa 191 0 38 1 167 206 10 6 5 1 623 Kuopio 339 106 653 2 137 852 25 281 300 4 693 Kymenlaakso 23 9 80 1 990 441 191 237 0 2 971 Lappi 372 11 186 1 298 295 11 9 3 2 185 Länsi-Suomi 137 147 202 1 661 211 291 62 41 2 752 Mikkeli 223 0 81 1 098 37 107 137 320 2 003 Pohjois-Karjala 181 7 95 769 62 21 44 152 1 331 Pohjois-Pohjanmaa 602 27 590 4 338 845 257 151 1 154 7 964 Päijät-Häme 93 31 168 1 642 251 40 244 76 2 545 Savonlinna 103 62 68 678 1 466 24 21 100 2 522 Tampere 394 31 323 1 355 122 41 110 713 3 089 Turku 442 16 151 2 481 516 21 43 0 3 670 Vaasa 161 1 354 833 385 1 13 248 1 996 Y H T E E N S Ä 5 650 590 5 385 31 394 11 245 1 232 2 085 6 754 64 335 Prosenttia (%) 9 % 1 % 8 % 49 % 17 % 2 % 3 % 10 % 100 % * Högskolan på Åland tietoja ei ole tilastoitu 22

TAULUKKO 15 TULOT Kuntien maksuosuudet Valtionosuus / ostokoulutus Muut Kaikki LH:n TE- OPH:n Oppi- Avoimen Muut EU- ym. Muut Kaikki Kesämaksu- ostama keskusten ostamat sopimus- yliopisto- opiskelija- kansain- opetus- Muut avustukset osuudet/ ammatill. koulutus- täydennys- toimistojen opetuksen maksut välinen tulot tulot määrä- Kesäyliop. Muut kunn. Yhteensä OPM Muut Yhteensä avustukset lisä- ostot koulutus- ostama opiskelija- rahoitus raha kunta kunnat yhteisöt valtion av. yhteensä yhteensä koulutus palvelut koulutus maksut yhteensä Etelä-Karjala 115 500 0 0 115 500 249 014 0 249 014 22 067 386 581 8 800 0 0 0 61 700 387 796 5 600 970 851 447 - Etelä-Pohjanmaa 74 579 30 902 3 010 108 491 102 895 8 000 110 895 2 738 222 124 406 0 2 500 0 83 509 96 195 0 1 866 406 600 - Hangö 90 468 0 0 90 468 71 325 4 731 76 056 58 402 224 926 0 0 0 0 * 54 153 0 609 279 688 10 000 Helsingin seutu 145 000 66 085 0 211 085 690 813 8 000 698 813 0 909 898 0 0 0 0 30 799 794 843 0 20 959 1 756 499 - Häme 131 830 1 773 0 133 603 172 312 16 490 188 802 470 322 875 36 750 0 21 573 0 78 458 334 007 ** 0 28 169 821 832 - Jyväskylä 45 324 1 200 2 737 49 261 215 675 24 000 239 675 0 288 936 0 0 0 0 140 023 157 281 39 981 1 212 627 433 - Kainuu 44 244 3 278 0 47 522 91 504 7 000 98 504 27 143 173 169 0 0 0 0 68 309 127 155 0 20 474 389 107 8 409 Keski-Pohjanmaa 85 678 2 928 0 88 606 88 838 6 239 95 077 15 357 199 040 0 0 0 0 18 100 116 311 0 9 977 343 428 - Kuopio 117 755 0 0 117 755 283 731 13 460 297 191 33 403 448 349 0 0 691 0 264 581 172 016 0 4 070 889 707 - Kymenlaakso 90 420 60 280 2 040 152 740 118 837 21 000 139 837 0 292 577 24 138 0 0 0 37 608 246 880 0 0 601 203 - Lappi 9 000 0 3 426 12 426 104 862 26 341 131 203 0 143 629 20 819 0 14 400 0 95 045 138 988 0 41 650 454 531 - Länsi-Suomi 138 013 0 0 138 013 164 227 0 164 227 0 302 240 0 0 4 800 0 140 941 151 695 0 55 459 655 135 - Mikkeli 66 000 2 000 0 68 000 74 245 7 000 81 245 15 000 164 245 0 0 0 0 74 323 300 563 0 0 539 131 - Pohjois-Karjala 64 155 0 0 64 155 58 300 6 704 65 004 0 129 159 0 0 24 112 3 787 65 158 88 246 0 3 321 313 783 - Pohjois-Pohjanmaa 149 674 1 304 0 150 978 541 374 0 541 374 1 037 693 389 37 781 117 807 47 100 29 358 243 148 568 484 71 216 67 739 1 876 022 100 000 Päijät-Häme 94 704 22 978 0 117 682 121 215 2 040 123 255 0 240 937 65 357 1 463 0 0 82 069 265 884 *** 0 0 655 710 - Savonlinna 63 330 12 014 168 75 512 75 234 0 75 234 10 595 161 341 0 0 0 0 48 380 88 650 0 38 680 337 051 - Tampere 209 955 50 529 0 260 484 177 231 30 748 207 979 0 468 463 13 500 0 8 467 23 300 135 000 214 035 26 622 53 805 943 192 - Turku 42 000 0 0 42 000 154 340 0 154 340 0 196 340 7 473 0 0 38 899 75 310 297 942 10 075 0 626 039 - Vaasa 87 935 1 000 0 88 935 122 502 20 408 142 910 21 240 253 085 0 0 0 0 72 541 62 680 0 11 290 399 596 5 500 Åland **** 0 YHTEENSÄ 1 865 564 256 271 11 381 2 133 216 3 678 474 202 161 3 880 635 207 452 6 221 303 215 024 119 270 123 643 95 344 1 815 002 4 663 804 153 494 360 250 13 767 134 123 909 * Avoimen yliopisto-opetuksen ja muiden opiskelijamaksuja ei ole eritelty (yhteensä 54 153). ** Sisältää 32 886 EUR kk-palvelumaksuja *** Sisältää 13 404 EUR palvelumaksuja **** Ei tilastoituja tietoja 23

TAULUKKO 16 ERÄITÄ SUHDELUKUJA VUODEN 2003 TOIMINNASTA 1 = kuntien maksuosuudet % kaikista tuloista 2 = opiskelijamaksut % kaikista tuloista * 3 = opiskelijamaksut euroa/opiskelija * 1 2 3 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Euroa (EUR) Etelä-Karjala 14 53 121 Etelä-Pohjanmaa 27 44 80 Hangö 32 19 68 Helsingin seutu 12 47 114 Häme 16 50 110 Jyväskylä 8 47 67 Kainuu 12 50 69 Keski-Pohjanmaa 26 39 83 Kuopio 13 49 93 Kymenlaakso 25 47 96 Lappi 3 51 107 Länsi-Suomi 21 45 106 Mikkeli 13 70 187 Pohjois-Karjala 20 49 115 Pohjois-Pohjanmaa 8 43 102 Päijät-Häme 18 53 137 Savonlinna 22 41 54 Tampere 28 37 113 Turku 7 60 102 Vaasa 22 34 68 Åland ** ** ** KESKIMÄÄRIN 17 46 100 * Opiskelijamaksuja ja niiden osuutta nostaa korkeakoulujen perimät rekisteröintimaksut, jotka sisältyvät opiskelijamaksuihin. ** Ei tilastoituja tietoja 24

KESÄYLIOPISTOJEN YHTEYSTIEDOT ETELÄ-KARJALAN KESÄYLIOPISTO Lappeenrannan yksikkö Laserkatu6, 53850 LAPPEENRANTA puh. (05) 6243 830 faksi (05) 4120 949 Imatran yksikkö Tietäjänkatu 3, 55120 IMATRA puh. (05) 6243 830 faksi (05) 4363 482 www.kesyli.fi ETELÄ-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTO PL 151, 60101 SEINÄJOKI puh. (06) 4291 911 faksi (06) 4291 912 www.epky.fi HANGÖ SOMMARUNIVERSITET Skolgatan 9-11, 10900 HANGÖ tel. (019) 220 3253 fax (019) 220 3256 www.hangosommaruni.fi HELSINGIN SEUDUN KESÄYLIOPISTO Liisankatu 16 A 8, 00170 HELSINKI puh. (09) 6811 020 faksi (09) 6811 0210 www.kesayliopistohki.fi HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Sibeliuksenkatu 25 B, 13100 HÄMEENLINNA puh. (03) 6474 070 faksi (03) 6474 077 www.hameenkesayliopisto.fi HÖGSKOLAN PÅ ÅLAND PB 1010, 22111 MARIEHAMN tel. (018) 5370 00 fax (018) 16913 www.ha.aland.fi JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO PL 35, 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO puh. (014) 2603 720 faksi (014) 2604 343 www.cec.jyu.fi/kesayo KAINUUN KESÄYLIOPISTO PL 51, 87101 KAJAANI puh. (08) 6133 058 faksi (08) 6133 050 www.kainuunkesayliopisto.net KESKI-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTO PL 556, 67701 KOKKOLA puh. (06) 8294 290 faksi (06) 8294 391 www.chydenius.fi/kesayo KUOPION KESÄYLIOPISTO Savilahdentie 6 B L7, 70210 KUOPIO puh. (017) 1628 48 faksi (017) 1628 50 www.uku.fi/laitokset/kesayliopisto KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO Kotkan toimipiste Metsotie 41 A, 48220 KOTKA puh. (05) 2296 800 faksi (05) 2296 820 Kouvolan toimipiste PL 144, 45101 KOUVOLA puh. (05) 2296 850 faksi (05) 2296 870 www.kymenlaakso.fi LAPIN KESÄYLIOPISTO Hallituskatu 20 B, 96100 ROVANIEMI puh. (016) 3422 621 faksi (016) 3122 39 www.lapinkesayliopisto.fi LÄNSI-SUOMEN KESÄYLIOPISTO Kalliokatu 2, 26100 RAUMA puh. (02) 8240 647 faksi (02) 8221 770 www.lskesayo.fi MIKKELIN KESÄYLIOPISTO Hallituskatu 3 A, 50100 MIKKELI puh. (015) 2103 00 faksi (015) 1508 22 www.mikkelinkesayliopisto.fi POHJOIS-KARJALAN KESÄYLIOPISTO PL 179, 80101 JOENSUU puh. (013) 2442 540 faksi (013) 2442 299 www.pkky.fi/kesayliopisto POHJOIS-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTO PL 2437, 90014 OULUN YLIOPISTO puh. (08) 3214 073 faksi (08) 3701 80 www.pohjois-pohjanmaa.fi/kesayliopisto PÄIJÄT-HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Kirkkokatu 16, 15140 LAHTI puh. (03) 8922 0400 faksi (03) 7831 200 www.p-hkesayo.lpt.fi SAVONLINNAN KESÄYLIOPISTO Linnankatu 11, 57130 SAVONLINNA puh. (015) 5117 853 faksi (015) 5117 852 www.savonlinnankesayliopisto.net TAMPEREEN KESÄYLIOPISTO Yliopistokatu 60 A, 33100 TAMPERE puh. (03) 2238 433 faksi (03) 2148 444 www.uta.fi/kesayliopisto TURUN KESÄYLIOPISTO Tuurintie 3 A 5, 20100 TURKU puh. (02) 2323 302 faksi (02) 2781 828 www.turunkesayliopisto.fi VAASAN KESÄYLIOPISTO VASA SOMMARUNIVERSITET Wolffintie 36 F 12, 65200 VAASA puh. (06) 3200 441 faksi (06) 3200 442 www.vaasankesayliopisto.fi