SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2011

Transkriptio

1 SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2011

2 Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2012 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2012 ISSN

3 SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA Kesäyliopistolaitoksen kasvu Kesäyliopistojen hallinto Kesäyliopistojen toiminta-ajatus Opetusohjelmat ja yhteistyötahot KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA Opetustoiminta Opettajat Opiskelijat KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Tulot Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA Taulukko 1a Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet Taulukko 1b Kesäyliopistojen koulutuksien järjestämispaikkakunnat Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna Taulukko 4 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain Taulukko 5 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus sekä EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus Taulukko 9 Opetushenkilökunta Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa vuosina sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet vuonna Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli Taulukko 12 Opintojen tarkoitus Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä Taulukko 16 Tulot Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2011 toiminnasta... 26

4 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity ), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2011 olivat kaikki Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2011 kuuluivat: kunnallisneuvos Martti Jalkanen (puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen (vpj.) sekä jäseninä tiederehtori Timo Aarrevaara, rehtori Sannaleena Härkönen, tiederehtori, johtaja, Kari Laine, toiminnanjohtaja Ari Salo ja johtokunnan puheenjohtaja Raimo Turunen. Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään, toinen 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin ja luvuilla, kun taas ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. Vuonna 2011 Suomessa toimi 20 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 33 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 129 paikkakunnalla KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2011 kolmentoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopisto- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö ja kahden koulutuskuntayhtymä. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Yli 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäyliopistojen edustajina yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2011 niiden palveluksessa oli yhteensä 105 vakinaista toimihenkilöä. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. 4

5 Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: avoimia yliopisto-opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat osa Suomen avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesäyliopistotoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistot täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella yliopisto-opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta yliopistoissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina yliopisto. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. 5

6 Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesäyliopistot järjestävät myös ikääntyvien yliopistotoimintaa. Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA OPETUSTOIMINTA Vuonna 2011 kesäyliopistot järjestivät yhteensä kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden ( ) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäyliopistojen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäyliopistojen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella Täten kesäyliopistot tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 13 eri yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 510 oppiaineessa. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston aineet muodostivat lähes puolet oppiainesta. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista kesäyliopistojen järjestämistä opintojaksoista ja opetustunneista oli 43 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopistoopetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2011 kaikkiaan 2 755, lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. 1 Tiedot on kerätty kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 6 Opintopistesuorituksia 2 kertyi yhteensä Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntimäärä oli yhteensä ja opetukseen osallistumisia kertyi Vuonna 2011 opintojaksoista 73,6 % oli perusopintoja, 24 % aineopintoja ja 2,4 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 82,8 % oli perusopintoja, 15,2 % aineopintoja ja 2,0 % syventäviä opintoja. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2011 Perusopinnot 82,8 % Syventävät opinnot 2,0 % Aineopinnot 15,2 % Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Kesäyliopistot järjestivät 3 vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta v ,1 %. Kansanopistojen osuus oli 22,8 % ja kansalaisopistojen 13,7 %. Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesäyliopistot järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin neljässä kesäyliopistossa yhteensä 37 kurssia. Opetusta annettiin tuntia, osallistumisia kertyi 622 ja opintopistesuorituksia Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 5 järjestettiin kpl, joka on 27,5 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin tuntia, joka on 31,5 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 6 järjestettiin kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. 2 Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 3 Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 5 Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta kurssia, osallistumista ja opetustuntia (taulukko 3, s.13). 6 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut.

7 3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia 7 oli kesäyliopistoissa vuonna 2011 yhteensä henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 32 % toimi avoimessa yliopistoopetuksessa ja 68 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 96 %:lla oli korkeakoulututkinto. Heistä 15 % oli professoreita ja dosentteja ja 27 % muita yliopistollisen jatkotutkinnon (vähintään lisensiaattitutkinnon) suorittaneita opettajia. Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen opettajat ovat yliopistojen omia opettajia. Kesäyliopistojen oman henkilökunnan osuus avoimen yliopiston opettajista oli 0,6 % eli 8 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti: Työllinen Opiskelija Muu Eläkeläinen Työtön 2 % 13 % 11 % 11 % Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 64 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Opettajat Terveydenhoitoala Opiskelijat ja koululaiset 13 % 13 % 22 % Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta neljäsosa asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 2,2 % oli ulkomaalaisia. Muut (esim. yrittäjät) Muut valtion ja kunnan viranhalt. sekä luott.henk. Sosiaaliala Palvelu-, teollisuus, maatalousala 12 % 10 % 9 % 7 % 3.3. OPISKELIJAT Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2011 yhteensä opiskelijaa, joista opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista oli korkeakoulussa kirjoilla opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: yli 40-vuotiaita vuotiaita alle 25-vuotiaita ei tietoja 10 % 9 % 22 % Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: 59 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % ei tietoa 15 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Naisten osuus kesäyliopistojen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2011 oli 75 %. Opiskelijoista 52 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,2 %. Vuonna 2011 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 770. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä Korkea-aste 42 % Toinen aste 32 % Perusaste ei tietoa 11 % 14 % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Luvusta puuttuvat Kainuun kesäyliopiston tiedot. 8 Luvusta puuttuvat kolmen kesäyliopiston tiedot

8 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopistoopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2011 kesäyliopistoissa opiskeli korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesäyliopistot järjestävät useamman yliopiston korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2011 kesäyliopistot järjestivät opetusta 13 yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2011 yhteensä opintopistettä, jotka merkitsevät 402 yliopistollista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (49 %) vuonna 2011 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 21 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 8 %:lla. Avoimeen yliopistoon kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 37 %:lla ja 31 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2011 olivat yhteensä euroa (v yhteensä euroa) TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2011 yhteensä 7,7 miljoonaa euroa (v ,2 Meur), joka on 42 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2011 oli yhteensä euroa eli 9,9 % kaikista tuloista (v ,8 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat euroa eli 3,5 % kaikista tuloista (v %). Muut tulot olivat yhteensä euroa eli 2,4 % kaikista tuloista (v ,9 %). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2011 yhteensä 7,7 Meur eli 42 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v ,7 Meur, l. 44 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 1,9 Meur eli 10,4 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 5,6 miljoonaa euroa, joka oli n. 30,8 % kesäyliopistojen tuloista MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen tiedot. Kesäyliopistojen tulorakenne vuonna KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäyliopistoista järjestää valtaosin avoimen yliopiston opetuksen yliopistojen tiloissa. 9 Luvusta puuttuvat kolmen kesäyliopiston tiedot. 10 Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 8 Valtionosuus ja avustukset 30,8 % Opiskelijamaksut 42,1 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,5 % Muut avustukset 0,7% Oppisop.toimistojen ostama koulutus 3,0 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 3,5 % EU- ym. kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 4,4 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 4,5 % Kuntien maksuosuudet 10,4 %

9 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA kesäyliopistoa 105 vakinaista työntekijää tuntiopettajaa 18,2 Meur tulot yhteensä opiskelijaa osallistujaa opintojaksoa/kurssia opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna Avoin yliopisto-opetus 42,8 % Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 24,4 % Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 19,4 % Muut koulutukset Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisop. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisop. 4,6 % 3,3 % 1,7 % 1,6 % 1,2 % 0,9 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kesäyliopistojen tulorakenne Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 7,68 42,1 % 7,19 41,3 % Valtionosuus ja avustukset 5,63 30,8 % 5,56 31,9 % Kuntien avustukset 1,90 10,4 % 1,92 11,0 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 0,82 4,5 % 0,41 2,3 % EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,80 4,4 % 0,97 5,6 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,64 3,5 % 0,52 3,0 % Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,54 3,0 % 0,45 2,6 % Muut avustukset 0,12 0,7 % 0,19 1,1 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,09 0,5 % 0,22 1,3 % Yhteensä 18,22 99,9 % 17,43 100,0 % 11 Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin. Vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus esitetty omana prosenttilukuna. Muut koulutukset sisältää myös alle 6 tuntia kestäneet sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset. 9

10 TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2011 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 4 7, Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 4 7, Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1, Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö 7 12, Häme 1972 Hämeen liitto 5 6, Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys r.y. 4 5, Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 4 3, Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 2 3, Kuopio 1956 Snellman-instituutti ry. 8 7, Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 4 3, Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 6 6, Länsi-Suomi 1965 Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys r.y. 6 6, Mikkeli 1970 Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys r.y. 2 3, Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 6 6, Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura r.y , Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 5, Savonlinna 1964 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys r.y. 2 5, Tampere 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 13, Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 8 9, Vaasa 1960 Vaasan Kesäyliopisto - Vasa Sommaruniversitet r.y. 4 5, Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä , Keskimäärin 5 6, * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10

11 TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKAKUNNAT 2011 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat lkm Yhteensä Etelä- Karjala Lappeenranta, Imatra 2-2 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 - Alajärvi, Kauhava, Lappajärvi 3 4 Hangö Hangö 1 - Esbo, Helsingfors, Åbo 3 4 Helsingin seutu Helsinki Häme Hämeenlinna 1 - Forssa, Riihimäki, Santorini (Kreikka), Ateena (Kreikka), Nauders (Itävalta) 5 6 Jyväskylä Jyväskylä Kainuu Kajaani 1 - Sotkamo, Suomussalmi, Vaala 3 4 Keski-Pohjanmaa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Vaasa 1 3 Kuopio Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Joensuu, Kiuruvesi, Lappeenranta, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Rautavaara Kymenlaakso Kouvola, Kotka 2 - Iitti, Järvelä, Järvenpää, Pietari (Venäjä), Tallinna (Viro), Tartto (Viro) 6 8 Lappi Rovaniemi 1 - Länsi-Suomi Pori 1 Rauma, Kokemäki, Harjavalta Kemi, Tornio, Kemijärvi, Tervola, Almada (Portugal), Berliini (Saksa), Malaga (Espanja), Nancy (Ranska), Piteå (Ruotsi), Sör- Varanger (Norja), Valencia (Espanja) Eura, Kankaanpää, Tampere 3 7 Mikkeli Mikkeli Pohjois-Karjala Joensuu 1 - Kitee, Kuopio, Lieksa, Outokumpu, Polvijärvi, Tampere, Valtimo 7 8 Pohjois-Pohjanmaa Oulu 1 Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe, Ylivieska 4 Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Reisjärvi, Sievi, Bracciano (Italia), Kalevala (Venäjä), Pääjärvi (Venäjä) Päijät-Häme Lahti 1 - Savonlinna Savonlinna 1 - Tampere Tampere 1 - Turku Turku 1 - Heinola, Hollola, Orimattila, Riihimäki, Sysmä Juva, Jyväskylä, Mikkeli, Pieksämäki, Punkaharju, Rantasalmi, Varkaus Helsinki, Ikaalinen, Lapua, Kangasala, Mänttä-Vilppula, Nokia, Sastamala, Urjala, Vaasa, Virrat, Pariisi (Ranska) Kärkölä, Naantali, Raisio, Salo, Siuntio Vaasa Vaasa 1 Pietarsaari 1 Lapua, Teuva, Kristiinankaupunki 3 5 Yhteensä

12 TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu ** Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Tietoja ei ole tilastoitu 12

13 TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2011 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisia yhteensä % Naisia ** % Annetut opetustunnit yhteensä % 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 38 0,7% ,9% ,3% 974 0,9% 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 26 0,5% 823 0,7% 665 0,8% ,2% 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 12 0,2% 195 0,2% 171 0,2% ,3% 4. Työnantajan tilaama koulutus 110 2,0% ,5% ,6% ,7% 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta ,1% ,9% ,5% ,8% ,1% ,0% ,4% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 37 0,7% 622 0,5% 444 0,5% ,6% 7. Avoin yliopisto-opetus ,1% ,2% ,3% ,8% 8. Muut koulutukset 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset - sisältää ed. mainittuja koulutuksia 186 3,5% ,0% ,9% ,9% 497 9,2% ,2% ,0% ,7% Yhteensä ,0% ,0% ,0% ,0% Ed. mainituihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 234 kurssia, osallistumista ja opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Yhden kesäyliopiston tiedot puuttuvat 13

14 TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN AYO Aalto-yliopisto LY Lapin yliopisto TaY Tampereen yliopisto HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto TeaK Teatterikorkeakoulu UEF Itä-Suomen yliopisto OY Oulun yliopisto TY Turun yliopisto JY Jyväskylän yliopisto SibA Sibelius-Akatemia VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Oppiaineiden lkm AYO HY UEF JY LY LTY OY SibA TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ (brutto) 510 Suoritetut opintopisteet AYO HY UEF JY LaY LTY OY Sib TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala , ,0 Etelä-Pohjanmaa , , ,5 Hangö * * * Helsingin seutu , ,0 Häme , ,0 Jyväskylä , ,0 Kainuu 1347, ,0 Keski-Pohjanmaa 241, , ,5 Kuopio 3634, ,0 Kymenlaakso , ,0 Lappi , ,0 Länsi-Suomi , ,0 Mikkeli 1069, ,0 Pohjois-Karjala 1603, ,5 Pohjois-Pohjanmaa , , ,0 Päijät-Häme , ,0 Savonlinna 931, ,0 Tampere 1550, , ,0 Turku 377, ,0 Vaasa , ,0 YHTEENSÄ , , ,5 * Tietoja ei ole tilastoitu 14

15 TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Suoritetetut opintopisteet Etelä-Karjala ,0 Etelä-Pohjanmaa ,5 Hangö * Helsingin seutu ,0 Häme ,0 Jyväskylä ,0 Kainuu ,0 Keski-Pohjanmaa ,5 Kuopio ,0 Kymenlaakso ,0 Lappi ,0 Länsi-Suomi ,0 Mikkeli ,0 Pohjois-Karjala ,5 Pohjois-Pohjanmaa ,0 Päijät-Häme ,0 Savonlinna ,0 Tampere ,0 Turku ,0 Vaasa ,0 YHTEENSÄ ,5 Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu 15

16 TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 16

17 TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 17

18 TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLISELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin

19 TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA Yhteensä Avoimessa yliopistoopetuksessa - joista prof. ja dos. OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA - joista toht. ja lis. - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesäyliopistopaikkakunta talousalue muu alue Suomessa Etelä-Karjala muu maa Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu 19

20 TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJOITTAUTUNEET VUONNA 2011 Avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet (netto) **** Yht. ** Miehiä Naisia Etelä-Karjala Korkeakoulussa kirjoilla *** Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa * Åland * * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 18 % 24 % 75 % 32 % Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** Kaikista kesäyliopistoissa opiskelleista 18% olivat avoimessa yliopistossa, joista 24% on miehiä ja 32% on kirjoilla korkeakoulussa 20

21 TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 2 = opettajat 3 = terv.hoitoalan työntekijät 4 = sosiaalialan työntekijät 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä maatalouden työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 8 = ei tietoja 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1 Opisk. yht. Ammatti Kieli suomi ruotsi muu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa * Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 13 % 22 % 13 % 9 % 10 % 7 % 12 % 15 % 47 % 92 % 3 % 5 % * Tietoja ei ole tilastoitu 21

22 TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 4 % 1 % 8 % 49 % 21 % 2 % 3 % 11 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu 22

23 TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen aste Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia 11 % 32 % 42 % 14 % 100 % 64 % 2 % 13 % 11 % 11 % * Tietoja ei ole tilastoitu TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäyliopistopaikkakunta % Talousalue % Muu Suomi % Muu maa % Yhteensä Etelä- Karjala ,8 % ,7 % ,6 % 0,0 % Etelä-Pohjanmaa ,6 % ,6 % ,8 % 0,0 % Hangö * * * * * Helsingin seutu ,3 % 561 8,6 % 320 4,9 % 337 5,2 % Häme ,8 % ,7 % ,5 % 0,0 % Jyväskylä ,6 % ,6 % 87 1,8 % 49 1,0 % Kainuu * * * * * Keski-Pohjanmaa ,7 % ,1 % ,8 % 6 0,4 % Kuopio ,4 % ,3 % ,3 % 3 0,1 % Kymenlaakso ,2 % ,2 % ,1 % 61 3,5 % Lappi ,3 % ,8 % 142 6,6 % 71 3,3 % Länsi-Suomi ,2 % ,7 % ,1 % 0,0 % Mikkeli ,1 % ,0 % ,1 % 16 0,7 % Pohjois-Karjala ,1 % ,5 % ,9 % 24 0,6 % Pohjois-Pohjanmaa ,2 % ,5 % 617 8,1 % 17 0,2 % Päijät-Häme ,0 % ,7 % ,2 % 3 0,1 % Savonlinna ,2 % ,9 % ,2 % 74 2,7 % Tampere ,0 % ,8 % ,7 % 70 1,5 % Turku ,8 % ,8 % ,9 % 38 1,4 % Vaasa ,9 % ,1 % ,9 % 1 0,1 % Y H T E E N S Ä ,4 % ,7 % ,7 % 770 * Tietoja ei ole tilastoitu 1,2 %

24 TAULUKKO 15 OPISKELIJOIDEN IKÄ Ei tietoa Yht. Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia 4 % 6 % 6 % 8 % 8 % 9 % 11 % 11 % 10 % 16 % 9 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu 24

25 TAULUKKO 16 TULOT A Kesäyliopistopaikkakunta/kunnat G OPH:n myöntämä ylimääräinen avustus L Oppisopimustoimistojen ostama koulutus B Muut kunnat H Muut avustukset yhteensä M Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamaksut C Muut kunnan yhteisöt I Kaikki maksuosuudet / avustukset yhteensä N Muut opiskelijamaksut D OKM J Aluehallintoviranomaisten tilaama työvoimakoulutus ja O Maksupalvelu- ja tilauskoulutus E OPH:n 14 muk. erit.av. muu koulutus sekä hanketoiminta P EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus F Erityisavustus, opintoseteli K OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut Q Muut tulot Kuntien avustukset Valtionosuus ja avustukset Koulutustoiminnan tulot A B C Yht. D E F G Yht. H I J K L M N O P Q Kaikki tulot yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu ** Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ * * Sisältää euroa korkeakoulujen perimiä palvelumaksuja, jotka peritty opiskelijoilta ja tilitetty korkeakouluille ** Sisältää muut opiskelijamaksut 25