Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :

Samankaltaiset tiedostot
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET ASTA Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

Suomalaiset rakennusten ilmanpitävyysmääräykset ja ohjeet kansainvälisessä vertailussa Ingo Achilles RTA 3

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

Rakentamismääräykset 2012

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

Matalaenergiarakentaminen

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Riikka Holopainen, VTT

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK Lausuntoehdotus

Iltapäivän teeman rajaus

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Koko talon huoneistoala on 156 m2, kun taas koko rakennuksen bruttoala on 227 m2. Lomahuoneistot ovat kukin kooltaan 3h+k+s+parvi, pintaalaltaan

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakentamisen uudet määräykset

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

ENERGIATODISTUS. Pentintie Kauhava T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

FinZEB työpaja Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

ENERGIATODISTUS. Kahilanniementie 9-11 TALO 1 Kahilanniementie Lappeenranta Uudisrakennusten.

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu , TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Rakenteellinen energiatehokkuus - kevennetty menettely asuinrakennuksille

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

ENERGIATODISTUS. KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

ENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.

XXX Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsingissä Asuinrakentamisessa tulee keskittyä oleelliseen

Transkriptio:

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin keinoin Vuoden 2016 versioon lisättiin kohde-esittelyt ja tehtiin joitakin tarkistuksia. Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä : Nyt rakennettavat rakennukset ovat vielä käytössä kun kansallisen päästötavoitteen pitää jo alittua. 1

Määritelmiä : PASSIIVITALO : PHPP, kts : http://passivehouse.com/04_phpp/04_phpp.htm#ph9 Määritelmiä : ACTIVE HOUSE : kokoaa yhteen rakennuksen sisäolosuhteisiin, energiankulutukseen ja ympäristöominaisuuksiin liittyviä tavoitetasoja. tunnettuutta ja käyttöä edistää voittoa tavoittelematon, tanskalaislähtöinen organisaatio, The Active House Alliance. LÄHES NOLLAENERGIATALO : Lähes nollaenergiatalolla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Uudet energiatehokkuusvaatimukset koskevat vuoden 2018 jälkeen viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevia uusia rakennuksia ja vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkia uudisrakennuksia. Ennen määräysten voimaanastumista lähes nollaenergiatalo merkitsee siis energiatehokkuustavoitteena tulevien määräysten vähimmäisvaatimuksen ennakoimista. Kts : http://www.ym.fi/lahesnollaenergiarakentaminen) 2

Skenaario rakennuskannan energiankulutuksesta : Rakennuskannan energiakulutuksen kannalta tilojen lämmityksellä on suurin merkitys. Rakenteiden U-arvolle suositellaan tiukennettaviksi : Energiatehokkuusvaatimuksen saavuttaminen : 3

Ulkovaipan ilmanpitävyys : Hallitsemattomat ilmavuodot lisäävät merkittävästi rakennusten lämpöhäviöitä : Paine-erot syntyvät tuulen, ilmanvaihdon ja kylmänä vuodenaikana savupiippuvaikutuksesta. Lisäksi ongelmana ilmanvaihtojärjestelmän toiminta, asumisviihtyvyyden lasku, mahdollisten ilman epäpuhtauksien aiheuttamat ongelmat ja erilaiset kosteusvauriot kosteuskonvektion takia. Hyvä ilmasulku ratkaisevaa : ilmanvaihdon tasapainoitus myös tärkeää. Ilmanpitävyys varmistetaan mittauksella. Ilmavuotoluvun parannus arvosta q 50 =4,0 m³/(hm²) arvoon q 50 =0,5 m³/ (hm²) merkitsee tyypillisessä omakotitalossa n. 320 :n vuosittaista säästöä Rakennuksen rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden ja sisäilmaston vedottomuuden varmistamiseksi ulkovaipan ilmanpitävyydelle voidaan asettaa tavoitearvoksi 1 m³/(hm²). Kylmäsillat : Jos rakennuksen suunnittelija ei ole tarkkana, rakenteeseen syntyy energiatehokuutta heikentäviä kylmäsiltoja. Lämmön johtuminen Lämpötilat rakenteessa 4

Rakennusten varaava massa : Massa vaikuttaa lämmitys- ja jäähdystysenergian kulutukseen sekä kevät- ja kesäajan sisälämpötiloihin. Massan vaikutus riippuu monista tekijöistä : Rakennuksen tyypistä ja muodosta, ikkunoiden koosta ja suuntauksesta, sisälämpötilojen asetusarvoista, paikallisesta säästä ja ympäristön varjostuksesta. Massan vaikutusta ei pysty ilmoittamaan yleispätevästi. 3 % 14 % ääritapausten välillä, ikkunapinta-alasta riippuen*. Energiatehokkuuden lisääntyessä merkitys pienenee. Massan vaikutus tilojen jäähdytystarpeeseen on kuitenkin selvästi suurempi kuin lämmitystarpeeseen. (* Lähde Kalema et al 2006) Ylilämpeneminen : Asuntojen ylilämpeneminen ei johdu niinkään hyvästä lämmöneristyksestä kuin rakennuksen aukotuksesta : Ikkunan pinta-alasta, suuntauksesta ja g-luvusta. Ainoastaan olohuoneessa ylitettiin simuloinnissa SRMK:n raja-arvo 150 astetuntia. 5

Rakenteiden kosteus- ja homeriskit : Rakenteen lämmöneristävyyden parantamisen seurauksena lämpöhäviöt rakenteiden kautta pienenevät, mikä samalla heikentää rakenteen kuivumiskapasiteettia : vikasietoisuus alenee. Homeindeksit : luokat 0 6 (ei kasvua runsas kasvu) Homehtumisherkkyys : kuokat 1 4 (erittäin herkkä kestävä) (Viitanen & Ojanen 2007) Esimerkki : Rapattujen ulkoseinien homeriskit Rakennekosteus alussa Ohjelmisto : WUFI2D-3 ohjelmisto RH 80 % - rakenne ei ole kostunut rakentamisen aikana RH 95 % - rakenne on kostunut Vantaa 2030 säämallilla, vertailu Vantaa 2007, Ilmatieteen laitos 6