NESTEYTETTY MAAKAASU KOHTI MONIPUOLISEMPIA KAASUMARKKINOITA SUOMEN KAASUYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS 8.11.2012 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 1
ESITYKSENI SISÄLTÖ 1. Globaalit LNG markkinat ja niiden trendit 2. LNG Euroopassa 3. Suomen ja lähialueiden LNG hankkeet 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 2
NESTEYTETTY MAAKAASU KANSAINVÄLISIÄ KEHITYS- NÄKYMIÄ 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 3
Maailman kaasuvarannot 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 4
7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 5
Maailman kaasumarkkinat: Yhdysvallat ja Venäjä suurimmat tuottajat ja käyttäjät Maailman kaasumarkkinat ja kauppa alueittain 2013 (mrd. m 3 ) Lähde: IEA, Gas, Medium-Term Market Report 2012 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 6
7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 7
7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 8
NESTEYTETTY MAAKAASU USA:N LIUSKEKAASU 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 9
Liuskekaasun tuotanto kasvanut merkittävästi Pohjois-Amerikassa Epäkonventionaalisen kaasun tuotanto (mrd m 3 /a) ja osuus alueen kaasun kokonaistuotannosta 2011 Kaasuvarannot alueittain (1000 mrd m 3, 2006) Pohjois-Amerikka 477 55,3 % Lat. Amerikka 2 1,2 % Eurooppa 1 0,4 % Venäjä ja IVY-maat 21 2,4 % Lähi-Itä ja Afrikka 3 0,4 % Aasia ja Australia 43 8,7 % Lähde: IEA, Gas, Medium-Term Market Report 2012 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 10
US Shale Plays 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 11
US Shale Reserves in Numbers Proven natural gas reserves stand at 317.6Tcf (2010); Increase of 12% (12 consecutive annual increase in reserve estimates); Texas, Louisiana, Oklahoma, Pennsylvania & Colorado are centers of production; Texas & Louisiana s reserves are up 17.8Tcf; while Pennsylvania s reserves have doubled. 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 12
Wet natural gas proved reserves by state/area, 2010 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 13
Changes to proved reserves of wet natural gas by source, 2010 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 14
Nestemäiset hiilivedyt kannattavampia tuottaa kuin kaasu Source: Gas Analytics Service / Interfax 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 15
Vientiä jarrutetaan halpa kaasu pidetäänkin kotimaassa? 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 16
NESTEYTETTY MAAKAASU JAPANI ( KAUKO-ITÄ ) & LNG 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 17
Kasvava tarve Kauko-Idässä Source: Gas Analytics Service / Interfax 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 18
Source: Gas Analytics Service / Interfax 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 19
JCC & Spot Price Comparison 2011 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 20
Source: Gas Analytics Service / Interfax 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 21
Source: Gas Analytics Service / Interfax 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 22
NESTEYTETTY MAAKAASU EU & HUB-HINNOITELTU KAASU 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 23
Euroopan kysyntä hiipuu ja oma tuotanto on laskenut LNG tuontitarve kasvanut Source: Gas Analytics Service / Interfax 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 24
Nesteytetyn maakaasun tuonti kasvaa Euroopassa Euroopassa kaasun kulutus taantunut heikon taloustilanteen myötä (2011: -9%) LNG:n suhteellinen osuus on kasvussa: Eurooppalaisten LNG-terminaalien kapasiteetti höyrystää ja syöttää kaasua maakaasuverkostoon on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana Olemassa olevat terminaalit 20 Terminaalien laajennukset 6 Terminaaleja rakenteilla tai toteutuspäätös tehty 6 Uusia terminaaleja suunnitteilla 32 LNG:n tuontiterminaalit Euroopassa, Lähde: Gas Infrastructure Europe (GIE) 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 25
European Gas Hubs & Exchanges 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 26
Estimated split of European Gas Supply 2011 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 27
NESTEYTETTY MAAKAASU SUOMI JA LÄHIALUEET 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 28
LNG täydentää maakaasun hankintaa Tällä hetkellä kaikki Suomeen tuotava maakaasu tulee Venäjältä Gasum selvittää nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin aloittamista Suomeen LNG mahdollistaa maakaasun hankinnan monipuolistamisen: + Joustavuus + Kilpailukyky + Huoltovarmuus 7.11.2012
EU:n tavoitteena integroida kaasuverkostot ja monipuolistaa kaasun hankintaa EU:n energiainfrastruktuurin kehittämispaketti julkaistiin 10/2011 Kokonaisuudessa esitetään yhteensä 9 mrd. euron tukea eurooppalaisen energiainfrastruktuurin kehittämiseen Kaasuverkoston osalta tavoitteena on vahvistaa ja integroida verkostoja sekä monipuolistaa hankintaa prioriteettialueilla, joista yksi on Itämeren alue (BEMIP) BEMIP ( Baltic Energy Market Interconnection Plan in gas) Suomenlahdelle sijoittuvalle LNG-hankkeelle, joka palvelee Suomen ja Baltian kaasumarkkinoita, on mahdollista saada merkittävässä määrin investointitukea EU:lta 7.11.2012 30
Finnish Government defines policies for advancing the utilisation of gas in Finland At its meeting of 13 June 2012, the Government approved a strategic policy for the development of the gas network and furthering the use of gas in Finland. According to the decision, together with Estonia, Finland should aim to have the project for building an LNG terminal on the coast of the Gulf of Finland, and the Balticconnector gas pipeline between Finland and Estonia, accepted on the Project of Common Interest (PCI) list, in accordance with the EU infrastructure package. This would enable the parties to the projects, i.e. Baltic and/or Finnish companies, to apply for EU funding. The aim is to complete negotiations on the PCI list under the Commission s leadership in spring 2013. This list would be confirmed in the summer of that year. Preliminary preparation of the list is underway. 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 31
Gasum selvittää suuren alueellisen LNG-terminaalin rakentamista Suomeen Kaasuverkosto Siirtoputki suunnitteilla Gasumin toimipiste Kompressoriasema LNG-terminaali suunnitteilla 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 32
Balticconnector Balticconnetor EU TEN G122 /04 Perustavoitteet hankkeelle : Mahdollistaa LNG tuonnin Suomeen ja Baltian maihin Luo kaasun siirtoyhteyden Suomen ja Viron välillä Luo siirtoyhteyden maanalaiseen kaasuvarastoon Latviassa (Vireshi-Tallinn) 7.11.2012 33
Inkoo/Tolkkinen terminaali Suuri maahantuontiterminaali Mahdollistaa standardikoon 140-165 000 m 3 tankkerin LNG varasto 165 000 m 3 + 165 000 m 3 (+ 150 000 m 3 ) Verkkosyöttö 5 000 MW /12 (+ 7) mill.m 3 /d) Inkoo Inkoossa Balticconnector putkiyhteys Viroon Inkoo Paldiski ~ 80 km Toimituskyky 7 mill.m 3 /d Tolkkinen 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 34
Inkoon LNG tuontiterminaali vaihtoehtoiset terminaaliratkaisut LNG Storage Tanks a 165 000 m3 Floating LNG Storage (FRSU) 150 000 m3 Marine LNG Terminal Harbour for 150 000 m3 LNG Vessels 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 35
Tolkkisten LNG tuontiterminaali vaihtoehtoiset terminaaliratkaisut 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 36
LNG import terminal concept alternatives Marine scale LNG import terminal Jetty and harbour for max. 30 000 m 3 LNG carriers LNG storage tanks 20 000 m 3 + 20 000 m 3 Truck loading terminal and re-loading harbour for bunker barges Floating LNG storage and regasification unit (FRSU) Jetty and harbour for max.150 000 m 3 LNG carrier Floating LNG storage and regasification unit (FRSU) 150 000 m 3 Gas send-out capacity 12 ( + 7 ) mill.m 3 /day For Finnish Gas Market Full scale LNG import terminal Jetty and harbour for max.150 000 m 3 LNG carrier LNG storage tanks 165 000 m 3 + 165 000 m 3 (+ 150 000 m 3 ) Onshore LNG regasification facility Gas send-out capacity 12 (+ 7) mill.m 3 /day) Balticconnector offshore pipeline Inkoo Paldiski ~ 80 km Gas throughput capacity 7 mill.m 3 /day For Finnish and Baltic Area Gas Market 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 37
Inkoo/Tolkkinen aikataulu YVA-prosessi käynnissä molemmissa kohteissa Investointipäätös 2014 lopussa Käyttöönotto 2018 lopussa Conceptual study Project Go-ahead FEED & Procurement Site selection Final Investment Decision (FID) Detailed Design (by EPC-contractor) Construction contract(s) Construction Start-up Commissioning First Commercial Gas Risk & Safety EIA/Permitting Procedures Public Relations 7.11.2012
NESTEYTETTY MAAKAASU UUDET MARKKINATARPEET KÄYNNISTÄVÄT LNG:N TUONNIN PIENEMMÄSSÄ MITTA- KAAVASSA 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 39
LNG on jo osa Gasumin liiketoimintaa Gasum on tuottanut nesteytettyä maakaasua (LNG) vuodesta 1996 alkaen Porvoon Kilpilahdessa Tuotantokapasiteetti 20 000 t/a Varasto 3x700m3 Erikoisvalmisteiset säiliöautot LNG:n toimittamiseen putkiverkon ulkopuolelle Käyttökohteita Teollisuus Merenkulku Varapolttoaine biokaasun tuotantolaitoksilla Kaasutoimitusten turvaaminen putkiverkoston huoltokatkoissa 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 40
Gasum selvittää nesteytetyn maakaasun tuontia eri kokoluokissa Suuren kokoluokan LNG-terminaali voidaan liittää kaasuverkostoon, jolloin verkosto on käytettävissä terminaalin kautta tuodun kaasun siirrossa Siirtoputkiston pituus 1 190 km Gasumilla on terminaalihankkeita eri paikkakunnilla: Jakeluputkistoa 1 840 km (Gasum 512 km) A B C Pansio (Turku) Keskisuuri terminaali, meriliikenteen ja teollisuuden tarpeisiin Ei yhteyttä kaasuverkostoon Inkoo Suuren kokoluokan terminaali, yhteys kaasuverkostoon TAI keskisuuri terminaali Porvoo Suuren kokoluokan terminaali, yhteys kaasuverkostoon TAI keskisuuri terminaali A B C 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 41
Suunnitteilla tuontiterminaali Pansioon LNG-infran rakentaminen vaati merkittäviä investointeja logistiikkaketjuun Gasum suunnittelee n. 30.000m3 LNG tuontiterminaalin rakentamista Turun Pansioon Kaavamuutosprosessi on meneillä ja terminaali voisi valmistua vuoden 2015 lopussa. 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 42
Uudet päästörajoitukset Itämerelle: Mitkä ovat meriliikenteen vaihtoehdot? Lähde: Wärtsilä 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 43
Suomen meriliikenteen vaihtoehdot Meriliikenteen vaihtoehdot päästöjen vähentämisessä: 1. Marine diesel (MGO): nopeasti käytössä, mutta kalliiseen hintaan. Kustannukset nousevat kysynnän kasvun myötä. 2. Raskas polttoöljy (HFO) ja rikkipesuri. Soveltuu vain noin kolmasosaan nykykalustosta. Ei vähennä typpi,- pienhiukkas- tai hiilidioksidipäästöjä. 3. Nesteytetty maakaasu (LNG): Kilpailukykyinen polttoaine, joka täyttää sellaisenaan päästörajoitukset. Soveltuu pääosin uuteen kalustoon. Eri polttoaineiden osuus Suomen meriliikenteessä 2015-2050 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % MGO osuus LNG osuus HFO+SCRU+SCR osuus Taustaoletukset: Suomen meriliikenteen kokonaispolttoaineen kulutus 2,1 milj. öljytonnia ja Suomen satamiin liikennöi 1400 alusta Aluskannasta 25% uusiutuu 10 vuoden aikana Ensimmäisenä LNG:n käyttöön siirtyvät reittiliikenteen alukset Tarvittava LNG-infra rakentuu Suomeen ja muihin Itämeren rantavaltioihin 0 % 7.11.2012 2015 2020 2025 2030 2035 Gasum 2040 Björn Ahlnäs 2045 2050 44
LNG on puhtain vaihtoehto merenkulun polttoaineeksi LNG täyttää sellaisenaan rikkidirektiivin asettamat vaatimukset: LNG ei sisällä lainkaan rikkiä LNG:n avulla täytetään myös tulevat meriliikenteen päästövähennystavoitteet Typenoksidit: Päästövähennysvelvoite uusille aluksille 80% vuonna 2016 (TIER III) CO2: Päästövähennystavoite tulossa EU ja IMO Hiukkaspäästöt: Aluskohtaiset päästövähennysvelvoitteet suunnitteilla IMO:ssa. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Aluskohtaiset päästöt: raskaspolttoöljy vs. LNG Ei öljyvahinko mahdollisuutta 0% Bio-LNG LBG mahdollisuus Biokaasu ja maakaasu koostuvat molemmat metaanista HFO 1S 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 45 LNG
LNG:n tuomat edut: kustannussäästö LNG on pitkällä tähtäimellä kustannustehokkain keino täyttää rikkidirektiivin meriliikenteelle asettamat päästörajoitukset. LNG hintakehityksen uskotaan olevan vakaampi kun öljyn Euroopassa kasvava large scale LNG kaasuvarannot merkittävästi suuremmat kun öljyn liuskekaasu esiintymät Alkuvaiheessa logistiikkaketjun kustannukset korostuvat pienten volyymien takia. Rikkidirektiivin kustannusvaikutusta voidaan merkittävästi pienentää siirtymällä LNG:n käyttöön, n. 500M /vuosi --> n. 100M /vuosi. 500 000 000 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs Taustaoletukset: Laskelmassa käytetty nykyistä meriliikenteen polttoaineen kokonaiskulutusta Polttoaineiden hintatasot 08/2012 LNG:n osuus 2050 80% 46
Teollisuus ja liikenne käyttö 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 47
LNG /LBG jakelu L-CNG asemienkautta LNG ja LBG (nesteytetty biokaasu) mahdollistaa luonnonkaasujen jakelun myös verkoston ulkopuolella Maailmalla kasvava kiinnostus LNG:n ja LBG:n käyttöön liikenteen polttoaineena, joko nesteytettynä tai kaasumuodossa Ensimmäiset L-CNG asemat Ruotsissa 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 48
Luonnonkaasu ja LNG autokalustoa Luonnonkaasu (CNG) kalustoa LNG autokalustoa 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 49
Suomen LNG-markkinat 2030 LNG-markkinoiden kehittyminen ( maakaasuverkon ulkopuolella ) 1. Uudet reittiliikenteen alukset 2. Öljyä käyttävät teollisuuskohteet 3. Uudet rahtialukset 4. Nestekaasua (LPG) käyttävät teollisuuskohteet 5. Raskaat ajoneuvot liikenteessä Tilanne 2030 LNG:n osuus 30% Suomen satamiin liikennöivistä aluksista, 200-400 alusta Teollisuudessa merkittävä osa öljyn ja nestekaasun käytöstä korvautuu LNG:llä 10 8 6 4 2 LNG-markkinan koko (TWh) 0 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 50 2013 2015 2018 2021 2024 2027 2030
Yhteenveto Useat tekijät ennakoivat kaasun aseman ja merkityksen kasvavan jatkossa: 1. Kansainvälisiä kehitysnäkymät: globaalit kaasumarkkinat kasvavat ja LNG:n myötä markkinamekanismit kehittyvät alueellisesti 2. EU: LNG:n osuus kasvaa vaikka kokonaiskasvu on vaatimatonta 3. Linjamuutos Suomen energiapolitiikassa 4. Kaasun hankinta monipuolistuu LNG uusi hankintalähde maakaasulle ( joustavuutta ja kilpailukykyä ) BEMIP - mahdollisuus merkittävään EU-tukeen 5. Kaasun käyttö laajenee uusille markkinoille 7.11.2012 Gasum Björn Ahlnäs 51
PUHTAASTI LUONNONKAASULLA GASUM.FI Sinustako Hyvän ilman lintu? www.hyvänilmanlintu.fi