Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA VIIALAN YHTENÄISKOULU, HIRVIALHON KOULURAKENNUS Aika 10.8.2017 Paikka Läsnä Tarkastuksen laajuus Taustaa Hirvialhonkatu 24, 37830 AKAA Tero Kuusisto, sivistysjohtaja Saija Montonen, rehtori Kaija-Leena Salovaara, apulaisrehtori Teppo Vanhatalo, apulaisrehtori Juha Kaukojärvi, kiinteistönhuolto Tero Toivonen, kiinteistönhuolto Piia Tikkala, kouluterveydenhoitaja Erja Eloranta, kouluterveydenhoitaja Janita Puomila, vanhempainyhdistys Reija Kykkänen-Riskumäki, työsuojeluvaltuutettu Jutta Kuitunen, työsuojeluvaltuutettu Aleksi Mertsalmi, palotarkastaja Henri Salonen, vastaava rakennustarkastaja Tuula Sillanpää, terveysinsinööri, Tampereen kaupunki, Ympäristöterveys Milla Ikonen, terveystarkastaja, Tampereen kaupunki, Ympäristöterveys Kyseessä oli valvontasuunnitelman mukainen tarkastus. Tarkastuksessa tehtiin aistinvaraisia havaintoja koulurakennuksen sisä- ja ulkopuolella rakenteita rikkomatta. Tarkastuksessa myös käytiin läpi kohteesta laadittuja asiakirjoja ja muita esille tulleita asioita sekä haastateltiin mm. kohteen käyttäjiä ja rakennusta tutkinutta diplomi-insinööri Kari Immosta. Kohteelle on perustettu sisäilmatyöryhmä. Koulun kuntotutkimukset on aloitettu keväällä 2017. Kesällä on aloitettu korjaustoimenpiteitä. Todettiin Kohteessa on noin 600 oppilasta. Aiemmin käyttäjiä on ollut 270. Tällä hetkellä käytössä on 17 wc-istuinta. Pääaulan käytävätiloja on otettu ruokalakäyttöön.
Kohteessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tarkastuksella saadun tiedon mukaan ilmanvaihtoa ei oltu puhdistettu kesällä toteutettujen korjaustöiden jälkeen. Ilmanvaihtoa ei myöskään oltu säädetty. Tarkastuksella ei ollut käytettävissä raporttia ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimuksesta. Kellarikerroksen tiloja oli poistettu käytöstä vaurioiden vuoksi. Mm. kotitalousluokka ja ryömintätila olivat korjauksenalaisia. Osa rehtorin työhuoneen ryömintätilaan korjauksien yhteydessä laitetusta sorasta oli haissut lannalle ja käsitelty Biofresh-aineella. Kari Immosta pyydettiin toimittamaan aineen käyttöturvallisuustiedote ympäristöterveyteen. Kyseistä käyttöturvallisuustiedotetta ei ole toimitettu ympäristöterveyteen tarkastuspöytäkirjan laatimiseen mennessä. Tarkastuksella ei ollut käytettävissä raporttia tilojen painesuhdemittauksista ja rakenteiden kuntotutkimuksista. Kari Immosen mukaan kellarikerroksen ja sen yläpuolella olevan kerroksen väliseen välipohjaan on tehty tiivistystoimia ilmavuotojen estämiseksi sekä tehty savututkimuksella laadunvarmistusta. Savututkimusten yhteydessä ei kuitenkaan oltu seurattu tilojen paine-eroja. Raporttia savututkimuksesta ja laadunvarmistuksesta ei ollut käytettävissä tarkastuksella. Mm. opettajienhuoneessa oli ryömintätilaan johtavia avoimia porareikiä. Hallintokäytävässä ja luokassa 161 havaittiin tavanomaisesta poikkeava haju. Ensimmäisen kerroksen ja toisen kerroksen välisessä välipohjassa havaittiin silminnähtäviä kosteusjälkiä. Kosteusjälkiä havaittiin myös ylemmän kerroksen kattorakenteissa. Kari Immosen mukaan ulkoseinärakenteiden eristetilan villasta oli äskettäin otettu rakennusmateriaalinäytteitä. Tarkastuksella ei ollut käytettävissä raporttia rakenteiden kuntotutkimuksista. Rakennusterveysasiantuntija Raimo Lajusen 24.4.2017 ottamien rakennusmateriaalinäytteiden tulokset saatiin ympäristöterveyden käyttöön 16.8.2017. Näytteet oli analysoitu Mikrobioni Oy:n laboratoriossa, jolla on Eviran hyväksyntä kyseisiin tutkimuksiin. Mikrobioni Oy:n tulosraportin mukaan rakennusmateriaalinäytteet oli otettu lähinnä kohteen kellarikerroksesta. Tulosten perusteella todettiin selvää mikrobikasvustoa viidessä näytteessä. Osa näytteistä oli otettu hiekasta, jossa voi luonnostaankin olla paljon mikrobeja. Telekeskuksen mineraalivillasta otetussa rakennusmateriaalinäytteessä oli paljon kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Aspergillus ochraceus ja Aspergillus versicolor. Näytteessä oli myös kosteusvaurioon viittaavia sädesieniä. Tilan 018 seinän ja lattian liittymästä otetussa rakennusmateriaalinäytteessä (valunerotuskaista) oli pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Aspergillus versicolor,
Eurotium sp. ja Chaetomium sp sekä sädesieniä. Tilan 005 kanaalista otetussa rakennusmateriaalinäytteessä (betoni) oli runsaasti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Aspergillus Restricti. Lisäksi oli kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Aspergillus versicolor ja sädesieniä. Koska käytössä ei ole kuntotutkimusraporttia, ei tiedetä mm. jokaisen näytteen tarkempaa näytteenottokohtaa. Ympäristöterveys sai 16.8.2017 käyttöönsä myös kohteesta 5.5.2017 otetut VOC-tulokset. Näytteet oli analysoitu Ositumin laboratoriossa, jolla on Eviran hyväksyntä kyseisiin tutkimuksiin. Analyysivastauksen perusteella kyseessä ovat ilmanäytteet. Analyysi poikkesi Asumisterveysoppaassa esitellystä menetelmästä siten, että Tenax TA adsorbenttiputken sijaan oli käytetty kolmen adsorbentin putkea, jossa yksi adsorbenteista on Tenax TA. Ositumin analyysivastauksen perusteella kotitalousluokan käytävän edessä otetussa ilmanäytteessä TVOC-pitoisuus oli 1600 µg/m³, joka ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajan 400 µg/m³ laboratorion mittausepävarmuus huomioiden. Lisäksi näytteessä oli yksittäisiä yhdisteitä, jotka ylittivät asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Analyysivastauksen mukaan mittausepävarmuus noin 3,5 litran sisäilmanäytteen TVOC:lle on < 40 %. Koska käytössä ei ole kuntotutkimusraporttia, ei tiedetä mm. kohteen ilmanvaihdon tilannetta näytteenottohetkellä eikä näytteenottoajankohdan mittausepävarmuustarkastelua. Ympäristöterveys voi käyttää terveyshaitan arvioimisessa vain henkilösertifioidun rakennusterveysasiantuntijan tai kosteusvaurion kuntotutkijan ja sisäilma-asiantuntijan (yhdessä) laatimia asiakirjoja. Asumisterveysasetuksessa on säädetty ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista. Diplomi-insinööri Kari Immosella ei ole voimassaolevaa rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifikaattia. Johtopäätökset Tarkastuksen ja käytössä olevien dokumenttien perusteella kohteessa Hirvialhon koulurakennus ei voida poissulkea terveyshaitan mahdollisuutta. Ympäristöterveydelle ei ole toimitettu asiakirjoja, joiden perusteella kohteen terveydellisiä olosuhteita voitaisiin arvioida luotettavasti. Kellaritiloissa on ollut keväällä 2017 analyysein todettuja mikrobivaurioita. Kyseisen näytteenoton jälkeen tehtyjen kellari- ja ryömintätilan korjausten laadunvarmistuksesta ei ole käytettävissä asiakirjoja. Ensimmäisen ja toisen kerroksen alas laskettujen kattojen levyissä ja mm. betonissa oli nähtävissä kosteusjälkiä. Hallintokäytävässä ja luokassa 161 havaittiin tavanomaisesta poikkeava haju. Kohteen käyttäjämäärä on kaksinkertaistunut eikä
käytettävissä ole kohteen ilmanvaihdon mittauspöytäkirjoja. Wcistuimia on liian vähän henkilömäärään nähden. Terveyshaitan estämiseksi kiinteistönomistajaa Akaan kaupunkia kehotetaan 1. teettämään kohteen ilmanvaihdon puhdistus- ja säätötyöt välittömästi. Ilmanvaihdossa on huomioitava mm. kohteen käyttäjämäärät ja rakenteiden painesuhteet. Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö on dokumentoitava ja mittauspöytäkirjat toimitettava ympäristöterveyteen 6.9.2017 mennessä. Ilmanvaihdon puhdistus- ja säätötyössä on myös kiinnitettävä huomioita ilmanvaihtokoneen ja -kanaviston kuntoon. Ilmanvaihtojärjestelmän tutkimuksissa on käytettävä kyseisen alan asiantuntijoita. Jos ilmanvaihtojärjestelmässä havaitaan kunnostustarvetta, on kunnostustoimenpiteistä toimitettava kirjallinen suunnitelma ympäristöterveyteen 10.9.2017 mennessä. 2. teettämään kohteen kellari- ja ryömintätilojen alipaineistustöiden laadunvarmistus välittömästi. Tutkimuksissa on käytettävä asianmukaisia menetelmiä (mm. merkkiainetutkimus, paineeromittaukset). Tutkimus on teetettävä henkilösertifioidulla rakennusterveysasiantuntijalla. Tehdyistä laadunvarmistusmittauksista on toimitettava kirjallinen raportti ympäristöterveyteen 6.9.2017 mennessä. Samalla pyydetään toimittamaan tiedot miten alipaineistuslaitteiston jatkuva toiminta varmistetaan ja miten toimenpiderajojen ylityksissä toimitaan. 3. lisäämään oppilaskäyttöön tarkoitettuja wc-istuimien määrää 6.9.2017 mennessä. Valviran ohjeistuksen mukaan tarvitaan yksi wc-istuin 15 oppilasta kohden. 4. teettämään kohteessa riittävän laaja kuntotutkimus rakenteiden kunnon ja terveyshaitan selvittämistä varten. Kuntotutkimuksessa tulee kiinnittää huomiota riittävässä laajuudessa kohteen riskirakenteisiin sekä myös tarkastuskertomuksessa mainittuihin havaintoihin. Tutkittavia rakenteita ovat mm. alapohja, välipohjat, yläpohja, ulkoseinät, väliseinät. Tutkimuksissa on käytettävä riittävässä laajuudessa rakenneavauksia, aistinvaraisia havaintoja, rakenteiden suhteellisen kosteuden mittauksia, rakennusmateriaalinäytteenottoa mikrobiologisia analyysejä varten sekä tarvittaessa muita näytteenottoja. Lisäksi on tehtävä paine-eromittauksia ja merkkiainetutkimuksia ilmavuotojen arvioimiseksi.
Tutkimukset ja selvitykset on teetettävä henkilösertifioidulla rakennusterveysasiantuntijalla tai kosteusvaurion kuntotutkijalla ja sisäilma-asiantuntijalla (yhdessä). Käytettävien menetelmien on oltava asumisterveysasetuksen ja Valviran ohjeistuksen mukaisia. Näytteet on analysoitava laboratoriossa, jolla on Eviran hyväksyntä kyseisiin tutkimuksiin. Kuntotutkimuksessa suositellaan soveltamaan Ympäristöministeriön opasta Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöopas 2016. Kuntotutkimusraportin sisällön on noudatettava em. oppaan ohjeistusta (alkaen sivu 91) ja siinä on esitettävä myös epävarmuustarkastelu ja altistumisolosuhteiden arviointi. Em. kuntotutkimuksesta on toimitettava kirjallinen tutkimussuunnitelma ympäristöterveyteen 6.9.2017 mennessä. 5. toimittamaan ympäristöterveyteen 6.9.2017 kohteesta kyseiseen ajankohtaan mennessä kertyneet tutkimusselosteet ja raportit kootusti. Kaikki em. pyydetyt asiakirjat on toimitettava määräaikoihin mennessä ympäristöterveyden sähköpostiin terveydensuojelu@tampere.fi. Viranomaiskäsittelyssä huomioidaan vain kirjalliset dokumentit. Tuula Sillanpää terveysinsinööri Milla Ikonen terveystarkastaja Sovelletut oikeusohjeet Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26 ja 27 Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 ja 17 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) Asumisterveysohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94) 32 Voimassa 1.5.2003 alkaen Asumisterveysopas, Asumisterveysohjeen soveltamisopas, 3. korjattu painos, Ympäristö- ja terveys -lehti, 2009 Valvontamaksu 640 euroa
Jakelu Antti Kemi, tekninen johtaja Juha Jalonen, vs. kiinteistöpäällikkö Juha Kaukojärvi, kiinteistönhuolto Tero Toivonen, kiinteistönhuolto Maija Toivonen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Tero Kuusisto, sivistysjohtaja Saija Montonen, rehtori Kaija-Leena Salovaara, apulaisrehtori Teppo Vanhatalo, apulaisrehtori Mika Setälä, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori, vs. kaupunginjohtaja Piia Tikkala, kouluterveydenhoitaja Erja Eloranta, kouluterveydenhoitaja Janita Puomila, vanhempainyhdistys Reija Kykkänen-Riskumäki, työsuojeluvaltuutettu Jutta Kuitunen, työsuojeluvaltuutettu Aleksi Mertsalmi, palotarkastaja Henri Salonen, vastaava rakennustarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Merja Bojang, ympäristöterveyspäällikkö Tampereen kaupunki