ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 3a-3b ja 4a-4b.

HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON 22.1.2013 Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin, ja merkitse myös opiskelijanumerosi. Rikosoikeuden aineopintotentin rakenne on lokakuun 2011 tentistä alkaen muuttunut siten, että siinä suoritetaan pakollisena osa-alueena rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1 4). Muut rikosoikeuden osa-alueet rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.a-b), eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a-b), kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1,5 op; kysymys 7) sekä rikosoikeuden perusteet (1,5 op; kysymys 8) voidaan suorittaa erillisinä opintojaksoina niitä koskevissa luentokuulusteluissa ennen rikosoikeuden aineopintotenttiä. Rikosoikeuden aineopintotentissä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti suorittaa kaikki mainitut opintojaksot tai yhdessä rikosoikeuden yleisen ja erityisen osan osa-alueen kanssa kaikki ennen tenttiä erillisesti suorittamattomat opintojaksot. Kukin mainituista opintojaksoista arvostellaan itsenäisesti käyttäen hyväksytyistä suorituksista arvosanoja 1 5. Silloin myös jokaisesta opintojaksosta itsenäisesti (samoin kuin koko aineopintotentistä) täytyy saada hyväksyttävä tulos. Ennen 1.8.2011 luentokuulustelussa hyväksytty rikosoikeuden osa-alueen suoritus muunnetaan uutta tenttijärjestelmää noudatettaessa arvosanaksi opinto-oppaan s. 162 163 selvitetyn mukaisesti. Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti täyttää pyydetyt tiedot suorituksistasi liitteenä olevaan lomakkeeseen. Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. Niiden kysymysten osalta, jotka olet korvannut luentokuulusteluilla / osasuorituksilla ja joiden osalta olet antanut korvaavuuksia koskevat tiedot lomakkeella, Sinun ei tarvitse jättää erillistä vastauspaperia. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2010 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymykset 5.a-5.b - kevätlukukaudella 2010 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 7 - kevätlukukaudella 2010 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 8 - syyslukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden kurssi: kysymykset 6.a-6.b ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 3a-3b ja 4a-4b. Kysymysten 1 2 ja 7 8 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 3 6 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee

selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä.

HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON 22.1.2013 NIMI Opiskelijanumero: Ilmoita tällä lomakkeella kaikki korvaavuuksia koskevat tietosi. - Kirjoita viivalle luennoitsijan sukunimi, - ympyröi olivatko luennot syys- vai kevätlukukaudella, - kirjoita viivalle kurssin suoritusvuosi ja - ympyröi suorititko tuolloin kurssin/luennot uuden vai vanhan järjestelmän mukaan. Kysymys Aihe Luennoitsija Ympyröi Suoritusvuosi Ympyröi 5a, 5b seuraamusjärjestelmä sl / kl U / V 6a, 6b kansainvälinen ja sl / kl U / V eurooppalainen rikosoikeus 7 kriminologia ja krim.politiikka sl / kl U / V tai restoratiivisen oikeuden kurssi 8 rikosoikeuden perusteet / sl / kl U / V vastuuoppi

Rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1-4) 1. Arvioi rikosoikeudelliselta (syyteharkinnan) kannalta seuraavaa todellisuuspohjaista ns. kaksoislaskutuksen tapausta. (Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa ilmenneen kaksoislaskutuksen käyttämisen tarkoituksena on Venäjälle maksettavien maksujen ja tullien vähentäminen.) Mikä tai mitkä rikostunnusmerkistöt tulisivat mahdollisesti sovellettaviksi, kun otetaan huomioon myös rikosoikeuden soveltamisalaa määrittävät säännökset ja periaatteet? Vastauksissa on hyödynnettävä säädösaineistoa ja soveltuvin osin kurssikirjallisuutta. Osakeyhtiö R myi terästeollisuuden tuotteita venäläisille ostajille ehdoin, joiden mukaan tuotteet olivat ostajan vapaasti kuljetettavissa pois tehtaalta. Oy R:llä oli lupa käyttää ns. kotitullausmenettelyä, jossa tavara kuljetetaan suoraan rajanylityspaikalle, jossa maastavientitullaus tehdään. (Kotitullausmenettely on vientiselvityksen yksinkertaistettu menettely, jossa tieto vientitavaroista menee tullille suoraan viejäyhtiön ilmoituksen perusteella viejäyhtiön kirjanpidon mukaisesti.) Kuljetusjärjestelyitä hoiti ostajien lukuun venäläinen kuljetusliike O, joka oli antanut huolintatoimeksiannon suomalaiselle M-Oy -nimiselle huolintayhtiölle. Tämän toimeksiannon mukaan M-Oy:n piti muuttaa tullausselvitys tehtäväksi rajanylityspaikan sijasta vasta Venäjällä. M-Oy siirsikin viennit ns.tir Carnet -vientiasiakirjan avulla tapahtuvaan tullausmenettelyyn. Kyseisiin vientiasiakirjoihin liitteiksi tarvittavat dokumentit eli ns. CMR-rahtikirjan ja kauppalaskun M-Oy teki tietokoneohjelmalla, kun alkuperäiset asiakirjat pääosin hävitettiin. Näihin dokumentteihin merkittiin tavaran myyjäksi ja lähettäjäksi Oy R:n sijaan H-Gmbh -niminen yhtiö ja kauppahinnaksi merkittiin noin 25 30 % alkuperäisestä hinnasta. M-Oy valmisti nämä asiakirjat tietokoneen taulukkolaskentaohjelmassa olevan erityisen asiakirjapohjan sekä leimasimien avulla, jotta ne voitaisiin esittää Venäjän viranomaisille tullausta varten ja myös Suomen tulli- ja rajaviranomaisille, jos vientiasiakirjoja heidän toimestaan tiedusteltaisiin. M-Oy sai toiminnastaan sovitun palkkion. Suomen tulliviranomaiset seurasivat M-Oy:n hoitamia Oy R:n vientejä Suomesta Venäjälle vuoden aikana 11 päivän tarkkailujaksolla, jonka aikana tarkastettiin 17 eri kuljetusta. Syyttäjän harkittavaksi tulee, mistä rikoksesta tai rikoksista voisivat Oy R:n, kuljetusliike O:n ja M-Oy:n johtohenkilöt (lähinnä toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja) joutua syytettäviksi ja miten olisi arvioitava M-Oy:n sen työntekijän A:n osuutta, joka käytännössä hoiti M-Oy:n puolesta mainittuja tullausselvitystehtäviä? Entä voisiko oikeushenkilön rangaistusvastuu soveltua? Asiaa tutkittaessa M-Oy:n toimitusjohtaja B esitti, ettei H-Gmbh-yhtiön merkitsemisellä tavaran myyjäksi Oy R:n sijasta ollut tullauksessa merkitystä ja että kuvattu kaksoislaskutus oli Venäjällä yleistä ja myös viranomaisten hiljaisesti hyväksymää. Lisäksi B ilmoitti antaneensa tullausselvitystehtävän A:lle itsenäisesti huolehdittavaksi parhaalla mahdollisella tavalla. Perusteltu vastaus. (Huom. vastaustila 2 sivua; yhteensä 10 p.)

2. Asianajaja Roger W oli määrätty osakeyhtiö Maajyrän konkurssipesän hoitajaksi. Sen jälkeen kun hän oli tutustunut konkurssipesän asiakirjoihin, teki hän poliisille rikosilmoituksen yhtiönomistajia Risto L:ää ja Kai V:tä vastaan. Asianajajan mukaan oli syytä epäillä mm. törkeää velallisen epärehellisyyttä ja törkeää kirjanpitorikosta. Poliisin tutkiessa asiaa Risto ja Kai sopivat Alexander A:n (joka oli moottoripyöräjengin jäsen) kanssa siitä, että tämä asettaisi maksua vastaan pommin Rogerin toimistoon, joka sijaitsi kolmikerroksisen asuintalon ensimmäisessä kerroksessa. Pommin tulisi sitten räjähtää aamuyöllä. Kun Alexander saapui Rogerin toimistoon asettaakseen vaivihkaa laukun, joka piti sisällään pommin, johonkin nurkkaan, niin asianajotoimiston sihteeri Sisko huomasi hänet. Kun hän kysyi Alexanderin asiaa, sai hän kasvoihin kohdistuneen potkun. Alexander otti pommilaukun mukaansa rynnätessään pois konttorista. Potkun johdosta Sisko sai pysyvän aivovamman ja hän oli pitkään tapahtuman jälkeen kuoleman ja elämän rajamailla. Heti kun Risto ja Kai kuulivat tapahtuneesta, ottivat he yhteyttä baarinomistaja Ingrid T:hen ja uhkasivat tappaa hänen kaksi lastaan, jos hän kertoisi poliisille siitä tapaamisesta, joka Ristolla ja Kailla oli ollut Alexanderin kanssa hänen baarissaan. Poliisitutkinnan yhteydessä Ingridiä kuultiin todistajana ja peläten Ristoa ja Kaita hän kertoi, että Alexanderilla oli kyllä tapana käydä hänen baarissaan, mutta hän ei koskaan nähnyt Alexanderin keskustelevan kenenkään Riston tai Kain kanssa. Kuinka tapaus on rikosoikeudellisesti arvioitava. Perusteltu vastaus. (Enintään 2 sivua; 10 p)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 22.1.2013 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 3.a. Selvitä, miten varsinainen ja epävarsinainen laiminlyöntirikos eroavat toisistaan. (Fränden kirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 22.1.2013 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 3.b. Hätävarjelun liioittelu Fränden oppikirjan mukaan. Mihin rikoksen käsitteen osaan hätävarjelun liioittelu liittyy? Selvitä lisäksi mitä tarkoitetaan sallitun puolustuksen rajoilla sekä niitä olosuhteita, joissa hätävarjelun liioittelu voi tulla kysymykseen. Havainnollista myös esimerkein. (Fränden kirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 22.1.2013 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.a. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. i) Mihin rikoslain rikossäännökseen nähden työsyrjintää ja kiskonnantapaista työsyrjintää koskevat säännökset ovat erityissäännöksiä? (1 p) ii) Anna esimerkki työsyrjintäsäännöstä koskien hyväksyttävästä työntekijöiden erityissuojelusta. Minkä yleisten edellytysten vallitessa erityissuojelu on hyväksyttävää? (2 p) iii) Kiskonnantapaista työsyrjintää koskevan säännöksen suhde työsyrjintää koskevaan säännökseen? (2 p) (Nuutila ja Melander Rikosoikeus-teoksessa; vastaus annettuun vastaustilaan; yhteensä 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 22.1.2013 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.b. i) Tahallisuus rahanpesurikoksessa. ii) Tuottamusarviointi tuottamuksellisessa rahanpesurikoksessa. (Majanen Rikosoikeus-teoksessa; Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 22.1.2013 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.a. ja 5.b.) 5.a. i) A (synt. 15.9.1988) on 19.8.2012 yllyttänyt B:n (synt. 11.9.1990) tekemään törkeän tuhotyön. B tekee 30.8.2012 yllytyksen mukaisen rikoksen. Milloin alkaa syyteoikeuden vanhentumisaika A:n ja B:n osalta ja milloin se päättyy? Ilmoita päivämäärät! Perusteltu vastaus. (3 p) ii) C (synt. 25.11.1992) tuomitaan tänään Helsingin KO:ssa pahoinpitelystä (tehty 1.10.2011), kahdesta näpistyksestä (tehty 15.12.2011 ja 18.12.2011) ja avunannosta törkeän varkauden yritykseen (tehty 10.2.2012) yhteiseen vankeusrangaistukseen. Mikä on yhteisen vankeusrangaistuksen vähimmäisaika ja enimmäisaika? Voisiko KO tuomita tänään C:lle valvontarangaistuksen? Perusteltu vastaus. (3 p) (Vastaus annettuun vastaustilaan; yhteensä 6 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 22.1.2013 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5.b. Tee lyhyesti selkoa oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevan rikosedellytyksen sisällöstä! (Vastaus annettuun vastaustilaan; 4 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 22.1.2013 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a. ja 6.b.) 6.a. Selvitä Melanderin oppikirjan pohjalta tilanteita, joissa rikoslainsäädäntö saa sisältönsä sellaisesta rikoslain ulkopuolisesta lainsäädännöstä, joka sisältää täytäntöönpantua EUoikeutta. Millaisia ovat EU-oikeuden oikeusvaikutukset tällaisissa tilanteissa ja miten Melanderin selostama ennakkopäätös KKO 2006:1 (työturvallisuus ja vammantuottamus) valaisee tätä problematiikkaa? (Melanderin oppikirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

HELSINGIN YLIOPISTO ON 22.1.2013 RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 6.b. Humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen rikosoikeuden suhde (humanitarian law and international criminal law). Käsittele teemaa lähinnä Marko Sassòlin artikkelin pohjalta teoksessa The Oxford Companion to International Criminal Justice. Huomaa erityisesti Sassòlin mainitsemat tällaisen vuorovaikutuksen edut ja riskit kansainvälisen humanitaarisen oikeuden täytäntöönpanolle. (The Oxford Companion to International Criminal Justice -teoksessa; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

7. Kriminaalipolitiikka ja kriminologia (1,5 op) Sosiaalisen kontrollin teoriat (social control theories) ja erityisesti yleinen rikollisuuden teoria (a general theory of crime) Hopkins Burken mukaan. (Enintään 2 sivua; 10 p.) 8. Rikosoikeuden perusteet (1,5 op) Mitä Fletcher lausuu oppikirjassaan erottelusta tekoihin ja laiminlyönteihin (acts and omissions) ja mitä kysymyksiä hän selvittää jaksoissa tekeminen laiminlyönnillä (commission by omission) ja laiminlyöntirikokset (offenses of failing to act)? (Enintään 2 sivua; 10 p.) Tulokset 13.2.2013 klo 15

HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnesstudier RN 22.1.2013 Varje fråga besvaras med tydlig handstil antingen på separat ark eller på det linjerade utrymme som angivits för svaret på frågepappret. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper och ange ditt studentnummer. Strukturen för tentamen i straffrättens ämnesstudier har ändrat från och med tenten i oktober 2011. Ändringen innebär att det är obligatoriskt att i tenten avlägga straffrättens allmänna och särskilda del (5 sp; frågorna 1-4). De andra delområdena det straffrättsliga påföljdssystemet (1,5 sp; frågorna 5a och 5b), europeisk och internationell straffrätt (1,5 sp; frågorna 6a och 6b), kriminologi och kriminalpolitik (1,5 sp; fråga 7) och straffrättens grunder (1,5 sp; fråga 8) kan avläggas som skilda studiemoduler (studieperioder) före tentamen i straffrätt genom föreläsningsförhör. Alternativt kan man ändå i straffrättens tentamen avlägga alla nämnda studiemoduler (studieperioder) eller tillsammans med straffrättens allmänna och särskilda del alla de studiemoduler (studieperioder) som inte avklarats enskilt före tenten. Alla studiemoduler (studieperioder) som godkänns bedöms var för sig enligt skalan 1-5. I detta fall bör man få ett godkänt vitsord för varje enskild studiemodul (studieperiod) (samt för tentamen i sin helhet). En godkänd prestation i ett föreläsningsförhör i något delområde i straffrätt före 1.8.2011 omvandlas till ett vitsord enligt principerna i studiehandboken (s. 162-163) vid tillämpning av det nya tentamenssystemet. Om du har avlagt ersättande föreläsningsserier skall du absolut fylla i dina prestationer i bifogade blankett. Eljest känner man inte till att dina föreläsningsförhörsprestationer skall granskas och ersättningar och tilläggspoäng skall räknas dig till godo. För de frågor som du har ersatt med föreläsningsförhör / delprestationer och vilka du nämnt på blanketten behöver du inte lämna in ett skilt svarspapper. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2010 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: frågorna 5a och 5b - under vårterminen 2010 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik eller kursen i restorativ rätt: fråga 7 - under vårterminen 2010 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens grundfrågor (ansvarslära) eller kursen i Tvärminne: fråga 8 - under höstterminen 2011 avlagd föreläsningsserie om europeisk och internationell straffrätt: frågorna 6a och 6b De som avlägger EES-behörighetsprov besvarar under denna tentamensomgång rättsfallsfrågorna 1 och 2 samt teorifrågorna 3a-3b och 4a-4b. Svarsutrymmet för frågorna 1 2 och 7 8 är begränsat till två sidor per fråga, och de tvådelade frågorna 3 6 besvaras på det utrymme som på frågepappren linjerats ut för svaren. Vid besvarande av frågorna får man använda sig av lagböcker samt övrigt vid lagbokstentamina tillåtet författningsmaterial i enlighet med fakultetens allmänna anvisningar. Då svarsutrymmet på ovan nämnt sätt är begränsat, bör understrykas att innehållet i lagbestämmelser och övrigt till tentamensfordringarna hörande källmaterial enbart skall redogöras för till relevanta delar, och att hänvisningar till lagtexten görs genom

nämnandet av vederbörliga stadganden. Vid bedömningen av svaren läggs betoning på hur väl de centrala straffrättsliga problemen identifierats i dem och hur välmotiverat de behandlats. Uppmärksamhet fästs även vid svarens interna konsekvens och tydlighet. Svarens tydlighet förutsätter att styckeindelning brukas. Då svarsutrymmet är två sidor är det skäl att även använda underrubriker, och svaret på en rättsfallsfråga bör helst avslutas med en kort sammanfattning.

HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnestudier RN 22.1.2013 NAMN Studentnummer: Anmäl med denna blankett alla dina ersättande prestationer. - Skriv föreläsarens efternamn på strecket, - ringa in om föreläsningarna ägt rum under höst- eller vårterminen, - skriv på strecket det år kursen avlagts och - ringa in om du då avlagt kursen enligt nya eller gamla tentsystemet. Fråga Ämne Föreläsare Inringa Presteringsår Inringa 5a, 5b Påföljdssystemet ht / vt G / N 6a, 6b Europeisk och internationell ht / vt G / N straffrätt 7 Kriminologi och ht / vt G / N kriminalpolitik 8 Straffrättens grunder / ht / vt G / N ansvarslära

Straffrättens allmänna och särskilda del (5 sp; frågorna 1-4) 1. Bedöm straffrättsligt (och ur åtalsprövningens synvinkel) följande verklighetsbaserade fall som gäller s.k. dubbelfakturor. (Användningen av dubbelfakturor i handeln mellan Finland och Ryssland har som syfte att minska de tull- och andra avgifter som ska betalas till Ryssland.) Vilket eller vilka brottsrekvisit kan eventuellt tillämpas på det inträffade? Beakta också de regler och principer som reglerar straffrättens tillämpningsområde. I svaret ska lagstiftningsmaterialet och i tillämpliga delar även kurslitteraturen användas. Aktiebolaget R sålde stålprodukter till köpare i Ryssland på villkor att varorna fritt av köparen kunde transporteras bort från säljarens fabrik. Ab R ägde tillstånd att använda det s.k. hemförtullningsförfarandet. Detta betyder att varan transporteras direkt till gränsövergångsorten, där exportförtullningen genomförs. (Hemförtullningsförfarandet innebär ett förenklat förfarande för exportdeklaration. Utgående från exportörens uppgifter och i enlighet med dess bokföring går uppgifterna om exportvarorna direkt till tullen.) Transporterna sköttes för köparnas räkning av det ryska transportföretaget O, som gett speditörsuppdraget åt det finska speditionsbolaget M Ab. Enligt uppdraget skulle M Ab se till att tulldeklarationen sker i Ryssland och inte vid gränsövergångsorten. M Ab såg till att exporten sköttes med hjälp av det s.k. TIR-Carnet-dokumentet för förtullningen. De bilagor som denna dokumentation krävde, s.k. CMR-fraktsedlar och handelsfakturan, tillverkade M Ab med hjälp av dataprogram. Originaldokumenten förstördes till stora delar. I stället för Ab R angavs H Gmbh i dessa nya dokument som varans säljare och avsändare. Köpesumman antecknades till ca 25-30 % av det ursprungliga. M Ab framställde dessa dokument med hjälp av en särskild botten som fanns i kalkyleringsdataprogrammet och med en särskild stämpel. Avsikten var att dokumenten skulle läggas fram för de ryska tullmyndigheterna. Om exportdokumenten efterfrågades skulle de även presenteras för finska tull- och gränsmyndigheter. M Ab erhöll överenskommen ersättning för sin verksamhet. Under en granskningsperiod om 11 dagar (inom ett år) följde finska tullmyndigheter R Ab:s exporter (som sköttes av M Ab) från Finland till Ryssland. Under perioden granskades 17 olika transporter. Åklagaren tar ställning till vilket eller vilka brott som ledningen (närmast verkställande direktören och styrelseordföranden) för Ab R, speditionsfirman O och M Ab kan åtalas för. Hur ska man bedöma det straffrättsliga ansvaret för A som var anställd hos M Ab och som i praktiken skötte om tulldeklarationerna för M Ab:s räkning. Kan straffansvaret för juridiska personer tillämpas? B, som var verkställande direktör för M Ab, framlade under utredningen att det för förtullningen saknade betydelse att M Gmbh angetts som säljare av varorna i stället för Ab R. Därtill kom att systemet med dubbelfakturor var vanligt i Ryssland och åtnjöt myndigheternas tysta godkännande. B angav också att han gett A i uppdrag att självständigt och på bästa möjliga sätt sköta om tulldeklarationen. Motiverat svar. (Högst 2 sidor; 10 p.)

2. Advokat Roger W hade utsetts till god man i aktiebolaget Maajyräs konkursbo. Efter att han hade bekantat sig med konkursboets handlingar inlämnade han till polisen en brottsanmälan mot bolagets ägare Risto L och Kai V. Enligt advokaten fanns det skäl att misstänka bl.a. grov oredlighet som gäldenär och grovt bokföringsbrott. Medan polisen utredde saken kom Risto och Kai överens med Alexander A (som var medlem i ett motorcykelgäng) om att denne mot betalning placerar en bomb i Rogers kontor som befinner sig i första våningen i ett trevånings bostadshus. Bomben skulle sedan detonera på morgonnatten. När Alexander kom till Rogers byrå för att diskret ställa väskan med bomben i något hörn blev han uppmärksammad av advokatbyråns sekreterare Sisko. När denne frågade efter Alexanders ärende fick hon en spark i ansiktet. Alexander tog bombväskan med sig när han rusade ut ur kontoret. Sparken gav Sisko en bestående hjärnskada och hon svävade länge efter händelsen mellan död och liv. Genast när Risto och Kai fick höra om det inträffade tog de kontakt med barägaren Ingrid T och hotade döda hennes två barn ifall hon för polisen berättar om det möte som Alexander hade med Risto och Kai i hennes bar. I samband med polisutredningen förhördes Ingrid som vittne och av rädsla för Risto och Kai berättade hon att Alexander nog brukade besöka hennes bar men att hon aldrig sett honom samtala med någon Risto eller Kai. Hur skall fallet straffrättsligt bedömas. Motiverat svar. (Högst 2 sidor; 10 p)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 22.1.2013 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 3.a. Klargör hur äkta och oäkta underlåtenhetsbrott skiljer sig från varandra. (Frändes bok; svaret på angivet svarsutrymme; 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 22.1.2013 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 3.b. Nödvärnsexcess enligt Frändes lärobok. Vilken del av brottsbegreppet riktar sig nödvärnsexcess till? Redogör ytterligare för vad som avses med gränserna för tillåtet försvar samt under hurdana omständigheter nödvärnsexcess kan komma på fråga. Åskådliggör även genom exempel. (Frändes bok; svaret på angivet svarsutrymme; 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 22.1.2013 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 4.a. Besvara följande frågor. i) I förhållande till vilken straffbestämmelse i strafflagen utgör bestämmelserna om diskriminering i arbetslivet och ockerliknande diskriminering i arbetslivet specialbestämmelser? (1 p.) ii) Ge med avseende på bestämmelsen om diskriminering i arbetslivet ett exempel på godtagbart särskilt skyddande av arbetstagare. Under rådande av vilka allmänna förutsättningar är särskilt skyddande godtagbart? (2 p.) iii) Vilket förhållande har bestämmelsen om ockerliknande diskriminering i arbetslivet till bestämmelsen om diskriminering i arbetslivet? (2 p.). (Nuutila och Melander i Rikosoikeus- verket; svaret på angivet svarsutrymme; sammanlagt 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 22.1.2013 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 4.b. i) Uppsåt vid penningtvättsbrott. ii) Oaktsamhetsbedömningen vid penningtvättsbrott av oaktsamhet. (Majanen i Rikosoikeus-boken; svaret på angivet svarsutrymme; sammanlagt 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 22.1.2013 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Det straffrättsliga påföljdssystemet (1,5 sp; frågorna 5.a. och 5.b.) 5.a. i) A (född 15.9.1988) har 19.8.2012 anstiftat B (född 11.9.1990) till att begå ett grovt sabotage. B utför 30.8.2008 det anstiftade brottet. När börjar åtalsrättens preskription löpa för A och B och när slutar den? Ange datum! Motiverat svar. (3 p) ii) C (född 25.11.1992) döms idag i Helsingfors TR för misshandel (begången 1.10.2011), två snatterier (begångna 15.12.2011 och 18.12.2011) och för medhjälp till försök till grov stöld (begånget 10.2.2012) till gemensamt fängelsestraff. Vilken är gemensamma fängelsestraffets minimitid och maximitid? Kan TR idag utdöma övervakningsstraff åt C? Motiverat svar. (3 p) (Svaret på angivet svarsutrymme; sammanlagt 6 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 22.1.2013 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 5.b Redogör kortfattat för innehållet i kravet på brott som förutsättning för straff för juridiska personer. (Svaren på angivet svarsutrymme, 4 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 22.1.2013 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Europeisk och internationell straffrätt (1,5 sp; frågorna 6.a. och 6.b.) 6.a Redogör på basis av Melanders lärobok för situationer där strafflagstiftningen får sitt innehåll ur sådan strafflagsextern lagstiftning som innehåller verkställd EU-rätt. Hurdana är EU-rättens rättsverkningar i dessa situationer och hur belyser det av Melander redovisade prejudikatet HD 2006:1 (arbetssäkerhet och skadevållande) denna problematik? (Melanders lärobok; svar inom angivet svarsutrymme; 5 p.)

HELSINGFORS UNIVERSITET RN 22.1.2013 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer 6.b. Förhållandet mellan humanitär rätt och internationell straffrätt (humanitarian law and international criminal law). Behandla temat närmast på basis av Marko Sassòlis artikel i verket The Oxford Companion to International Criminal Justice. Beakta särskilt de av Sassòli omnämnda fördelarna och riskerna med en dylik växelverkan för den internationella humanitära rättens verkställighet. (The Oxford Companion to International Criminal Justice; svar inom angivet svarsutrymme; 5 p.)

7. Kriminalpolitik och kriminologi (1,5 sp) Sociala kontrollteorier (social control theories) och särskilt den allmänna teorin om brottslighet (a general theory of crime) enligt Hopkins Burke. (Högst 2 sidor; 10 p.) 8. Straffrättens grunder (1,5 sp) Vad säger Fletcher i sin lärobok om avskiljandet mellan handlingar och underlåtelser (acts and omissions) och vilka frågor klargör han i avsnitten handlande genom underlåtelse (commission by omission) och underlåtenhetsbrott (offenses of failing to act)? (Högst 2 sidor; 10 p.) Resultaten 13.2.2013 kl. 15